What is the EJN (in civil and commercial matters)?

The European Union's wide variety of national legal systems and this diversity, together with new Union legislation, has led to a need to provide support and information through a specific network to authorities dealing with cross-border cases. These cases may cover business, consumer or employment disputes, divorce, child custody or succession issues. The Network brings together national authorities responsible for assisting local courts and was set up to facilitate judicial and legal cooperation between Member States. The EJN (in civil and commercial matters) was established by Council Decision 2001/470/EC of 28 May 2001 and started operating on 1 December 2002. This legal basis was modified once in 2009 (the consolidated version is available here). All Member States except Denmark participate in the EJN (in civil and commercial matters).

Have a look at the EJN's infographic!

The objectives of EJN (in civil and commercial matters)

Since its inception, the EJN (in civil and commercial matters) has been an important tool for providing support for the implementation of EU civil justice instruments in daily legal practice. The EJN (in civil and commercial matters) facilitates and supports relations between national judicial authorities through contact points in each Member State and thereby helps to facilitate cross-border cases. This cooperation between authorities aims to provide help for people involved in cross-border civil and commercial judicial cases.

Who are the EJN (in civil and commercial matters) members?

There are more than 500 members of the Network who fall under the five categories mentioned below. Each Member State has at least one contact point.

The Network is composed of

• contact points designated by Member States;
• bodies and central authorities specified in Union law or in international instruments whereby Member States are party, or in domestic law relating to judicial cooperation in civil and commercial matters;
• liaison magistrates with responsibilities for cooperation in civil and commercial matters;
• other judicial or administrative authorities responsible for judicial cooperation in civil and commercial matters whose membership is deemed to be useful by the Member State;
• professional associations representing legal practitioners directly involved in the application of Union law and international instruments in civil and commercial matters at national level in the Member States

Please select the relevant country's flag to obtain detailed national information.

Verkoston yhteysviranomaiset ja jäsenet Belgiassa

Belgiassa verkostolle on nimetty kaksi yhteyshenkilöä. Toinen on kassaatiotuomioistuimen tuomari, joka koordinoi suhteita verkoston tuomarijäseniin, ja toinen Belgian oikeusministeriön virkamies, joka työskentelee siviiliasioissa tehtävän kansainvälisen rikosoikeudellisen yhteistyön osastossa.

Lisäksi Belgian oikeudelliseen verkostoon kuuluu 15 tuomaria verkoston perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 2001/470/EY 2 artiklan 1 kohdan d alakohdan nojalla. Jokaisen muutoksenhakutuomioistuimen tuomiopiiristä on nimetty kolme tai neljä tuomaria, jotka ovat erikoistuneet perhe-, kauppa- tai prosessioikeuteen ja edustavat eri oikeusasteita (muutoksenhakutuomioistuin, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet, kauppatuomioistuimet ja rauhantuomioistuimet).

Belgian verkostoon kuuluu myös yksi tuomioistuinten kirjaamojen päälliköiden kansallisen neuvoston (Conseil national des greffiers en chef) jäsen em. neuvoston päätöksen 2 artiklan 1 kohdan d alakohdan nojalla.

Lisäksi Belgia on nimennyt verkoston jäseniksi perustamispäätöksen 2 artiklan 1 kohdan e alakohdan nojalla neljä muiden oikeusalan ammattien edustajaa: yksi notaarien, yksi haaste- ja ulosottomiesten ja kaksi asianajajien edustajaa (yksi ranskan- ja saksankielisten ja yksi hollanninkielisten asianajajaliittojen edustaja).

Verkosto huolehtii myös koordinoinnista eri asetusten nojalla nimettyjen keskusviranomaisten välillä (mm. asetukset (EY) N:o 2201/2003, (EY) N:o 4/2009, (EY) N:o 1393/2001).

Verkosto pitää myös yhteyttä Euroopan kuluttajakeskuksen Belgian-osastoon.

Verkoston toimintatavat

Yhteydenpito tapahtuu lähinnä sähköpostitse. Yksi yhteyshenkilöistä toimittaa Euroopan komissiolta, mm. verkoston sihteeristöltä, tulevat tiedot muille jäsenille. Jäsenet osallistuvat verkoston kokouksiin käsiteltävän aiheen mukaan. Lisäksi verkoston belgialaiset tuomarijäsenet kokoontuvat yhteen kerran vuodessa.

Jäseniä kehotetaan säännöllisesti levittämään mahdollisimman laajalti tietoa uudesta lainsäädännöstä tai jakamaan kyselyjä kollegoilleen. Yleensäkin verkostossa levitetään laajalti Euroopan komission julkaisemaa materiaalia sekä hyödyllisiä linkkejä. Osa verkoston jäsenistä osallistuu lisäksi unionin lainsäädäntöä käsittelevän tiedotteen julkaisemiseen (Eur-alert!).

Verkoston yhteyshenkilöt ja jäsenet käyvät myös oikeusalan koulutuslaitoksen (Institut de Formation Judiciaire) järjestämissä koulutustilaisuuksissa kertomassa uudesta unionin lainsäädännöstä ja erityisesti oikeudellisen yhteistyön välineistä, joita siviili- ja kauppaoikeuden alalla on käytössä EU:ssa ja kansainvälisellä tasolla.

Kun jonkin vireillä olevan asian yhteydessä on tarpeen selvittää esimerkiksi ulkomaisen lain sisältö tai sellaisen menettelyn yksityiskohdat, jolla on rajat ylittäviä vaikutuksia, asiaa käsittelevä belgialainen tuomari ottaa yleensä sähköpostitse yhteyttä Belgian yhteyshenkilöön, joka välittää kysymyksen edelleen muiden asianomaisten jäsenvaltioiden yhteyshenkilöille.

Tšekissä on tällä hetkellä kuusi Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaista, joista viisi toimii Tšekin oikeusministeriön yhteydessä ja yksi Brysselissä (Tšekin pysyvässä EU-edustustossa).

Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaiset Tšekissä ovat yhteydessä Euroopan unionin muiden jäsenvaltioiden yhteysviranomaisiin ja käsittelevät tuomioistuinten ja notaarien pyyntöjä tietojen saamiseksi ulkomaan lainsäädännöstä ja pyyntöjen käsittelyyn liittyviä muistutuksia erityisesti todisteiden vastaanottamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1206/2001 ja asiakirjojen tiedoksiannosta annetun asetuksen (EY) N:o 1393/2007 mukaisesti.

Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta 28 päivänä toukokuuta 2001 tehdyn neuvoston päätöksen 2001/470/EY mukaisesti Tšekkiin perustettiin vuonna 2004 valtakunnallinen oikeudellinen verkosto (jäljempänä ’verkosto’) huolehtimaan siviili- ja kauppaoikeuden alan yhteistyöstä ja vastaamaan Tšekin tehokkaasta ja toimivasta osallistumisesta siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudelliseen verkostoon.

Verkoston jäseninä on tuomareita, edustajia Tšekin asianajajaliitosta, Tšekin notaariliitosta, Tšekin ulosottomiesyhdistyksestä, kansainvälisoikeudellisesta lastensuojeluvirastosta, Euroopan kuluttajakeskuksesta ja Kaarlen yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta sekä oikeusministeriön henkilöstöstään nimeämiä työntekijöitä.

Verkoston jäsenet osallistuvat ennen muuta Euroopan oikeudellisen verkoston toimintaan ja siitä johtuviin tehtäviin sekä EU:n neuvoston ja komission työryhmiin ja komiteoihin siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa. Verkoston jäsenet ottavat kantaa Euroopan unionin lainsäädäntöehdotuksiin ja muihin esityksiin, jotka liittyvät oikeudelliseen yhteistyöhön siviili- ja kauppaoikeudellisissa kysymyksissä.

Nykyään verkostossa on noin 130 jäsentä. Oikeusministeriö järjestää kaikkien jäsenten yleiskokouksen kerran vuodessa. Kokouksen asialistalla ovat ajankohtaiset aiheet, jotka koskevat erityisesti Euroopan oikeudellista verkostoa, Euroopan oikeusportaalin toimintaa ja EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Verkoston jäsenillä on näissä kokouksissa mahdollisuus tavata toisiaan henkilökohtaisesti ja vaihtaa käytännön kokemuksia EU:n välineiden soveltamisesta.

Verkoston jäsenille jaetaan Euroopan oikeudellisen verkoston yhteydessä julkaistut koosteet ja muut julkaisut.

Verkoston jäsenet voivat viestiä epävirallisesti sähköpostitse. Verkostolla on oma jakelulista (sähköpostiosoitteista), jonka kautta verkon jäsenet voivat esittää kysymyksiä ja vaihtaa kokemuksia. Tämän viestintäkanavan kautta myös oikeusministeriö voi nopeasti uutisoida verkoston jäsenille oikeusalan yhteistyöstä EU:ssa.

Tämän sivun alkukielistä versiota on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Tietoa verkostosta - Saksa

Koska Saksa on liittovaltio, Euroopan oikeudellisen verkoston valtakunnallisen yhteysviranomaisen lisäksi sillä on kussakin osavaltiossa oma alueellinen yhteysviranomainen, jonka toimipaikkana on osavaltion organisaatiorakenteen mukaan joko osavaltion ylioikeus (Oberlandesgericht; Ala-Saksi, Baijeri, Bremen, Hampuri, Hessen, Nordrhein-Westfalen ja Saksi) tai osavaltion oikeusministeriö. Verkostoon kuuluu Saksassa yhteensä 17 yhteysviranomaista. Valtakunnallinen yhteysviranomainen koordinoi kansallista verkostoa ja järjestää mm. Euroopan oikeuden päivän tapahtumat sekä kansallisen verkoston jäsenten tapaamiset.

Työnjako valtakunnallisen ja alueellisten yhteysviranomaisten välillä on seuraavanlainen: Saksan siviili- tai kauppaoikeutta tai tuomioistuinjärjestelmää koskeviin yleisiin kyselyihin vastaa valtakunnallinen yhteysviranomainen. Sen sijaan jotakin tiettyä oikeustapausta koskeviin kyselyihin vastaa yleensä sen osavaltion yhteysviranomainen, jonka alueella asia on vireillä. Tosin kaikilla yhteysviranomaisilla on samanlaiset valtuudet, joten kaikki kyselyt voidaan osoittaa kenelle tahansa 17 yhteysviranomaisesta, ja myös valtakunnallinen yhteysviranomainen voi antaa käytännön apua yksittäistapauksissa. Työnjaon avulla pyritään varmistamaan, että kuhunkin kysymykseen vastaa asiasta parhaiten perillä oleva yhteysviranomainen.

Yhteysviranomaisten lisäksi Saksassa työskentelee yhteensä viisi yhteystuomaria, jotka vastaavat ns. Bryssel II a –asetuksen soveltamisesta (neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003 tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa). Myös heidän vastuualueensa on jaettu osavaltioittain. Ulkomailta tulevat kyselyt voidaan osoittaa kenelle tahansa heistä. Kyselyn vastaanottanut yhteystuomari ohjaa sen tarvittaessa eteenpäin yhteystuomareiden keskinäisen työnjaon, kielitaidon, erityisosaamisen tai kyseessä olevaan asiaan perehtymisen perusteella.

Saksa on nimennyt Euroopan oikeudellisen verkoston perustamispäätöksessä (siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 2001/470/EY 2 artiklan 1 kohdan e alakohta, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 568/2009/EY) tarkoitetuiksi verkostoon kuuluviksi ammattialajärjestöiksi liittovaltion asianajajayhdistyksen (Bundesrechtsanwaltskammer), liittovaltion notaariyhdistyksen (Bundesnotarkammer), patenttiasiamiesyhdistyksen (Patentanwaltskammer), Saksan lakimiesliiton (Deutscher Anwaltverein), haastemiesten liiton (Deutscher Gerichtsvollzieher Bund) sekä vuonna 2014 tuomioistuinvirkamiesten liiton (Bund Deutscher Rechtspfleger).

Verkoston jäseniä ovat lisäksi asiakirjojen tiedoksiannosta ja todisteiden vastaanottamisesta vastaavat keskusviranomaiset (jotka on nimetty oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1393/2007 sekä jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1206/2001 mukaisesti). Nämä keskusviranomaiset sekä osavaltioiden oikeushallintoviranomaiset antavat tuomioistuimille jatkuvasti asiakirjojen tiedoksiantoa ja todisteiden vastaanottamista koskevia tietoja ja tukea kansainvälisissä asioissa.

Liittovaltion oikeusministeriön verkkosivuilla (http://www.bundesjustizamt.de/ejnzh) on lisätietoja oikeudellisen verkoston toiminnasta Saksassa sekä luettelo yhteyshenkilöistä.

Tämän sivun alkukielistä versiota on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Tietoa verkostosta - Viro

Yhteysviranomaisena toimii Viron oikeusministeriön kansainvälisen oikeusyhteistyön yksikön neuvonantaja, joka hoitaa myös keskusviranomaisten edustajan tehtäviä. Yhteysviranomaisen päätehtävänä on

• varmistaa, että paikalliset oikeusviranomaiset saavat yleistä tietoa siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudellista yhteistyötä koskevista yhteisön säädöksistä ja kansainvälisistä sopimuksista
• toimittaa jäsenvaltioiden oikeudellisen yhteistyön toimivuuden kannalta tarpeelliset tiedot muille yhteysviranomaisille, viranomaisille ja oman jäsenvaltionsa paikallisille oikeusviranomaisille, jotta ne voivat laatia toteuttamiskelpoisen oikeudellista yhteistyötä koskevan pyynnön ja luoda tarkoitukseen parhaiten soveltuvat suorat yhteydet
• toimittaa tiedot, joiden avulla on helpompaa soveltaa toisen jäsenvaltion lakia, jota on sovellettava yhteisön säädöksen tai kansainvälisen sopimuksen nojalla;
• etsiä ratkaisuja ongelmiin, joita ilmenee oikeudellista yhteistyötä koskevien pyyntöjen yhteydessä
• helpottaa oikeudellista yhteistyötä koskevien pyyntöjen käsittelyn yhteensovittamista asianomaisessa jäsenvaltiossa erityisesti silloin, kun tämän jäsenvaltion oikeusviranomaiset esittävät useita pyyntöjä, jotka on täytettävä toisessa jäsenvaltiossa
• osallistua tietojen antamiseen yleisölle verkoston internetsivustolla siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudellisesta yhteistyöstä Euroopan unionissa, asiaa koskevista yhteisön säädöksistä ja kansainvälisistä sopimuksista sekä jäsenvaltioiden kansallisesta lainsäädännöstä erityisesti oikeussuojan saatavuutta koskevien tietojen osalta
• avustaa kokousten järjestämisessä ja osallistua niihin
• osallistua yleisölle tarkoitettujen tietojen valmisteluun ja päivittämiseen
• varmistaa koordinointi verkoston jäsenten välillä kansallisella tasolla
• laatia kahden vuoden välein kertomus toiminnastaan, mukaan lukien tarvittaessa verkoston parhaat käytännöt, esittää se verkoston jäsenten kokouksessa ja kiinnittää erityistä huomiota verkoston toiminnan parantamiseen.

Verkoston yhteystuomari on Harjun käräjäoikeuden tuomari, joka edustaa Viroa myös kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevässä Haagin konferenssissa luodussa tuomariverkostossa. Yhteystuomarin tehtävänä on antaa tuomioistuinten virkamiehille neuvoja Euroopan unionin siviili- ja kauppaoikeutta koskevissa asioissa ja jakaa verkostossa kokemuksiaan eri säädösten soveltamisesta.

Kun vuonna 2011 tuli voimaan Euroopan oikeudellisen verkoston siviilioikeusosiota koskeva päätös, jolla verkoston toiminta ulotettiin kattamaan ammattialajärjestöt, Virossa siviilioikeusverkoston jäseniksi liittyivät

• haastemiesten ja konkurssipesän hoitajien liitto, joka edustaa haastemiehiä ja konkurssipesän hoitajia, ja
• Viron lakimiesliitto, joka edustaa asianajajia ja notaareja.

Ensin mainitun osalta kokouksiin osallistuu aiheesta riippuen eri ammattiliiton edustajia, kun taas Viron lakimiesliittoa edustaa sen johtaja. Ammattialajärjestöjen edustajien tehtävänä on

• Euroopan unionin säädösten ja kansainvälisten sopimusten tehokasta käytännön soveltamista koskevien kokemusten ja tietojen vaihto
• yhteistoiminta tietosivujen laatimisessa ja päivittämisessä
• ammattialajärjestöjen edustaminen kokouksissa.

Yhteysviranomainen kutsuu eri aiheita käsitteleviin verkoston kokouksiin myös muita kansallisia asiantuntijoita kertomaan omista kokemuksistaan. Kokouksiin on näin ollen osallistunut yhteystuomarin lisäksi muun muassa useita muita tuomareita, muiden ministeröiden ja notaariliiton edustajia, korkeimman oikeuden neuvoksia, kuluttajansuojavirastojen edustaja sekä Tarton yliopiston opetushenkilökuntaa.

Yhteyspisteet

Irlannissa on kaksi yhteysviranomaista. Alempia oikeusasteita (Circuit Court- ja District Court -tuomioistuimia) varten on yksi yhteysviranomainen, ylempiä oikeusasteita (High Court-, Court of Appeal- ja Supreme Court -tuomioistuimia) varten toinen. Yhteysviranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä Euroopan oikeudelliseen verkostoon liittyvissä asioissa. Yhteyspisteet toimivat Dublinissa sijaitsevan Irlannin oikeusviraston yhteydessä. Vaikka tuomioistuinten oikeudenkäyttöalueet ovat erillisiä, yhteysviranomaisten työssä on päällekkäisyyksiä, sillä kumpikin vastaa omassa osastossaan yksinään verkostoon liittyvistä asioista. Euroopan oikeudellisen verkoston kautta tehtävät tiedustelut olisi osoitettava yhteysviranomaiselle, joka vastaa kyseisestä oikeudenkäyttöalueesta. Yhteysviranomaisilla on erilliset toimistot oikeusviraston osastojen yhteydessä. Yhteysviranomaisilla on myös muita kuin verkostoon liittyviä tehtäviä. Yhteysviranomaiset voivat kuitenkin pyytää apua muilta kollegoilta hoitaessaan verkoston asioita. Yhteysviranomaiset pitävät säännöllisesti yhteyttä Euroopan oikeudellisen verkoston jäseniin Irlannissa sähköpostin, puhelimen tai kokousten avulla. Verkoston jäseninä on muun muassa Irlannin keskusviranomaisten edustajia sekä verkostoa koskevan päätöksen 2 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuina jäseninä Supreme Court- ja High Court -tuomioistuinten operatiivisen toiminnan johtaja, oikeusviraston uudistamisesta ja kehittämisestä vastaava johtaja sekä lainsäädäntöuudistuksista vastaavan oikeus- ja tasa-arvoministeriön (Department of Justice and Equality) virkamiehiä. Yhteysviranomaiset käsittelevät verkoston tapahtumia myös verkoston jäseneksi nimetyn tuomioistuinlaitoksen jäsenen kanssa ja ovat tähän säännöllisesti yhteydessä.

Euroopan oikeudellisen verkoston toiminta Irlannissa

Irlannissa ei ole virallista kansallista verkostoa.  Sen sijaan verkosto muodostuu henkilöistä, jotka ovat asiantuntijoita tietyillä politiikka-aloilla ja joihin yhteysviranomaiset voivat ottaa yhteyttä saadakseen vastauksia heille esitettyihin kysymyksiin.

Yhteysviranomaiset pitävät tiiviisti yhteyttä Irlannin laajennetun verkoston jäseniin, muun muassa tuomareihin, jotka ovat jonkin oikeudenalan asiantuntijoita tai jotka vastaavat kansainvälisestä yhteydenpidosta. Yhteysviranomaisiin voi ottaa yhteyttä sähköpostitse. Yhteysviranomainen varmistaa, että asiantuntijoita, jotka ovat perehtyneet kulloinkin esillä olevien asioiden poliittisiin, hallinnollisiin ja oikeudellisiin näkökohtiin, kuullaan ennen verkoston kokouksia ja että kokouspöytäkirjat ja luettelot hoidettavista asioista jaellaan asianmukaisesti.

Yhteysviranomainen myös keskustelee säännöllisesti oikeus- ja tasa-arvoministeriön kanssa politiikkakysymyksistä ja keskusviranomaisen kanssa elatusapuun ja rajat ylittäviin tilanteisiin liittyvistä kysymyksistä.

Tiedottaminen

Euroopan oikeudellisella verkostolla ei ole kansallista sivustoa Irlannissa. Tietoa saa oikeusviraston ja Irlannin eri ministeriöiden verkkosivuilta. Yhteysviranomainen toimii yhteistyössä eri tahojen, kuten ministeriöiden, kanssa hankkiessaan tietolähteitä verkostolle ja siihen kuuluville jäsenvaltioille.

Verkoston rakenne

Yhteyspisteiden lukumäärä: Yhteyspisteitä on nimetty 22. Niistä 19 on tuomareita, jotka kuuluvat Kreikan kansalliseen verkostoon ja hoitavat samalla lainkäyttötehtäviään. Loput kolme ovat virkamiehiä oikeus-, avoimuus- ja ihmisoikeusministeriön siviili- ja rikosoikeuden alalla tehtävän kansainvälisen oikeudellisen yhteistyön osastolla. Kyseinen osasto toimii keskusviranomaisena seuraavia varten: asetus (EY) N:o 2201/2003, avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevat asiat (nk. Bryssel IIa ‑asetus, jolla täydennetään vuoden 1980 Haagin yksityisoikeuden alaa koskevaa yleissopimusta kansainvälisestä lapsikaappauksesta); asetus (EY) N:o 4/2009, elatusvelvoitteet; direktiivi 2002/8/EY, oikeusapu; asetus (EY) N:o 1206/2001, todisteiden vastaanottaminen; ja asetus (EY) N:o 1393/2007, oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksianto.

Verkoston toiminta: Kreikkaan on perustettu epävirallinen kansallinen verkosto, jolla on keskitetty rakenne. Verkoston jäseniin kuuluvat keskusviranomainen, Ateenassa toimivia tuomareita ja kolme oikeusalan ammattien (asianajajien, notaarien ja haaste- ja ulosottomiesten) edustajaa. Oikeusministeriön siviili- ja rikosoikeuden alalla tehtävän kansainvälisen oikeudellisen yhteistyön osasto vastaa Euroopan oikeudellisen verkoston (EJN) toiminnan seurannasta ja kansallisten yhteyspisteiden toiminnan koordinoinnista silloin, kun on kyse Kreikan velvollisuuksista osana EJN:ää ja EU:n oikeusportaalin sisällöstä. Verkoston kansalliset yhteyspisteet osallistuvat tietosivujen laatimiseen, päivittävät EU-lainsäädännössä edellytettyjä, siviili- ja kauppaoikeuden alalla tehtävään oikeudelliseen yhteistyöhön liittyviä Kreikan virallisia ilmoituksia, täyttävät EJN:n ja muiden EU:n elinten kyselylomakkeita ja vastaavat muiden yhteyspisteiden tai EU-viranomaisten kysymyksiin, jotka koskevat lähinnä EU-lainsäädännön täytäntöönpanoa Kreikassa.

Kokouksia järjestetään säännöllisesti noin 2–4 kertaa vuodessa. Niitä koordinoi oikeusministeriön siviili- ja rikosoikeuden alalla tehtävän kansainvälisen oikeudellisen yhteistyön osasto. Kokouksissa on tarkoitus vaihtaa näkemyksiä, kokemuksia ja tietoa oikeudellisesta yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeuden alalla. Esityslistalla on lähinnä EJN:n kokouksissa Euroopan tasolla käsiteltyjä aiheita, EU-lainsäädännön (asetukset/direktiivit) soveltamisessa kansallisella tasolla mahdollisesti ilmeneviä ongelmia ja Kreikan EJN:ään tai EU:n oikeusportaaliin liittyviä velvollisuuksia (ks. edellä).

Verkostoa koskevan tiedon jakaminen

Oikeus-, avoimuus- ja ihmisoikeusministeriön verkkosivuilla lähinnä esitellään Euroopan oikeudellinen verkosto. Sivustoa päivitetään parhaillaan, jotta voidaan antaa kattava ja selkeä kuva siitä, mikä EJN:n asema on ja mitä hyötyä siitä on siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudellista yhteistyötä koskevan EU-lainsäädännön täytäntöönpanossa.

Kansallisella tasolla jaetaan tietoa siviili- ja kauppaoikeuden alaa koskevasta EU-lainsäädännöstä levittämällä EJN:n esitteitä ja painotuotteita sekä järjestämällä seminaareja tai päivän kestäviä tapahtumia maan pääkaupungissa Ateenassa ja muissa kaupungeissa. Niitä järjestetään sitä mukaa, kun siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudellista yhteistyötä koskeva EU-lainsäädäntö kehittyy, ja niissä otetaan huomioon tämän kehityksen vaikutukset Kreikkaan. Pääpuhujina voi olla kansallisen verkoston jäseniä. Näitä tapahtumia järjestetään oikeusministeriön johdolla yhteistyössä Kreikan asianajajaliittojen, tuomareiden ja syyttäjien kansallisen oppilaitoksen, valtion oikeudellisen neuvoston, siviili- ja kauppaoikeuden harjoittajien yhdistysten jne. kanssa.

Lisäksi Euroopan yksityisoikeuden päivänä järjestetään yksipäiväinen tapahtuma, jonka tavoitteena on herättää eurooppalaiset oikeusalan ammattihenkilöt ja avata keskustelu EU:n lainsäädäntöehdotusten kehityksestä. Vastaava tapahtuma on järjestetty viime aikoina lähes joka vuosi oikeus-, avoimuus- ja ihmisoikeusministeriön johdolla.

Ranskassa siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudelliseen verkostoon kuuluu tuomareita ja syyttäjiä, asianajajia, notaareja sekä haaste- ja ulosottomiehiä. Verkosto on avoin kaikkien oikeusalan ammattien edustajille, joille siitä voi olla hyötyä heidän osallistuessaan unionin oikeuden täytäntöönpanoon siviili- ja kauppaoikeuden alalla (esimerkiksi tuomioistuinten kirjaajat tai kauppatuomioistuinten tuomarit ja kirjaajat).

Verkoston kansallisena yhteyshenkilönä toimii tuomari, jolla on kokemusta tuomioistuintyöskentelystä ja joka työskentelee oikeusministeriön siviili- ja kauppaoikeudellisten asioiden osastolla. unionin oikeudesta, kansainvälisestä yksityisoikeudesta ja siviiliasioissa annettavasta oikeusavusta vastaavassa yksikössä. Tämä yksikkö vastaa myös useiden siviili- ja kauppaoikeuden alalla annettujen välineiden soveltamiseen liittyvistä keskusviranomaisen tehtävistä.

Kaikissa muutoksenhakutuomioistuimissa ja kassaatiotuomioistuimessa on nimetty paikallinen yhteyshenkilö. Yhteyshenkilön tehtävänä on edistää paikallisesti verkoston kautta tietoon tulevien yhteistyöongelmien ratkaisemista sekä tiedottaa tuomareille ja syyttäjille siviiliasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä käytettävien välineiden ja yleensä unionin oikeuden täytäntöönpanosta. Muutoksenhakutuomioistuinten ja kassaatiotuomioistuimen yhteyshenkilöt voivat myös ilmoittaa unionin säädösten soveltamisessa havaituista ongelmista kansalliselle yhteyshenkilölle, joka toimittaa tiedot eteenpäin.

Haaste- ja ulosottomiehiä edustaa verkostossa alan kansallinen yhdistys Chambre nationale des huissiers de justice.

Asianajajia edustaa verkostossa Brysselissä toimiva Ranskan kansallisen asianajajaliiton toimisto (délégation du Conseil national des barreaux à Bruxelles).

Notaareja edustaa verkostossa alan kansallinen yhdistys Chambre nationale des notaires.

Lisäksi verkostoon kuuluvat EU:n eri jäsenvaltioissa toimivat ranskalaiset yhteystuomarit ja keskusviranomaiset, jotka vastaavat siviili- ja kauppaoikeuden alalla annettujen säädösten soveltamisesta.

Verkoston ranskalaiset jäsenet kokoontuvat Pariisissa kerran vuodessa, Euroopan yksityisoikeuden päivän alla, keskustelemaan verkoston toiminnasta ja siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun unionin oikeuden ja sen soveltamisen uusimmista suuntauksista.

Kroatialla on kaksi yhteysviranomaista siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellista verkostoa varten.

Yhteysviranomaiset työskentelevät Kroatian oikeusministeriössä Eurooppa-asioista sekä kansainvälisestä ja oikeudellisesta yhteistyöstä vastaavan osaston alaisessa yksikössä, jonka vastuulle kuuluvat kansainvälinen keskinäinen oikeusapu ja oikeudellinen yhteistyö siviiliasioissa.

Yhteysviranomaisilla on yksikössä avustavaa henkilöstöä. Näin ollen oikeudellisen verkoston puitteissa tehtävä työ on tiimityötä, jota siihen osallistuvat tekevät yksikkönsä toimialaan kuuluvien muiden tehtävien ohella.

Kroatiassa ei ole virallista kansallista verkostoa, mutta yhteysviranomaiset tekevät yhteistyötä tuomareiden ja muiden oikeusministeriön asiantuntijoiden, muiden toimivaltaisten viranomaisten, oikeustieteen professoreiden, notaarien sekä muiden oikeusalan asiantuntijoiden ja toimijoiden kanssa. Sosiaalipolitiikasta ja nuorisoasioista vastaava ministeriö osallistuu sekin verkoston toimintaan, koska se on eräissä asetuksissa tarkoitettu keskusviranomainen. Siksi se osallistuu aktiivisesti verkoston kokouksiin, jotka Euroopan komissio järjestää. Verkosto on avoin kaikille juristeille, joilla on halua ja kiinnostusta osallistua EU:n säädösten soveltamiseen Kroatiassa.

Viestintä Kroatiassa hoituu sähköpostitse ja puhelimitse, ja kokouksia järjestetään tarpeen mukaan.

Viestintä muiden jäsenvaltioiden yhteysviranomaisten kanssa tapahtuu sähköpostitse. Yhteysviranomaiset ja verkoston muut jäsenet osallistuvat säännöllisesti verkoston kokouksiin, jotka Euroopan komissio järjestää.

Koska oikeusministeriö on yksittäisissä asetuksissa tarkoitettu keskusviranomainen, yhteysviranomaiset suorittavat keskusviranomaisen tehtäviä, toimittavat kyselyjä toisten jäsenvaltioiden yhteysviranomaisille ja vastaavat niiden toimittamiin kyselyihin (tarvittaessa yhteistyössä tuomareiden ja muiden oikeusalan toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa), toimittavat pyydetyt tiedot Euroopan komissiolle ja toteuttavat tarvittavat toimenpiteet tietojen julkaisemiseksi komission asiaankuuluvissa portaaleissa. Yhteysviranomaiset jakelevat komission julkaisuja tuomioistuimille, kansalaisille ja muille kohderyhmille ja pyrkivät lisäämään verkoston näkyvyyttä.

Yhteydenotot: EJNcontact@pravosudje.hr

Kyproksessa verkosto on organisoitu siten, että nimetään kansallisia yhteyshenkilöitä. Yhteyshenkilöitä on nyt kuusi: yksi tuomari, kaksi asianajajaa Kyproksen tasavallan oikeudellisesta yksiköstä, kaksi virkamiestä oikeus- ja yleisen järjestyksen ministeriöstä (yksi oikeudellinen ja yksi hallinnollinen) ja yksi Kyproksen asianajajaliiton jäsen.

Oikeus- ja yleisen järjestyksen ministeriön yhteyshenkilöt hoitavat näiden kuuden yhteyshenkilön välistä koordinointia. Kun oikeus- ja yleisen järjestyksen ministeriön yhteyshenkilöt vastaanottavat verkostolta tai toisen jäsenvaltion kansalliselta yhteyshenkilöltä kysymyksen tai tietopyynnön, ne välittävät sen eteenpäin muille yhteyshenkilöille. Sen jälkeen yhteyshenkilöt keskustelevat ja päättävät, mikä Kyproksen viranomainen tai virasto vastaa pyynnön käsittelemisestä tai pyydettyjen tietojen antamisesta.

Kansallisia yhteyspisteitä ovat oikeusministeriön kansainvälisen yhteistyön osaston (Starptautiskās sadarbības departaments) johtaja ja kansainvälisen yhteistyön osaston lakimies, jotka hoitavat myös keskusviranomaisen edustajan tehtäviä. Yhteyspisteen tärkeimpiin tehtäviin kuuluu

- varmistaa, että paikalliset oikeusviranomaiset saavat yleistä tietoa yhteisön säädöksistä ja kansainvälisistä sopimuksista, jotka koskevat siviili- ja kauppaoikeuden alalla tehtävää oikeudellista yhteistyötä, sekä antaa jäsenvaltioiden välisen oikeudellisen yhteistyön onnistumisen kannalta tarpeellisia tietoja, jotta nämä voivat valmistella toteutuskelpoisia oikeusviranomaisen pyyntöjä oikeusavun saamiseksi;

- löytää ratkaisuja ongelmiin, joita voi ilmetä oikeudellista yhteistyötä koskevien pyyntöjen yhteydessä;

- kehittää suurelle yleisölle suunnattua tiedottamista verkoston internetsivulla, jolla käsitellään siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudellista yhteistyötä Euroopan unionissa ja asiaan liittyviä yhteisön säädöksiä ja kansainvälisiä sopimuksia;

- tehdä yhteistyötä yhteyspisteverkoston kokousten järjestämiseksi ja osallistua niihin;

- auttaa suurelle yleisölle suunnattujen tietojen valmistelemisessa ja päivittämisessä;

- varmistaa verkoston jäsenten välisen yhteistyön toteutuminen kansallisella tasolla.

Käsiteltävästä aiheesta riippuen yhteyspiste kutsuu verkoston kokouksiin myös muiden viranomaisten asiantuntijoita jakamaan kokemuksiaan. Yhteyspisteiden kokouksiin on osallistunut muun muassa useita tuomareita, oikeusministeriön eri yksiköiden edustajia, notaareja, valtuutettuja sovittelijoita, elatusavun takuurahaston (Uzturlīdzekļu garantijas fonda administrācija) edustajia, haaste- ja ulosottomiesten yhdistyksen (Tiesu izpildītāju padome) edustajia sekä tutkijoita.

Unkarissa yhteysviranomaisena toimii oikeusministeriön kansainvälisen yksityisoikeuden osasto (Nemzetközi Magánjogi Főosztály). Useat osaston työntekijöistä huolehtivat verkostoon liittyvistä asioista muiden tehtäviensä lisäksi.

Keskusviranomaisiksi on nimetty oikeusministeriö (kansainvälisen yksityisoikeuden osasto) ja inhimillisten voimavarojen ministeriö, jotka ovat verkoston jäseniä. Lisäksi verkostoon kuuluvat valtakunnallinen tuomioistuinneuvosto (Országos Bírósági Hivatal), joka myös edustaa oikeuslaitosta, sekä ammattijärjestöjä edustavat Unkarin valtakunnallinen notaariliitto (Magyar Országos Közjegyzői Kamara), Unkarin asianajajaliitto (Magyar Ügyvédi Kamara) ja Unkarin haastemiesten liitto (Magyar Bírósági Végrehajtói Kamara). Jäsenten edustajat osallistuvat säännöllisesti verkoston kokouksiin niiden asialistasta riippuen.

Unkarissa ei ole verkoston unkarilaisten jäsenten muodostamaa virallista kansallista verkostoa. Verkoston jäsenet tekevät tarvittaessa yhteistyötä tapauskohtaisesti.

Oikeusministeriön kansainvälisen yksityisoikeuden osasto on koonnut käytännön tietoa EU:n sisäisestä sekä kolmansien maiden kanssa tehtävästä siviilioikeudellisesta yhteistyöstä. Tiedot ovat saatavilla täällä.

Maltassa on nykyään kolme Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaista. Yhteysviranomaisten keskinäinen koordinointi on varmistettu siten, että he työskentelevät samassa virastossa ja ovat jatkuvasti yhteydessä toisiinsa kaikissa asioissa, jotka liittyvät verkoston toimintaan Maltassa. Yhteysviranomaiset ovat perustaneet yhteistyöjärjestelmiä, mikä lisää verkoston toiminnan tehokkuutta, erityisesti kun on kyse tietojen antamisesta niitä tarvitseville yksityisille toimijoille.

Verkoston toiminta Maltassa

• Oikeusapu

Lähettävä ja vastaanottava viranomainen oikeusavun alalla on oikeusavusta vastaava asiamies, jonka toimipaikka on Vallettan oikeustalossa riita-asiain tuomioistuinten kirjaamossa (Advocate for Legal Aid, Civil Courts Registry, the Law Courts, Republic Street, Valletta, Malta).

• Asiakirjojen tiedoksianto

Keskusviranomaisena, joka vastaa sekä asiakirjojen lähettämisestä että niiden vastaanottamisesta, toimii oikeuskanslerinvirasto (Office of the Attorney General, The Palace, St. George’s Square, Valletta). Oikeuskanslerinvirasto lähettää tiedoksiantopyynnöt muihin EU-maihin ja vastaanottaa tiedoksiannettavat asiakirjat muiden EU-maiden lähettäviltä viranomaisilta. Vastaanotetut asiakirjat toimitetaan tuomioistuinten nimittämälle haastemiehelle Maltan prosessilainsäädännön mukaista tiedoksiantoa varten.

Yksi oikeuskanslerinviraston tehtävistä lähettävänä ja vastaanottavana viranomaisena on olla yhteydessä hakijaan ja/tai tämän oikeudelliseen edustajaan ennen tiedoksiantoa.

• Vähäiset vaatimukset

Toimivaltainen tuomioistuin on vähäisiä vaatimuksia käsittelevä tuomioistuin, joka toimii Vallettan oikeustalon tiloissa. Sen tuomioihin voi hakea muutosta samassa rakennuksessa toimivan muutoksenhakutuomioistuimen alemmalta oikeusasteelta.

Kussakin asiassa toimivaltainen viranomainen määräytyy sen asianosaisen kotipaikan mukaan, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan. Toimivalta täytäntöönpanon osalta ja 23 artiklaa sovellettaessa on vähäisiä vaatimuksia käsittelevästä tuomioistuimesta annetun lain 10 §:n 4 momentin mukaan joko Maltan tai Gozon alioikeudella.

• Todisteiden vastaanottaminen

Keskusviranomainen on Vallettassa sijaitseva oikeuskanslerinvirasto.

Seuraavat tuomioistuimet voivat vastaanottaa pyynnön:

1. riita-asiain tuomioistuimen ensimmäinen jaosto (Civil Court, First Hall)
2. riita-asiain tuomioistuimen perheoikeuden jaosto (Civil Court (Family Section))
3. Maltan alioikeus (Court of Magistrates)
4. Gozon alioikeus (Court of Magistrates, ylempi tai alempi oikeusaste)

Näillä tuomioistuimilla on toimivalta panna täytäntöön oikeusapupyyntöjä, jotka on laadittu jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1206/2001 mukaisesti.

Verkoston yhteyspisteet ja jäsenet Alankomaissa.

Alankomaissa yhteysviranomaisena toimii turvallisuus- ja oikeusasioiden ministeriö (ministerie van Veiligheid en Rechtspraak). Lisäksi tuomioistuimilla on oma yhteyshenkilö.

Yhteyshenkilöiden lisäksi verkoston jäseniä ovat oikeusalan vapaiden ammattien (asianajajien, notaarien ja haaste- ja ulosottomiesten) ammattialajärjestöt.

Lisäksi verkoston jäseniä ovat eri asetusten mukaisesti nimetyt keskusviranomaiset (mm. asetus (EY) N:o 2201/2003, asetus (EY) N:o 4/2009, asetus (EY) N:o 1393/2001).

Yhteydenpito Euroopan komission (eli tässä tapauksessa siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston sihteeristön) kanssa tapahtuu suurelta osin yhteysviranomaisen kautta. Yhteysviranomainen huolehtii tarvittaessa tietojen ja kysymysten toimittamisesta muille viranomaisille.

Yhteyshenkilöt ja muut jäsenet, erityisesti keskusviranomaiset, ovat usein suoraan yhteydessä sekä toisiinsa että muiden jäsenvaltioiden yhteysviranomaisiin ja jäseniin.

Jäsenet kutsutaan verkoston kokouksiin niiden asialistan mukaisesti.

Lisäksi Alankomaiden yhteyshenkilöt ja jäsenet kokoontuvat yhteen kerran vuodessa. Vuosikokouksessa keskustellaan verkoston toiminnasta ja siitä, millä aloilla keskinäistä yhteydenpitoa voitaisiin parantaa.

Tämän sivun alkukielistä versiota on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Tietoa verkostosta - Itävalta

Itävalta on perustanut oikeusministeriön (Bundesministerium für Justiz) osastolle I 9 keskitetyn yhteysviranomaisen, joka vastaa verkoston kautta tehtyihin ulkomaisten yhteysviranomaisten oikeuskysymyksiin, hoitaa erilaisia koordinointi- ja organisointitehtäviä ja järjestää ja editoi Itävallan julkaisuja Euroopan oikeusportaalissa julkaistavilla tietosivuilla.

Tämän lisäksi neljälle ylioikeudelle (Oberlandesgericht) on kullekin määrätty kaksi (Wienin ylioikeudelle kolme) tuomaria verkoston yhteysviranomaisiksi. He tarjoavat tukea ja apua ulkomaisille yhteyspisteille ja Itävallan tuomioistuimille yksittäistapauksissa, jotka käsittelevät rajatylittävää oikeudellista yhteistyötä (esimerkiksi rajatylittävää todisteiden hankkimista ja tiedoksiantoa). Tällaisissa yksittäistapauksissa ulkomaisten yhteysviranomaisten ei pitäisi ottaa yhteyttä oikeusministeriöön vaan paikalliseen yhteysviranomaiseen. Wienin ylioikeuden tuomiopiiriin kuuluvat Wienin, Ala-Itävallan ja Burgenlandin osavaltiot, Linzin ylioikeuden tuomiopiiriin Ylä-Itävallan ja Salzburgin osavaltiot, Innsbruckin ylioikeuden tuomiopiiriin Tirolin ja Vorarlbergin osavaltiot ja Grazin ylioikeuden tuomiopiiriin Steiermarkin ja Kärntenin osavaltiot.

Itävallan yhteysviranomaisten nimet ja yhteystiedot kunkin hovioikeuden osalta ovat saatavilla osoitteessa: https://e-justice.europa.eu/contactPoint.do

Yksityishenkilöt tai menettelyn osapuolet tai heidän lailliset edustajansa eivät saa olla suoraan yhteydessä verkoston yhteysviranomaisiin. He voivat kuitenkin pyytää käsittelyä johtavaa tuomaria osoittamaan heille yhteysviranomaisen.

Itävallan asianajajaliitto (Österreichische Rechtsanwaltskammertag) ja Itävallan notaarikamari (Österreichische Notariatskammer) ovat kuuluneet siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudelliseen verkostoon 1.1.2011 lähtien. Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisesta verkostosta 28 päivänä toukokuuta 2001 tehdyn päätöksen 2001/470/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 18 päivänä kesäkuuta 2009 tehdyllä päätöksellä 568/2009/EY, nojalla niillä ei kuitenkaan ole toimivaltaa käsitellä yksittäisiä tapauksia.

Österreichischer Rechtsanwaltskammertag
1010 Wien, Tuchlauben 12
Puhelin: +43/1/535-1275, Faksi: +43/1/535-1275-13
Sähköposti: rechtsanwaelte@oerak.at
Kielet: saksa ja englanti

Österreichische Notariatskammer
1010 Wien, Landesgerichtsstraße 20
Puhelin: +43/1/4024-5090, Faksi: +43/1/406-3475
Sähköposti: kammer@notar.or.at
Kielet: saksa, ranska ja englanti

Puolassa Euroopan oikeudellisen verkoston ainoa kansallinen yhteyspiste on oikeusministeriö.

Yhteysviranomainen

Portugali on nimennyt yhteysviranomaisen siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellista verkostoa varten. Portugalissa yhteysviranomaisena toimii korkeimman tuomarineuvoston (Conselho Superior da Magistratura) nimittämä tuomari, joka on valittu kilpailun perusteella.

Verkoston toiminta Portugalissa

Portugalissa verkostoon kuuluvat: keskusviranomaiset, jotka on määritelty EU:n oikeudessa, kansainvälisissä sopimuksissa, joiden osapuoli Portugali on, ja siviili- ja kauppaoikeuden alalla tehtävää yhteistyötä koskevassa kansallisessa lainsäädännössä; hallintoviranomaiset, joiden tehtävät liittyvät siviili- ja kauppaoikeuden alalla tehtävään yhteistyöhön; ja ammattialajärjestöt, jotka edustavat siviili- ja kauppaoikeuden alaa koskevien kansainvälisten sopimusten ja EU:n oikeuden soveltamiseen suoraan osallistuvia oikeusalan ammattilaisia.

Portugalissa verkostoon ei kuulu yhteystuomareita tai asiantuntijoita.

Verkoston jäsenet Portugalissa

Yhteysviranomaisen lisäksi kansallisessa verkostossa on 11 jäsentä:

• Direcção-Geral da Política de Justiça (oikeuspolitiikan keskusvirasto)
• Direcção-Geral da Administração da Justiça (oikeushallinnon keskusvirasto)
• Direcção Geral de Reinserção e Serviços Prisionais (rikosseuraamusvirasto)
• Instituto dos Registos e do Notariado, I. P. (kirjaamo- ja notariaattitoiminnasta vastaava virasto)
• Instituto de Gestão Financeira e Equipamentos da Justiça, I.P. (oikeuslaitoksen varainhoito- ja infrastruktuurivirasto)
• Conselho dos Julgados de Paz (rauhantuomareiden neuvosto)
• Instituto de Segurança Social, I.P. (sosiaaliturvalaitos)
• Comissão de Protecção às Vítimas de Crimes (rikosten uhrien suojelusta vastaava lautakunta)
• Ordem dos Advogados (asianajajaliitto)
• Ordem dos Solicitadores e dos Agentes de Execução (toimistoasianajajien ja ulosottoviranomaisten liitto)
• Ordem dos Notários (notaariliitto)

Keskusviranomaiset

Edellä mainituista jäsenistä seuraavat ovat keskusviranomaisia:

Direcção Geral da Administração da Justiça – Ministério da Justiça (oikeushallinnon keskusvirasto – oikeusministeriö)

• asetus (EY) N:o 4/2009, annettu 18.12.2008
• asetus (EY) N:o 1393/2007, annettu 13.11.2000
• asetus (EY) N:o 1206/2001, annettu 28.5.2001
• oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiantoa ulkomailla siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa koskeva vuoden 1965 Haagin yleissopimus
• todisteiden vastaanottamista ulkomailla siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa koskeva vuoden 1970 Haagin yleissopimus
• lasten ja muiden perheenjäsenten elatusavun kansainvälistä perintää koskeva vuoden 2007 Haagin yleissopimus
• elatusavun perintää ulkomailla koskeva vuoden 1956 New Yorkin yleissopimus

Direcção Geral de Reinserção e Serviços Prisionais – Ministério da Justiça (rikosseuraamusvirasto – oikeusministeriö)

• asetus (EY) N:o 2201/2003, annettu 27.11.2003
• kansainvälisestä lapsikaappauksesta tehty yksityisoikeuden alaa koskeva vuoden 1980 Haagin yleissopimus
• toimivalta, sovellettavaa lakia, toimenpiteiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa sekä yhteistyötä vanhempainvastuuseen ja lasten suojeluun liittyvissä asioissa koskeva vuoden 1996 Haagin yleissopimus

Instituto dos Registos e do Notariado, I. P. – Ministério da Justiça (kirjaamo- ja notariaattitoiminnasta vastaava virasto – oikeusministeriö)

• asetus (EU) N:o 650/2012, annettu 4.7.2012

Instituto da Segurança Social, I.P. – Ministério da Solidariedade e da Segurança Social (sosiaaliturvalaitos – solidaarisuus- ja sosiaaliministeriö)

• direktiivi 2003/8/EY, annettu 27.1.2003

Comissão de Protecção às Vítimas de Crimes (rikosten uhrien suojelusta vastaava lautakunta – oikeusministeriö)

• direktiivi 2004/80/EY, annettu 29.4.2004

Hajautetun verkoston toiminnan koordinointi

Portugalissa verkosto on rakenteeltaan hajautettu. Sen toiminnan koordinoinnista vastaa yhteysviranomainen. Koordinointi perustuu verkoston jäsenten väliseen vapaaehtoiseen yhteistyöhön. Verkoston kansalliset jäsenet osallistuvat yhteysviranomaisen neljännesvuosittain järjestämiin kokouksiin. Jäsenten välillä voidaan järjestää myös erillisiä kokouksia tietyn kysymyksen käsittelemiseksi tai ongelman ratkaisemiseksi.

Verkostoon ei kuulu asiantuntijajäseniä. Jos jonkin asian käsittely edellyttää asiantuntija-apua, yhteysviranomainen pyytää sopivinta asiantuntijaa tekemään yhteistyötä. Yhteistyö on vapaaehtoista ja vapaamuotoista. Yhteysviranomainen kannustaa säännöllisesti kaikkia verkoston kansallisia jäseniä tekemään yhteistyötä niiden erityisen toimivallan ja tehtäväkentän piiriin kuuluvissa siviili- ja kauppaoikeuden alan asioissa.

Euroopan oikeudellisen verkoston mallin pohjalta perustettiin vuonna 2001 oikeusministerin määräyksellä paikallisten yhteysviranomaisten verkosto kansainvälisen oikeusavun alalla (Rețeaua de corespondenți locali în domeniul asistenţei judiciare internaţionale). Tämä verkosto jaettiin oikeusministerin kahden määräyksen nojalla maaliskuussa 2004 kahdeksi erikoistuneeksi verkostoksi. Ne ovat Romanian rikosoikeudellinen verkosto (Reţeaua Judiciară Română în materie penală), joka vastaa Euroopan oikeudellista verkostoa, ja Romanian siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudellinen verkosto (Reţeaua Judiciară Română în materie civilă şi comercială), joka vastaa siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellista verkostoa. Näitä verkostoja organisoitiin uudelleen vuosina 2005, 2007, 2010 ja 2014 EU:n asiaa koskevaa lainsäädäntöä ja Romanian tuomioistuinjärjestelmän henkilöstöä koskevien muutosten vuoksi.

Viimeisin päivitys on tehty neuvoston päätöksen 2001/470/EY muuttamisesta 18 päivänä kesäkuuta 2009 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 568/2009/EY mukaisella oikeusministerin määräyksellä nro 1929/C/29.05.2014. Määräyksen laatimisen pohjana oli tietyistä toimenpiteistä oikeudellisen yhteistyön lisäämiseksi Euroopan unionin jäsenvaltioiden kanssa annettu hallituksen määräys nro 123/2007, joka hyväksyttiin laissa nro 85/2008 säädetyin muutoksin.

Romanian siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudellinen verkosto vastaa siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellista verkostoa kansallisella tasolla.

Romania on nimennyt siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudelliseen verkostoon kaksi kansallista yhteysviranomaista. He toimivat Romanian oikeusministeriössä. Näin varmistetaan, että siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston osoittamat tehtävät toteutetaan.

Päätöksen 6 artiklan mukaisesti Romanian siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudelliseen verkostoon kuuluu korkeimmasta oikeudesta (Înalta Curţe de Casaţie şi Justiţie) yksi tuomari ensimmäisestä yksityisoikeudellisesta osastosta ja yksi toisesta yksityisoikeudellisesta osastosta (aiemmin kauppaoikeudelliset asiat), muutoksenhakutuomioistuimista yksi tuomari ensimmäisestä yksityisoikeudellisesta osastosta ja yksi toisesta yksityisoikeudellisesta osastosta (aiemmin kauppaoikeudelliset asiat), yksi tuomari alaikäisiä koskevia ja perheoikeudellisia asioita käsittelevän erityistuomioistuimen osastosta, joka on erikoistunut kansainvälisten lapsikaappausten yksityisoikeudellisiin kysymyksiin ja rikosten uhreille maksettaviin taloudellisiin korvauksiin, henkilöstöä kansainvälisen oikeuden ja oikeudellisen yhteistyön osastosta (Direcția Drept Internațional și Cooperare Judiciară), joka toimii oikeusministeriössä myös siviili- ja kauppaoikeuden alan kansainvälisen yhteistyön keskusviranomaisena, sekä yksi edustaja Romanian julkisten notaarien, haaste- ja ulosottomiesten ja asianajajien ammatillisista yhdistyksistä. Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston Romanian yhteysviranomaiset ovat Romanian siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudellisen verkoston täysjäseniä.

Romanian oikeudellisen verkoston tuomarijäsenet on nimitetty ylimmän tuomarineuvoston (Consiliul Superior al Magistraturii) päätöksellä.

Oikeusministeriön kansainvälisen oikeuden ja oikeudellisen yhteistyön osasto on järjestänyt vuodesta 2001 useita seminaareja ja kokouksia verkoston jäsenille omilla varoillaan (oikeusministeriön talousarviosta) ja erityisesti vuodesta 2007 osana komission rahoittamia 15:n eurooppalaisia ohjelmia. Lisäksi Romanian oikeudellisen verkoston edustajat osallistuvat säännöllisesti Euroopan oikeudellisen verkoston kokouksiin.

Romanian siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudellisen verkoston jäsenet esitetään oikeusministerin määräyksen 1929/C/29.05.2014 liitteessä. Liite on olennainen osa määräystä.

Romanian siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudellisen verkoston jäsenet, tuomarit

Korkein oikeus (Înalta Curte de Casaţie şi Justiţie)

Iulia Cristina TARCEA, varapresidentti

Romanița VRÂNCEANU, ensimmäinen yksityisoikeudellinen osasto

Roxana POPA, toisen yksityisoikeudellisen osaston puheenjohtaja

Alba Iulian muutoksenhakutuomioistuin (Curtea de Apel Alba Iulia)

Cristina Gheorghina NICOARĂ, ensimmäinen yksityisoikeudellinen osasto (muutoksenhakutuomioistuimen varapresidentti)

Olimpia Maria STÂNGĂ, toinen yksityisoikeudellinen osasto

Bacăun muutoksenhakutuomioistuin (Curtea de Apel Bacău)

Liliana CIOBANU, ensimmäinen yksityisoikeudellinen osasto

Loredana ALBESCU, toinen yksityisoikeudellinen osasto

Braşovin muutoksenhakutuomioistuin (Curtea de Apel Braşov)

Cristina ŞTEFĂNIŢĂ, yksityisoikeudellinen osasto

Anca PÎRVULESCU, yksityisoikeudellinen osasto

Gabriel ŞTEFĂNIŢĂ, yksityisoikeudellinen osasto

Braşovin alaikäisiä ja perheitä koskevia asioita käsittelevä alioikeus (Tribunalul pentru Minori şi Familie Braşov)

Andrei IACUBA

Bukarestin muutoksenhakutuomioistuin (Curtea de Apel Bucureşti)

Antonela BRĂTUIANU, neljäs yksityisoikeudellinen osasto

Ştefan CMECIU, viides yksityisoikeudellinen osasto

Dumitru VĂDUVA, kuudes yksityisoikeudellinen osasto

Maria CEAUŞESCU, seitsemäs osasto (työhön ja sosiaaliturvaan liittyvät riita-asiat)

Bogdan CRISTEA, seitsemäs osasto (hallinnolliset ja verotukseen liittyvät riita-asiat)

Bukarestin alioikeus (Tribunalul Bucureşti)

Andreea Florina MATEESCU, viides yksityisoikeudellinen osasto (yhteystuomari maailmanlaajuisessa verkostossa, joka käsittelee yksityisoikeuden alaa koskevaa yleissopimusta kansainvälisestä lapsikaappauksesta)

Anca Magda VOICULESCU, kuudes yksityisoikeudellinen osasto (yhteystuomari maailmanlaajuisessa verkostossa, joka käsittelee yksityisoikeuden alaa koskevaa yleissopimusta kansainvälisestä lapsikaappauksesta)

Constantin-Marino MARIN, ensimmäisen rikosoikeudellisen osaston puheenjohtaja, rikosten uhreille maksettavia taloudellisia korvauksia käsittelevä lautakunta – Bukarestin alioikeus

Clujin muutoksenhakutuomioistuin (Curtea de Apel Cluj)

Denisa-Livia BĂLDEAN, varapresidentti

Liviu UNGUR, toisen yksityisoikeudellisen osaston varapuheenjohtaja

Constanţan muutoksenhakutuomioistuin (Curtea de Apel Constanţa)

Daniela PETROVICI, ensimmäinen yksityisoikeudellinen osasto

Iuliana Mihaela ȘERBAN, toinen yksityisoikeudellinen osasto

Craiovan muutoksenhakutuomioistuin (Curtea de Apel Craiova)

Mihaela COTORA, presidentti

Lotus Gherghină, toinen yksityisoikeudellinen osasto

Galaţin muutoksenhakutuomioistuin (Curtea de Apel Galaţi)

Simona Claudia BACŞIN, ensimmäinen yksityisoikeudellinen osasto

Valentina VRABIE, toinen yksityisoikeudellinen osasto

Iaşin muutoksenhakutuomioistuin (Curtea de Apel Iaşi)

Claudia Antoanela SUSANU, ensimmäinen yksityisoikeudellinen osasto

Oradean muutoksenhakutuomioistuin (Curtea de Apel Oradea)

Marcela FILIMON, toinen yksityisoikeudellinen osasto

Piteştin muutoksenhakutuomioistuin (Curtea de Apel Piteşti)

Corina PINCU IFRIM, ensimmäinen yksityisoikeudellinen osasto

Raluca TRANDAFIR, ensimmäinen yksityisoikeudellinen osasto

Corina Georgeta NUŢĂ, toinen yksityisoikeudellinen osasto (hallinnolliset ja verotukseen liittyvät riita-asiat)

Argeşin alioikeus (Tribunalul Argeş)

Andreea Monica PRUNARU, yksityisoikeudellinen osasto, varapuheenjohtaja

Vâlcean alioikeus (Tribunalul Vâlcea)

Petre DINESCU, ensimmäinen yksityisoikeudellinen osasto

Ploieştin muutoksenhakutuomioistuin (Curtea de Apel Ploieşti)

Adriana Maria RADU, ensimmäinen yksityisoikeudellinen osasto

Elisabeta GHERASIM, toisen yksityisoikeudellisen osaston puheenjohtaja

Florentina DINU, toinen yksityisoikeudellinen osasto

Valentina GHEORGHE, toinen yksityisoikeudellinen osasto

Suceavan muutoksenhakutuomioistuin (Curtea de Apel Suceava)

Ştefania Fulga ANTON, ensimmäinen yksityisoikeudellinen osasto

Daniela MITREA MUNTEA, toinen yksityisoikeudellinen osasto

Târgu Mureşin muutoksenhakutuomioistuin (Curtea de Apel Târgu Mureş)

Andreea CIUCĂ, toinen yksityisoikeudellinen osasto

Timişoaran muutoksenhakutuomioistuin (Curtea de Apel Timişoara)

Cristian PUP, ensimmäinen yksityisoikeudellinen osasto

Florin MOŢIU, toinen yksityisoikeudellinen osasto

Romanian siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudellisen verkoston jäsenet, siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset

Oikeusministeriö

Viviana ONACA, johtaja, kansainvälisen oikeuden ja oikeudellisen yhteistyön osasto

Ioana BURDUF, kansainvälisen oikeuden ja oikeudellisen yhteistyön osasto

Romanian siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudellisen verkoston jäsenet, oikeusministeriön kansainvälisen oikeuden ja oikeudellisen yhteistyön osasto – siviili- ja kauppaoikeuden alan kansainvälisen yhteistyön keskusviranomainen

Dorina DOMINTEANU, osastopäällikkö

Camelia TOBĂ

Flavius George PĂNCESCU

Romanian siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudellisen verkoston jäsenet, julkisten notaarien, haaste- ja ulosottomiesten ja asianajajien kansallisten yhdistysten puheenjohtajien nimittämät edustajat

Octavian ROGOJANU, julkinen notaari, Romanian julkisten notaarien yhdistyksen johtokunnan sihteeri

Bogdan DUMITRACHE, haastemies

Costea-Corin C. DĂNESCU, asianajaja

Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto toimii Sloveniassa kolmen yhteysviranomaisen ja 16 jäsenverkoston kautta.

Yhteysviranomaiset ovat Slovenian oikeusministeriön työntekijöitä. Tämä helpottaa käytännön työn yhdenmukaistamista ja koordinointia.

Sloveniassa aluetuomioistuimet (okrožno sodišče), joita on 11, huolehtivat kansainvälisestä oikeusavusta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa. Slovenia on siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta annetun neuvoston päätöksen 2 artiklan 1 kohdan d alakohdan nojalla nimittänyt verkoston jäseniksi yhden edustajan kustakin aluetuomioistuimesta. Lisäksi Slovenia on nimittänyt verkostoon kaksi erityisjäsentä (tuomaria), jotka huolehtivat oikeudellisesta yhteistyöstä perheasioissa. Toinen heistä työskentelee aluetuomioistuimessa ja toinen oikeusministeriössä.

Verkoston perustamispäätökseen vuonna 2009 tehty muutos mahdollistaa yhteistyön myös muiden oikeusalan ammattien edustajien kanssa. Vuodesta 2011 verkoston jäseniä ovat myös Slovenian notaariliitto (Notarska zbornica Republike Slovenije), asianajajaliitto (Odvetniška zbornica Republike Slovenije) ja ulosottomiesten liitto (Zbornica izvršiteljev Slovenije).

Tuomareiden ja muiden oikeusalan toimijoiden osallistuminen Euroopan oikeudelliseen verkostoon on tärkeää verkoston tavoitteiden saavuttamiseksi. Verkosto mahdollistaa tuomareiden ja muiden oikeusalan toimijoiden suoran yhteistyön, joka helpottaa asioiden ratkaisua tuomioistuimissa.

Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaiset ja jäsenet ovat usein yhteydessä toisiinsa sähköpostitse, puhelimitse tai tapaamalla toisiaan. He tapaavat toisiaan myös valtakunnallisissa vuosikokouksissa.

Verkostoon kuuluvat seuraavat:

1. Pääasialliset yhteyshenkilöt eli kaksi edustajaa Slovakian oikeusministeriön kansainvälisen oikeuden osaston (Sekcia medzinárodného práva) kansainvälisen yksityisoikeuden jaostosta (Odbor medzinárodného práva súkromného). Pääasiallisten yhteyshenkilöiden kautta toimitetaan kaikki pyynnöt Euroopan oikeudellisen verkoston puitteissa.
2. Yhteyshenkilöt tuomioistuimista eli yksi tuomari tai vanhempi oikeusvirkamies kustakin piirituomioistuimesta (okresný súd), alueoikeudesta (krajský súd) ja korkeimmasta oikeudesta (Najvyšší súd).
3. Yhteyshenkilöt ammattialajärjestöistä.
4. Kaksi yhteyshenkilöä lasten ja nuorten kansainvälisen suojelun keskuksesta (Centrum pre medzinárodnoprávnu ochranu detí a mládeže).
5. Yhteystuomari perheoikeuden alaa varten.

Suomen yhteysviranomaiset

Suomen yhteysviranomaisena toimii kaksi nimettyä virkamiestä oikeusministeriön kansainvälisen oikeusavun yksiköstä. Yhteysviranomainen on osa yksikköä, joka toimii useiden siviili- ja rikosoikeuden alaan liittyvien EU-asetusten ja kansainvälisten sopimusten mukaisena keskusviranomaisena. Verkostotehtävien ohella yhteysviranomaisen tehtäväkenttään kuuluu myös keskusviranomaistehtäviä ja muuta siviilioikeudellista yhteistyötä.

Yhteysviranomaisen käyttöön on perustettu oma sähköpostiosoite, jonka kautta tuomioistuimet ja muut oikeudellista yhteistyötä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tekevät oikeus- ja hallintoviranomaiset voivat ottaa yhteyttä tarvitessaan käytännön apua rajat ylittäviin asioihin liittyvissä ongelmissa.

Yhteysviranomainen tekee aktiivisesti yhteistyötä kansallisten oikeusviranomaisten, asianajajien ja muiden oikeusalan ammattilaisten kanssa. Yhteysviranomainen muun muassa jakaa tietoa EU:n siviili- ja kauppaoikeuden alaa koskevasta sääntelystä ja sen käytännön soveltamisesta sekä kouluttaa niihin liittyvissä kysymyksissä. Yhteysviranomainen myös auttaa kansallisia oikeusviranomaisia rajat ylittäviin oikeusapupyyntöihin liittyvissä ongelmatilanteissa. Lisäksi yhteysviranomainen osallistuu aktiivisesti alan verkostoihin ja työryhmiin.

Suomen asianajajaliitto on nimetty verkoston jäseneksi perustamispäätöksen 2 artiklan 1 kohdan e alakohdan nojalla.

Yhteysviranomaisten ja Suomen asianajajaliiton lisäksi verkostotyöhön osallistuvat Suomen kansallisen siviilioikeudellisen verkoston jäsenet (ks. verkostosta tarkemmin alla).

Suomen kansallinen verkosto rajat ylittävissä siviilioikeudellisissa asioissa

Suomeen on vuonna 2016 perustettu kansallinen verkosto rajat ylittäviin siviilioikeudellisiin asioihin.

Kansallisen verkoston tehtäviin kuuluu mm. tiedon jakaminen ja tiedonvälitys EU:n siviilioikeudellisesta lainsäädännöstä ja siihen liittyvistä tietolähteistä sekä Euroopan oikeudellisesta verkostosta suomalaisille oikeusviranomaisille sekä muille oikeusalan toimijoille.

Kansalliseen verkostoon on nimetty edustajat käräjäoikeuksista, hovioikeuksista, ulosottoviranomaisesta, oikeusapuviranomaisesta, Suomen asianajajaliitosta sekä oikeusministeriöstä. Verkoston Suomen yhteysviranomaiset koordinoivat verkoston toimintaa.

Kansallinen verkosto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Kansallisen verkoston edustajat osallistuvat lisäksi Euroopan siviilioikeudellisen verkoston kokouksiin ja toimintaan.

Ruotsi on nimennyt siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaiseksi henkilön oikeusministeriön prosessioikeuden ja tuomioistuinasioiden yksiköstä ja Euroopan oikeusportaalin yhteysviranomaiseksi henkilön oikeusministeriön kriminaalipolitiikan yksiköstä.

Verkoston ruotsalaisjäsenet ovat tuomioistuinvirasto, Ruotsin asianajajaliitto, kruununvoudin virasto, Ruotsin vakuutuskassa, perheoikeudellisia asioita ja vanhemmuuden tukemista käsittelevä viranomainen (Myndigheten för familjerätt och föräldraskapsstöd) ja rikosuhriviranomainen sekä keskushallinnon viranomaiset (oikeusministeriön rikosasioiden ja kansainvälisen oikeudellisen yhteistyön yksikkö ja ulkoasiainministeriön konsuliasioiden ja yksityisoikeudellisten asioiden yksikkö).