Maksukyvyttömyys/konkurssi

Kypros
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Keitä vastaan on mahdollista aloittaa maksukyvyttömyysmenettely?

Konkurssi (ptóchevsi): konkurssiin voidaan asettaa vain luonnollinen henkilö, joka on maksukyvytön.

Selvitystila(ekkathárisi): Selvitystilaan voidaan asettaa oikeushenkilö. Myös vapaaehtoinen selvitystilaan (ekoúsia ekkathárisi) asettaminen tuomioistuimen ulkopuolella tai tuomioistuimen valvonnassa koskee oikeushenkilöä.

2 Millä edellytyksillä maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa?

Konkurssi: Luonnollisen henkilön konkurssia koskevista säännöksistä säädetään konkurssilaissa (perí Ptóchevsis Nómos, 5 luku), jota on muutettu olennaisesti kahden viime vuoden aikana vastaamaan muuttuvaa taloudellista ja sosiaalista tilannetta.

Konkurssihakemuksen voi jättää velkoja tai itse velallinen silloin kun velkojen määrä on yli 15 000 euroa, edellyttäen, että konkurssin on aiheuttanut velallisen toimi ja että velallinen oli Kyproksella henkilökohtaisesti tai hänellä oli asuinpaikka Kyproksella tai hän harjoitti liiketoimintaa Kyproksella tai oli liiketoimintaa Kyproksella harjoittaneen henkilöyhtiön tai avoimen yhtiön jäsen.

Velallinen syyllistyy konkurssin aiheuttavaan toimeen (práxi ptóchevsis) muun muassa, kun

a) velkojan mitä tahansa summaa koskeva vaatimus velallista kohtaan on vahvistettu tuomiolla, joka on lopullinen, ja velallinen laiminlyö maksamisen;

b) velallinen antaa ilmoituksen, jonka mukaan hän on kyvytön maksamaan velkansa;

c) velallinen jättää konkurssihakemuksen;

d) todetaan, että henkilökohtaista takaisinmaksusuunnitelmaa, jonka osapuoli velallinen on, ei ole noudatettu tai että takaisinmaksu on lopetettu luonnollisten henkilöiden maksukykyä koskevan lain säännösten mukaisesti (perí Aferengyótitas Fysikón Prosópon Nómos).

Yhtiöiden selvitystila: Yhtiö voidaan asettaa selvitystilaan joko sen takia, ettei se kykene maksamaan velkojaan, tai yhtiön itse tekemällä päätöksellä yhtiön purkamisesta siten, että sen omaisuus myydään ja maksetaan kaikki velat tai osa niistä. Tuomioistuin voi antaa määräyksen selvitystilaan asettamisesta, jos yhtiö ei kykene maksamaan velkojaan. Erääntyneiden velkojen määrän on oltava yli 5 000 euroa. Selvitystilaan asettamista koskevan hakemuksen voivat jättää tuomioistuimelle joko velkoja tai osakkeenomistajat.

Vapaaehtoinen selvitystila:

Vapaaehtoisia selvitystilamenettelyjä on kolme:

  • Velkojien vaatima vapaaehtoinen selvitystila (ekoúsia ekkathárisi apó pistotés): Kyseessä on tuomioistuimen ulkopuolinen selvitystila, joka toteutetaan, jos yhtiö on maksukyvytön ja sen hallitus päättää lopettaa yhtiön. Velkojien vaatima vapaaehtoinen selvitystila käynnistetään kutsumalla koolle velkojienkokous harkitsemaan vapaaehtoista selvitystilaa koskevaa päätöslauselmaa, jonka yhtiön yhtiökokous on hyväksynyt.
  • Jäsenien vaatima vapaaehtoinen selvitystila (ekoúsia ekkathárisi apó méli): Myös tämä on tuomioistuimen ulkopuolinen selvitystila, joka käynnistetään osakkeenomistajien yhtiökokouksen päätöksellä, kun yhtiö on maksukykyinen.
  • Vapaaehtoinen selvitystila tuomioistuimen valvonnassa (ekoúsia ekkathárisi ypó tin epopteía tou Dikastiríou): Kun yhtiö on hyväksynyt vapaaehtoista selvitystilaa koskevan päätöksen, tuomioistuin voi antaa määräyksen, jonka mukaan selvitystilaa jatketaan tuomioistuimen valvonnassa.

3 Mikä omaisuus kuuluu maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin? Mikä on sellaisen omaisuuden asema, jonka velallinen on hankkinut tai saanut maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen?

Konkurssi: Konkurssipesä koostuu kaikesta omaisuudesta, joka kuuluu konkurssivelalliselle tai on sen hallinnassa konkurssimenettelyjen tullessa vireille tai jonka konkurssivelallinen hankkii tai joka siirtyy tälle ennen konkurssin lopettamista. Siihen ei kuitenkaan sisälly omaisuutta, joka on välttämätöntä konkurssivelallisen ja hänen perheensä toimeentuloa varten.

Konkurssimenettelyjen vireille tulon jälkeen ja konkurssin lopettamista tai konkurssin peruuttamista ennen hankittu omaisuus kuuluu konkurssipesään.

Selvitystila: Likvidaation piiriin kuuluu se omaisuus, joka kuului yhtiölle ennen selvitystilaan asettamista koskevan määräyksen antamista tai ennen vapaaehtoista selvitystilaa koskevan päätöksen päivämäärää.

4 Millaiset ovat velallisen ja selvittäjän toimivaltasuhteet?

Konkurssi: Kun konkurssiin asettamista koskeva määräys on annettu, konkurssitoimitsijasta (epísimos paralíptis) tulee konkurssivelallisen omaisuuden pesänhoitaja (diacheiristís). Myöhemmässä vaiheessa kuka tahansa luvan saanut maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjä (adeiodotiménos sýmvoulos aferengyótitas) voidaan nimittää pesänhoitajaksi. Pesänhoitajan tehtävänä on myydä konkurssivelallisen omaisuus ja jakaa tuotot velkojille. Kun konkurssitoimitsija tai maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjä sitoutuu hoitamaan pesänhoitajan tehtäviä, konkurssivelallinen säilyttää omistusoikeuden kaikkeen hallinnassaan olevaan omaisuuteen, jota kuitenkin hoitaa vain pesänhoitaja konkurssimenettelyn alkamispäivästä lähtien.

Selvitystila: Kun selvitystilaan asettamista koskeva määräys on annettu, ja jos velkojat eivät ole nimittäneet selvittäjää, toimitsijasta tulee selvittäjä (ekkatharistís) ilman eri toimenpiteitä, jollei luvan saanutta maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjää ole nimetty selvittäjäksi toimitsijan tuomioistuimelle jättämässä hakemuksessa tai velkojien ja yhtiön osakkeenomistajien kokouksen päätöksessä. Selvittäjän tehtävänä on realisoida purettavan yhtiön omaisuus ja jakaa tuotot sen velkojille ja osakkeenomistajille. Kun toimitsija tai selvittäjä sitoutuu hoitamaan selvitystilassa olevan oikeushenkilön omaisuuden selvittäjän tehtäviä, selvittäjä hoitaa yhtiön omaisuutta sen realisointia varten selvitystilaan asettamista koskevan menettelyn alkamispäivästä lähtien, vaikka yhtiö säilyttää omistusoikeuden kaikkeen hallinnassaan olevaan omaisuuteen.

Vapaaehtoinen selvitystila: Vapaaehtoisen selvitystilan tapauksessa yhtiö lakkaa selvitystilaan asettamista koskevan menettelyn vireille tulosta lähtien harjoittamasta liiketoimintaa, paitsi siltä osin kuin on tarpeen sen selvitystilamenettelyn tuottoisuuden kannalta. Selvittäjän tehtävänä on realisoida selvitystilassa olevan yhtiön omaisuus ja jakaa tuotot sen velkojille ja osakkeenomistajille.

  • Velkojista johtuva vapaaehtoinen selvitystila: Velkojat ja yhtiö nimeävät erillisissä kokouksissaan selvittäjän, jonka he haluavat nimittää yhtiön selvittäjäksi, mutta silloin kun näissä kokouksissa on tehty erilaiset päätökset, selvittäjäksi nimitetään velkojien kokouksen nimeämä selvittäjä.
  • Jäsenistä johtuva vapaaehtoinen selvitystila: Yhtiö nimittää selvittäjäksi yhtiökokouksen päätöksellä luvan saaneen selvittäjän, joka vastaa yhtiön asioiden selvittämisestä ja sen omaisuuden jakamisesta. Selvittäjän nimeämisen jälkeen johtajien valtuudet lakkaavat, paitsi siltä osin kuin yhtiön yhtiökokous tai selvittäjä hyväksyy niiden jatkumisen.
  • Vapaaehtoinen selvitystila tuomioistuimen valvonnassa: Kun tuomioistuin antaa määräyksen sen valvonnan alaiseen selvitystilaan asettamisesta, se voi samassa määräyksessä tai myöhemmässä määräyksessä nimittää lisäselvittäjän. Tuomioistuimen nimittämällä selvittäjällä on samat valtuudet ja hänellä on samat velvoitteet ja asema kuin selvittäjällä, joka on nimitetty vapaaehtoista selvitystilaa koskevalla päätöksellä tai velkojainkokouksen päätöksellä.

5 Mitkä ovat kuittauksen edellytykset?

Konkurssi: Laissa säädetään, että kuittaukseen voidaan vedota, kun konkurssivelallisen ja jonkun muun henkilön välillä on keskinäisiä luottoja tai keskinäisiä velkoja tai muita keskinäisiä liiketoimia ennen konkurssiin asettamista koskevan määräyksen antamista, paitsi jos toinen henkilö tiesi luoton myöntämisen ajankohtana konkurssivelallisen syyllistyneen konkurssin aiheuttaneeseen toimeen.

6 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on velallisen sopimussuhteisiin?

Konkurssi: Voimassa olevat lailliset sopimukset, joiden sopijapuoli konkurssivelallinen on, pysyvät voimassa ja konkurssivelallinen pysyy henkilökohtaisesti vastuussa niiden ehtojen täyttämisestä.

Selvitystila: Voimassa olevat lainmukaiset sopimukset, joiden sopijapuoli selvitystilassa oleva yhtiö on, pysyvät voimassa. Sama koskee laillisia sopimuksia, joiden sopijapuoli on vapaaehtoisesti selvitystilaan asetettu yhtiö.

7 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on yksittäisen velkojan nostamaan kanteeseen (lukuun ottamatta vireillä olevaa oikeudenkäyntiä)?

Konkurssi: Silloin kun konkurssivelallista vastaan nostetaan kanne sen jälkeen kun konkurssiin asettamista koskeva määräys on annettu, tuomioistuimelta on hankittava lupa kanteen jatkamiselle.

Selvitystila: Silloin kun selvitystilassa olevaa yhtiötä vastaan nostetaan kanne sen jälkeen kun selvitystilaan asettamista koskeva määräys on annettu, tuomioistuimelta on hankittava lupa kanteen jatkamiselle.

8 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on sen vireilletulohetkellä käynnissä olevien oikeudenkäyntien jatkamiseen?

Konkurssi: Kanteet, jotka ovat jo vireillä konkurssivelallista vastaan, jatkuvat normaalisti, eikä niiden jatkamiseen tarvitse pyytää lupaa tuomioistuimelta.

Selvitystila: Kanteet, jotka ovat jo vireillä selvitystilassa olevaa yhtiötä vastaan, voivat jatkua vain tuomioistuimen luvalla. Tällaisia kanteita käsittelevät vain toimitsija tai yhtiön selvittäjä.

9 Mitkä keskeiset näkökohdat liittyvät velkojien osallistumiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn?

Konkurssi: Jotta velkoja voi osallistua konkurssimenettelyyn, hänen on täytynyt täyttää valvontakirjelmälomakkeet ja hänen on täytynyt toimittaa kaikki todisteet niiden tueksi. Konkurssitoimitsija tai maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjä, joka toimii pesänhoitajana, päättää hyväksytäänkö vai hylätäänkö todisteet. Myöhemmin velkojille maksetaan jako-osuus konkurssilaissa säädetyn etuoikeusjärjestyksen mukaisesti. Kun velkojat ovat toimittaneet todisteensa, he voivat osallistua yhtiön likvidoinnista vastaavan konkurssitoimitsijan tai maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjän koolle kutsumiin kokouksiin.

Selvitystila: Jotta velkoja voi osallistua selvitystilaan asettamista koskevaan menettelyyn, hänen on täytynyt täyttää valvontakirjelmälomakkeet ja hänen on täytynyt toimittaa kaikki todisteet niiden tueksi. Tässä yhteydessä sovelletaan samaa menettelyä kuin konkurssissa, poikkeuksena on kuitenkin se, että jako-osuus jaetaan yhtiöistä annetun lain mukaisesti (perí Etaireión Nómos, 113 luku).

Sama koskee vapaaehtoista selvitystilamenettelyä ja erityisesti velkojista johtuvaa vapaaehtoista selvitystilamenettelyä, jossa velkojat osallistuvat menettelyyn sen alkamisesta lähtien, kun heidät kutsutaan koolle valitsemaan ja ehdottamaan selvittäjä.

10 Millä tavoin selvittäjä voi käyttää tai luovuttaa pesän omaisuutta?

Konkurssi: Pesänhoitajalla on valtuudet myydä kiinteää omaisuutta asianmukaiseksi katsomallaan tavalla ja silloin kun se on pesän edun mukaista. Tämän jälkeen velkojille maksetaan jako-osuus konkurssilaissa säädetyn etuoikeusjärjestyksen mukaisesti. Kun on kyse kiinnitetystä omaisuudesta, on hankittava tuomioistuimen määräys.

Selvitystila: Selvitystilassa olevan yhtiön selvittäjä saa myydä yhtiön kiinteää omaisuutta pesän kannalta edullisimmaksi katsomallaan tavalla. Tämän jälkeen velkojille maksetaan jako-osuus yhtiöistä annetussa laissa säädetyn etuoikeusjärjestyksen mukaisesti. Kun on kyse kiinnitetystä omaisuudesta, on hankittava tuomioistuimen määräys. Samoja sääntöjä sovelletaan vapaaehtoiseen selvitystilamenettelyyn.

11 Mille saataville voidaan vaatia maksua maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluvasta omaisuudesta ja mikä on maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen syntyneiden saatavien asema?

Konkurssi: Kun konkurssiin asettamista koskeva määräys on annettu, velkojat voivat jättää valvontakirjelmänsä saatavista, joiden oikeusperuste on syntynyt ennen konkurssiin tai selvitystilaan asettamista koskevan päätöksen päivämäärää ja jotka koskevat määriteltyä summaa. Saatavat, joiden oikeusperuste syntyy konkurssiin asettamista koskevan päätöksen antamisen jälkeen, jäävät konkurssimenettelyn ulkopuolelle, ja velkojien on itse ryhdyttävä toimiin konkurssivelallista vastaan.

Selvitystila: Kun selvitystilaan asettamista koskeva määräys on annettu tai vapaaehtoista selvitystilamenettelyä koskeva päätös on hyväksytty, velkojat voivat jättää valvontakirjelmänsä saatavista, joiden oikeusperuste on syntynyt ennen selvitystilaan asettamista koskevan määräyksen tai vapaaehtoista selvitystilaan asettamista koskevan päätöksen päivämäärää ja jotka koskevat määriteltyä summaa. Saatavat, joiden oikeusperuste syntyy selvitystilaan asettamista koskevan määräyksen tai vapaaehtoista selvitystilaa koskevan päätöksen antamisen jälkeen, jäävät selvitystilamenettelyn ulkopuolelle, ja velkojien on itse ryhdyttävä toimiin selvitystilassa olevan yhtiön toimihenkilöitä vastaan.

12 Mitä sääntöjä sovelletaan saatavien ilmoittamiseen, todistamiseen ja hyväksymiseen?

Konkurssi: Kun konkurssiin asettamista koskeva päätös on annettu, kunkin velkojan on 35 päivän kuluessa päätöksen julkaisemisesta toimitettava valvontakirjelmä kirjallisesti konkurssitoimitsijalle tai pesänhoitajalle. Valvontakirjelmässä on ilmoitettava tiedot velasta, kaikkien takaajien nimet ja tieto siitä, onko velkojalla vakuutta. Konkurssitoimitsijan tai pesänhoitajan on kymmenen päivän kuluessa kirjallisesti hyväksyttävä tai hylättävä valvontakirjelmä jako-osuuksien toteuttamiseksi. Velkoja tai takaaja, joka on tyytymätön konkurssitoimitsijan tai pesänhoitajan päätökseen, voi riitauttaa sen tuomioistuimessa 21 päivän kuluessa.

Selvitystila: Kun selvitystilaan asettamista koskeva päätös on annettu, kunkin velkojan on 35 päivän kuluessa päätöksen julkaisemisesta toimitettava valvontakirjelmä kirjallisesti toimitsijalle tai selvittäjälle. Valvontakirjelmässä on ilmoitettava tiedot velasta, kaikkien takaajien nimet ja tieto siitä, onko velkojalla vakuutta. Toimitsijan tai selvittäjän on kymmenen päivän kuluessa kirjallisesti hyväksyttävä tai hylättävä valvontakirjelmä jako-osuuksien toteuttamiseksi. Velkoja tai takaaja, joka on tyytymätön toimitsijan tai selvittäjän päätökseen, voi riitauttaa sen tuomioistuimessa 21 päivän kuluessa. Samoja sääntöjä sovelletaan vapaaehtoiseen selvitystilamenettelyyn.

13 Mitä sääntöjä sovelletaan omaisuuden myynnistä kertyneiden varojen jakamiseen? Mikä on velkojien maksunsaantijärjestys ja oikeuksien etusijajärjestys?

Konkurssi: Kun konkurssipesä jaetaan, velkojen etuoikeusjärjestys määritetään tasavertaisesti ja tasasuhteisesti kussakin luokassa (pari passu ‑periaate), paitsi jos konkurssipesän varat riittävät kaikkien velkojen maksamiseen kokonaisuudessaan. Saatavien etuoikeusjärjestys määritetään seuraavasti:

  • pesänhoitajan toteutuneet kustannukset ja palkkiot
  • konkurssitoimitsijasta aiheutuvat maksut
  • hakijana olevalle velkojalle aiheutuneet menot
  • etuoikeutetut velat
  • vakuudettomat velat

Selvitystila: Kun selvitystilassa olevan yhtiön pesä jaetaan, velkojen etuoikeusjärjestys määritetään tasavertaisesti ja tasasuhteisesti kussakin luokassa (pari passu ‑periaate), paitsi jos konkurssipesän varat riittävät kaikkien velkojen maksamiseen kokonaisuudessaan. Saatavien etuoikeusjärjestys määritetään seuraavasti:

  • selvittäjän toteutuneet kustannukset ja palkkiot
  • toimitsijasta tai selvittäjästä aiheutuvat maksut
  • hakijana olevalle velkojalle aiheutuneet menot
  • etuoikeutetut velat
  • yrityskiinnitykset
  • etuoikeudettomat velkojat

14 Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen edellytykset ja vaikutukset (erityisesti sovinnon osalta)?

Konkurssi: Konkurssivelallinen voi toimittaa kirjallisen ehdotuksen velkojien kanssa tehtävästä akordista (symvivasmós) konkurssitoimitsijalle tai pesänhoitajalle. Tällöin pidetään velkojainkokous, jossa suunnitelma on hyväksyttävä velkojien määräenemmistöllä, jolla on myös kolme neljännestä kaikkien saataviaan valvoneiden velkojien saatavien kokonaisarvosta. Jos velkojat hyväksyvät ehdotuksen, konkurssivelallinen, konkurssitoimitsija tai pesänhoitaja pyytää tuomioistuinta vahvistamaan sen. Tuomioistuimen vahvistama suunnitelma sitoo kaikkia velkojia, jotka ovat valvoneet saatavansa. Jos akordin ehdot täyttyvät, valvotut velat katsotaan maksetuiksi kokonaisuudessaan.

Konkurssimenettely päättyy, kun konkurssiin asettamista koskeva päätös on kumottu.

Selvitystila: Selvitystilamenettely päättyy, kun yritys on purettu tai kun selvitystilamenettelyä koskeva määräys on kumottu.

Vapaaehtoinen selvitystilamenettely päättyy ja selvitystilaan asetettu yhtiö purkautuu lopullisesti kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun yhtiön toimitsijalle on toimitettu tilinpäätös, joka on laadittu sen jälkeen kun selvitystilassa olevan yhtiön omaisuus on muutettu rahaksi ja jaettu.

Jos kuitenkin jollakulla on oikeudellinen intressi vapaaehtoisen selvitystilamenettelyn tai tuomioistuimen määräyksen jälkeen puretun yhtiön selvitystilan jatkamiseen, hän voi tehdä tuomioistuimelle tätä koskevan hakemuksen kahden vuoden kuluessa yhtiön purkamisesta.

15 Mitkä ovat velkojien oikeudet maksukyvyttömyysmenettelyn päättymisen jälkeen?

Konkurssi: Jos konkurssiin asettamista koskeva määräys kumotaan ja velkojat ovat antaneet suostumuksensa siihen saamatta täyttä suoritusta, tällaisilla velkojilla on oikeus vaatia velkojen maksamista määräyksen kumoamisen jälkeen.

Selvitystila: Jos selvitystilaan asettamista koskeva määräys kumotaan ja velkojat ovat antaneet suostumuksensa siihen saamatta täyttä suoritusta, tällaisilla velkojilla on oikeus vaatia velkojen maksamista määräyksen kumoamisen jälkeen.

Jos jollakulla on oikeudellinen intressi vapaaehtoisen selvitystilamenettelyn tai tuomioistuimen määräyksen jälkeen puretun yhtiön selvitystilan jatkamiseen, hän voi tehdä tuomioistuimelle tätä koskevan hakemuksen kahden vuoden kuluessa yhtiön purkamisesta.

16 Kuka vastaa maksukyvyttömyysmenettelyn kustannuksista?

Konkurssi: Kuluista, jotka aiheutuvat konkurssiin asettamista koskevan määräyksen antamisesta, vastaa velkoja, joka jättää määräystä koskevan hakemuksen. Konkurssitoimitsijalle maksettavien kulujen määrä on 500 euroa. Konkurssimenettelyn aikana aiheutuneet kulut maksetaan konkurssipesästä.

Selvitystila: Kuluista, jotka aiheutuvat selvitystilaan asettamista koskevan määräyksen antamisesta, vastaa velkoja, joka jättää määräystä koskevan hakemuksen. Toimitsijalle maksettavien kulujen määrä on 500 euroa. Selvitystilamenettely ja yhtiön omaisuuden likvidaation ja jaon aikana aiheutuneet menot maksetaan selvitystilassa olevan yhtiön pesästä.

Vapaaehtoiseen selvitystilamenettelyyn liittyvien asiakirjojen toimitsijamiehelle toimittamisesta ja kirjaamisesta aiheutuneet kulut ovat yhteensä noin 440 euroa. Selvitystilamenettely ja yhtiön omaisuuden likvidaation ja jaon aikana aiheutuneet menot maksetaan selvitystilassa olevan yhtiön pesästä.

17 Mitkä ovat velkojia vahingoittavien oikeustoimien mitättömyyttä, pätemättömyyttä ja peräyttämistä koskevat säännöt?

Konkurssi: Tietyissä säännöksissä, joita konkurssimenettelyyn sovelletaan, sallitaan, että pesänhoitaja nostaa tuomioistuimessa takaisinsaantikanteen velkojien hyväksi. Tärkeimmät säännökset ovat seuraavat:

Α. Velkojien vahingoksi tapahtuva omaisuuden luovutus (dólia metavívasi):

Jos pesänhoitajalla tai selvittäjällä on todisteita siitä, että yhtiön tai luonnollisen henkilön omaisuutta on luovutettu vastikkeetta tai olennaisesti todellista arvoa alhaisemmalla, hän voi nostaa tuomioistuimessa kanteen, jossa vaaditaan vilpillisen luovutuksen tai toimen peräytymistä.

Tämän säännöksen soveltaminen edellyttää, että luovutus on tapahtunut a) kolmen vuoden sisällä ennen konkurssin alkamista, ellei sitä ole tehty vilpittömässä mielessä ja käypää korvausta vastaan, tai b) kymmenen vuoden sisällä ennen konkurssin alkamista, jos asianomainen luonnollinen henkilö ei luovutuksen ajankohtana kyennyt maksamaan kaikkia velkojaan ilman kyseisen omaisuuden luovutusta. Siinä tapauksessa, että yhtiö on selvitystilassa, toimea voidaan pitää vilpillisenä, jos se on tehty kuuden kuukauden sisällä selvitystilaan asettamisen alkamisesta, eli päivästä, jona selvitystilaan asettamista koskeva hakemus on jätetty.

Β. Velkojan suosiminen (dólia protímisi):

Jos pesänhoitajalla tai selvittäjällä on todisteita velkojan suosimisesta, hän voi nostaa tuomioistuimessa kanteen ja vaatia suosivan kohtelun peräyttämistä tuomioistuimen päätöksellä.

Selvitystila: Tietyissä säännöksissä, joita selvitystilamenettelyyn sovelletaan, sallitaan, että selvittäjä nostaa tuomioistuimessa takaisinsaantikanteen velkojien hyväksi. Tärkeimmät säännökset ovat seuraavat:

Α. Velkojien vahingoksi tapahtuva omaisuuden luovutus:

Jos pesänhoitajalla tai selvittäjällä on todisteita siitä, että yhtiön tai luonnollisen henkilön omaisuutta on luovutettu vastikkeetta tai olennaisesti todellista arvoa alhaisemmalla, hän voi nostaa tuomioistuimessa kanteen, jossa vaaditaan vilpillisen luovutuksen tai toimen peräytymistä.

Tämän säännöksen soveltaminen edellyttää, että luovutus on tapahtunut a) kolmen vuoden sisällä ennen konkurssin alkamista, ellei sitä ole tehty vilpittömässä mielessä ja käypää korvausta vastaan, tai b) kymmenen vuoden sisällä ennen konkurssin alkamista, jos luonnollinen henkilö ei luovutuksen ajankohtana kyennyt maksamaan kaikkia velkojaan ilman kyseisen omaisuuden luovutusta. Siinä tapauksessa, että yhtiö on selvitystilassa, toimea voidaan pitää vilpillisenä, jos se on tehty kuuden kuukauden sisällä selvitystilaan asettamisen alkamisesta, eli päivästä, jona selvitystilaan asettamista koskeva hakemus on jätetty.

Β. Velkojan suosiminen:

Jos pesänhoitajalla tai selvittäjällä on todisteita velkojan suosimisesta, hän voi nostaa tuomioistuimessa kanteen ja vaatia suosivan kohtelun peräyttämistä tuomioistuimen päätöksellä.

Päivitetty viimeksi: 07/12/2023

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.