What is the EJN (in civil and commercial matters)?

The European Union's wide variety of national legal systems and this diversity, together with new Union legislation, has led to a need to provide support and information through a specific network to authorities dealing with cross-border cases. These cases may cover business, consumer or employment disputes, divorce, child custody or succession issues. The Network brings together national authorities responsible for assisting local courts and was set up to facilitate judicial and legal cooperation between Member States. The EJN (in civil and commercial matters) was established by Council Decision 2001/470/EC of 28 May 2001 and started operating on 1 December 2002. This legal basis was modified once in 2009 (the consolidated version is available here). All Member States except Denmark participate in the EJN (in civil and commercial matters).

Have a look at the EJN's infographic!

The objectives of EJN (in civil and commercial matters)

Since its inception, the EJN (in civil and commercial matters) has been an important tool for providing support for the implementation of EU civil justice instruments in daily legal practice. The EJN (in civil and commercial matters) facilitates and supports relations between national judicial authorities through contact points in each Member State and thereby helps to facilitate cross-border cases. This cooperation between authorities aims to provide help for people involved in cross-border civil and commercial judicial cases.

Who are the EJN (in civil and commercial matters) members?

There are more than 500 members of the Network who fall under the five categories mentioned below. Each Member State has at least one contact point.

The Network is composed of

• contact points designated by Member States;
• bodies and central authorities specified in Union law or in international instruments whereby Member States are party, or in domestic law relating to judicial cooperation in civil and commercial matters;
• liaison magistrates with responsibilities for cooperation in civil and commercial matters;
• other judicial or administrative authorities responsible for judicial cooperation in civil and commercial matters whose membership is deemed to be useful by the Member State;
• professional associations representing legal practitioners directly involved in the application of Union law and international instruments in civil and commercial matters at national level in the Member States

Please select the relevant country's flag to obtain detailed national information.

Verkoston yhteysviranomaiset ja jäsenet Belgiassa

Belgiassa verkostolle on nimetty kaksi yhteyshenkilöä. Toinen on kassaatiotuomioistuimen tuomari, joka koordinoi suhteita verkoston tuomarijäseniin, ja toinen Belgian oikeusministeriön virkamies, joka työskentelee siviiliasioissa tehtävän kansainvälisen rikosoikeudellisen yhteistyön osastossa.

Lisäksi Belgian oikeudelliseen verkostoon kuuluu 15 tuomaria verkoston perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 2001/470/EY 2 artiklan 1 kohdan d alakohdan nojalla. Jokaisen muutoksenhakutuomioistuimen tuomiopiiristä on nimetty kolme tai neljä tuomaria, jotka ovat erikoistuneet perhe-, kauppa- tai prosessioikeuteen ja edustavat eri oikeusasteita (muutoksenhakutuomioistuin, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimet, kauppatuomioistuimet ja rauhantuomioistuimet).

Belgian verkostoon kuuluu myös yksi tuomioistuinten kirjaamojen päälliköiden kansallisen neuvoston (Conseil national des greffiers en chef) jäsen em. neuvoston päätöksen 2 artiklan 1 kohdan d alakohdan nojalla.

Lisäksi Belgia on nimennyt verkoston jäseniksi perustamispäätöksen 2 artiklan 1 kohdan e alakohdan nojalla neljä muiden oikeusalan ammattien edustajaa: yksi notaarien, yksi haaste- ja ulosottomiesten ja kaksi asianajajien edustajaa (yksi ranskan- ja saksankielisten ja yksi hollanninkielisten asianajajaliittojen edustaja).

Verkosto huolehtii myös koordinoinnista eri asetusten nojalla nimettyjen keskusviranomaisten välillä (mm. asetukset (EY) N:o 2201/2003, (EY) N:o 4/2009, (EY) N:o 1393/2001).

Verkosto pitää myös yhteyttä Euroopan kuluttajakeskuksen Belgian-osastoon.

Verkoston toimintatavat

Yhteydenpito tapahtuu lähinnä sähköpostitse. Yksi yhteyshenkilöistä toimittaa Euroopan komissiolta, mm. verkoston sihteeristöltä, tulevat tiedot muille jäsenille. Jäsenet osallistuvat verkoston kokouksiin käsiteltävän aiheen mukaan. Lisäksi verkoston belgialaiset tuomarijäsenet kokoontuvat yhteen kerran vuodessa.

Jäseniä kehotetaan säännöllisesti levittämään mahdollisimman laajalti tietoa uudesta lainsäädännöstä tai jakamaan kyselyjä kollegoilleen. Yleensäkin verkostossa levitetään laajalti Euroopan komission julkaisemaa materiaalia sekä hyödyllisiä linkkejä. Osa verkoston jäsenistä osallistuu lisäksi unionin lainsäädäntöä käsittelevän tiedotteen julkaisemiseen (Eur-alert!).

Verkoston yhteyshenkilöt ja jäsenet käyvät myös oikeusalan koulutuslaitoksen (Institut de Formation Judiciaire) järjestämissä koulutustilaisuuksissa kertomassa uudesta unionin lainsäädännöstä ja erityisesti oikeudellisen yhteistyön välineistä, joita siviili- ja kauppaoikeuden alalla on käytössä EU:ssa ja kansainvälisellä tasolla.

Kun jonkin vireillä olevan asian yhteydessä on tarpeen selvittää esimerkiksi ulkomaisen lain sisältö tai sellaisen menettelyn yksityiskohdat, jolla on rajat ylittäviä vaikutuksia, asiaa käsittelevä belgialainen tuomari ottaa yleensä sähköpostitse yhteyttä Belgian yhteyshenkilöön, joka välittää kysymyksen edelleen muiden asianomaisten jäsenvaltioiden yhteyshenkilöille.

Siviili- ja kauppaoikeuden alan kansallinen oikeudellinen verkosto

Bulgarian tasavallan siviili- ja kauppaoikeuden alan kansallisen oikeudellisen verkoston, jäljempänä ’kansallinen verkosto’, oikeudellinen kehys on vahvistettu sen toimintasäännöissä (Pravila za deynostta), jotka ylin tuomarineuvosto (Vissh sadeben savet, VSS) hyväksyi 13 päivänä maaliskuuta 2018 tehdyllä päätöksellä, jolla korvattiin 11 päivänä joulukuuta 2014 tehdyllä päätöksellä hyväksytyt ja 19 päivänä maaliskuuta 2015 tehdyllä päätöksellä muutetut säännöt.

Kansallisen verkoston tarkoituksena on tarjota oikeusviranomaisille tarpeellista tukea oikeusapupyyntöjen tehokkaassa laatimisessa, toimittamisessa ja täytäntöönpanossa sekä Bulgarian tuomioistuinten kansainvälistä oikeudellista yhteistyötä koskevien tilastojen keräämisessä ja tallentamisessa. Lisäksi se tekee yhteistyötä Euroopan oikeudellisen verkoston yhteyspisteiden ja muiden vastaavien elimien kanssa.

Ylimmän tuomarineuvoston tuomarijaosto (Sadiyska kolegia) on vastuussa kansallisen verkoston toiminnasta, sen osallistumisesta kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin sekä sen yhteistyöstä kaikkien kansainvälisen oikeusavun alalla toimivien kansallisten tai kansainvälisten elimien, järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. Ylimmän tuomarineuvoston kansainvälisten suhteiden osasto (Direktsia Mezhdunarodna deynost) avustaa ja koordinoi verkoston jäsenten, kansallisten yhteyspisteiden ja tuomarijaoston välistä tiedonvaihtoa. Tuomarijaosto antaa kansalliselle verkostolle metodologista ohjausta ja koordinoi sen toimintaa arviointi- ja kilpailukomitean (Komisia po atestiraneto i konkursite) kautta.

Täydentäminen

Kansallisen verkoston jäsenehdokkaiden on oltava piiri- ja maakuntatuomioistuimen tai muutoksenhakutuomioistuimen tuomareita, jotka täyttävät erityiset muun muassa ammatilliseen pätevyyteen, moraaliseen koskemattomuuteen ja vieraiden kielten taitoon liittyvät kriteerit. Rekrytointikilpailun jälkeen kansallisen verkoston tuomarit nimetään viideksi vuodeksi ylimmän tuomarineuvoston tuomarijaoston päätöksellä. Kansalliseen verkostoon kuuluu enintään seitsemän tuomaria kultakin muutoksenhakualueelta ja enintään 15 tuomaria Sofian muutoksenhakualueelta. Erikseen määrätyissä tapauksissa verkoston jäsenyys lopetetaan ylimmän tuomarineuvoston tuomarijaoston perustellulla päätöksellä arviointi- ja kilpailukomitean ehdotuksesta.

Yhteyshenkilöt

Ylimmän tuomarineuvoston tuomarijaosto nimeää arviointi- ja kilpailukomitean ehdotuksesta yhteyshenkilöt verkoston jäsenten keskuudesta: yksi yhteyshenkilö siviilioikeudellisissa asioissa ja yksi yhteyshenkilö kauppaoikeudellisissa asioissa viiden vuoden ajaksi.

Tehtävät

– Kansallisen verkoston jäsenet avustavat siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston tai muiden kansainvälisten oikeudellisen yhteistyön verkostojen kansallisia yhteyshenkilöitä ja kansallisia tuomareita kansainvälisen oikeudellisen yhteistyön toteuttamisessa.

– Osana tätä apua kansallisen verkoston jäsenten on tarvittaessa tiedotettava, neuvottava ja koordinoitava sekä toteutettava muita toimia kansainvälisen oikeudellisen yhteistyön helpottamiseksi Bulgarian oikeusviranomaisten toimivallan mukaisesti. Kansallisen verkoston jäsenet ovat velvollisia antamaan apua, jos kansainvälisen ja eurooppalaisen lainsäädännön mukaisesti toimivaltainen kansallinen tuomari, syyttäjä, tutkintatuomari tai kansallisen keskusviranomaisen edustaja sitä pyytää.

– Kansallisen verkoston jäsenet tukevat kansainvälisen oikeudellisen yhteistyön alan koulutuksen järjestämistä alueella, jolla he suorittavat tehtäviään.

– Kansallisen verkoston jäsenet tukevat tuomareita kansainvälisessä oikeudellisessa yhteistyössä sillä muutoksenhakualueella, josta he ovat vastuussa.

– Kansallisen verkoston jäsenet tekevät tutkimuksia eurooppalaisesta ja kansallisesta oikeuskäytännöstä ja siviili- ja kauppaoikeuden alan yhteistyön muutoksista sekä levittävät näitä tutkimuksia.

– Kansallisen verkoston jäsenet laativat neljännesvuosittain selvityksen asianomaisen muutoksenhakualueen tuomioistuinten toiminnasta, joka liittyy unionin ja kansainvälisen oikeuden täytäntöönpanoon sekä kansainväliseen oikeudelliseen yhteistyöhön. Nämä selvitykset lähetetään ylimmän tuomarineuvoston ajantasaiseen tietokantaan, ja kansallisille yhteyshenkilöille toimitetaan sähköiset versiot siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annetuista tuomioistuinten asiakirjoista, jotka on laadittu asianomaisella muutoksenhakualueella EU:n lainsäädäntöä soveltaen, jotta tarvittavaa tietokantaa voitaisiin ylläpitää.

– Jäsenet suorittavat myös ylimmän tuomarineuvoston tuomarijaoston asettamia lisätehtäviä, jos on tarpeen antaa tietoja, tehdä tutkimusta, antaa koulutusta tai suorittaa muuta kansainväliseen oikeudelliseen yhteistyöhön liittyvää toimintaa.

– Kansallisen verkoston jäsenet ylläpitävät yhteystiedot (sähköpostiosoitteet, muut osoitteet ja puhelinnumerot) käsittävää ajantasaista tietokantaa sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntötietokantaa, joka on julkaistu ylimmän tuomarineuvoston verkkosivuilla siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudellisen verkoston osiossa.

– Kukin kansallisen verkoston jäsen hoitaa tehtäviään asianomaisella muutoksenhakualueella.

– Kansallisen verkoston jäsenet osallistuvat helmikuussa pidettävään vuosikokoukseen, jossa hyväksytään verkoston edellisen kalenterivuoden toimintakertomus. Kansallinen yhteyshenkilö laatii toimintakertomuksen jäsenten 15. tammikuuta mennessä toimittamien vuotuisten toimintakertomusten pohjalta.

– Osallistuttuaan siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaisten säännöllisiin kokouksiin osallistujat raportoivat ylimmän tuomarineuvoston tuomarijaostolle. Tämä kertomus julkaistaan verkoston toiminnan julkisuuden varmistamiseksi ylimmän tuomarineuvoston verkkosivulla, kansainvälistä yhteistyötä koskevan osion kohdassa, joka käsittelee siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellista verkostoa.

Tšekissä on tällä hetkellä kuusi Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaista, joista viisi toimii Tšekin oikeusministeriön yhteydessä ja yksi Brysselissä (Tšekin pysyvässä EU-edustustossa).

Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaiset Tšekissä ovat yhteydessä Euroopan unionin muiden jäsenvaltioiden yhteysviranomaisiin ja käsittelevät tuomioistuinten ja notaarien pyyntöjä tietojen saamiseksi ulkomaan lainsäädännöstä ja pyyntöjen käsittelyyn liittyviä muistutuksia erityisesti todisteiden vastaanottamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1206/2001 ja asiakirjojen tiedoksiannosta annetun asetuksen (EY) N:o 1393/2007 mukaisesti.

Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta 28 päivänä toukokuuta 2001 tehdyn neuvoston päätöksen 2001/470/EY mukaisesti Tšekkiin perustettiin vuonna 2004 valtakunnallinen oikeudellinen verkosto (jäljempänä ’verkosto’) huolehtimaan siviili- ja kauppaoikeuden alan yhteistyöstä ja vastaamaan Tšekin tehokkaasta ja toimivasta osallistumisesta siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudelliseen verkostoon.

Verkoston jäseninä on tuomareita, edustajia Tšekin asianajajaliitosta, Tšekin notaariliitosta, Tšekin ulosottomiesyhdistyksestä, kansainvälisoikeudellisesta lastensuojeluvirastosta, Euroopan kuluttajakeskuksesta ja Kaarlen yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta sekä oikeusministeriön henkilöstöstään nimeämiä työntekijöitä.

Verkoston jäsenet osallistuvat ennen muuta Euroopan oikeudellisen verkoston toimintaan ja siitä johtuviin tehtäviin sekä EU:n neuvoston ja komission työryhmiin ja komiteoihin siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa. Verkoston jäsenet ottavat kantaa Euroopan unionin lainsäädäntöehdotuksiin ja muihin esityksiin, jotka liittyvät oikeudelliseen yhteistyöhön siviili- ja kauppaoikeudellisissa kysymyksissä.

Nykyään verkostossa on noin 130 jäsentä. Oikeusministeriö järjestää kaikkien jäsenten yleiskokouksen kerran vuodessa. Kokouksen asialistalla ovat ajankohtaiset aiheet, jotka koskevat erityisesti Euroopan oikeudellista verkostoa, Euroopan oikeusportaalin toimintaa ja EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Verkoston jäsenillä on näissä kokouksissa mahdollisuus tavata toisiaan henkilökohtaisesti ja vaihtaa käytännön kokemuksia EU:n välineiden soveltamisesta.

Verkoston jäsenille jaetaan Euroopan oikeudellisen verkoston yhteydessä julkaistut koosteet ja muut julkaisut.

Verkoston jäsenet voivat viestiä epävirallisesti sähköpostitse. Verkostolla on oma jakelulista (sähköpostiosoitteista), jonka kautta verkon jäsenet voivat esittää kysymyksiä ja vaihtaa kokemuksia. Tämän viestintäkanavan kautta myös oikeusministeriö voi nopeasti uutisoida verkoston jäsenille oikeusalan yhteistyöstä EU:ssa.

Koska Saksa on liittovaltio, Euroopan oikeudellisen verkoston valtakunnallisen yhteysviranomaisen lisäksi sillä on kussakin osavaltiossa oma alueellinen yhteysviranomainen. Valtakunnallinen yhteysviranomainen toimii liittovaltion oikeusviraston (Bundesamt für Justiz) yhteydessä. Alueelliset yhteysviranomaiset toimivat osavaltion organisaatiosta riippuen joko tuomioistuimen yhteydessä (Baijerissa osavaltion ylioikeus (Oberlandesgericht München), Bremenissä osavaltion alioikeus (Landgericht Bremen), Hampurissa käräjäoikeus (Amtsgericht Hamburg), Hessenissä osavaltion ylioikeus (Oberlandesgericht Frankfurt am Main), Niedersachsenissa osavaltion ylioikeus (Oberlandesgericht Celle), Nordrhein-Westfalenissa osavaltion ylioikeus (Oberlandesgericht Düsseldorf) ja Sachsenissa osavaltion ylioikeus (Oberlandesgericht Dresden)) tai osavaltion oikeusministeriön yhteydessä. Verkostoon kuuluu Saksassa yhteensä 17 yhteysviranomaista. Valtakunnallinen yhteysviranomainen vastaa saapuviin ja lähteviin pyyntöihin, koordinoi kansallista verkostoa ja järjestää mm. Euroopan oikeuden päivän tapahtumat sekä kansallisen verkoston jäsenten tapaamiset.

Työnjako valtakunnallisen yhteysviranomaisen ja alueellisten yhteysviranomaisten välillä on seuraavanlainen: Saksan siviili- tai kauppaoikeutta tai tuomioistuinjärjestelmää koskeviin yleisiin kyselyihin vastaa valtakunnallinen yhteysviranomainen. Sen sijaan jotakin tiettyä oikeustapausta koskeviin kyselyihin vastaa yleensä sen osavaltion yhteysviranomainen, jonka alueella asia on vireillä. Tosin kaikilla yhteysviranomaisilla on samanlaiset valtuudet, joten kaikki kyselyt voidaan osoittaa mille tahansa 17 yhteysviranomaisesta, ja myös valtakunnallinen yhteysviranomainen voi antaa käytännön apua yksittäistapauksissa. Työnjaon avulla pyritään varmistamaan, että kuhunkin kysymykseen vastaa asiasta parhaiten perillä oleva yhteysviranomainen.

Yhteysviranomaisten lisäksi tuomioistuinten tukena toimii ns. Bryssel II b ‑asetuksen (neuvoston asetus (EU) 2019/1111) alalla yhteensä neljä tuomaria. Myös heidän vastuualueensa on jaettu osavaltioittain. Ulkomailta tulevat kyselyt voidaan osoittaa kenelle tahansa näistä neljästä tuomarista. Kyselyn vastaanottanut tuomari ohjaa sen tarvittaessa eteenpäin tuomareiden keskinäisen työnjaon, kielitaidon, erityisosaamisen tai kyseessä olevaan asiaan perehtymisen perusteella.

Lisäksi Ranskan oikeusministeriössä toimii saksalainen yhteyshenkilö, joka vastaa Saksan ja Ranskan välisestä oikeusapuun liittyvästä yhteydenpidosta. Tähän yhteyshenkilöön voidaan ottaa yhteyttä (yhteysviranomaisten ohella), jos Ranskan esittämän oikeusapupyynnön yhteydessä ilmenee ongelmia tai on selvitettävä Ranskan lainsäädännön sisältöä.

Saksa on nimennyt Euroopan oikeudellisen verkoston perustamispäätöksessä (siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta 28 päivänä toukokuuta 2001 tehdyn neuvoston päätöksen N:o 2001/470/EY, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 18 päivänä kesäkuuta 2009 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 568/2009/EY, 2 artiklan 1 kohdan e alakohta) tarkoitetuiksi verkostoon kuuluviksi ammattialajärjestöiksi liittovaltion asianajajayhdistyksen (Bundesrechtsanwaltskammer), liittovaltion notaariyhdistyksen (Bundesnotarkammer), patenttiasiamiesyhdistyksen (Patentanwaltskammer), Saksan lakimiesliiton (Deutscher Anwaltverein), haastemiesten liiton (Deutscher Gerichtsvollzieher Bund e.V.) sekä tuomioistuinvirkamiesten liiton (Bund Deutscher Rechtspfleger).

Verkoston jäseniä ovat lisäksi asiakirjojen tiedoksiannosta ja todisteiden vastaanottamisesta vastaavat keskusviranomaiset, jotka on nimetty oikeudenkäynti- ja muiden kuin oikeudenkäyntiin liittyvien asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/1784 sekä jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa annetun neuvoston asetuksen (EU) 2020/1783 mukaisesti. Nämä keskusviranomaiset sekä osavaltioiden oikeushallintoviranomaiset antavat tuomioistuimille jatkuvasti siviiliasioissa annettavaa oikeusapua koskevaa tietoa, täydennyskoulutusta sekä asiakirjojen tiedoksiantoa ja todisteiden vastaanottamista koskevaa tukea kansainvälisissä asioissa. Tämän lisäksi verkoston jäseniä ovat asetuksessa (EU) 2019/1111 (Bryssel II b ‑asetus) tarkoitettu keskusviranomainen ja toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa 18 päivänä joulukuuta 2008 annetussa asetuksessa (EY) N:o 4/2009 (elatusvelvoiteasetus) tarkoitettu keskusviranomainen.

Liittovaltion oikeusviraston verkkosivuilla (http://www.bundesjustizamt.de/ejnzh) on lisätietoja Euroopan oikeudellisen verkoston toiminnasta Saksassa sekä luettelo yhteyshenkilöistä.

Tämän sivun alkukielistä versiota on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla: .

Tietoa verkostosta - Viro

Yhteysviranomaisena toimii kaksi Viron oikeusministeriön kansainvälisestä oikeudellisesta yhteistyöstä vastaavan yksikön neuvonantajaa, jotka hoitavat myös keskusviranomaisten edustajan tehtäviä. Yhteysviranomaisten päätehtävänä on

• varmistaa, että paikalliset oikeusviranomaiset saavat yleistä tietoa siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudellista yhteistyötä koskevista yhteisön säädöksistä ja kansainvälisistä sopimuksista;
• toimittaa jäsenvaltioiden oikeudellisen yhteistyön toimivuuden kannalta tarpeelliset tiedot muille yhteysviranomaisille, viranomaisille ja oman jäsenvaltionsa paikallisille oikeusviranomaisille, jotta ne voivat laatia toteuttamiskelpoisen oikeudellista yhteistyötä koskevan pyynnön ja luoda tarkoitukseen parhaiten soveltuvat suorat yhteydet;
• toimittaa tiedot, joiden avulla on helpompaa soveltaa toisen jäsenvaltion lakia, jota on sovellettava yhteisön säädöksen tai kansainvälisen sopimuksen nojalla;
• etsiä ratkaisuja ongelmiin, joita ilmenee oikeudellista yhteistyötä koskevien pyyntöjen yhteydessä;
• helpottaa oikeudellista yhteistyötä koskevien pyyntöjen käsittelyn yhteensovittamista asianomaisessa jäsenvaltiossa erityisesti silloin, kun tämän jäsenvaltion oikeusviranomaiset esittävät useita pyyntöjä, jotka on täytettävä toisessa jäsenvaltiossa;
• osallistua tietojen antamiseen yleisölle verkoston internetsivustolla siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudellisesta yhteistyöstä Euroopan unionissa, asiaa koskevista yhteisön säädöksistä ja kansainvälisistä sopimuksista sekä jäsenvaltioiden kansallisesta lainsäädännöstä erityisesti oikeussuojan saatavuutta koskevien tietojen osalta;
• avustaa kokousten järjestämisessä ja osallistua niihin;
• osallistua yleisölle tarkoitettujen tietojen valmisteluun ja päivittämiseen;
• varmistaa koordinointi verkoston jäsenten välillä kansallisella tasolla;
• laatia kahden vuoden välein kertomus toiminnastaan, mukaan lukien tarvittaessa verkoston parhaat käytännöt, esittää se verkoston jäsenten kokouksessa ja kiinnittää erityistä huomiota verkoston toiminnan parantamiseen.

Verkoston yhteystuomari on Virun käräjäoikeuden (Viru Maakohus) tuomari, joka edustaa Viroa myös kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin yhteydessä toimivassa tuomariverkostossa. Yhteystuomarin tehtävänä on antaa tuomioistuinten virkamiehille neuvoja Euroopan unionin siviili- ja kauppaoikeutta koskevissa asioissa ja jakaa verkostossa kokemuksiaan eri säädösten soveltamisesta.

Kun vuonna 2011 tuli voimaan Euroopan oikeudellisen verkoston siviilioikeusosiota koskeva päätös, jolla verkoston toiminta ulotettiin kattamaan ammattialajärjestöt, Virossa siviilioikeusverkoston jäseniksi liittyivät

• haastemiesten ja konkurssipesän hoitajien liitto, joka edustaa haastemiehiä ja konkurssipesän hoitajia, ja
• Viron lakimiesliitto, joka edustaa asianajajia ja notaareja.

Ensiksi mainittua ammattialajärjestöä ovat edustaneet kokouksissa eri edustajat käsiteltävän aiheen mukaan, ja vuonna 2022 nimettiin myös erityinen yhteyspiste.

Viron lakimiesliittoa on edustanut sen johtaja.

Ammattialajärjestöjen edustajien tehtävänä on

• Euroopan unionin säädösten ja kansainvälisten sopimusten tehokasta käytännön soveltamista koskevien kokemusten ja tietojen vaihto;
• yhteistoiminta tietosivujen laatimisessa ja päivittämisessä;
• ammattialajärjestöjen edustaminen kokouksissa.

Yhteysviranomainen kutsuu eri aiheita käsitteleviin verkoston kokouksiin myös muita kansallisia asiantuntijoita kertomaan omista kokemuksistaan. Kokouksiin on näin ollen osallistunut yhteystuomarin lisäksi muun muassa useita muita tuomareita, muiden ministeriöiden ja notaariliiton edustajia, korkeimman oikeuden neuvoksia, kuluttajansuojaviraston edustaja sekä Tarton yliopiston opetushenkilökuntaa.

Yhteyspisteet

Irlannissa on kaksi yhteysviranomaista. Alempia oikeusasteita (Circuit Court- ja District Court -tuomioistuimia) varten on yksi yhteysviranomainen, ylempiä oikeusasteita (High Court-, Court of Appeal- ja Supreme Court -tuomioistuimia) varten toinen. Yhteysviranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä Euroopan oikeudelliseen verkostoon liittyvissä asioissa. Yhteyspisteet toimivat Dublinissa sijaitsevan Irlannin oikeusviraston yhteydessä. Vaikka tuomioistuinten oikeudenkäyttöalueet ovat erillisiä, yhteysviranomaisten työssä on päällekkäisyyksiä, sillä kumpikin vastaa omassa osastossaan yksinään verkostoon liittyvistä asioista. Euroopan oikeudellisen verkoston kautta tehtävät tiedustelut olisi osoitettava yhteysviranomaiselle, joka vastaa kyseisestä oikeudenkäyttöalueesta. Yhteysviranomaisilla on erilliset toimistot oikeusviraston osastojen yhteydessä. Yhteysviranomaisilla on myös muita kuin verkostoon liittyviä tehtäviä. Yhteysviranomaiset voivat kuitenkin pyytää apua muilta kollegoilta hoitaessaan verkoston asioita. Yhteysviranomaiset pitävät säännöllisesti yhteyttä Euroopan oikeudellisen verkoston jäseniin Irlannissa sähköpostin, puhelimen tai kokousten avulla. Verkoston jäseninä on muun muassa Irlannin keskusviranomaisten edustajia sekä verkostoa koskevan päätöksen 2 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuina jäseninä Supreme Court- ja High Court -tuomioistuinten operatiivisen toiminnan johtaja, oikeusviraston uudistamisesta ja kehittämisestä vastaava johtaja sekä lainsäädäntöuudistuksista vastaavan oikeus- ja tasa-arvoministeriön (Department of Justice and Equality) virkamiehiä. Yhteysviranomaiset käsittelevät verkoston tapahtumia myös verkoston jäseneksi nimetyn tuomioistuinlaitoksen jäsenen kanssa ja ovat tähän säännöllisesti yhteydessä.

Euroopan oikeudellisen verkoston toiminta Irlannissa

Irlannissa ei ole virallista kansallista verkostoa.  Sen sijaan verkosto muodostuu henkilöistä, jotka ovat asiantuntijoita tietyillä politiikka-aloilla ja joihin yhteysviranomaiset voivat ottaa yhteyttä saadakseen vastauksia heille esitettyihin kysymyksiin.

Yhteysviranomaiset pitävät tiiviisti yhteyttä Irlannin laajennetun verkoston jäseniin, muun muassa tuomareihin, jotka ovat jonkin oikeudenalan asiantuntijoita tai jotka vastaavat kansainvälisestä yhteydenpidosta. Yhteysviranomaisiin voi ottaa yhteyttä sähköpostitse. Yhteysviranomainen varmistaa, että asiantuntijoita, jotka ovat perehtyneet kulloinkin esillä olevien asioiden poliittisiin, hallinnollisiin ja oikeudellisiin näkökohtiin, kuullaan ennen verkoston kokouksia ja että kokouspöytäkirjat ja luettelot hoidettavista asioista jaellaan asianmukaisesti.

Yhteysviranomainen myös keskustelee säännöllisesti oikeus- ja tasa-arvoministeriön kanssa politiikkakysymyksistä ja keskusviranomaisen kanssa elatusapuun ja rajat ylittäviin tilanteisiin liittyvistä kysymyksistä.

Tiedottaminen

Euroopan oikeudellisella verkostolla ei ole kansallista sivustoa Irlannissa. Tietoa saa oikeusviraston ja Irlannin eri ministeriöiden verkkosivuilta. Yhteysviranomainen toimii yhteistyössä eri tahojen, kuten ministeriöiden, kanssa hankkiessaan tietolähteitä verkostolle ja siihen kuuluville jäsenvaltioille.

Verkoston rakenne

Yhteyspisteiden lukumäärä: Yhteyspisteitä on nimetty 22. Niistä 19 on tuomareita, jotka kuuluvat Kreikan kansalliseen verkostoon ja hoitavat samalla lainkäyttötehtäviään. Loput kolme ovat virkamiehiä oikeus-, avoimuus- ja ihmisoikeusministeriön siviili- ja rikosoikeuden alalla tehtävän kansainvälisen oikeudellisen yhteistyön osastolla. Kyseinen osasto toimii keskusviranomaisena seuraavia varten: asetus (EY) N:o 2201/2003, avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevat asiat (nk. Bryssel IIa ‑asetus, jolla täydennetään vuoden 1980 Haagin yksityisoikeuden alaa koskevaa yleissopimusta kansainvälisestä lapsikaappauksesta); asetus (EY) N:o 4/2009, elatusvelvoitteet; direktiivi 2002/8/EY, oikeusapu; asetus (EY) N:o 1206/2001, todisteiden vastaanottaminen; ja asetus (EY) N:o 1393/2007, oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksianto.

Verkoston toiminta: Kreikkaan on perustettu epävirallinen kansallinen verkosto, jolla on keskitetty rakenne. Verkoston jäseniin kuuluvat keskusviranomainen, Ateenassa toimivia tuomareita ja kolme oikeusalan ammattien (asianajajien, notaarien ja haaste- ja ulosottomiesten) edustajaa. Oikeusministeriön siviili- ja rikosoikeuden alalla tehtävän kansainvälisen oikeudellisen yhteistyön osasto vastaa Euroopan oikeudellisen verkoston (EJN) toiminnan seurannasta ja kansallisten yhteyspisteiden toiminnan koordinoinnista silloin, kun on kyse Kreikan velvollisuuksista osana EJN:ää ja EU:n oikeusportaalin sisällöstä. Verkoston kansalliset yhteyspisteet osallistuvat tietosivujen laatimiseen, päivittävät EU-lainsäädännössä edellytettyjä, siviili- ja kauppaoikeuden alalla tehtävään oikeudelliseen yhteistyöhön liittyviä Kreikan virallisia ilmoituksia, täyttävät EJN:n ja muiden EU:n elinten kyselylomakkeita ja vastaavat muiden yhteyspisteiden tai EU-viranomaisten kysymyksiin, jotka koskevat lähinnä EU-lainsäädännön täytäntöönpanoa Kreikassa.

Kokouksia järjestetään säännöllisesti noin 2–4 kertaa vuodessa. Niitä koordinoi oikeusministeriön siviili- ja rikosoikeuden alalla tehtävän kansainvälisen oikeudellisen yhteistyön osasto. Kokouksissa on tarkoitus vaihtaa näkemyksiä, kokemuksia ja tietoa oikeudellisesta yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeuden alalla. Esityslistalla on lähinnä EJN:n kokouksissa Euroopan tasolla käsiteltyjä aiheita, EU-lainsäädännön (asetukset/direktiivit) soveltamisessa kansallisella tasolla mahdollisesti ilmeneviä ongelmia ja Kreikan EJN:ään tai EU:n oikeusportaaliin liittyviä velvollisuuksia (ks. edellä).

Verkostoa koskevan tiedon jakaminen

Oikeus-, avoimuus- ja ihmisoikeusministeriön verkkosivuilla lähinnä esitellään Euroopan oikeudellinen verkosto. Sivustoa päivitetään parhaillaan, jotta voidaan antaa kattava ja selkeä kuva siitä, mikä EJN:n asema on ja mitä hyötyä siitä on siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudellista yhteistyötä koskevan EU-lainsäädännön täytäntöönpanossa.

Kansallisella tasolla jaetaan tietoa siviili- ja kauppaoikeuden alaa koskevasta EU-lainsäädännöstä levittämällä EJN:n esitteitä ja painotuotteita sekä järjestämällä seminaareja tai päivän kestäviä tapahtumia maan pääkaupungissa Ateenassa ja muissa kaupungeissa. Niitä järjestetään sitä mukaa, kun siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudellista yhteistyötä koskeva EU-lainsäädäntö kehittyy, ja niissä otetaan huomioon tämän kehityksen vaikutukset Kreikkaan. Pääpuhujina voi olla kansallisen verkoston jäseniä. Näitä tapahtumia järjestetään oikeusministeriön johdolla yhteistyössä Kreikan asianajajaliittojen, tuomareiden ja syyttäjien kansallisen oppilaitoksen, valtion oikeudellisen neuvoston, siviili- ja kauppaoikeuden harjoittajien yhdistysten jne. kanssa.

Lisäksi Euroopan yksityisoikeuden päivänä järjestetään yksipäiväinen tapahtuma, jonka tavoitteena on herättää eurooppalaiset oikeusalan ammattihenkilöt ja avata keskustelu EU:n lainsäädäntöehdotusten kehityksestä. Vastaava tapahtuma on järjestetty viime aikoina lähes joka vuosi oikeus-, avoimuus- ja ihmisoikeusministeriön johdolla.

Verkoston toiminta Espanjassa

Espanjassa Eurojustin kansallisen jäsenen asemaa, toimivaltaristiriitoja, kansainvälisen oikeudellisen yhteistyön verkostoja ja oikeusministeriön ulkomaille lähetettyä henkilöstöä koskevan, 7. heinäkuuta 2015 annetun lain 16/2015 33 §:n mukaisesti oikeusministeriö vastaa Espanjan yhteysviranomaisten nimittämisestä ja irtisanomisesta kansainvälisen oikeudellisen yhteistyön verkostoihin yhteisviranomaisten perustamista koskevien sääntöjen mukaisesti.

Yhteysviranomaisen tehtävään nimitettävillä henkilöillä on oltava todistettua kokemusta kansainvälisestä oikeudellisesta yhteistyöstä ja heillä on oltava tarpeen mukaan hyvä englannin tai ranskan kielen taito. Lisäksi on varmistettava, että vähintään oikeuslaitos, syyttäjälaitos ja oikeusministeriö ovat edustettuina. Korkeimman tuomarineuvoston (Consejo General del Poder Judicial) ja valtakunnansyyttäjän (Fiscal General del Estado) tehtävänä on esittää oikeusministerille ehdotukset näitä instituutioita edustavien yhteyshenkilöiden nimittämisestä ja irtisanomisesta. Nimitys on voimassa siihen asti, kunnes yhteyshenkilö jättää tehtävänsä instituutiossa, joka alun perin ehdotti hänen nimittämistään. Asiasta on ilmoitettava oikeusministeriöön, joka tiedottaa siitä verkoston sihteeristölle.

Kansainvälisen oikeudellisen yhteistyön verkostojen espanjalaiset yhteyshenkilöt hoitavat aktiivisesti tehtäväänsä, joka on helpottaa eri valtioiden oikeusviranomaisten yhteistyötä. Yhteyshenkilöt ovat Espanjan toimivaltaisten viranomaisten sekä muiden yhteysviranomaisten käytettävissä ja toimittavat oikeudellisen yhteistyön kannalta välttämättömiä oikeudellisia ja käytännön tietoja. Yhteyshenkilöiden on toimitettava vuosittain toimintaansa koskevat tilastotiedot omalle instituutiolleen.

Yhteyshenkilöt

Espanjassa verkoston yhteyshenkilöt toimivat oikeusministeriössä, korkeimmassa tuomarineuvostossa ja valtakunnansyyttäjän virastossa. Tällä hetkellä yhteyshenkilöitä on kahdeksan:

• kuusi oikeusministeriössä, joista kaksi kansainvälisen oikeudellisen yhteistyön jaostossa (Subdirección General de Cooperación Jurídica Internacional) ja neljä oikeussihteereinä (Letrados de la Administración de Justicia)
• yksi korkeimmassa tuomarineuvostossa ja
• yksi valtakunnansyyttäjän virastossa.

Keskusviranomainen

Espanjan oikeusministeriön osasto, joka vastaa kansainvälisestä oikeudellisesta yhteistyöstä ja ihmisoikeuksista (Dirección General de Cooperación Jurídica Internacional Derechos Humanos), toimii siviili- ja kauppaoikeuden alan kansainvälisen oikeudellisen yhteistyön keskusviranomaisena.

Yhteystuomarit

Espanjassa on jo säädetty laissa, että toisiin Euroopan unionin jäsenvaltioihin lähetetyt yhteystuomarit toimivat Euroopan oikeudellisen verkoston yhteyshenkilöinä, jotka hoitavat 7. heinäkuuta annetun lain 16/2015 34 §:ssä tarkoitettujen yhteysviranomaisten tehtäviä. Yhteyshenkilön tehtävän hoitaminen päättyy samalla kun yhteyshenkilön tehtävä yhteystuomarina päättyy. Espanja on nimittänyt yhteystuomarin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Irlantiin, Yhdysvaltoihin ja Kanadaan, Marokkoon, Belgiaan, Alankomaihin ja Luxemburgiin.

Muita oikeudellisen yhteistyön tehtäviä hoitavia oikeus- ja hallintoviranomaisia

Muita oikeudellisesta yhteistyöstä vastaavia, Espanjassa toimivia sisäisiä järjestelmiä ovat seuraavat:

• Korkeimman tuomarineuvoston alaisuudessa toimivan, kansainvälisestä oikeudellisesta yhteistyöstä vastaavan Espanjan oikeudellinen verkoston (Red Judicial Española de Cooperación Judicial Internacional, REJUE) tehtävänä on pyydettäessä avustaa Espanjan oikeudellisia elimiä oikeudellista yhteistyötä koskevissa pyynnöissä, joita nämä esittävät tai vastaanottavat oikeudellisen toimintansa yhteydessä. Verkoston tehtävänä on myös tarjota apua muille oikeudellisen yhteistyön verkostojen jäsenille. Kansainvälisestä oikeudellisesta yhteistyöstä vastaavan Espanjan oikeudellisen verkoston jäsenet voivat olla myös Euroopan oikeudellisen yhteistyön verkostojen jäseniä ilman, että siihen sisältyy ristiriitaa. Näin ollen kansainvälisestä oikeudellisesta yhteistyöstä vastaavan Espanjan oikeudellisen verkoston (siviilioikeudellisten asioiden jaosto) jäseninä olevat espanjalaiset tuomarit ovat myös siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston jäseniä, mikä helpottaa tehtävien hoitoon liittyvää yhteydenpitoa verkoston muiden maiden jäsenten kanssa.
• Vuonna 2002 perustettiin syyttäjien oikeudellisen yhteistyön verkosto (Red de Fiscales de Cooperación Jurídica), joka tarjoaa kansainvälisen oikeudellisen yhteistyön palveluja kaikille alueellisille syyttäjänvirastoille.
• Verkoston kansainväliseen yhteistyöhön erikoistuneet syyttäjät antavat panoksensa kansainvälisen oikeusavun kanavoimiseen, suuntaamiseen ja tarjoamiseen nopeasti ja tehokkaasti.
• Oikeuslaitoksen oikeussihteerien verkosto (Red de Letrados de la Administración de Justicia, RECILAJ) on oikeusministeriön vuonna 2010 perustama ja kansainväliseen oikeudelliseen yhteistyöhön erikoistuneiden oikeuslaitoksen oikeussihteerien muodostama kansallisen tason koordinointirakenne, joka tarjoaa apua eri oikeusvirastoille (Oficinas Judiciales) kansainväliseen oikeudelliseen yhteistyöhön liittyvissä pyynnöissä ja kysymyksissä.

Ammattialajärjestöt

Espanjassa toimivat seuraavat ammattialajärjestöt, jotka edustavat niitä oikeusalan ammattilaisia, jotka osallistuvat suoraan siviili- ja kauppaoikeuden alalla tehtävää oikeudellista yhteistyötä koskevien yhteisön säädösten ja kansainvälisten sopimusten soveltamiseen:

• Notariaattien yleisneuvosto (Consejo General del Notariado)
• Espanjan asianajajien yleisneuvosto (Consejo General de la Abogacía Española)
• Espanjan kiinteistö- ja kaupparekisterinpitäjien liitto (Colegio de Registradores de la Propiedad y Mercantiles de España)
• Oikeudenkäyntiavustajien yleisneuvosto (Consejo General de Procuradores de España)

Verkostoa koskevat tiedot

Espanjan oikeusministeriö antaa tietoa kansainvälisestä oikeudellisesta yhteistyöstä ja kansainvälisestä oikeusavusta. Sen verkkosivustolla on tietoa siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisesta verkostosta: kansainvälinen oikeudellinen yhteistyö (mjusticia.gob.es)

Tietoa siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisesta verkostosta on saatavilla Espanjan korkeimman tuomarineuvoston verkkosivustolla https://www.poderjudicial.es/cgpj/es/Temas/Redes-Judiciales/Otras-redes-judiciales/Red-Judicial-Europea-Civil-y-Mercantil/. Sivustolla on tietoa myös Euroopan siviilioikeudellisesta atlaksesta ja Euroopan oikeusportaalista.

Tietoa siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisesta verkostosta löytyy valtakunnansyyttäjän viraston verkkosivulta.

Tämän sivun alkukielistä versiota on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Tietoa verkostosta - Ranska

Ranskassa siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudelliseen verkostoon kuuluu tuomareita ja syyttäjiä, asianajajia, notaareja ja oikeusvouteja (commissaire de justice). Verkosto on avoin kaikkien oikeusalan ammattien edustajille, joille siitä voi olla hyötyä heidän osallistuessaan unionin oikeuden täytäntöönpanoon siviili- ja kauppaoikeuden alalla (esim. tuomioistuinten kirjaajat, kirjaamopalveluiden johtajat sekä kauppatuomioistuinten tuomarit ja kirjaajat).

Verkoston kansallisena yhteyshenkilönä toimii tuomari, joka työskentelee oikeusministeriön siviili- ja kauppaoikeudellisten asioiden osastolla, unionin oikeudesta, kansainvälisestä yksityisoikeudesta ja siviiliasioissa annettavasta keskinäisestä oikeusavusta vastaavassa yksikössä. Tämä yksikkö vastaa myös useiden siviili- ja kauppaoikeuden alalla annettujen kansainvälisten yhteistyövälineiden soveltamiseen liittyvistä keskusviranomaisen tehtävistä. Tämä yhteyspiste tarjoaa ranskalaisille oikeusalan ammattilaisille ja muille verkoston eurooppalaisille jäsenille tietoa siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudelliseen yhteistyöhön liittyvistä käytänteistä sekä edistää rajat ylittäviin tapauksiin liittyvien haasteiden ratkaisemista.

Ranskan verkosto toimii kansallisella ja paikallisella tasolla. Kaikissa muutoksenhakutuomioistuimissa ja kassaatiotuomioistuimessa on nimetty paikallinen yhteyshenkilö. Yhteyshenkilön tehtävänä on edistää paikallista yhteistyötä sekä tiedottaa tuomareille ja syyttäjille siviiliasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä käytettävien välineiden ja yleensä unionin oikeuden täytäntöönpanosta. Muutoksenhakutuomioistuinten ja kassaatiotuomioistuimen yhteyshenkilöt voivat myös ilmoittaa unionin säädösten soveltamisessa havaituista ongelmista kansalliseen yhteyspisteeseen, josta tiedot toimitetaan verkoston sihteeristöön Euroopan komissiossa.

Muut ammattiryhmät toimivat verkoston jäseninä ja osallistuvat verkoston toimintaan kansallisen edustuselimensä välityksellä:

- Oikeusvouteja (aiemmin haaste- ja ulosottomiehet) edustaa verkostossa alan kansallinen yhdistys Chambre nationale des commissaires de justice (CNCJ).

- Asianajajia edustavat Ranskan kansallinen asianajajaliitto Conseil national des barreaux (CNB) ja Brysselissä toimiva Ranskan kansallisen asianajajaliiton toimisto Délégation des barreaux de France (DBF). Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellista verkostoa (RJECC) koskevalla DBF:n verkkosivujen välilehdellä on runsaasti tietoa asianajajaverkoston toiminnasta Ranskassa.

- Notaareja edustaa notaarineuvosto Conseil supérieur du notariat (CSN).

Lisäksi verkostoon kuuluvat EU:n eri jäsenvaltioissa toimivat ranskalaiset yhteystuomarit sekä keskusviranomaiset, jotka vastaavat siviili- ja kauppaoikeuden alalla annettujen yhteistyövälineiden soveltamisesta (näihin kuuluu muun muassa Eurooppa- ja ulkoministeriön alaisuudessa toimiva elatusapusaatavien perintätoimisto).

Euroopan komission käynnistämästä oikeusalan ohjelmasta tuettavan CLUE-hankkeen tarkoituksena on lisätä ihmisten tietämystä Euroopan unionin lainsäädännöstä ja RJECC-verkoston toiminnasta Ranskassa.

Viime vuosina CLUE I -hankkeen avulla on lisätty oikeudellisen yhteistyön välineiden ja yhteisön oikeuden tunnettuutta (kuukausittaisella uutiskirjeellä, verkoston toimintaa esittelevällä videolla ja ministeriön intranetsivustolla) sekä lisätty parhaiden käytäntöjen vaihtoa oikeusalan toimijoiden välillä (järjestämällä koulutusseminaareja perheoikeuden alaa koskevasta kansainvälisestä yksityisoikeudesta ja laatimalla käytännön opas muutoksenhakutuomioistuimen yhdyshenkilöille). Helmikuussa 2021 käynnistetyn uuden CLUE II -hankkeen tehtävänä on jatkaa näitä toimia, käynnistää uusia (tarkoituksena on lisätä seminaareja, ottaa käsittelyyn uusia aiheita ja lisätä yhteisön lainsäädäntöä koskevan tiedon levittämiseen tarkoitettuja välineitä) ja jakaa parhaita käytäntöjä muiden kansallisten verkostojen kanssa.

Verkoston ranskalaiset jäsenet kokoontuvat Pariisissa kerran vuodessa keskustelemaan verkoston toiminnasta ja siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun unionin oikeuden uusimmista suuntauksista.

Lisätietoja Ranskan verkostosta on verkkosivustolla justice.gouv.fr.

Kroatialla on kaksi yhteysviranomaista siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellista verkostoa varten.

Yhteysviranomaiset työskentelevät Kroatian oikeus- ja hallintoministeriössä Eurooppa-asioista, kansainvälisestä ja oikeudellisesta yhteistyöstä ja korruption torjunnasta vastaavan osaston alaisessa yksikössä, jonka vastuulle kuuluvat kansainvälinen oikeusapu ja oikeudellinen yhteistyö siviiliasioissa.

Yksikön muu henkilöstö avustaa yhteysviranomaisia. Oikeudellisen verkoston puitteissa tehtävä työ onkin tiimityötä, jota yksikön jäsenet tekevät muiden tehtäviensä ohella.

Kroatiassa ei ole virallista kansallista verkostoa, mutta yhteysviranomaiset tekevät yhteistyötä tuomareiden ja muiden oikeusministeriön asiantuntijoiden, muiden toimivaltaisten viranomaisten, oikeustieteen professoreiden, notaarien ja muiden oikeusalan asiantuntijoiden ja toimijoiden kanssa. Työ-, eläke- ja perheasioista sekä sosiaalipolitiikasta vastaava ministeriö osallistuu sekin verkoston toimintaan, koska se on eräissä asetuksissa tarkoitettu keskusviranomainen. Siksi se osallistuu aktiivisesti Euroopan komission järjestämiin verkoston kokouksiin. Verkosto on avoin kaikille juristeille, joilla on halua ja kiinnostusta osallistua EU:n säädösten soveltamiseen Kroatiassa.

Viestintä Kroatiassa hoituu sähköpostitse ja puhelimitse, ja kokouksia järjestetään tarpeen mukaan.

Viestintä muiden jäsenmaiden yhteysviranomaisten kanssa tapahtuu sähköpostitse. Yhteysviranomaiset ja verkoston muut jäsenet osallistuvat säännöllisesti Euroopan komission järjestämiin verkoston kokouksiin.

Koska oikeus- ja hallintoministeriö on tietyissä asetuksissa tarkoitettu keskusviranomainen, yhteysviranomaiset hoitavat keskusviranomaisen tehtäviä, toimittavat kyselyjä muiden jäsenmaiden yhteysviranomaisille ja vastaavat niiltä saamiinsa kyselyihin (tarvittaessa yhteistyössä tuomareiden sekä muiden oikeusalan toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa), toimittavat pyydetyt tiedot komissiolle ja toteuttavat tarvittavat toimet tietojen julkaisemiseksi komission asiaankuuluvissa portaaleissa. Yhteysviranomaiset jakavat komission julkaisuja tuomioistuimille, kansalaisille ja muille kohderyhmille ja pyrkivät lisäämään verkoston näkyvyyttä.

Yhteydenotot: EJNcontact@mpu.hr

Tämän sivun alkukielistä versiota on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Tietoa verkostosta - Italia

Euroopan oikeudellinen verkosto toimii Italiassa oikeusministeriössä, oikeusasioiden osaston kansainvälisten asioiden ja oikeudellisen yhteistyön pääosastoon kuuluvan kansainvälisen oikeudellisen yhteistyön yksikön (Ufficio Cooperazione Giudiziaria Internazionale) yhteydessä.

Yhteyshenkilöitä on nykyään viisi.

Yhteyshenkilöt ovat jatkuvasti yhteydessä verkoston muihin jäseniin ja tekevät näiden kanssa jatkuvasti yhteistyötä yhteistyöpyyntöjen käsittelyssä tai laatiessaan oikeusportaalissa julkaistavia tietosivuja.

Verkoston muut jäsenet Italiassa ovat

– oikeusministeriön nuoriso- ja yhteisöoikeudesta vastaava osasto (Dipartimento per la giustizia minorile e di comunità)

– tietoteknisistä järjestelmistä vastaava oikeusministeriön pääosasto (Direzione generale per i sistemi informativi automatizzati) (Euroopan oikeusportaalin yhteyspiste)

– asiakirjojen tiedoksiannosta vastaava keskusviranomainen

– asianajajien kansallinen ammattikuntaneuvosto (Consiglio Nazionale Forense)

– Italian notaarineuvosto (Consiglio Italiano del Notariato).

Euroopan oikeudellisen verkoston yhteyshenkilöt tekevät yhteistyötä myös seuraavien tahojen kanssa:

– Italian tuomarien ja syyttäjien oppilaitos (Scuola Superiore della Magistratura)

– Euroopan kuluttajakeskusten verkoston Italian toimipiste ECC-net Italia

– sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä (IMI), Italia

– kansainvälisen yksityisoikeuden professori, yhteyspisteiden asiantuntija Pietro Franzina, Università Cattolica del Sacro Cuore -yliopisto.

Euroopan oikeudellisen verkoston italialaiset jäsenet tapaavat yleensä vuosittain.

Yhteyshenkilöt avustavat oikeusviranomaisia, jotka käsittelevät rajat ylittäviä kysymyksiä.

Kaikki komission toimittamat julkaisut, kuten esitteet ja katsaukset, jaetaan oikeusviranomaisille ja asiaankuuluville toimijoille.

Yhteyshenkilöt ottavat myös toisinaan vastaan valtuuskuntia muista jäsenvaltioista osana oikeusalan koulutusta.

Verkosto mainitaan oikeusministeriön verkkosivuilla: https://www.giustizia.it/giustizia/it/mg_2_1_2_1.wp?previsiousPage=mg_14_7

Luettelo viranomaista, jotka soveltavat tärkeimpiä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tehtävää yhteistyötä koskevia säädöksiä:

– neuvoston asetus (EY) N:o 1206/2001, annettu 28. toukokuuta 2001

– neuvoston direktiivi 2003/8/EY (oikeusapu)

Kummassakin tapauksessa Italian keskusviranomaisena toimii

Oikeusministeriö (Ministero della Giustizia)

Oikeudellisten asioiden osasto (Dipartimento Affari di Giustizia)

Direzione Generale degli Affari internazionali e della Cooperazione Giudiziaria – Ufficio I (Cooperazione Giudiziaria Internazionale).

Via Arenula n. 70

00186 ROMA

Puhelin: +39 06 68852633 / +39 06 68852180

Sähköpostiosoite: cooperation.dginternazionale@giustizia.it

– Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1393/2007, annettu 13. marraskuuta 2007 (asiakirjojen tiedoksianto)

Italian keskusviranomaisena toimii

Haastemiesten yhteysvirasto Rooman ylioikeudessa (Ufficio Unico degli Ufficiali Giudiziari Presso la Corte d'appello di Roma)

Viale Giulio Cesare, 52

00192 Roma

Puhelin: +39 06 328361

Faksi: +39 06 328367933

– neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003, annettu 27. marraskuuta 2003 (Bryssel II a -asetus)

– neuvoston asetus (EY) N:o 4/2009, annettu 18. joulukuuta 2008 (elatusvelvoitteet)

Italian keskusviranomaisena toimii

Oikeusministeriö (Ministero della Giustizia)

Oikeusministeriön nuoriso- ja yhteisöoikeudesta vastaava osasto (Dipartimento per la giustizia minorile e di comunità)

Via Damiano Chiesa, 24

00136 ROMA

Puhelin: +39 06 68188 535/331/326

Faksi: +39 06 68808085

Sähköpostiosoite: autoritacentrali.dgmc@giustizia.it

Kyproksessa verkosto on organisoitu siten, että nimetään kansallisia yhteyshenkilöitä. Yhteyshenkilöitä on nyt kuusi: yksi tuomari, kaksi asianajajaa Kyproksen tasavallan oikeudellisesta yksiköstä, kaksi virkamiestä oikeus- ja yleisen järjestyksen ministeriöstä (yksi oikeudellinen ja yksi hallinnollinen) ja yksi Kyproksen asianajajaliiton jäsen.

Oikeus- ja yleisen järjestyksen ministeriön yhteyshenkilöt hoitavat näiden kuuden yhteyshenkilön välistä koordinointia. Kun oikeus- ja yleisen järjestyksen ministeriön yhteyshenkilöt vastaanottavat verkostolta tai toisen jäsenvaltion kansalliselta yhteyshenkilöltä kysymyksen tai tietopyynnön, ne välittävät sen eteenpäin muille yhteyshenkilöille. Sen jälkeen yhteyshenkilöt keskustelevat ja päättävät, mikä Kyproksen viranomainen tai virasto vastaa pyynnön käsittelemisestä tai pyydettyjen tietojen antamisesta.

Verkoston kansallisen yhteyspisteen ja keskusviranomaisen edustajan tehtäviä hoitaa oikeusministeriön kansainvälisen yhteistyön osasto (Tieslietu ministrijas Starptautiskās sadarbības departments).

Yhteyspisteen tärkeimpiin tehtäviin kuuluu

– varmistaa, että paikalliset oikeusviranomaiset saavat yleistä tietoa yhteisön säädöksistä ja kansainvälisistä sopimuksista, jotka koskevat siviili- ja kauppaoikeuden alalla tehtävää oikeudellista yhteistyötä, sekä antaa jäsenvaltioiden välisen oikeudellisen yhteistyön onnistumisen kannalta tarpeellisia tietoja, jotta jäsenvaltiot voivat valmistella täytäntöönpanokelpoisia oikeudellisia pyyntöjä oikeusavun saamiseksi

– etsiä ratkaisuja ongelmiin, joita ilmenee oikeudellista yhteistyötä koskevien pyyntöjen yhteydessä

– kehittää yleisölle suunnattua tiedottamista verkoston internetsivustolla, jolla käsitellään siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudellista yhteistyötä Euroopan unionissa ja asiaan liittyviä yhteisön säädöksiä ja kansainvälisiä sopimuksia

– tehdä yhteistyötä ja osallistua yhteyspisteverkoston kokousten järjestämiseen

– osallistua yleisölle tarkoitettujen tietojen valmisteluun ja päivittämiseen

– varmistaa verkoston jäsenten välisen yhteistyön toteutuminen kansallisella tasolla.

Käsiteltävästä aiheesta riippuen yhteyspiste kutsuu verkoston kokouksiin myös muiden viranomaisten asiantuntijoita jakamaan kokemuksiaan. Yhteyspisteen kokouksiin on osallistunut muun muassa useita tuomareita, oikeusministeriön eri alojen edustajia, notaareja, valtuutettuja sovittelijoita, elatusavun takuurahaston hallinnon (Uzturlīdzekļu garantijas fonda administrācija) edustajia, haaste- ja ulosottomiesten yhdistyksen (Tiesu izpildītāju padome) edustajia sekä tutkijoita.

Oikeusministeriö ja Euroopan komissio tekivät 11. tammikuuta 2023 sopimuksen, joka koski LVJUCO-hankkeen (Stiprināt Latvijas Nacionālā tiesiskās sadarbības tīkla kapacitātes Eiropas Tiesiskās sadarbības tīkla ietvaros) täytäntöönpanoa. Hankkeessa vahvistetaan Latvian kansallisen oikeudellisen yhteistyön verkoston valmiuksia Euroopan oikeudellisen verkoston puitteissa. Lisäksi sillä edistetään toimivaltaisten viranomaisten välistä oikeudellista yhteistyötä ja lisätään yleisön tietoisuutta kansallisesta oikeudellisesta verkostosta.

Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston yhteyshenkilö on oikeusministeriön kansainvälisen oikeuden yksikön lakimies, joka toimii myös yksityisoikeudellista yhteistyötä koskevissa unionin säädöksissä tarkoitettuna keskus- tai toimivaltaisena viranomaisena. Näiden tehtävien lisäksi yhteyshenkilö hoitaa myös rikosoikeudelliseen yhteistyöhön liittyviä asioita unionin säädöksissä ja kansainvälisissä monen- ja kahdenvälisissä sopimuksissa määritetyllä tavalla. Hän myös osallistuu Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission yksityisoikeuden työryhmien toimiin.

Liettuassa ei ole perustettu virallista verkoston kansalliset jäsenet yhdistävää oikeudellista rakennetta. Verkostoon liittyvien asioiden yhteydessä tehtävä yhteistyö ja yhteydenpito tapahtuu yleensä tapauskohtaisesti ja sähköpostitse.

Euroopan komissio toimittaa tiedot verkoston kokouksista tai muista verkoston toimintaan liittyvistä asioista oikeusministeriön yhteyshenkilölle, joka puolestaan välittää ne kansallisille toimivaltaisille viranomaisille tai tuomioistuimille (Liettuan tuomioistuinviraston kautta) kokouksen aiheesta riippuen. Näin varmistetaan, että verkostoa koskevat tiedot ja kysymykset päätyvät asianmukaisen elimen tietoon.

Tarvittaessa yhteyshenkilö ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja tuomioistuinten edustajat käsittelevät ongelmatilanteita myös puhelimitse sähköpostin lisäksi. Yhteyshenkilön on joko vastattava muiden maiden yhteyshenkilöiden lähettämiin tiedusteluihin henkilökohtaisesti tai välitettävä ne viipymättä toimivaltaisen viranomaisen vastattavaksi. Hän myös huolehtii vastauksen lähettämisestä tiedustelun tehneelle kollegalleen. Yhteyshenkilön tehtävänä on myös auttaa tuomioistuimia vastaamaan muiden jäsenvaltioiden kanssa tehtävän yhteistyön puitteissa ilmeneviin käytännön kysymyksiin ja ohjata tuomioistuimen edustajat ja hakemusten tekijät etsimään tietoa Euroopan oikeusportaalin oikeasta osiosta.

Verkoston liettualaisjäsenet ja/tai asetuksen mukaisia tehtäviä hoitavat keskusviranomaiset ovat oikeusministeriö (ja sen asianomaiset sisäiset osastot), yhteystuomarit, tuomioistuinvirasto, valtion oikeusaputoimisto, lasten oikeuksien suojelusta ja adoptioasioista vastaava valtion virasto, Liettuan haaste- ja ulosottomiesten yhdistys ja notaariyhdistys sekä valtion sosiaaliturvalaitoksen Mažeikiain paikallistoimisto.

Luxemburgissa siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston, jäljempänä ”verkosto”, yhteysviranomaiset ja jäsenet ovat seuraavat:

Yhteysviranomaiset

- Yleisen syyttäjän viraston (Parquet Général) yhteysviranomainen, joka on nimetty siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 2001/470/EY, sellaisena kuin se on muutettu 18 päivänä kesäkuuta 2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 568/2009/EY, 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla ja joka hoitaa kyseisen asetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohtaan, 5 artiklan 2 kohdan a–c alakohtaan ja 5 artiklan 3 ja 4 kohtaan perustuvia oikeudellista yhteistyötä koskevia tehtäviä.

Yleisen syyttäjän virastossa toimiva tuomari käsittelee verkostossa esitettävät tiedustelut ja oikeudellista yhteistyötä koskevat pyynnöt.

Yleisen syyttäjän viraston yhteysviranomainen toimii myös keskusviranomaisena erityisesti asetuksen (EY) N:o 4/2009 ja lasten ja muiden perheenjäsenten elatusavun kansainvälisestä perinnästä vuonna 2007 tehdyn Haagin yleissopimuksen mukaisesti.

- Oikeusministeriön yhteysviranomainen, joka hoitaa siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 2001/470/EY, sellaisena kuin se on muutettu 18 päivänä kesäkuuta 2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 568/2009/EY, 3 artiklan 1 kohdan b alakohtaan, 5 artiklan 2 kohdan d ja e alakohtaan ja 5 artiklan 3 ja 4 kohtaan sekä 14, 15 ja 18 artiklaan perustuvia hallinnollisia tehtäviä.

Se vastaa hallinnollisesta seurannasta, koordinoinnista ja viestinnästä Euroopan komission, erityisesti verkoston sihteeristön, sekä kansallisella tasolla verkoston jäsenten kanssa.

Verkoston jäsenet:

- Asiantuntijat, jotka on nimetty siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 2001/470/EY 2 artiklan 1 kohdan d alakohdan nojalla.

- Ammattialajärjestöt, jotka on nimetty siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 2001/470/EY, sellaisena kuin se on muutettu 18 päivänä kesäkuuta 2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 568/2009/EY, 2 ja 5 a artiklan nojalla:

• Haastemiehiä edustaa Luxemburgin suurherttuakunnan haastemiesyhdistys (Chambre des huissiers de justice).
• Asianajajia edustavat Luxemburgin asianajajayhdistys (Barreau de Luxembourg) ja Diekirchin asianajajayhdistys (Barreau de Diekirch).
• Notaareja edustaa Luxemburgin suurherttuakunnan notaariyhdistys (Chambre des notaires).

Verkoston yhteysviranomaisten ja jäsenten keskinäinen yhteydenpito:

Luxemburgilla ei ole virallista verkostoa kansallisella tasolla.

Verkoston jäsenet kutsutaan verkoston kokouksiin esityslistalla olevien asioiden perusteella.

Tietojenvaihto ja koordinointi verkoston jäsenten ja yhteysviranomaisten välillä toteutetaan sähköisillä viestintävälineillä tai puhelimitse.

Unkarissa yhteysviranomaisena toimii oikeusministeriön kansainvälisen yksityisoikeuden osasto (Nemzetközi Magánjogi Főosztály). Useat osaston työntekijöistä huolehtivat verkostoon liittyvistä asioista muiden tehtäviensä lisäksi.

Keskusviranomaisiksi on nimetty oikeusministeriö (kansainvälisen yksityisoikeuden osasto) ja sisäministeriö, jotka ovat verkoston jäseniä. Lisäksi verkostoon kuuluvat valtakunnallinen tuomioistuinneuvosto (Országos Bírósági Hivatal), joka myös edustaa oikeuslaitosta, sekä ammattijärjestöjä edustavat Unkarin valtakunnallinen notaariliitto (Magyar Országos Közjegyzői Kamara), Unkarin asianajajaliitto (Magyar Ügyvédi Kamara) ja Unkarin haastemiesten liitto (Magyar Bírósági Végrehajtói Kar). Jäsenten edustajat osallistuvat säännöllisesti verkoston kokouksiin niiden asialistasta riippuen.

Unkarissa ei ole verkoston unkarilaisten jäsenten muodostamaa virallista kansallista verkostoa. Verkoston jäsenet tekevät tarvittaessa yhteistyötä tapauskohtaisesti.

Oikeusministeriön kansainvälisen yksityisoikeuden osasto on koonnut käytännön tietoa EU:n sisäisestä sekä kolmansien maiden kanssa tehtävästä siviilioikeudellisesta yhteistyöstä. Tiedot ovat saatavilla täällä.

Maltassa on nykyään kolme Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaista. Yhteysviranomaisten keskinäinen koordinointi on varmistettu siten, että he työskentelevät samassa virastossa ja ovat jatkuvasti yhteydessä toisiinsa kaikissa asioissa, jotka liittyvät verkoston toimintaan Maltassa. Yhteysviranomaiset ovat perustaneet yhteistyöjärjestelmiä, mikä lisää verkoston toiminnan tehokkuutta, erityisesti kun on kyse tietojen antamisesta niitä tarvitseville yksityisille toimijoille.

Verkoston toiminta Maltassa

• Oikeusapu

Lähettävä ja vastaanottava viranomainen oikeusavun alalla on oikeusavusta vastaava asiamies, jonka toimipaikka on Vallettan oikeustalossa riita-asiain tuomioistuinten kirjaamossa (Advocate for Legal Aid, Civil Courts Registry, the Law Courts, Republic Street, Valletta, Malta).

• Asiakirjojen tiedoksianto

Keskusviranomaisena, joka vastaa sekä asiakirjojen lähettämisestä että niiden vastaanottamisesta, toimii oikeuskanslerinvirasto (Office of the Attorney General, The Palace, St. George’s Square, Valletta). Oikeuskanslerinvirasto lähettää tiedoksiantopyynnöt muihin EU-maihin ja vastaanottaa tiedoksiannettavat asiakirjat muiden EU-maiden lähettäviltä viranomaisilta. Vastaanotetut asiakirjat toimitetaan tuomioistuinten nimittämälle haastemiehelle Maltan prosessilainsäädännön mukaista tiedoksiantoa varten.

Yksi oikeuskanslerinviraston tehtävistä lähettävänä ja vastaanottavana viranomaisena on olla yhteydessä hakijaan ja/tai tämän oikeudelliseen edustajaan ennen tiedoksiantoa.

• Vähäiset vaatimukset

Toimivaltainen tuomioistuin on vähäisiä vaatimuksia käsittelevä tuomioistuin, joka toimii Vallettan oikeustalon tiloissa. Sen tuomioihin voi hakea muutosta samassa rakennuksessa toimivan muutoksenhakutuomioistuimen alemmalta oikeusasteelta.

Kussakin asiassa toimivaltainen viranomainen määräytyy sen asianosaisen kotipaikan mukaan, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan. Toimivalta täytäntöönpanon osalta ja 23 artiklaa sovellettaessa on vähäisiä vaatimuksia käsittelevästä tuomioistuimesta annetun lain 10 §:n 4 momentin mukaan joko Maltan tai Gozon alioikeudella.

• Todisteiden vastaanottaminen

Keskusviranomainen on Vallettassa sijaitseva oikeuskanslerinvirasto.

Seuraavat tuomioistuimet voivat vastaanottaa pyynnön:

1. riita-asiain tuomioistuimen ensimmäinen jaosto (Civil Court, First Hall)
2. riita-asiain tuomioistuimen perheoikeuden jaosto (Civil Court (Family Section))
3. Maltan alioikeus (Court of Magistrates)
4. Gozon alioikeus (Court of Magistrates, ylempi tai alempi oikeusaste)

Näillä tuomioistuimilla on toimivalta panna täytäntöön oikeusapupyyntöjä, jotka on laadittu jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1206/2001 mukaisesti.

Verkoston yhteyspisteet ja jäsenet Alankomaissa.

Alankomaissa yhteysviranomaisena toimii turvallisuus- ja oikeusasioiden ministeriö (ministerie van Veiligheid en Rechtspraak). Lisäksi tuomioistuimilla on oma yhteyshenkilö.

Yhteyshenkilöiden lisäksi verkoston jäseniä ovat oikeusalan vapaiden ammattien (asianajajien, notaarien ja haaste- ja ulosottomiesten) ammattialajärjestöt.

Lisäksi verkoston jäseniä ovat eri asetusten mukaisesti nimetyt keskusviranomaiset (mm. asetus (EY) N:o 2201/2003, asetus (EY) N:o 4/2009, asetus (EY) N:o 1393/2001).

Yhteydenpito Euroopan komission (eli tässä tapauksessa siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston sihteeristön) kanssa tapahtuu suurelta osin yhteysviranomaisen kautta. Yhteysviranomainen huolehtii tarvittaessa tietojen ja kysymysten toimittamisesta muille viranomaisille.

Yhteyshenkilöt ja muut jäsenet, erityisesti keskusviranomaiset, ovat usein suoraan yhteydessä sekä toisiinsa että muiden jäsenvaltioiden yhteysviranomaisiin ja jäseniin.

Jäsenet kutsutaan verkoston kokouksiin niiden asialistan mukaisesti.

Lisäksi Alankomaiden yhteyshenkilöt ja jäsenet kokoontuvat yhteen kerran vuodessa. Vuosikokouksessa keskustellaan verkoston toiminnasta ja siitä, millä aloilla keskinäistä yhteydenpitoa voitaisiin parantaa.

Itävalta on perustanut oikeusasioista vastaavan ministeriön (Bundesministerium für Justiz) osastolle I 9 keskitetyn yhteysviranomaisen, joka vastaa verkoston kautta tehtyihin ulkomaisten yhteysviranomaisten oikeusasioita koskeviin kysymyksiin, hoitaa erilaisia koordinointi- ja organisointitehtäviä ja järjestää ja editoi Itävallan julkaisuja Euroopan oikeusportaalissa julkaistavilla tietosivuilla.

Tämän lisäksi neljässä ylioikeudessa (Oberlandesgericht) on kussakin määrätty kaksi (Wienin ylioikeudelle ja Linzin ylioikeudelle kolme) tuomaria verkoston yhteysviranomaisiksi. He tarjoavat tukea ja apua ulkomaisille yhteyspisteille ja Itävallan tuomioistuimille yksittäistapauksissa, joissa on kyse rajat ylittävästä oikeudellisesta yhteistyöstä (esimerkiksi vaikeudet rajat ylittävässä todisteiden hankkimisessa ja tiedoksiannossa). Tällaisissa yksittäistapauksissa ulkomaisten yhteysviranomaisten ei pitäisi ottaa yhteyttä oikeusministeriöön vaan yhteysviranomaisena toimivaan tuomioistuimeen, jolla on alueellinen toimivalta. Wienin ylioikeuden tuomiopiiriin kuuluvat Wienin, Ala-Itävallan ja Burgenlandin osavaltiot, Linzin ylioikeuden tuomiopiiriin Ylä-Itävallan ja Salzburgin osavaltiot, Innsbruckin ylioikeuden tuomiopiiriin Tirolin ja Vorarlbergin osavaltiot ja Grazin ylioikeuden tuomiopiiriin Steiermarkin ja Kärntenin osavaltiot.

Itävallan (ja muiden maiden) yhteysviranomaisten nimet ja yhteystiedot ovat saatavilla osoitteessa: https://e-justice.europa.eu/contactPoint.do

Menettelyn osapuolina olevat yksityishenkilöt tai heidän lailliset edustajansa eivät saa olla suoraan yhteydessä verkoston yhteysviranomaisiin. He voivat kuitenkin pyytää käsittelyä johtavaa tuomaria ottamaan yhteyttä yhteysviranomaiseen.

Itävallan asianajajaliitto (Österreichische Rechtsanwaltskammertag) ja Itävallan notaarikamari (Österreichische Notariatskammer) ovat kuuluneet siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudelliseen verkostoon 1. tammikuuta 2011 lähtien. Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisesta verkostosta 28.5.2001 tehdyn päätöksen 2001/470/EY, (jota on muutettu 18.6.2009 tehdyllä päätöksellä 568/2009/EY), nojalla niillä ei kuitenkaan ole toimivaltaa käsitellä yksittäisiä tapauksia.

Itävallan asianajajaliitto (Österreichische Rechtsanwaltskammertag)
1010 Wien, Wollzeile 1-3
Puhelin: +43/1/535-1275, Faksi: +43/1/535-1275-13
Sähköposti: rechtsanwaelte@oerak.at
Kielet: saksa ja englanti

Itävallan notaarikamari (Österreichische Notariatskammer)
1010 Wien, Landesgerichtsstraße 20
Puhelin: +43/1/402 45 09 0, Faksi: +43/1/406-34-75
Sähköposti: kammer@notar.or.at
Kielet: saksa, ranska ja englanti

Puolassa on 12 siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudellisen verkoston yhteyspistettä. Niistä yksi toimii oikeusministeriössä, ja muut yksitoista on sijoitettu aluetuomioistuinten (sąd okręgowy) yhteyteen, missä niiden toimivalta määräytyy muutoksenhakutuomioistuinten (sąd apelacyjny) mukaan (jäljempänä ’tuomioistuinten yhteyspisteet’).

Oikeusministeriön yhteydessä toimivan yhteyspisteen tehtävänä on vastata Puolan siviili- tai kauppaoikeutta koskeviin kysymyksiin ja välittää oikeusapupyynnöt toimivaltaisille tuomioistuinten yhteyspisteille, jos pyyntöjä ei ole toimitettu niille suoraan.

Oikeusministeriön yhteyspiste välittää Euroopan komission toimittamat tiedot verkoston toimintaan liittyvistä kokouksista ja muista kysymyksistä edelleen toimivaltaisille kansallisille viranomaisille tai tuomioistuimille käsiteltävien aiheiden mukaan.

Puolan yhteyspisteiden toimintaa koordinoi oikeusministeriö.

Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudelliseen verkostoon kuuluu myös yhteystuomareita, jotka koordinoivat kansainväliseen yhteistyöhön ja ihmisoikeuksiin liittyvää työtä siviilioikeudellisissa asioissa ja avustavat tuomioistuinten yhteyspisteinä toimivia henkilöitä. Yhteystuomari hoitaa tehtäviään kaikissa kyseisen aluetuomioistuimen tuomiopiiriin kuuluvissa tuomioistuimissa, eli aluetuomioistuimessa ja sen alaisissa alioikeuksissa (sąd rejonowy) ja myös muutoksenhakutuomioistuimessa, jos kyseisessä tuomiopiirissä on sellainen.

Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston jäseniä ovat myös keskusyksiköt ja -elimet, joista säädetään oikeudenkäynti- ja muiden kuin oikeudenkäyntiin liittyvien asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa 25 päivänä marraskuuta 2020 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2020/1784 (asiakirjojen tiedoksianto) (uudelleenlaadittu teksti) ja jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa 25 päivänä marraskuuta 2020 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2020/1783 (todisteiden vastaanottaminen) (uudelleenlaadittu teksti), sekä keskusviranomaiset, joita tarkoitetaan tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta 25 päivänä kesäkuuta 2019 annetussa neuvoston asetuksessa (EU) 2019/1111 (uudelleenlaadittu) ja toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa 18 päivänä joulukuuta 2008 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 4/2009.

Tämän sivun alkukielistä versiota on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Tietoa verkostosta - Portugali

Portugalin yhteysviranomainen

Portugali on nimennyt yhteysviranomaisen siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellista verkostoa varten. Portugalissa yhteysviranomaisena toimii ylimmän oikeusneuvoston (Conselho Superior da Magistratura) nimittämä tuomari, joka on valittu kilpailuun perustuvalla valintamenettelyllä (concurso).

Portugalin kansallinen verkosto

Portugalissa kansalliseen verkostoon kuuluvat keskusviranomaiset – jotka on määritetty EU:n oikeudessa, muissa kansainvälisissä sopimuksissa, joiden osapuoli Portugali on, ja siviili- ja kauppaoikeuden alalla tehtävää yhteistyötä koskevassa kansallisessa lainsäädännössä –, hallintoviranomaiset – joiden tehtävät liittyvät siviili- ja kauppaoikeuden alalla tehtävään yhteistyöhön –, ja ammattialajärjestöt – jotka edustavat kansainvälisten sopimusten ja EU:n säännösten soveltamiseen siviili- ja kauppaoikeuden alalla suoraan osallistuvia oikeusalan ammattilaisia.

Kansallisen verkoston jäsenistöön ei Portugalissa kuulu yhteystuomareita tai asiantuntijoita.

Verkoston jäsenet Portugalissa

Yhteysviranomaisen lisäksi kansallisessa verkostossa on 13 jäsentä:

• Direcção-Geral da Política de Justiça ((oikeuspolitiikan keskusvirasto)
• Direcção-Geral da Administração da Justiça (t(tuomioistuinvirasto)
• Direcção-Geral de Reinserção e Serviços Prisionais (rikosseuraamusvirasto)
• Instituto dos Registos e do Notariado, I. P. (r(rekisteri- ja notaaritoiminnasta vastaava virasto)
• Instituto de Gestão Financeira e Equipamentos da Justiça, I.P. (oikeuslaitoksen varainhoito- ja infrastruktuurivirasto)
• Conselho dos Julgados de Paz (rauhantuomareiden neuvosto)
• Instituto de Segurança Social, I.P. (sosiaaliturvalaitos)
• Comissão de Protecção às Vítimas de Crimes (rikosuhrien suojelusta vastaava lautakunta)
• Juiz da Rede Internacional de Juízes da Conferência da Haia (Haagin konferenssin kansainvälisen tuomariverkoston tuomari)
• Ordem dos Advogados (asianajajaliitto)
• Ordem dos Solicitadores e dos Agentes de Execução (toimistoasianajajien ja ulosottoviranomaisten liitto)
• Ordem dos Notários (notaariliitto)
• Procuradoria-Geral da República (valtakunnansyyttäjänvirasto).

Keskusviranomaiset

Edellä mainituista kansallisista jäsenistä seuraavat ovat keskusviranomaisia tai toimivaltaisia unionin lainsäädännössä säädetyissä tehtävissä:

Direcção-Geral da Administração da Justiça – Ministério da Justiça (oikeusministeriön alainen tuomioistuinvirasto)

• asetus (EY) N:o 4/2009 (annettu 18.12.2008)
• asetus (EU) 2020/1784 (annettu 25.11.2020)
• asetus (EU) 2020/1783 (annettu 25.11.2020)
• oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiantoa ulkomailla siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa koskeva vuoden 1965 Haagin yleissopimus
• todisteiden vastaanottamista ulkomailla siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa koskeva vuoden 1970 Haagin yleissopimus
• lasten ja muiden perheenjäsenten elatusavun kansainvälistä perintää koskeva vuoden 2007 Haagin yleissopimus
• elatusavun perintää ulkomailla koskeva vuoden 1956 New Yorkin yleissopimus

Direcção-Geral de Reinserção e Serviços Prisionais – Ministério da Justiça (oikeusministeriön alainen rikosseuraamusvirasto)

• asetus (EU) 2019/1111 (annettu 25.6.2019)
• kansainvälisestä lapsikaappauksesta tehty yksityisoikeuden alaa koskeva vuoden 1980 Haagin yleissopimus
• toimivaltaa, sovellettavaa lakia, toimenpiteiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa sekä yhteistyötä vanhempainvastuuseen ja lasten suojeluun liittyvissä asioissa koskeva vuoden 1996 Haagin yleissopimus

Instituto dos Registos e do Notariado, I. P. – Ministério da Justiça (oikeusministeriön alainen rekisteri- ja notaaritoiminnasta vastaava virasto)

• asetus (EU) N:o 650/2012 (annettu 4.7.2012)

Instituto da Segurança Social, I.P. – Ministério da Solidariedade e da Segurança Social (yhteisvastuu- ja sosiaaliministeriön alainen sosiaaliturvalaitos)

• direktiivi 2003/8/EY (annettu 27.1.2003)

Comissão de Protecção às Vítimas de Crimes – Ministério da Justiça (oikeusministeriön alainen rikosuhrien suojelusta vastaava lautakunta)

• direktiivi 2004/80/EY (annettu 29.4.2004)

Procuradoria-Geral da República (valtakunnansyyttäjänvirasto)

• aikuisten kansainvälistä suojelua koskeva vuoden 2000 Haagin yleissopimus

Verkoston toiminnan koordinointi Portugalissa

Portugalissa verkosto ei ole hierarkkinen. Verkoston toiminnan koordinointi on yhteysviranomaisen vastuulla, ja toiminta perustuu verkoston jäsenten vapaaehtoiseen yhteistyöhön. Jäsenet osallistuvat säännöllisesti yhteysviranomaisen neljännesvuosittain järjestämiin kokouksiin. Jos EU:n lainsäädännön täytäntöönpano edellyttää mukautuksia kansalliseen järjestelmään, asianomaisille kansallisille jäsenille järjestetään kohdennettuja kokouksia.

Verkostoon ei kuulu asiantuntijajäseniä. Jos jonkin asian käsittely edellyttää asiantuntija-apua, yhteysviranomainen pyytää sopivinta kansallista viranomaista tekemään yhteistyötä. Yhteistyö on vapaaehtoista ja vapaamuotoista. Yhteysviranomainen kannustaa säännöllisesti kaikkia verkoston kansallisia jäseniä tekemään yhteistyötä niiden toimivaltaan ja tehtäväkenttään kuuluvissa siviili- ja kauppaoikeuskysymyksissä.

Romaniassa perustettiin vuonna 2001 oikeusministerin määräyksellä Euroopan oikeudellisen verkoston mallin pohjalta paikallisten yhteysviranomaisten verkosto kansainvälisen oikeusavun alalla (Rețeaua de corespondenți locali în domeniul asistenței judiciare internaționale). Tämä verkosto jaettiin oikeusministerin kahden määräyksen nojalla maaliskuussa 2004 kahdeksi erikoistuneeksi verkostoksi. Ne ovat Romanian rikosoikeudellinen verkosto (Rețeaua Judiciară Română în materie penală), joka vastaa Euroopan oikeudellista verkostoa, ja Romanian siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudellinen verkosto (Rețeaua Judiciară Română în materie civilă și comercială), joka vastaa siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellista verkostoa. Näitä verkostoja organisoitiin uudelleen vuosina 2005, 2007, 2010, 2014, 2016, 2019 ja 2022 EU:n asiaa koskevaa lainsäädäntöä ja Romanian tuomioistuinjärjestelmän henkilöstöä koskevien muutosten vuoksi.

Viimeisin päivitys on tehty 28 päivänä toukokuuta 2001 tehdyn neuvoston päätöksen 2001/470/EY muuttamisesta 18 päivänä kesäkuuta 2009 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 568/2009/EY mukaisella oikeusministerin määräyksellä nro 3501/C/25.07.2022. Määräyksen laatimisen pohjana oli tietyistä toimenpiteistä oikeudellisen yhteistyön lisäämiseksi Euroopan unionin jäsenvaltioiden kanssa annettu hallituksen määräys nro 123/2007, joka hyväksyttiin laissa nro 85/2008 säädetyin muutoksin.

Romanian siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudellinen verkosto vastaa siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellista verkostoa kansallisella tasolla.

Romania on nimennyt siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudelliseen verkostoon kaksi kansallista yhteysviranomaista. Ne toimivat Romanian oikeusministeriössä. Näin varmistetaan, että siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston osoittamat tehtävät toteutetaan.

Päätöksen 2001/470/EY 6 artiklan mukaisesti Romanian siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudelliseen verkostoon kuuluvat seuraavat: korkeimmasta oikeudesta (Înalta Curțe de Casație și Justiție) yksi tuomari ensimmäisestä yksityisoikeudellisesta jaostosta ja yksi toisesta yksityisoikeudellisesta jaostosta (aiemmin kauppaoikeudelliset asiat); kustakin muutoksenhakutuomioistuimesta yksi tuomari ensimmäisestä yksityisoikeudellisesta jaostosta ja yksi toisesta yksityisoikeudellisesta jaostosta (aiemmin kauppaoikeudelliset asiat); kustakin alaikäisiä koskevia ja perheoikeudellisia asioita käsittelevästä erityistuomioistuimesta tai jaostosta yksi tuomari, joka on erikoistunut kansainvälisten lapsikaappausten yksityisoikeudellisiin kysymyksiin ja rikosten uhreille maksettaviin taloudellisiin korvauksiin; henkilöstöä kansainvälisen oikeuden ja oikeudellisen yhteistyön osastosta (Direcția Drept Internațional și Cooperare Judiciară), joka toimii oikeusministeriössä myös siviili- ja kauppaoikeuden alan kansainvälisen yhteistyön keskusviranomaisena; sekä yksi edustaja kustakin Romanian julkisten notaarien (notari publici), haaste- ja ulosottomiesten (executori judecătoreşti) ja asianajajien (avocaţi) ammatillisesta yhdistyksestä. Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset ovat Romanian siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudellisen verkoston täysjäseniä.

Romanian oikeudellisen verkoston tuomarijäsenet on nimitetty ylimmän tuomarineuvoston (Consiliul Superior al Magistraturii) päätöksellä.

Romanian siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudellisen verkoston jäsenet esitetään oikeusministerin määräyksen nro 3501/C/25.07.2022 liitteessä. Liite on olennainen osa määräystä.

Romanian siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudellisen verkoston jäsenet – korkeimman oikeuden, muutoksenhakutuomioistuinten, lapsiin ja perheoikeuteen liittyviä asioita käsittelevien tuomioistuinten/jaostojen ja Bukarestin alioikeuden tuomarit (yhteystuomarit maailmanlaajuisessa verkostossa, joka käsittelee yksityisoikeuden alaa koskevaa yleissopimusta kansainvälisestä lapsikaappauksesta, sekä rikosten uhreille maksettavia taloudellisia korvauksia käsittelevän lautakunnan nimeämä tuomari):

Korkein oikeus (Înalta Curte de Casație și Justiție)

Denisa-Livia BĂLDEAN, tuomari, ensimmäinen yksityisoikeudellinen jaosto

Adina-Georgeta PONEA, tuomari, ensimmäinen yksityisoikeudellinen jaosto

Andreia-Liana CONSTANDA, tuomari, ensimmäinen yksityisoikeudellinen jaosto

Roxana POPA, tuomari, toinen yksityisoikeudellinen jaosto

Alba Iulian muutoksenhakutuomioistuin (Curtea de Apel Alba Iulia)

Cristina-Gheorghina NICOARĂ, tuomari, ensimmäinen yksityisoikeudellinen jaosto

Adina-Camelia IFTIMUȘ, tuomari, toinen yksityisoikeudellinen jaosto

Bacăun muutoksenhakutuomioistuin (Curtea de Apel Bacău)

Sorina CIOBANU, tuomari, presidentti, ensimmäinen yksityisoikeudellinen jaosto

Loredana ALBESCU, tuomari, presidentti, Bacăun muutoksenhakutuomioistuin

Brașovin muutoksenhakutuomioistuin (Curtea de Apel Brașov)

Elena-Clara CIAPĂ, tuomari, yksityisoikeudellinen jaosto

Simona-Petrina GAVRILĂ, tuomari, yksityisoikeudellinen jaosto

Brașovin alaikäisiä ja perheitä koskevia asioita käsittelevä alioikeus (Tribunalul pentru Minori și Familie Brașov)

Andrei IACUBA, tuomari, Brașovin alaikäisiä ja perheitä koskevia asioita käsittelevä alioikeus

Bukarestin muutoksenhakutuomioistuin (Curtea de Apel București)

Andreea-Florina MATEESCU, tuomari, kolmas yksityisoikeudellinen jaosto

Dorina ZECA, tuomari, neljäs yksityisoikeudellinen jaosto

Maria-Cristina FINTOC, tuomari, neljäs yksityisoikeudellinen jaosto

Ștefan-Ciprian CMECIU, tuomari, viides yksityisoikeudellinen jaosto

Felix-Lucian ȘALAR, tuomari, kuudes yksityisoikeudellinen jaosto

Romeo GLODEANU, tuomari, viides yksityisoikeudellinen jaosto

Bogdan CRISTEA, tuomari, kahdeksas jaosto, hallinnolliset ja verotukseen liittyvät riita-asiat

Bukarestin alioikeus (Tribunalul București)

Anca Magda VOICULESCU, tuomari, neljäs yksityisoikeudellinen jaosto (yhteystuomari maailmanlaajuisessa verkostossa, joka käsittelee yksityisoikeuden alaa koskevaa yleissopimusta kansainvälisestä lapsikaappauksesta)

Sorin-Vasile IVANCIUC, tuomari, ensimmäisen rikosoikeudellisen jaoston puheenjohtaja, Bukarestin alioikeus, rikosten uhreille maksettavia taloudellisia korvauksia käsittelevä lautakunta

Clujin muutoksenhakutuomioistuin (Curtea de Apel Cluj)

Axente-Irinel ANDREI, tuomari, toisen yksityisoikeudellisen jaoston puheenjohtaja

Constanțan muutoksenhakutuomioistuin (Curtea de Apel Constanța)

Luminița-Marinela DAN, tuomari, toinen yksityisoikeudellinen jaosto

Ecaterina GRIGORE, tuomari, hallinnollisia ja verotukseen liittyviä riita-asioita käsittelevä jaosto

Craiovan muutoksenhakutuomioistuin (Curtea de Apel Craiova)

Lotus-Manuela GHERGHINĂ, tuomari, toinen yksityisoikeudellinen jaosto

Gabriela IONESCU, tuomari, ensimmäisen yksityisoikeudellisen jaoston puheenjohtaja

Galațin muutoksenhakutuomioistuin (Curtea de Apel Galați)

Aneta-Luminița CRISTEA, tuomari, ensimmäinen yksityisoikeudellinen jaosto

Cosmin-Răzvan MIHĂILĂ, tuomari, Galațin muutoksenhakutuomioistuimen presidentti

Andreea ARHIP, tuomari, toisen yksityisoikeudellisen jaoston puheenjohtaja

Alexandru BLEOANCĂ, tuomari, toinen yksityisoikeudellinen jaosto, Galațin muutoksenhakutuomioistuimen varapresidentti

Iașin muutoksenhakutuomioistuin (Curtea de Apel Iași)

Maria-Cristina POPA, tuomari, yksityisoikeudellisen jaoston puheenjohtaja

Elena-Crizantema PANAINTE, tuomari, työoikeuden ja sosiaaliturva-asioiden jaosto

Alina-Gianina PRELIPCEAN, tuomari, hallinnollisten ja verotukseen liittyvien riita-asioiden jaosto, Iașin muutoksenhakutuomioistuimen varapresidentti

Oradean muutoksenhakutuomioistuin (Curtea de Apel Oradea)

Dorina-Mihaela BEREȘ, tuomari, ensimmäinen yksityisoikeudellinen jaosto

Marcela FILIMON, tuomari, toisen yksityisoikeudellisen jaoston puheenjohtaja, hallinnolliset ja verotukseen liittyvät riita-asiat

Piteștin muutoksenhakutuomioistuin (Curtea de Apel Pitești)

Emilia-Raluca TRANDAFIR, presidentti, Piteștin muutoksenhakutuomioistuin

Corina PINCU IFRIM, tuomari, ensimmäinen yksityisoikeudellinen jaosto

Maria-Ruxandra DANCIU, tuomari, toinen yksityisoikeudellinen jaosto, hallinnolliset ja verotukseen liittyvät riita-asiat

Alina PAVELESCU, tuomari, yksityisoikeudellinen jaosto, Argeșin alioikeus

Beatrix-Yvone Vesna PIESS-MALIMARCOV, tuomari, siviiliasioiden jaosto, Vâlcean alioikeus

Ploieștin muutoksenhakutuomioistuin (Curtea de Apel Ploiești)

Adriana-Maria RADU, tuomari, ensimmäisen yksityisoikeudellisen jaoston puheenjohtaja

Aida-Liliana STAN, tuomari, toinen yksityisoikeudellinen jaosto, hallinnolliset ja verotukseen liittyvät riita-asiat

Ionel STĂNESCU, tuomari, toinen yksityisoikeudellinen jaosto, hallinnolliset ja verotukseen liittyvät riita-asiat, Ploieștin muutoksenhakutuomioistuimen varapresidentti

Suceavan muutoksenhakutuomioistuin (Curtea de Apel Suceava)

Ștefania-Fulga ANTON, tuomari, ensimmäinen yksityisoikeudellinen jaosto

Ana-Maria TURCULET, tuomari, toisen yksityisoikeudellisen jaoston puheenjohtaja

Marius-Ionel GALAN, tuomari, hallinnollisia ja verotukseen liittyviä riita-asioita käsittelevän jaoston puheenjohtaja

Târgu Mureșin muutoksenhakutuomioistuin (Curtea de Apel Târgu Mureș)

Andreea CIUCĂ, tuomari, Târgu Mureșin muutoksenhakutuomioistuimen presidentti

Adriana-Loredana BERINDEAN, tuomari, toinen yksityisoikeudellinen jaosto, hallinnolliset ja verotukseen liittyvät riita-asiat

Timișoaran muutoksenhakutuomioistuin (Curtea de Apel Timișoara)

Mădălina JEBELEAN, tuomari, ensimmäinen yksityisoikeudellinen jaosto

Ramona-Ioana RISTEA, tuomari, toinen yksityisoikeudellinen jaosto

Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset, tuomareihin ja syyttäjiin verrattavissa olevassa asemassa olevat oikeusalan ammattilaiset

Flavius-George PĂNCESCU, yksikön johtaja, siviili- ja kauppaoikeuden alan kansainvälinen oikeudellinen yhteistyö, kansainvälisen oikeuden ja oikeudellisen yhteistyön osasto, oikeusministeriö

Ioana BURDUF (tuomariin tai syyttäjään verrattavissa olevassa asemassa oleva oikeusalan ammattilainen), kansainvälisen oikeuden ja oikeudellisen yhteistyön osasto, oikeusministeriö

Romanian siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudellisen verkoston jäsenet, tuomareihin ja syyttäjiin verrattavissa olevat kansainvälisen oikeuden ja oikeudellisen yhteistyön osaston oikeusalan ammattilaiset, jotka täyttävät oikeusministeriön antamaa tehtävää kansainvälisen oikeudellisen yhteistyön keskusviranomaisena ja toimivat verkoston sihteeristönä

Camelia TOBĂ (tuomariin tai syyttäjään verrattavissa olevassa asemassa oleva oikeusalan ammattilainen), kansainvälisen oikeuden ja oikeudellisen yhteistyön osasto, oikeusministeriö

Romanian siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudellisen verkoston jäsenet, Romanian julkisten notaarien, haaste- ja ulosottomiesten ja asianajajien yhdistysten kansallisten liittojen puheenjohtajien nimeämät edustajat

Octavian ROGOJANU, julkinen notaari (notar public), Romanian julkisten notaarien yhdistyksen johtokunnan sihteeri

Constantin Adrian STOICA, haastemies, Romanian haaste- ja ulosottomiesten liitto (Uniunea Executorilor Judecătorești din România)

Costea-Corin C. DĂNESCU, asianajaja, Romanian asianajajaliitto (Uniunea Națională a Barourilor din România)

Tämän sivun alkukielistä versiota on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla: .

Tietoa verkostosta - Slovenia

Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto toimii Sloveniassa kolmen yhteysviranomaisen ja 16 jäsenverkoston kautta.

Yhteysviranomaiset ovat Slovenian oikeusministeriön työntekijöitä. Tämä helpottaa käytännön työn yhdenmukaistamista ja koordinointia.

Sloveniassa aluetuomioistuimet (okrožno sodišče), joita on 11, huolehtivat kansainvälisestä oikeusavusta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa. Slovenia on siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta annetun neuvoston päätöksen 2 artiklan 1 kohdan d alakohdan nojalla nimittänyt verkoston jäseniksi yhden edustajan kustakin aluetuomioistuimesta. Lisäksi Slovenia on nimittänyt verkostoon kaksi erityisjäsentä (tuomaria), jotka huolehtivat oikeudellisesta yhteistyöstä perheasioissa. Toinen heistä työskentelee aluetuomioistuimessa ja toinen oikeusministeriössä.

Verkoston perustamispäätökseen vuonna 2009 tehty muutos mahdollistaa yhteistyön myös muiden oikeusalan ammattien edustajien kanssa. Vuodesta 2011 verkoston jäseniä ovat myös Slovenian notaariliitto (Notarska zbornica Republike Slovenije), asianajajaliitto (Odvetniška zbornica Republike Slovenije) ja ulosottomiesten liitto (Zbornica izvršiteljev Slovenije).

Tuomareiden ja muiden oikeusalan toimijoiden osallistuminen Euroopan oikeudelliseen verkostoon on tärkeää verkoston tavoitteiden saavuttamiseksi. Verkosto mahdollistaa tuomareiden ja muiden oikeusalan toimijoiden suoran yhteistyön, joka helpottaa asioiden ratkaisua tuomioistuimissa.

Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaiset ja jäsenet ovat usein yhteydessä toisiinsa sähköpostitse, puhelimitse tai tapaamalla toisiaan. He tapaavat toisiaan myös valtakunnallisissa vuosikokouksissa.

Slovakiasta verkostoon kuuluu tällä hetkellä

• neljä yhteyshenkilöä Slovakian oikeusministeriöstä (kansainvälisen oikeuden osastoon (Sekcia medzinárodného práva) kuuluvasta kansainvälisen yksityisoikeuden jaostosta (Odbor medzinárodného práva súkromného)
• yhteystuomari perheoikeuden alaa varten
• muiden EU:n välineissä yksilöityjen keskusviranomaisten edustajia:

lasten ja nuorten kansainvälisen suojelun keskus (Centrum pre medzinárodnoprávnu ochranu detí a mládeže)
oikeusapukeskus (Centrum právnej pomoci)

• ammattialajärjestöjen edustajia:

Slovakian asianajajaliitto (Slovenská advokátska komora)
Slovakian notaariliitto (Notárska komora Slovenskej republiky)
Slovakian ulosottomiesten yhdistys (Slovenská komora exekútorov)

Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 2001/470/EY myötä Slovakiaan perustettiin siviilioikeuden alan oikeudellinen verkosto (Súdna sieť pre občianske veci Slovenskej republiky) varmistamaan Slovakian tehokas osallistuminen siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudelliseen verkostoon. Slovakian siviilioikeuden alan oikeudellinen verkosto koostuu kaikkien piirituomioistuinten (okresný súd) ja alueoikeuksien (krajský súd) sekä korkeimman oikeuden (Najvyšší súd Slovenskej republiky) yhteyshenkilöistä (tuomareista tai tuomioistuimen korkeammista virkamiehistä).

Suomen yhteysviranomaiset

Suomen yhteysviranomaisena toimii kaksi nimettyä virkamiestä oikeusministeriön kansainvälisen oikeusavun yksiköstä. Yhteysviranomainen on osa yksikköä, joka toimii useiden siviili- ja rikosoikeuden alaan liittyvien EU-asetusten ja kansainvälisten sopimusten mukaisena keskusviranomaisena. Verkostotehtävien ohella yhteysviranomaisen tehtäväkenttään kuuluu myös keskusviranomaistehtäviä ja muuta siviilioikeudellista yhteistyötä.

Yhteysviranomaisen käyttöön on perustettu oma sähköpostiosoite, jonka kautta tuomioistuimet ja muut oikeudellista yhteistyötä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tekevät oikeus- ja hallintoviranomaiset voivat ottaa yhteyttä tarvitessaan käytännön apua rajat ylittäviin asioihin liittyvissä ongelmissa.

Yhteysviranomainen tekee aktiivisesti yhteistyötä kansallisten oikeusviranomaisten, asianajajien ja muiden oikeusalan ammattilaisten kanssa. Yhteysviranomainen muun muassa jakaa tietoa EU:n siviili- ja kauppaoikeuden alaa koskevasta sääntelystä ja sen käytännön soveltamisesta sekä kouluttaa niihin liittyvissä kysymyksissä. Yhteysviranomainen myös auttaa kansallisia oikeusviranomaisia rajat ylittäviin oikeusapupyyntöihin liittyvissä ongelmatilanteissa. Lisäksi yhteysviranomainen osallistuu aktiivisesti alan verkostoihin ja työryhmiin.

Suomen asianajajaliitto on nimetty verkoston jäseneksi perustamispäätöksen 2 artiklan 1 kohdan e alakohdan nojalla.

Yhteysviranomaisten ja Suomen asianajajaliiton lisäksi verkostotyöhön osallistuvat Suomen kansallisen siviilioikeudellisen verkoston jäsenet (ks. verkostosta tarkemmin alla).

Suomen kansallinen verkosto rajat ylittävissä siviilioikeudellisissa asioissa

Suomeen on vuonna 2016 perustettu kansallinen verkosto rajat ylittäviin siviilioikeudellisiin asioihin.

Kansallisen verkoston tehtäviin kuuluu mm. tiedon jakaminen ja tiedonvälitys EU:n siviilioikeudellisesta lainsäädännöstä ja siihen liittyvistä tietolähteistä sekä Euroopan oikeudellisesta verkostosta suomalaisille oikeusviranomaisille sekä muille oikeusalan toimijoille.

Kansalliseen verkostoon on nimetty edustajat käräjäoikeuksista, hovioikeuksista, ulosottoviranomaisesta, oikeusapuviranomaisesta, Suomen asianajajaliitosta sekä oikeusministeriöstä. Verkoston Suomen yhteysviranomaiset koordinoivat verkoston toimintaa.

Kansallinen verkosto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Kansallisen verkoston edustajat osallistuvat lisäksi Euroopan siviilioikeudellisen verkoston kokouksiin ja toimintaan.

Ruotsi on nimennyt siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaiseksi henkilön oikeusministeriön prosessioikeuden ja tuomioistuinasioiden yksiköstä ja Euroopan oikeusportaalin yhteysviranomaiseksi henkilön oikeusministeriön kriminaalipolitiikan yksiköstä.

Verkoston ruotsalaisjäsenet ovat tuomioistuinvirasto, Ruotsin asianajajaliitto, kruununvoudin virasto, Ruotsin vakuutuskassa, perheoikeudellisia asioita ja vanhemmuuden tukemista käsittelevä viranomainen (Myndigheten för familjerätt och föräldraskapsstöd) ja rikosuhriviranomainen sekä keskushallinnon viranomaiset (oikeusministeriön rikosasioiden ja kansainvälisen oikeudellisen yhteistyön yksikkö ja ulkoasiainministeriön konsuliasioiden ja yksityisoikeudellisten asioiden yksikkö).

Yhteysviranomaiset

Jokaisella Yhdistyneen kuningaskunnan neljällä lainkäyttöalueella on yksi yhteysviranomainen. Koska tuomioistuinten lainkäyttöalueet ovat erillisiä, yhteysviranomaisten työssä ei ole päällekkäisyyksiä, sillä kukin niistä vastaa omalla lainkäyttöalueellaan yksinään verkostoon liittyvistä asioista. Euroopan oikeudellisen verkoston kautta tehtävät tiedustelut olisi osoitettava yhteysviranomaiselle, joka vastaa kyseisestä oikeudenkäyttöalueesta.

Englannin ja Walesin yhteysviranomainen on oikeusministeriön yhteydessä Lontoossa. Yhteysviranomaisella on apunaan yksi henkilökunnan jäsen, ja hän voi ottaa yhteyttä muihin kollegoihin käsitellessään verkostoon liittyviä asioita. Yhteysviranomaisilla on myös muita kuin verkostoon liittyviä tehtäviä.

Euroopan oikeudellisen verkoston toiminta Englannissa ja Walesissa

Englannissa ja Walesissa ei ole virallista kansallista verkostoa. Oikeusministeriön yhteyteen on kuitenkin perustettu sellaisten henkilöiden verkosto, jotka ovat asiantuntijoita tietyillä politiikan aloilla ja joihin yhteysviranomaiset voivat ottaa yhteyttä saadakseen vastauksia heille esitettyihin kysymyksiin.

Yhteydenpitoa on kehitetty myös muissa asiaankuuluvissa ministeriöissä, joiden puoleen yhteysviranomainen voi kääntyä saadakseen neuvoja tai vastauksia ministeriön vastuulle kuuluviin kysymyksiin. Yhteysviranomainen tekee tiivistä yhteistyötä myös muiden Englannin ja Walesin laajennetun verkoston jäsenten kanssa, mukaan lukien joukko tuomareita, joilla on erityisosaamista tietyillä oikeusaloilla tai jotka ovat vastuussa kansainvälisestä yhteystyöstä, erityisesti kansainvälisen perheoikeuden oikeuspäällikkö (Judicial Head of International Family Law) ja tuomari, joka vastaa todisteiden tiedoksiantoa ja vastaanottamista koskevista asetuksista (Senior Master).

Kaikkiin laajennetun verkoston ja ministeriöiden välisen epävirallisen verkoston jäseniin voi ottaa yhteyttä sähköpostitse. Oikeusministeriön ja oikeusviraston (Her Majesty’s Courts and Tribunals Service) henkilöstöllä on käytössään intranet, jonka kautta voidaan levittää verkostoon liittyvää tietoa ja lisäksi tuomareihin voi ottaa yhteyttä sähköpostitse. Verkostoa koskevia tietoja on saatavilla myös Englannin ja Walesin oikeuslaitoksen intranetissä.

Yhteysviranomainen varmistaa, että ennen verkoston kokouksia kuullaan asiantuntijoita, jotka ovat perehtyneet kulloinkin esillä olevien asioiden poliittisiin, hallinnollisiin ja oikeudellisiin näkökohtiin, ja että kokouspöytäkirjat ja luettelot hoidettavista asioista jaellaan asianmukaisesti.

Yhteysviranomainen osallistuu kansainvälistä perheoikeutta käsittelevään komiteaan (International Family Law Committee), joka koostuu johtavista perheoikeuden tuomareista (senior family judge), asianajajista, tutkijoista sekä asianomaisista Englannin ja Walesin keskusviranomaisista. Komitea tapaa neljännesvuosittain ja jakaa muun muassa tietoja uudesta EU:n lainsäädännöstä ja verkoston toiminnasta. Yhteysviranomainen on myös osallistunut joihinkin lordikanslerin kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän neuvoa-antavan komitean (Lord Chancellor’s Advisory Committee on Private International Law) kokouksiin. Komitea koostuu johtavista tuomareista ja tutkijoista, ja se neuvoo oikeusministeriötä siviilioikeuden alalla tehtävää yhteistyötä koskevien EU:n ehdotuksien osalta.

Yhteysviranomainen on myös säännöllisesti yhteydessä oikeudenkäyntiasianajajia ja toimistoasianajajia edustaviin elimiin eli asianajajaneuvostoon (Bar Council) ja Englannin ja Walesin toimistoasianajajien liittoon (Law Society of England and Wales) sekä kaikista Yhdistyneen kuningaskunnan lainkäyttöalueista vastaavaan Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan kuluttajakeskusten verkoston (ECC-verkosto) edustajaan. Kokouksia on pidetty aiemmin myös Yhdistyneen kuningaskunnan sisämarkkinoiden ongelmanratkaisuverkon (SOLVIT) yhteyshenkilöiden kanssa.

Tietojen antaminen

Euroopan oikeudellisella verkostolla ei ole kansallista sivustoa Englannissa ja Walesissa. Tietoja on saatavilla muilla sivustoilla, ja kuten edellä mainittiin, myös oikeuslaitoksen intranetissä. Yhteysviranomainen on kuitenkin tehnyt yhteistyötä muiden kanssa tarjotessaan erilaisia tietolähteitä, muun muassa oikeusviraston verkkosivustolla kansalaisille annettuja ohjeita rajatylittävien vaateiden vireillepanosta tai niihin vastaamisesta. Tietoa on annettu erityisesti eurooppalaista täytäntöönpanoperustetta, eurooppalaista maksamismääräystä ja eurooppalaisia vähäisiä vaatimuksia koskevien asetusten soveltamisesta. Yhteysviranomainen on myös tehnyt yhteistyötä Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan kuluttajakeskusten verkoston (ECC-verkosto) kanssa, joka on laatinut oppaan eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä annetusta asetuksesta. Euroopan oikeudellisen verkoston ja Euroopan oikeusportaalin tunnettuutta pyritään lisäämään asianmukaisissa kokouksissa ja konferensseissa sekä asiaankuuluvissa julkaisuissa.

Yhteysviranomaiset

Kullakin Yhdistyneen kuningaskunnan neljällä oikeudenkäyttöalueella on yksi yhteysviranomainen. Koska oikeudenkäyttöalueet ovat erillisiä, yhteysviranomaisten työssä ei ole päällekkäisyyksiä, sillä kukin niistä vastaa omalla oikeudenkäyttöalueellaan yksinään verkostoon liittyvistä asioista. Euroopan oikeudellisen verkoston kautta tehtävät tiedustelut olisi osoitettava yhteysviranomaiselle, joka vastaa kyseisestä oikeudenkäyttöalueesta.

Yhteysviranomainen toimii Pohjois-Irlannin oikeusministeriössä. Yhteysviranomainen ei työskentele kokopäiväisesti verkostoa koskevien asioiden parissa, mutta hän voi pyytää apua monilta operatiivisen ja toimintapolitiikan alan kollegoilta hoitaessaan verkostoon liittyviä asioita. Verkostoa koskevaan työhön on yhdistetty muita tehtäviä.

Euroopan oikeudellisen verkoston toiminta Pohjois-Irlannissa

Pohjois-Irlannissa ei ole virallista kansallista verkostoa. Oikeusministeriön yhteyteen on kuitenkin perustettu tiettyjen politiikanalojen asiantuntijoiden verkosto. Yhteysviranomaisella on myös yhteyksiä muihin asiaankuuluviin ministeriöihin, joiden puoleen hän voi kääntyä kysymyksissä, jotka eivät kuulu yhteysviranomaisen ministeriön vastuualueeseen. Koska Pohjois-Irlanti on pieni oikeudenkäyttöalue, yhteysviranomaisella on vakiintunut sisäisten yhteyksien verkosto, joka voi auttaa useimpien kyselyiden ja tietopyyntöjen käsittelyssä.

Tehokkain tapa esittää pyyntöjä ja välittää tietoja on sähköposti. Viestit voidaan tällä tavoin välittää erityisesti ulkopuolisille yhteyshenkilöille nopeasti ja kokonaisuudessaan ja varmistaa näin, että asianomaisilla henkilöillä on tarvittavat tiedot avustaa heitä kyselyihin vastaamisessa.

Yhteysviranomainen varmistaa, että kyselyjä vastaanotettaessa ja ennen verkoston kokouksia kuullaan asiantuntijoita, jotka ovat perehtyneet kulloinkin esillä olevien asioiden poliittisiin, hallinnollisiin ja oikeudellisiin näkökohtiin. Kokouspöytäkirjat ja luettelot käsiteltävistä asioista jaetaan asianmukaisesti.

Tietojen antaminen

Euroopan oikeudellisella verkostolla ei ole kansallista verkkosivustoa Pohjois-Irlannissa. Tietoa saa muilta verkkosivuilta. Yhä useammin käytetään Euroopan oikeusportaalia. Yhteysviranomainen on tehnyt yhteistyötä muiden tietolähteitä tarjoavien tahojen, kuten Pohjois-Irlannin oikeusviraston (Northern Ireland Courts and Tribunals Service) (https://www.justice-ni.gov.uk/topics/courts-and-tribunals), kanssa. Oikeusviraston verkkosivuilla on tietoja verkoston työstä, esimerkiksi tietoja ulkomaisten tuomioiden täytäntöönpanosta, eurooppalaisiin vähäisiin vaatimuksiin sovellettavista menettelyistä ja maksamismääräysmenettelyistä. Myös Pohjois-Irlannin hallituksen verkkosivustolla (http://www.nidirect.gov.uk) on tietoja eurooppalaisiin vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä.

Euroopan oikeudellista verkostoa ja Euroopan oikeusportaalia pyritään tekemään tunnetuksi asiaankuuluvissa kokouksissa ja konferensseissa sekä julkaisuissa.

Yhteysviranomaiset

Kullakin Yhdistyneen kuningaskunnan neljällä oikeudenkäyttöalueella on yksi yhteysviranomainen. Koska oikeudenkäyttöalueet ovat erillisiä, yhteysviranomaisten työssä ei ole päällekkäisyyksiä, sillä kukin niistä vastaa omalla oikeudenkäyttöalueellaan yksinään verkostoon liittyvistä asioista. Euroopan oikeudellisen verkoston kautta tehtävät tiedustelut olisi osoitettava yhteysviranomaiselle, joka vastaa kyseisestä oikeudenkäyttöalueesta.

Skotlannin yhteysviranomainen toimii Skotlannin hallituksen EU-edustustossa Brysselissä. Hän voi olla verkoston asioita käsitellessään yhteydessä muihin kollegoihin. Yhteysviranomaisilla on myös muita kuin verkostoon liittyviä tehtäviä.

Euroopan oikeudellisen verkoston toiminta Skotlannissa

Skotlannissa ei ole virallista kansallista verkostoa. Oikeusasioiden osaston yhteyteen on kuitenkin perustettu tiettyjen politiikanalojen asiantuntijoiden verkosto. Yhteysviranomainen voi pyytää apua verkoston kollegoilta yksittäisissä kysymyksissä.

Yhteyksiä on luotu myös muualle Skotlannin valtionhallintoon. Yhteysviranomainen voi pyytää näiltä valtionhallinnossa toimivilta henkilöiltä neuvoja tai vastauksia heidän työhönsä liittyvissä kysymyksissä. Yhteysviranomainen tekee tarvittaessa yhteistyötä myös valtionhallinnon ulkopuolisten tahojen kanssa. Näitä tahoja ovat esimerkiksi toimistoasianajajien (solicitor) ammattijärjestö Law Society of Scotland ja oikeudenkäyntiasianajajien (advocate) ammattijärjestö Faculty of Advocates. Yhteysviranomaisella on myös yhteydet haastemiehiä edustavaan Society of Messengers at Arms and Sheriff Officers (SMASO) ‑järjestöön.

Tietoja saadaan ja vaihdetaan yleisimmin sähköpostitse. Yhteysviranomainen on myös osallistunut kokouksiin henkilökohtaisesti .

Hän varmistaa, että ennen verkoston kokouksia kuullaan asiantuntijoita, jotka ovat perehtyneet kulloinkin esillä olevien asioiden poliittisiin, hallinnollisiin ja oikeudellisiin näkökohtiin. Kokouspöytäkirjat ja luettelot käsiteltävistä asioista jaetaan asianmukaisesti.

Tietojen antaminen

Euroopan oikeudellisella verkostolla ei ole kansallista sivustoa Skotlannissa. Tietoa saa muilta verkkosivuilta. Yhä useammin käytetään Euroopan oikeusportaalia. Yhteysviranomainen on tehnyt yhteistyötä muiden tietolähteitä tarjoavien tahojen, kuten Skotlannin oikeushallinnon (Scottish Courts and Tribunals Service, SCTS), kanssa. SCTS:n verkkosivustolla annetaan ohjeita kansalaisille rajat ylittävistä korvausvaatimuksista, erityisesti eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen, eurooppalaisen maksamismääräyksen ja eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä annettujen asetusten soveltamisesta. Euroopan oikeudellista verkostoa ja Euroopan oikeusportaalia pyritään tekemään tunnetuksi asiaankuuluvissa kokouksissa ja konferensseissa sekä julkaisuissa.