Small claims

The European Small Claims procedure is designed to simplify and speed up cross-border claims of up to €5000.

The European Small Claims Procedure is available to litigants as an alternative to the procedures existing under the laws of the Member States. A judgment given in the European Small Claims Procedure is recognized and enforceable in another Member State without the need for a declaration of enforceability and without any possibility of opposing its recognition.

Standard forms have been drawn up for the Small Claims procedure and are available here in all languages. To start the procedure, "Form A" must be filled in. Any relevant supporting documents, such as receipts, invoices, etc. should be attached to the form.

Form A must be sent to the court that has the jurisdiction. Once the court receives the application form it must fill in its part of the "Answer Form". Within 14 days of receiving the application form, the court should serve a copy of it, along with the Answer Form, on the defendant. The defendant has 30 days to reply, by filling in his or her part of the Answer Form. The court must send a copy of any reply to the plaintiff within 14 days.

Within 30 days of receiving the defendant's answer (if any) the court must either give a judgment on the small claim, or request further details in writing from either party, or summon the parties to an oral hearing. If there is an oral hearing, it is not necessary to be represented by a lawyer and if the court has appropriate equipment the hearing should be carried out through videoconference or teleconference.

With the certificate issued by the court (which might need to be translated into the language of the other Member State), and a copy of the judgment, the judgment is enforceable in all the other Member States of the European Union, without any further formalities. The only reason that enforcement in another Member State can be refused is if it is irreconcilable with another judgment in the other Member State between the same parties. Enforcement takes place in accordance with the national rules and procedures of the Member State where the judgment is being enforced.

Related links

Regulation (EC) No 861/2007 - consolidated text of 14 June 2017 PDF (1740 Kb) en

A Guide for Users to the European Small Claims Procedure PDF (1699 Kb) en

Practice Guide for the Application of the European Small Claims Procedure PDF (2237 Kb) en

Infographic for consumers PDF (102 Kb) en

Leaflet for legal professionals PDF (553 Kb) en

Leaflet for businesses PDF (237 Kb) en

Web toolkit – information on a European Small Claims Procedure  ZIP (9.403 Kb) en

Small claims – notifications of the Member States and a search tool helping to identify competent court(s)/authority(ies)

Please select the relevant country's flag to obtain detailed national information.

Last update: 18/07/2019

This page is maintained by the European Commission. The information on this page does not necessarily reflect the official position of the European Commission. The Commission accepts no responsibility or liability whatsoever with regard to any information or data contained or referred to in this document. Please refer to the legal notice with regard to copyright rules for European pages.

Tämän sivun alkukielistä versiota hollanti on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Vähäiset vaatimukset - Belgia

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Belgian lainsäädännössä ei ole erityistä vähäisiin vaatimuksiin sovellettavaa menettelyä. Sen sijaan on olemassa nk. yksinkertaistettu maksamismääräysmenettely (ks. erillinen tietosivu).

Vähäisiä vaatimuksia varten ei ole erityistä menettelyä. Asiassa sovelletaan yleisen lainsäädännön mukaista menettelyä, joka on hyvin yksinkertainen.

Tavanomaisen menettelyn vaiheet:

  • haastaminen haastemiehen toimittamalla haasteella
  • kirjallisten lausuntojen (conclusies/conclusions) vaihtaminen
  • suullinen kuuleminen ja keskustelun päättäminen
  • tuomio.

Yksinkertaistamista ei periaatteessa tunneta. On kuitenkin hakemuksia, joita ei tehdä haasteella vaan kontradiktorisessa menettelyssä. Kontradiktorista menettelyä käytetään esimerkiksi vuokraa koskevien riitojen ratkaisemiseen. Oikeudenkäyntilain (Gerechtelijk Wetboek / Code judiciare) 1344 a §:n mukaan minkä tahansa vuokraa koskevan riita-asian voi panna vireille toimittamalla kirjallisen hakemuksen rauhantuomarin kirjaamoon edellyttäen, ettei vuokrausta koskevista säännöksistä muuta johdu.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

1.2 Menettelyn aloittaminen

1.3 Lomakkeet

1.4 Neuvonta

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

1.6 Kirjallinen menettely

1.7 Tuomion sisältö

1.8 Kulujen korvaaminen

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Linkkejä

Yksinkertaistettua maksamismääräysmenettelyä koskeva lainsäädäntö: Linkki avautuu uuteen ikkunaanLiittovaltion oikeusministeriön verkkosivut:

  • Valitse ”Geconsolideerde wetgeving / Législation consolidée” kohdassa ”Rechtsbronnen / Sources de droit”
  • Valitse ”Gerechtelijk Wetboek / Code judiciaire” kohdassa ”Juridische aard / Nature juridique”
  • Kirjoita ”664” kohtaan ”Woord(en)/Mot(s)”
  • Valitse ”Opzoeking/Recherche” ja sen jälkeen ”Lijst/Liste”
  • Valitse ”Detail/Détail”.
Päivitetty viimeksi: 26/10/2015

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Vähäiset vaatimukset - Bulgaria

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Bulgarian siviiliprosessilaissa ei säädetä erityisestä vähäisiä vaatimuksia koskevasta menettelystä. Bulgarian tuomioistuimet soveltavat 1. tammikuuta 2009 alkaen eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä 11 päivänä heinäkuuta 2007 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 861/2007. Nämä menettelyt käsitellään piirituomioistuimissa. Sen sijaan asioihin, joista ei nimenomaan säädetä asetuksessa (EY) N:o 861/2007, sovelletaan siviiliprosessilain yleisiä säännöksiä.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Bulgarian siviiliprosessilaissa ei säädetä erityisestä vähäisiä vaatimuksia koskevasta menettelystä.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Bulgarian siviiliprosessilaissa ei säädetä erityisestä vähäisiä vaatimuksia koskevasta menettelystä.

1.3 Lomakkeet

Bulgarian siviiliprosessilaissa ei säädetä erityisestä vähäisiä vaatimuksia koskevasta menettelystä.

1.4 Neuvonta

Bulgarian siviiliprosessilaissa ei säädetä erityisestä vähäisiä vaatimuksia koskevasta menettelystä.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Bulgarian siviiliprosessilaissa ei säädetä erityisestä vähäisiä vaatimuksia koskevasta menettelystä.

1.6 Kirjallinen menettely

Bulgarian siviiliprosessilaissa ei säädetä erityisestä vähäisiä vaatimuksia koskevasta menettelystä.

1.7 Tuomion sisältö

Bulgarian siviiliprosessilaissa ei säädetä erityisestä vähäisiä vaatimuksia koskevasta menettelystä.

1.8 Kulujen korvaaminen

Bulgarian siviiliprosessilaissa ei säädetä erityisestä vähäisiä vaatimuksia koskevasta menettelystä.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Bulgarian siviiliprosessilaissa ei säädetä erityisestä vähäisiä vaatimuksia koskevasta menettelystä.

Päivitetty viimeksi: 10/07/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Vähäiset vaatimukset - Tšekki

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Tšekissä ei sovelleta erityistä menettelyä vähäisiin vaatimuksiin. Rahasaatavan suuruuden mukaan määräytyvä vähäisten vaateiden luokka otetaan huomioon vain muutoksenhakumenettelyissä.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Siviiliprosessilain 202 §:n 2 momentin mukaan muutoksenhaku (odvolání) ei ole mahdollinen, jos päätös koskee enintään 10 000 Tšekin korunan suuruista rahasaatavaa, jolloin ei oteta huomioon saatavaan liittyviä sivukuluja; tämä ei koske riitauttamattomia vaateita koskevia tuomioita eikä yksipuolisia tuomioita.

Riitauttamattomia vaateita koskeviin tuomioihin ja yksipuolisiin tuomioihin voi näin ollen hakea muutosta, vaikka ne koskisivat alle 10 000 Tšekin korunan suuruista rahasaatavaa.

Siviiliprosessilain 238 §:n 1 momentin c alakohdan mukaan ylimääräinen muutoksenhaku (dovolání) ei ole mahdollinen tapauksissa, joissa tuomion tai päätöksen valituksenalainen tuomiolauselma koskee enintään 50 000 Tšekin korunan suuruista rahasaatavaa (jolloin ei oteta huomioon saatavaan liittyviä sivukuluja), ellei ole kyse kuluttajasopimuksiin perustuvista suhteista tai työoikeudellisista suhteista.

1.3 Lomakkeet

Vähäisiä vaateita koskevaan menettelyyn ei liity erityisiä lomakkeita.

1.4 Neuvonta

Siviiliprosessilaki velvoittaa tuomioistuimet ilmoittamaan osapuolille näiden menettelyllisistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Laissa säädetään, mitkä tiedot osapuolella on oikeus saada tuomioistuimelta kulloisessakin menettelyllisessä tilanteessa.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Todisteiden esittämiseen, arvioimiseen ja vastaanottamiseen sovelletaan siviilioikeudellisissa riita-asioissa samoja sääntöjä rahasaatavan suuruudesta riippumatta.

1.6 Kirjallinen menettely

Vähäisiin vaatimuksiin sovellettavaa menettelyä koskevassa laissa ei säädetä menettelyn toteuttamistapaan liittyvistä poikkeuksista.

1.7 Tuomion sisältö

Tuomio ei vähäisiä vaateita koskevissa asioissa eroa sisällöltään muista tuomiosta.

1.8 Kulujen korvaaminen

Kulujen korvaamiseen sovelletaan yleisiä siviiliprosessin sääntöjä.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Kuten edellä mainitaan, muutosta ei voida hakea päätökseen, joka koskee enintään 10 000 Tšekin korunan suuruista rahasaatavaa, jolloin ei oteta huomioon saatavaan liittyviä sivukuluja; tämä ei koske riitauttamattomia vaateita koskevia tuomioita eikä yksipuolisia tuomioita.

Päivitetty viimeksi: 06/03/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Vähäiset vaatimukset - Irlanti

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Irlannin lainsäädännössä säädetään tällaisesta menettelystä vaihtoehtona yksityisoikeudelliselle vaatimukselle. [Ks. lisätietoja Linkki avautuu uuteen ikkunaanDistrict Court (Small Claims Procedure) Rules 1997 and 1999)]. Palvelua tarjoavat alemman oikeusasteen tuomioistuimen kansliat, ja tarkoituksena on käsitellä kuluttajavalituksia edullisesti ilman lakimiehen palveluja. Vähäisiä (enintään 2 000 euron suuruisia) vaatimuksia koskeva menettely voidaan käynnistää myös internetin kautta.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn soveltamisalaan kuuluvat seuraavat vaatimukset:

i) vaatimus, joka koskee tavaroita tai palveluja, jotka on ostettu yksityiskäyttöön niitä liiketoimintansa yhteydessä myyvältä henkilöltä (kuluttajariita-asioita koskevat vaatimukset)

ii) vähäisiä omaisuusvahinkoja koskeva vaatimus (pois lukien henkilövahingot)

iii) tietyntyyppisistä vuokrakiinteistöistä maksetun vuokratakuun palauttamatta jättämistä koskeva vaatimus. Esimerkkinä voidaan mainita vapaa-ajan asunto, huone tai asunto samassa kiinteistössä, jossa omistaja asuu, kun vaatimus on enintään 2 000 euroa.

Vaatimukset, jotka koskevat vuokranantajan tai vuokralaisen vaatimuksia taikka vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn ulkopuolelle jäävää vuokra-asuntoa, käsittelee lautakunta (Private Residential Tenancies Board, osoite: 2nd Floor, O’Connell Bridge House, D’Olier Street, Dublin 2). Verkkosivut: Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.prtb.ie/

Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn ulkopuolelle jäävät seuraavista johtuvat vaatimukset:

i) lunastusoikeuden käsittävät vuokrasopimukset

ii) leasing-sopimuksen rikkominen

iii) velat.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Jotta menettelyn käyttämistä koskevat edellytykset täyttyisivät, kuluttajan on täytynyt ostaa tavarat tai palvelut yksityiskäyttöön niitä liiketoimintansa yhteydessä myyvältä henkilöltä. Tammikuusta 2010 myös liiketoiminnan harjoittaja on voinut käyttää menettelyä toiseen liiketoiminnan harjoittajaan kohdistuvissa vaatimuksissa. Alemman oikeusasteen tuomioistuimen kirjaaja (Small Claims Registrar) käsittelee vähäiset vaatimukset. Kirjaaja pyrkii mahdollisuuksien mukaan neuvotteluratkaisuun ilman tuomioistuinkäsittelyä. Jos asiaa ei saada ratkaistua, kirjaaja vie vaatimuksen alemman oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Kantajan on oltava varma sen henkilön tai yrityksen nimestä ja osoitteesta, jolle hän haluaa esittää vaatimuksensa. Jos kyseessä on yritys, on käytettävä sen täsmällistä oikeudellista nimeä. Näiden tietojen on oltava oikein, jotta haastemies (Sheriff) voi panna tuomioistuimen määräyksen täytäntöön.

Jos vähäisiä vaatimuksia käsittelevä kirjaaja vastaanottaa ilmoituksen, jossa vastaaja kiistää kanteen tai esittää vastakanteen, rekisterinpitäjä ottaa yhteyttä kantajaan ja antaa jäljennöksen vastaajan vastauksesta korvausvaatimukseen. Kirjaaja voi kuulla molempia osapuolia ja neuvotella heidän kanssaan sovinnon aikaansaamiseksi.

Jos vastaaja myöntää vaatimuksen oikeaksi, hän on velvollinen toimittamaan ilmoituksen kirjaamoon asianmukaisella lomakkeella (Notice of Acceptance of Liability). Jos vastaaja ei vastaa, pyyntö käsitellään automaattisesti riidattomana. Alemman oikeusasteen tuomioistuin ratkaisee silloin asian kantajan hyväksi, eikä tämän tarvitse olla paikalla oikeuden istunnossa. Tuomioistuin määrää, että vaadittu rahamäärä maksetaan kantajalle lyhyessä määräajassa.

1.3 Lomakkeet

Vähäisiä vaatimuksia käsittelevä kirjaaja antaa kantajalle hakulomakkeen. Sen voi myös ladata tuomioistuinlaitoksen verkkosivuilta Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.courts.ie/

1.4 Neuvonta

Koska vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn tarkoitus on käsitellä kuluttajavalituksia edullisesti ilman asianajajan palveluja, oikeudellista apua tai neuvontaa ei yleensä tarvita tämäntyyppisissä vaatimuksissa.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Jos asia menee tuomioistuinkäsittelyyn, osapuolten on saavuttava alemman oikeusasteen tuomioistuimen istuntoon. Asia käsitellään julkisesti osana tuomioistuimen tavanomaista istuntoa. Kun asian käsittely alkaa, tuomioistuimen kirjaaja pyytää kantajan todistajanaitioon esittämään todisteita. Kantajan on vannottava todistajanvala tai annettava vakuutus. Vastaaja voi kuulustella kantajaa vaatimukseen liittyvissä asioissa. Myös vastaajalle annetaan mahdollisuus esittää todisteita. Vastapuoli tai tämän mahdollinen laillinen edustaja voi kuulustella kutakin todistajaa. Osapuolilla on myös oikeus kutsua todistajia tai toimittaa todistajien kertomuksia. He joutuvat kuitenkin maksamaan itse kulunsa, koska menettelyä ei ole suunniteltu kattamaan niitä vaan helpottamaan vähäisten vaatimusten käsittelyä kohtuuhintaisessa oikeuspaikassa.

1.6 Kirjallinen menettely

Jos vähäisiä vaatimuksia käsittelevä kirjaaja ei pysty ratkaisemaan asiaa, kantajan on istuntopäivänä esitettävä asiakirjatodisteet, kuten kirjeet, kuitit tai laskut. Tämän lisäksi molemmille osapuolille annetaan tilaisuus esittää todisteita suullisesti, ja heitä voidaan ristikuulustella.

1.7 Tuomion sisältö

Jos asia ratkaistaan kantajan hyväksi, alemman oikeusasteen tuomioistuin antaa määräyksen, että vaadittu rahamäärä on maksettava kantajalle lyhyessä määräajassa.

1.8 Kulujen korvaaminen

Osapuolet voivat käyttää oikeudellisen neuvonantajan palveluja, mutta heillä ei ole oikeutta periä kulujaan toiselta osapuolelta vaikka asia ratkaistaisiin heidän hyväkseen. Vähäisiä vaatimuksia koskeva menettely on otettu käyttöön nimenomaan sen vuoksi, että vaatimuksia voidaan esittää palkkaamatta asianajajaa.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Sekä kantajalla että vastaajalla on oikeus hakea alemman oikeusasteen tuomioistuimen määräykseen muutosta ylemmässä oikeusasteessa (Circuit Court). Circuit Court voi myöntää korvauksia kuluista, mutta asia riippuu yksittäisen tuomarin harkinnasta.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.courts.ie/

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.courts.ie/courts.ie/Library3.nsf/PageCurrentWebLookUpTopNav/Small%20Claims%20Procedure

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.citizensinformation.ie/en/justice/courts_system/small_claims_court.html

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.courts.ie/courts.ie/Library3.nsf/PageCurrentWebLookUpTopNav/Small%20Claims%20Procedure

Päivitetty viimeksi: 18/11/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Vähäiset vaatimukset - Kreikka

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Onko käytössä vähäisiä vaatimuksia koskeva menettely (toisin sanoen tavanomaiseen menettelyyn verrattuna yksinkertaistettu menettely, jota sovelletaan tietyn rahamääräisen kynnysarvon alittaviin vaatimuksiin tai tietyntyyppisiin riita-asioihin rahamääräisen vaatimuksen suuruudesta riippumatta)?

Vähäisiin vaatimuksiin sovellettavista erityissäännöistä säädetään siviiliprosessilain II luvun 466–472 §:ssä.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Vähäisiin vaatimuksiin sovelletaan seuraavia erityissääntöjä: 1) jos riidan kohde kuuluu rauhantuomioistuimen (irinodikío) toimivaltaan ja kyseessä ovat saatavat ja oikeudet, jotka koskevat enintään 5 000 euron arvoista irtainta omaisuutta tai sen hallussapitoa, ja 2) kun riidan kohteen arvo on suurempi kuin 5 000 euroa, jos kantaja ilmoittaa hyväksyvänsä enintään 5 000 euron suuruisen korvauksen asiassa esitetyn vaatimuksen sijaan. Tällöin vastaaja velvoitetaan vaihtoehtoisesti joko maksamaan asiassa pyydetty määrä tai rauhantuomioistuimen päätöksessä esitetyn arvion mukainen määrä.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Menettely on pakollinen.

Tuomioistuin tai osapuolet eivät voi käyttää tavallista menettelyä vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn sijaan.

1.3 Lomakkeet

Lomakkeita ei ole.

1.4 Neuvonta

Jos kantajalla ei ole asianajajaa, voiko hän saada menettelyihin liittyvää neuvontaa (esim. tuomioistuimen virkailijalta tai tuomarilta)? Jos voi, missä laajuudessa?

Osapuolet voivat edustaa itseään oikeudessa. Osapuolta voi edustaa tämän puoliso, suoraan ylenevässä ja alenevassa polvessa olevat sukulaiset, verisukulaiset toiseen polveen asti ja sukulaiset avioliiton kautta toiseen polveen asti tai osapuolen palkkaama työntekijä. Puolisoiden katsotaan aina olevan toistensa täysivaltaisia edustajia, ja puoliso voi nimittää muita täysivaltaisia edustajia. Tällaisessa tapauksessa osapuoli tai tämän edustajat (jotka eivät ole asianajajia) eivät saa neuvontaa tuomioistuimen virkailijoilta tai tuomarilta.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Sovelletaanko todisteiden vastaanottamiseen joustavampia sääntöjä kuin tavallisessa menettelyssä? Jos sovelletaan, mitkä nämä säännöt ovat ja missä laajuudessa niitä sovelletaan?

Vähäisiä vaatimuksia koskevien menettelysäännösten mukaisesti asiaa käsittelevä rauhantuomari (irinodíkis) voi sallia poikkeuksia tavanomaiseen menettelyyn ja ottaa huomioon todisteita, jotka eivät täytä oikeudellisia vaatimuksia. Hän voi milloin tahansa valita vapaasti menettelyn, jolla tosiseikat saadaan todennäköisimmin, nopeimmin ja taloudellisesti edullisimmalla tavalla selville.

1.6 Kirjallinen menettely

Vaatimus voidaan jättää rauhantuomioistuimen kirjaamoon tai esittää suullisesti rauhantuomarille, jolloin asiasta laaditaan pöytäkirja. Vaatimuksen on sisällettävä a) selkeä esitys tosiseikoista, joihin vaatimus lain mukaisesti perustuu ja jotka oikeuttavat sen, että kantaja nostaa vaatimuksen vastaajaa vastaan, b) täsmällinen kuvaus riidan kohteesta, c) vaatimukset ja d) näyttö.

1.7 Tuomion sisältö

Tuomio annetaan suullisena julkisessa istunnossa, yleensä välittömästi tapauksen käsittelyn jälkeen istunnon vielä jatkuessa ennen kuin rauhantuomari aloittaa seuraavan tapauksen käsittelyn. Tuomiota ei anneta tiedoksi, jos pöytäkirjassa todetaan, että tuomio annettiin osapuolten, näiden asianajajien tai edustajien läsnä ollessa.

1.8 Kulujen korvaaminen

Kuluja ei korvata.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Vähäisiä vaatimuksia koskeviin tuomioihin ei voi hakea muutosta.

Päivitetty viimeksi: 17/07/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota espanja on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Vähäiset vaatimukset - Espanja

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Kyllä, on olemassa suullinen menettely (procedimiento de juicio verbal) vaatimuksille, jotka ovat määrältään enintään 6 000 euroa.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Suullisessa menettelyssä määrä on enintään 6 000 euroa.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Menettely aloitetaan kirjallisella haastehakemuksella.

1.3 Lomakkeet

Ei ole vakiomuotoista lomaketta, jota olisi pakko käyttää. Useita alioikeuksia edustavilla Decanato-tuomioistuimilla on kuitenkin yleensä käytössä yhdenmukaistettu mallilomake enintään 2 000 euron suuruisia vaatimuksia varten.

Lomaketta käytetään vain haastehakemuksen esittämiseen, ja sen käyttö on vapaaehtoista. Sen voi ladata Espanjan Linkki avautuu uuteen ikkunaanyleisen oikeusneuvoston (Consejo General del Poder Judicial) verkkosivustolta.

1.4 Neuvonta

Jos vaatimus on määrältään alle 2 000 euroa, asianomainen voi edustaa itseään suullisessa menettelyssä. Jos taas vaadittu määrä on suurempi, hänen on turvauduttava asianajajaan tai oikeudenkäyntiavustajaan.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Todisteiden vastaanottamiseen sovelletaan yleisiä sääntöjä, joiden mukaisesti kaikenlaiset todisteet hyväksytään ja todisteita voidaan pyytää ja esittää myös ennen oikeuden istuntoa.

1.6 Kirjallinen menettely

Vaatimus ja vastaus siihen esitetään kirjallisesti. Menettelyyn liittyvät kysymykset ratkaistaan oikeudenkäynnissä. Todisteet esitetään suullisesti ja keskitetysti oikeuden istunnossa.

1.7 Tuomion sisältö

Tuomio perusteluineen annetaan kirjallisesti niin kuin muissakin menettelyissä.

1.8 Kulujen korvaaminen

Jos asianajajan ja oikeudenkäyntiavustajan käyttäminen on pakollista ja tuomiossa määrätään oikeudenkäyntikuluista, asianosainen, jonka hyväksi tuomio on annettu, voi vaatia oikeudenkäyntikulujen korvaamista niiden arvioimisen jälkeen ja sillä edellytyksellä, että ne eivät ylitä kolmannesta menettelyn kuluista, kullekin asianosaiselle, jonka hyväksi tuomio on annettu.

Silloin kun asianosainen, jonka oikeudenkäyntikulut on määrätty korvattavaksi, ei asu sillä paikkakunnalla, jolla oikeutta käytiin, hänelle voidaan korvata myös oikeudenkäyntiavustajan käyttämisestä aiheutuneet kulut, vaikka oikeudenkäyntiavustajan käyttäminen ei olisi ollut pakollista.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Tuomioon voi hakea muutosta, jos vaadittu määrä on yli 3 000 euroa. Muutosta on haettava kirjallisesti tuomion antaneelta tuomioistuimelta 20 päivän kuluessa.

Muutoksenhakua koskevasta päätöksestä voi valittaa maakunnalliseen ylioikeuteen (Audiencia Provincial), jonka päätöksestä ei voi enää valittaa.

Päivitetty viimeksi: 26/07/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Vähäiset vaatimukset - Ranska

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Ranskassa on vähäisten vaatimusten käsittelyä varten käytössä yksinkertaistettu menettely, jossa tehdään ilmoitus alemman oikeusasteen tuomioistuimen (tribunal d’instance) kirjaamoon. Menettelystä säädetään siviiliprosessilain 843 ja 844 §:ssä ja niitä seuraavissa pykälissä. Ilmoitus tehdään toimivaltaisen tuomioistuimen kirjaamoon joko suullisesti tai kirjallisesti. Kirjaamo kutsuu asianosaiset oikeudenistuntoon saantitodistuskirjeellä. Oikeudenistunnossa tuomarin tavoitteena on saada osapuolet sopimaan riitansa. Osapuolten suostumuksella tuomari voi myös nimetä erillisen sovittelijan käsittelemään asiaa. Jos osapuolet eivät halua sovittelua, asia ratkaistaan oikeudenkäynnissä. Osapuolilla ei tarvitse olla asianajajaa. Sen sijaan heitä voi edustaa esimerkiksi avio- tai avopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli, vanhempi tai sukulainen suoraan ylenevässä polvessa tai sivusukulainen tai heidän palveluksessaan oleva henkilö.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Vaateen arvo voi olla enintään 4 000 euroa, ja käsiteltävän asian on kuuluttava alemman oikeusasteen tuomioistuimen toimivallan piiriin.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Kirjaamolle tehtävään ilmoitukseen perustuvan menettelyn käyttö on vapaaehtoista.

Menettelyä ei ole mahdollista muuntaa tavanomaiseksi oikeudenkäyntimenettelyksi. Jos vaateen arvo on yli 4 000 euroa tai jos asia ei kuulu alemman oikeusasteen tuomioistuimen toimivallan piiriin, asia on pantava vireille toimivaltaisessa tuomioistuimessa tavallista oikeudenkäyntimenettelyä noudattaen.

1.3 Lomakkeet

Lomakkeen käyttö ei ole pakollista, sillä ilmoituksen voi tehdä myös suullisesti. Menettelyn käynnistämistä varten on kuitenkin olemassa lomake.

Lomake (CERFA n°11764*08) on saatavilla Ranskan oikeushallinnon verkkosivuilla (Legifrance), kaikkien alemman oikeusasteen tuomioistuinten kirjaamossa ja sivustolla Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://www.justice.fr/.

1.4 Neuvonta

Lainsäädännössä ei säädetä erityisestä neuvonnasta, koska kyseessä on yksinkertainen menettely, jossa käsiteltävien asioiden arvo on enintään 4 000 euroa ja jossa tuomari kuulee asianosaisia suoraan. Asianosaiset voivat toki pyytää asianajajan joko avustamaan tai edustamaan itseään, myös oikeusapua haettuaan.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Todisteita koskevat säännöt ovat samat kuin tavanomaisessa oikeudenkäyntimenettelyssä.

1.6 Kirjallinen menettely

Tätä yksinkertaistettua menettelyä ei ole mahdollista toteuttaa pelkästään kirjallisena.

1.7 Tuomion sisältö

Tuomioon sovelletaan samoja sääntöjä kuin tavanomaisessa oikeudenkäyntimenettelyssä.

1.8 Kulujen korvaaminen

Säännöt ovat samat kuin muissa menettelyissä. Kuluja kertyy kuitenkin vähemmän, koska menettelyssä ei tarvitse käyttää asianajajaa.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Koska riita-asian arvo on vähäinen, muutoksenhakumahdollisuutta ei ole. Sen sijaan on mahdollista nostaa takaisinsaantikanne (opposition) tai tehdä kassaatiovalitus (pourvoi en cassation).

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanOikeusministeriön verkkosivut

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLegifrance

Päivitetty viimeksi: 09/09/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota kroaatti on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Vähäiset vaatimukset - Kroatia

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Kroatiassa vähäisiin vaatimuksiin sovelletaan siviiliprosessilain (Zakon o parničnom postupku, Kroatian virallisen lehden (Narodne novine) nrot 53/91, 91/92, 112/99, 129/00, 88/01, 117/03, 88/05, 2/07, 96/08, 84/08, 123/08, 57/11, 25/13 ja 89/14) 457–467 §:n säännöksiä, kun taas 11. heinäkuuta 2007 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 861/2007 käyttöön otettuun, vähäisiin vaatimuksiin sovellettavaan eurooppalaiseen menettelyyn sovelletaan siviiliprosessilain 507.o–507.ž §:n säännöksiä.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Kunnallisissa tuomioistuimissa (općinski sud) käsitellään enintään 10 000 kunan suuruisia vähäisiä vaatimuksia.

Kauppatuomioistuimissa (trgovački sud) käsitellään enintään 50 000 kunan suuruisia vähäisiä vaatimuksia.

Vähäisiksi vaatimuksiksi katsotaan myös vaatimukset, joissa ei ole kyse rahamääräisestä vaateesta vaan siitä, että kantaja ilmoittaa kanteessa tyytyvänsä tiettyyn summaan, joka on enintään 10 000 kunaa (menettely kunnallisessa tuomioistuimessa) tai enintään 50 000 kunaa (menettely kauppatuomioistuimessa).

Vähäisiksi vaatimuksiksi katsotaan myös vaatimukset, joissa ei ole kyse rahamääräisestä vaateesta vaan sellaisen irtaimen omaisuuden siirrosta, jonka arvoksi kantaja on ilmoittanut kanteessa enintään 10 000 kunaa (menettely kunnallisessa tuomioistuimessa) tai enintään 50 000 kunaa (menettely kauppatuomioistuimessa).

Asetusta (EY) N:o 861/2007 sovelletaan, jos vaatimuksen arvo ilman korkoja, kuluja ja kustannuksia on enintään 2 000 euroa ajankohtana, jolloin toimivaltainen tuomioistuin vastaanottaa vaatimushakemuksen.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Vähäisiä vaatimuksia käsitellään kunnallisessa tuomioistuimessa tai kauppatuomioistuimessa siviiliprosessilain 34 ja 34.b §:ssä vahvistettujen asiallista toimivaltaa koskevien sääntöjen mukaisesti. Menettely pannaan vireille toimittamalla toimivaltaiseen tuomioistuimeen täytäntöönpanohakemus, joka perustuu notaarin vahvistamaan viralliseen alkuperäiseen asiakirjaan, jos täytäntöönpanomääräystä on vastustettu aiheellisesti ja annetussa määräajassa.

1.3 Lomakkeet

Lomakkeet, hakemukset ja ilmoitukset on toimitettava joko faksilla tai sähköpostitse, ja niitä käytetään ainoastaan asetuksen (EY) N:o 861/2007 mukaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa eurooppalaisessa menettelyssä.

Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn vireillepanoa varten ei ole olemassa muita lomakkeita.

1.4 Neuvonta

Siviiliprosessilaissa ei säädetä erikseen vähäisiin vaatimuksiin liittyvästä oikeusavusta. Niitä koskevissa riita-asioissa osapuolet voivat käyttää asianajajaa.

Jos maksuttomasta oikeusavusta annetussa laissa (Zakon o besplatnoj pravnoj pomoći, Kroatian virallisen lehden nro 143/13 – Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://narodne-novine.nn.hr/clanci/sluzbeni/2013_12_143_3064.html) asetetut edellytykset täyttyvät, osapuolet voivat saada ensivaiheen ja toisen vaiheen oikeusapua.

Luettelo ensi vaiheen oikeusapua antavista valtuutetuista yhdistyksistä ja oikeusklinikoista löytyy osoitteesta Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://pravosudje.gov.hr/istaknute-teme/besplatna-pravna-pomoc/ovlastene-udruge-i-pravne-klinike-za-pruzanje-primarne-pravne-pomoci/6190.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Vähäisiä vaatimuksia koskevassa menettelyssä osapuolten on viimeistään kannetta tai vastinetta toimittaessaan esitettävä kaikki seikat, joihin kanne/vastine perustuu, sekä kyseisiä seikkoja tukevat todisteet.

Osapuolet voivat esittää uusia seikkoja tai todisteita valmisteluistunnossa, jos he eivät itsestään riippumattomista syistä ole voineet esittää niitä kanteessa/vastineessa.

Tuomioistuin hylkää osapuolten valmisteluistunnossa esittämät seikat ja todisteet, jos edellä mainittu edellytys ei täyty.

Todisteluun sovelletaan siviiliprosessilain yleisiä sääntöjä. Niiden mukaan todisteina voidaan käyttää tapahtumapaikalla käyntiä, asiakirjoja sekä silminnäkijöiden, asiantuntijoiden ja osapuolten lausuntoja. Tuomari päättää, mitkä esitetyistä todisteista otetaan huomioon ratkaisevia seikkoja määriteltäessä.

Todistelusta on lisätietoja oikeusportaalin sivuilla ”Todistelu – Kroatia”.

1.6 Kirjallinen menettely

Vähäiset vaatimukset käsitellään kirjallisessa menettelyssä.

Vähäisiä vaatimuksia koskevassa menettelyssä kanne annetaan haasteen yhteydessä tiedoksi vastaajalle, jotta tämä voi esittää vastineen. Jos kantaja ei ilmaannu oikeuden ensimmäiseen istuntoon, kanne katsotaan peruutetuksi. Osapuolten on esitettävä kaikki seikat ja todisteet viimeistään kannetta/vastinetta toimittaessaan. Valmisteluistunnossa voi esittää uusia seikkoja tai todisteita ainoastaan siviiliprosessilain 461.a §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa (eli jos osapuolet eivät ole heistä riippumattomista syistä voineet esittää niitä ennen valmisteluistunnon alkamista). Päätöksen voi riitauttaa vain 354 §:n 2 momentissa tarkoitetun siviiliprosessia koskevien säännösten olennaisen rikkomisen perusteella. Tällaisia rikkomisia ovat

• 1 kohta – tuomion antamiseen on osallistunut tuomari, joka olisi lain mukaan pitänyt jäävätä (siviiliprosessilain 71 §:n 1 momentin 1–6 kohta) tai joka oli jäävätty tuomioistuimen päätöksellä, taikka henkilö, jolla ei ole tuomarin asemaa;

• 2 kohta – on annettu päätös asiassa, joka ei kuulu tuomioistuimen toimivaltaan (siviiliprosessilain 16 §);

• 4 kohta – tuomioistuin on perustanut päätöksensä siviiliprosessilain 3 §:n 3 momentin vastaisesti sellaisiin osapuolten toimittamiin seikkoihin, joita ei olisi pitänyt ottaa tutkittavaksi;

• 5 kohta – tuomioistuin on siviiliprosessilain vastaisesti antanut tuomion vaatimuksen hyväksymisen tai siitä luopumisen perusteella tai antanut yksipuolisen tuomion tai tuomion ilman oikeudenkäyntiä;

• 6 kohta – laittoman teon tai tiedoksiannon laiminlyönnin seurauksena osapuolelle ei ole annettu mahdollisuutta tulla kuulluksi tuomioistuimessa;

• 8 kohta – henkilö, joka ei voi olla menettelyn osapuoli, on osallistunut menettelyyn kantajana tai vastaajana; jos osapuolena olevaa oikeushenkilöä ei ole edustanut valtuutettu henkilö; jos oikeustoimikelvottomalla osapuolella ei ole ollut oikeudellista edustajaa; jos osapuolen asiamiehellä ei ole ollut tarvittavaa valtuutusta käydä oikeutta tai toteuttaa tiettyjä prosessitoimia, paitsi jos tällainen valtuutus on myönnetty myöhemmin;

• 9 kohta – on tehty päätös asiassa, josta oli jo vireillä menettely tai josta on jo annettu lainvoimainen tuomio tai josta on jo päästy sovintoon joko tuomioistuimessa tai erityissäännösten nojalla sen ulkopuolella, mutta tuomioistuimessa saavutettua sovintoa vastaavalla tavalla;

• 10 kohta – yleisöltä on lainvastaisesti evätty pääsy oikeuden istuntoon;

• 11 kohta – tuomiossa on puutteita, joiden takia sitä ei voida ottaa tarkasteltavaksi, ja varsinkin jos tuomiolauselma ei ole ymmärrettävä; jos tuomiolauselma on epäjohdonmukainen tai ristiriidassa tuomion perustelujen kanssa; jos tuomiota ei ole lainkaan perusteltu; jos tuomiossa ei perustella ratkaisevia seikkoja tai jos niitä koskevat perustelut ovat epätarkkoja tai ristiriitaisia; jos se, mitä tuomion perusteluissa todetaan menettelyssä annettuihin todistajanlausuntoihin liittyvistä asiakirjoista ja pöytäkirjoista, on ratkaisevien tosiseikkojen osalta ristiriidassa näiden asiakirjojen ja pöytäkirjojen tosiasiallisen sisällön kanssa;

tai jos aineellista oikeutta on sovellettu väärin.

Jos osapuolella ei ole vakituista tai tilapäistä asuinpaikkaa Kroatiassa ja jos hänen osoitteensa on tuntematon, oikeuden asiakirjojen tiedoksianto tapahtuu Kroatiaa sitovan kansainvälisen lainsäädännön ja unionin lainsäädännön mukaisesti. Jälkimmäisellä viitataan asetuksen (EY) N:o 861/2007 13 artiklassa tarkoitettuun menettelyyn.

1.7 Tuomion sisältö

Vähäisiä vaatimuksia koskevassa menettelyssä tuomio annetaan heti pääkäsittelyn päätteeksi. Tuomiota julistaessaan tuomarin on selitettävä läsnä oleville osapuolille edellytykset, joiden täyttyessä he voivat hakea muutosta.

Koska tuomion sisällöstä vähäisiä vaatimuksia koskevissa riita-asioissa ei ole erityisiä säännöksiä, asiassa sovelletaan siviiliprosessilain yleisiä säännöksiä ja varsinkin 338 §:ää, jonka mukaan kirjallisessa tuomiossa on oltava johdanto-osa, tuomiolauselma ja perustelut.

Tuomion johdanto-osan on sisällettävä maininta siitä, että tuomio annetaan Kroatian tasavallan nimissä; tuomioistuimen nimi; yhden tuomarin kokoonpanossa toimivan tuomioistuimen tuomarin taikka tuomarineuvoston puheenjohtajan, esittelevän tuomarin ja muiden jäsenten etu- ja sukunimi; osapuolten ja heidän edustajiensa ja asiamiestensä suku- ja etunimi (tai toiminimi), henkilönumero ja vakituinen tai tilapäinen asuinpaikka (tai toimipaikka); riidan aihe lyhyesti; pääkäsittelyn päättymispäivä; maininta siitä, ketkä osapuolista ja heidän edustajistaan ja asiamiehistään olivat läsnä pääkäsittelyssä; ja tuomion antamispäivä.

Tuomiolauselma sisältää päätöksen, jolla hyväksytään tai hylätään pääasiaan liittyvät vaatimukset ja johdetut vaatimukset, sekä päätöksen saatavan olemassaolosta (siviiliprosessilain 333 §)

Tuomion perusteluissa tuomioistuin toistaa osapuolten vaatimukset ja heidän esittämänsä seikat ja näytön, kertoo, mitkä seikat se on selvittänyt ja miksi ja miten, ja jos selvitys on tapahtunut todistajia kuulemalla, mitä näyttöä on esitetty ja miksi ja miten tuomioistuin on sitä arvioinut. Tuomioistuin ilmoittaa tuomion perusteluissa, mitä aineellisen oikeuden säännöksiä se on soveltanut osapuolten vaatimusten osalta. Lisäksi se ottaa tarvittaessa kantaa osapuolten näkemyksiin riidan oikeudellisista perusteista ja osapuolten esittämiin vaatimuksiin ja vastineisiin, siltä osin kuin se ei ole esittänyt perusteluja niitä koskevissa, menettelyn aikana tekemissään päätöksissä.

Yksipuolisen tuomion ja vaatimuksen hyväksymiseen tai siitä luopumiseen perustuvan tuomion perusteluissa ilmoitetaan ainoastaan tällaisen tuomion antamisen perustelut.

1.8 Kulujen korvaaminen

Päätös vähäisiä vaatimuksia koskevassa menettelyssä aiheutuvien kulujen korvaamisesta tehdään siviiliprosessilain yleisten sääntöjen mukaisesti. Niiden mukaan tapauksen kokonaan häviävän osapuolen on korvattava vastapuolelle ja tämän väliintulijalle aiheutuneet kulut.

Jos osapuoli voittaa tapauksen osittain, tuomioistuin voi määrätä lopputuloksesta riippuen kummatkin osapuolet maksamaan omat kulunsa tai toisen osapuolen maksamaan tietyn osuuden vastapuolen ja tämän väliintulijan kuluista.

Tuomioistuin voi määrätä toisen osapuolen maksamaan kaikki vastapuolelle ja tämän väliintulijalle aiheutuneet kulut, jos vastapuoli on hävinnyt ainoastaan suhteellisen vähäpätöisen kanteen osan, josta ei ole aiheutunut erityisiä kuluja.

Lopputuloksesta riippumatta osapuolen on korvattava vastapuolelle kulut, jotka ovat aiheutuneet hänen omasta virheestään tai aiheuttamistaan tapahtumista.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Vähäisiä vaatimuksia koskevassa menettelyssä osapuolilla on kahdeksan päivää aikaa valittaa ensimmäisen oikeusasteen tuomiosta tai päätöksestä.

Määräaika lasketaan päivästä, jona tuomio tai päätös on annettu. Jos tuomio tai päätös on annettu osapuolelle tiedoksi, määräaika alkaa kulua tiedoksiantopäivästä.

Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn lopettavasta tuomiosta tai päätöksestä voi valittaa kohdassa 1.6 tarkemmin esitetyistä syistä eli jos siviiliprosessilain 354 §:n 2 momentin 1, 2, 4–6 ja 8–11 kohdassa tarkoitettuja siviiliprosessia koskevia säännöksiä on rikottu olennaisesti.

Päivitetty viimeksi: 23/08/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota italia on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Vähäiset vaatimukset - Italia

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Vähäisille vaatimuksille ei ole olemassa erityistä menettelyä, mutta ne kuuluvat rauhantuomarin toimivaltaan.

Rauhantuomarin käsittelemiä asioita pyritään yksinkertaistamaan (siviiliprosessilain 316–318 §).

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Rauhantuomarin toimivalta kattaa irtaimen omaisuuden, jonka arvo on enintään 5 000 euroa, lukuun ottamatta tapauksia, jotka lain mukaan ratkaistaan muissa tuomioistuimissa.

Rauhantuomari ratkaisee myös maantie- tai vesiliikenteessä aiheutuneiden vahinkojen korvaamista koskevat asiat, kun korvaussumma on enintään 20 000 euroa.

Arvosta riippumatta rauhantuomarilla on toimivalta seuraavissa tapauksissa:

  • rajariidat ja asiat, jotka koskevat laissa tai säädöksissä vahvistettua tai tapaoikeuden mukaista puiden ja pensaiden istutusetäisyyttä
  • asiat, jotka liittyvät kerrostalopalvelujen laajuuteen ja käyttöön
  • asiat, jotka liittyvät asuinkäytössä olevien kiinteistöjen omistajien ja asukkaiden välisiin suhteisiin, kun on kyse kohtuuden rajat ylittävästä savun, lämmön, hajun, melun tai tärinän aiheuttamista tai vastaavista haitoista
  • asiat, jotka liittyvät myöhässä oleviin sosiaaliturva- ja hyvinvointipalvelumaksuihin.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Rauhantuomarin toimivaltaan kuuluvissa asioissa hakemus tehdään esittämällä haaste saapua rauhantuomarin istuntoon. Hakemus voidaan esittää myös suullisesti. Tällöin rauhantuomari merkitsee pöytäkirjaan, että haaste saapua rauhantuomarin istuntoon on annettu vastaajalle tiedoksi kantajan toimesta (siviiliprosessilain 316 §). Hakemuksessa on mainittava asiaa käsittelevä tuomioistuin ja osapuolet, yhteenveto tosiseikoista ja asian kohde. Tiedoksiantopäivän ja kuulemispäivän välinen aika lyhennetään puoleen tavanomaisesta määräajasta (siviiliprosessilain 318 §).  Ensimmäisessä kuulemisessa rauhantuomari haastattelee osapuolia vapaamuotoisesti ja pyrkii saamaan aikaan sovitteluratkaisun. Mahdollinen sovitteluratkaisu kirjataan pöytäkirjaan. Jos sovitteluratkaisua ei synny, rauhantuomari kehottaa osapuolia kuvailemaan lopullisesti hakemuksen, vastausten ja poikkeusten perusteena olevat tosiasiat, esittämään asiakirjat ja pyytämään tarvittavaa todistusaineistoa. Lisätodisteiden toimittamista ja pyytämistä on myös mahdollista lykätä kerran myöhempään istuntoon, jos se on osapuolten toimien vuoksi välttämätöntä. Osapuolten toimittamat asiakirjat voidaan lisätä asian käsittelyä koskevaan asiakirja-aineistoon ja säilyttää siellä käsittelyn päättymiseen asti.

1.3 Lomakkeet

Lomakkeita ei ole käytössä.

1.4 Neuvonta

Osapuolet voivat edustaa rauhantuomarin suorittamassa käsittelyssä itseään, jos asian arvo on alle 1 100 euroa (siviiliprosessilain 82 §; ks. ”Asian vireillepano tuomioistuimessa”.)

Muissa tapauksissa osapuolilla on oltava oikeudessa oikeudellinen avunantaja. Rauhantuomari voi kuitenkin päättää asian luonteen ja laajuuden perusteella sallia osapuolen edustaa itseään oikeudessa tämän suullisesti tai kirjallisesti esittämästä pyynnöstä.

Tuomioistuin tarkistaa viran puolesta osapuolten esittämän aineiston säännönmukaisuuden. Tarvittaessa osapuolia pyydetään täydentämään puutteelliseksi katsottuja asiakirjoja tai saattamaan ne säännönmukaisiksi.

Jos tuomioistuin toteaa edustukseen tai oikeusapuun liittyvän puutteita tai virheen, joka johtaa puolustuksen valtuutuksen mitätöimiseen, osapuolille määrätään ehdoton määräaika tilanteen korjaamiseen. Jos tilanne korjataan määräajassa, hakemuksen aineelliset ja menettelylliset vaikutukset alkavat heti ensimmäisestä ilmoituksesta (siviiliprosessilain 182 §).

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt ovat samat kuin tavanomaisessa menettelyssä. (ks. ”Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot”)

1.6 Kirjallinen menettely

Yksinomaan kirjallista menettelyä ei käytetä, koska rauhantuomarin velvollisuutena on kuulla molempia osapuolia ja pyrkiä saamaan aikaan sovinto.

1.7 Tuomion sisältö

Ovatko tuomion sisältöä koskevat säännöt joustavampia tavanomaiseen menettelyyn verrattuna? Jos ovat, millä tavalla?

Eivät ole. Tuomio annetaan yleisten sääntöjen mukaan.

1.8 Kulujen korvaaminen

Onko kulujen korvaamista rajoitettu? Jos on, millä tavalla?

Kulujen korvaamiseen sovelletaan yleisiä sääntöjä, joiden mukaan kulut määrätään hävinneen osapuolen maksettavaksi, paitsi jos kulut jaetaan molempien osapuolten kesken siksi, että osa vaateista on ratkaistu yhden asianosaisen ja osa toisen hyväksi, tai jos on olemassa muu perusteltu syy.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Onko muutoksenhaku poissuljettu vai onko sitä rajoitettu?

Rauhantuomarin tekemien, kohtuudenmukaisuuteen perustuvien ratkaisujen (sentenza di equità) muutoksenhakumenettelyä on muutettu äskettäin toteutetulla uudistuksella (asetus 40/2006) siten, että niihin voidaan hakea muutosta ainoastaan menettelysääntöjen, perustuslaillisten tai Euroopan yhteisön sääntöjen tai asiaa koskevien menettelysääntöjen rikkomisen vuoksi. Asian arvo saa olla enintään 1 100 euroa.

Uusia sääntöjä sovelletaan 2. päivän maaliskuuta 2006 jälkeen annettuihin tuomioihin (asetuksen 2006/40 27 §).

Ennen kyseistä päivämäärää annettuihin kohtuudenmukaisuuteen perustuviin ratkaisuihin voi hakea muutosta kassaatiotuomioistuimessa (lakisääteisten määräaikojen puitteissa) ainoastaan perustuslain, EU:n sääntöjen tai menettelysääntöjen rikkomisen vuoksi tai puutteellisten tai näennäisten perustelujen nojalla. Rauhantuomarin antamiin sakkotuomioihin voi hakea muutosta ainoastaan kassaatiotuomioistuimessa ylimääräisin muutoksenhakukeinoin.

Muihin rauhantuomarin päätöksiin sen sijaan voi hakea muutosta tavanomaisin keinoin.

Ks. oikeuslaitosta, tuomioistuinten toimivaltaa ja asian vireillepanoa tuomioistuimessa koskevat sivut.

Tausta

Italian siviiliprosessilaki –Vähäiset vaatimuksetPDF(114 Kb)it

Päivitetty viimeksi: 04/02/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Vähäiset vaatimukset - Kypros

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Kyproksen oikeusjärjestelmässä ei ole muuta erityistä vähäisiä vaatimuksia koskevaa menettelyä kuin asetuksella (EY) N:o 861/2007 perustettu menettely. Asetuksen soveltamisesta on annettu menettelyasetus.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

1.2 Menettelyn aloittaminen

1.3 Lomakkeet

1.4 Neuvonta

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

1.6 Kirjallinen menettely

1.7 Tuomion sisältö

1.8 Kulujen korvaaminen

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Päivitetty viimeksi: 15/10/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Vähäiset vaatimukset - Latvia

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Latvian tuomioistuinjärjestelmässä on erityismenettelyjä sellaisia vähäisiä vaatimuksia varten, joissa on kyse raha- tai elatusapusaatavien perimisestä ja joiden määrä on enintään 2 100 euroa.

Vähäisistä vaatimuksista säädetään siviiliprosessilain 30.3 luvun 250.18–250.27 §:ssä ja 54.1 luvun 449.1–449.12 §:ssä.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely koskee vain rahasaatavan ja elatusapuvelan perimistä (siviiliprosessilain 35.1 §:n 1 ja 3 kohta).

Velan pääoma tai elatusapuvelan kokonaismäärä ei saa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä ylittää 2 100 euroa kanteen nostamispäivänä. Elatusapuvelan kokonaismäärän ylärajaa sovelletaan kuhunkin lapseen erikseen, ja velan kokonaismäärään luetaan yhden vuoden aikana maksettavat elatusavut.

Latvian lainsäädännön vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely ei koske tapauksia, joihin sovelletaan asetusta eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä (Linkki avautuu uuteen ikkunaanEuroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 861/2007, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2007). Latvian lainsäädäntöä sovelletaan kuitenkin alioikeuden päätöksiä koskevaan muutoksenhakumenettelyyn. Euroopan unionissa rajat ylittävään elatusavun perintään sovelletaan elatusvelvoitteista annettua neuvoston asetusta (Linkki avautuu uuteen ikkunaanneuvoston asetus (EY) N:o 4/2009, annettu 18 joulukuuta 2008, toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa).

Latvian valtio perii kanteesta palvelumaksun, joka on 15 prosenttia vaaditusta määrästä, kuitenkin vähintään 71,41 euroa. Palvelumaksua ei kuitenkaan veloiteta lapsen tai vanhemman elatusapusaatavien perimisestä.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Tehdessään vähäisiä vaatimuksia koskevia päätöksiä tuomioistuin noudattaa tietyin poikkeuksin normaaleja menettelytapojaan. Tuomioistuin aloittaa asian käsittelyn kirjallisen kanteen perusteella.

Tuomioistuin ei ala käsitellä asiaa, ellei kannetta ole laadittu Linkki avautuu uuteen ikkunaansiviiliprosessilain 250 §:n 20 kohdan mukaisesti, esimerkiksi jos kantaja ei ole käyttänyt hakemuksessaan mallilomaketta, joka on vahvistettu vähäisille vaatimuksille, tai jos kantaja ei ilmoita, vaatiiko hän asian suullista käsittelyä tuomioistuimessa.

Jos kanne ei ole lain mukainen, tuomioistuimen tuomari tekee tällä perusteella päätöksen kanteen tutkimatta jättämisestä, lähettää päätöksen kantajalle ja asettaa määräajan puutteiden korjaamiselle. Määräaika ei voi olla lyhyempi kuin 20 päivää päätöksen postittamispäivästä. Tuomarin päätöksestä voi valittaa 10 päivän kuluessa tai, jos valittajan asuinpaikka on Latvian ulkopuolella, 15 päivän kuluessa.

1.3 Lomakkeet

Kanne ja sitä koskeva vastaus on esitettävä lomakkeilla, jotka on vahvistettu valtioneuvoston asetuksessa (Ministru kabinetsin asetus N:o 783, annettu 11 lokakuuta 2011, vähäisissä vaatimuksissa käytettävistä lomakkeista). Asetuksen liitteissä vahvistetaan seuraavat lomakkeet:

  1. Vähäistä vaatimusta koskeva kanne, jolla peritään rahasaatavaa.
  2. Vähäistä vaatimusta koskeva kanne, jolla peritään elatusapusaatavaa.
  3. Vastaus vähäistä vaatimusta koskevaan kanteeseen, jolla peritään rahasaatavaa.
  4. Vastaus vähäistä vaatimusta koskevaan kanteeseen, jolla peritään elatusapusaatavaa.

Asetus on saatavilla Latvian virallisen lehden (Latvijas Vēstnesis) lainsäädäntöportaalissa Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://likumi.lv/doc.php?id=237849.

Vähäistä vaatimusta koskevassa lomakkeessa on ilmoitettava kantajan ja vastaajan henkilötiedot sekä seuraavat seikat:

  1. Sen alioikeuden (rajona (pilsētas) tiesa) nimi, jolle hakemus on toimitettu. Elleivät osapuolet ole erikseen sopineet erimielisyyksiensä käsittelystä muussa tuomioistuimessa, ne käsitellään tuomioistuimessa, jonka alueella vastaajana olevalla fyysisellä henkilöllä on hänen ilmoituksensa mukainen vakituinen asuinpaikka tai vastaajana olevalla oikeushenkilöllä on rekisteröity toimipaikka. Jos riita koskee oikeushenkilön sivukonttorin tai -toimiston toimintaa, kanne asiassa voidaan nostaa myös sivukonttorin tai -toimiston sijaintipaikan tuomioistuimessa.
    Tietoa siitä, mikä tuomioistuin on toimivaltainen ja mikä tuomioistuin on niin ollen mainittava lomakkeessa, on saatavilla verkkosivulla Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.tiesas.lv/, osiossa tuomioistuimet (Tiesas) ja niiden alueellinen toimivalta (Tiesu darbības teritorijas).
  2. Jos kantaja haluaa jonkun muun edustavan itseään tuomioistuimessa, kanteessa on ilmoitettava kantajan edustaja. Jotta henkilö voi edustaa toista tuomioistuimessa, hänellä on oltava julkisen notaarin oikeaksi todistama valtakirja (pilnvara), jossa hänelle on annettu edustamisoikeus. Jos edustaja on valantehnyt asianajaja (zvērināts advokāts), edustus on vahvistettava asianajosopimuksella (orderis). Jos asianajan on määrä toimia asianosaisen puolesta ulospäin, tätä varten on oltava kirjallinen valtakirja, mutta tässä tapauksessa valtakirjan ei kuitenkaan tarvitse olla notaarin oikeaksi todistama.
  3. Kanteen kohde. Lomakkeessa on ilmoitettava kantajan ja vastaajan väliset riidanalaiset oikeudet ja oikeussuhteet, joiden olemassaolon tai puuttumisen kantaja pyytää oikeutta vahvistamaan ja joiden osalta kantaja pyytää tuomioistuinta turvaamaan hänelle lain mukaan kuuluvat oikeudet tai edut.
  4. Menetelmä, jota käyttäen vaatimuksen määrä on laskettu. Vähäistä vaatimusta koskevassa lomakkeessa on ilmoitettava saatavan pääoma (eli velan määrä ilman korkoja ja sopimussakkoja), sopimussakkojen määrä, lain tai sopimuksen mukaan erääntyneiden korkojen määrä sekä kaikki nämä summat yhteensä.
  5. Lomakkeessa on selostettava, mihin seikkoihin kantajan vaatimus perustuu, mitä todisteita hän esittää, mihin erityisiin lainkohtiin vaatimus perustuu ja lopuksi mitä määräyksiä tuomioistuimen on kantajan mukaan annettava.
  6. Kantajan tai hänen edustajansa, tai heidän kummankin, jos tuomioistuin sitä edellyttää, on allekirjoitettava kanne. Kanteeseen on liitettävä asiakirjat, jotka osoittavat, että asiassa on tehty lain vaatimat, tuomioistuinkäsittelyn ulkopuoliset valmistelevat selvitykset. Kanteeseen on myös liitettävä asiakirjat, joilla näytetään toteen kanteen perusteena olevat seikat.

1.4 Neuvonta

Siviiliprosessilaissa ei ole vähäisiin vaatimuksiin liittyviä, oikeudellista avustamista koskevia erityissäännöksiä. Asianosaisella voi olla edustaja vähäistä vaatimusta koskevassa asiassa.

Jos kantaja haluaa toisen henkilön edustavan häntä oikeudessa ja edustaja laatii kanteen, kanteessa on ilmoitettava seuraavat seikat: edustajan etu- ja sukunimi, henkilötunnus sekä osoite tuomioistuimen kanssa käytävää kirjeenvaihtoa varten tai, jos edustaja on oikeushenkilö, edustajan rekisterinumero ja rekisteröity toimipaikka. Kuka tahansa fyysinen henkilö voi toimia edustajana siviiliprosessissa, jos hän on täyttänyt 18 vuotta, ei ole holhouksen alainen eikä häneen sovellu mikään siviiliprosessilain 84 §:ssä mainituista rajoituksista. Jos toisen henkilön on määrä toimia edustajana tuomioistuimessa, hänellä on oltava tähän asianosaisen antama valtuutus, jonka osoituksena on notaarin oikeaksi todistama valtakirja. Asianosainen voi antaa tuomioistuimessa toiselle henkilölle suullisen valtuutuksen toimia puolestaan. Valtuutus on merkittävä oikeudenistunnon pöytäkirjaan. Oikeushenkilön edustajalla on oltava kirjallinen valtuutus tai asiakirjat, jotka osoittavat, että hänellä on asemansa nojalla oikeus edustaa oikeushenkilöä ilman erityistä valtuutusta. Jos edustaja on valantehnyt asianajaja, edustus on vahvistettava asianajosopimuksella. Jos asianajan on määrä toimia asianosaisen puolesta ulospäin, tätä varten on oltava kirjallinen valtakirja, mutta tässä tapauksessa valtakirjan ei kuitenkaan tarvitse olla notaarin oikeaksi todistama. Jos asianosaisella on edustaja, tämä allekirjoittaa tarvittavat asiakirjat ja toimittaa ne oikeudelle valtuutuksensa mukaisesti.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Todisteluun sovelletaan siviiliprosessilain yleisiä säännöksiä. Vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä todisteina voidaan näin ollen esittää asianosaisten tai kolmansien osapuolten lausuntoja, todistajanlausuntoja, kirjallisia todisteita ja asiantuntijalausuntoja.

1.6 Kirjallinen menettely

Tuomioistuimen tuomari aloittaa asian käsittelyn kirjallisen kanteen perusteella. Vastaajalle toimitetaan kanteen jäljennös, siihen liitettyjen asiakirjojen jäljennökset ja vastauslomake. Vastaajan on annettava vastauksensa 30 päivän kuluessa. Tuomioistuin ilmoittaa vastaajalle myös, että vastauksen puuttuminen ei estä päätöksen antamista asiassa ja että vastaaja voi pyytää asian täyttä suullista käsittelyä tuomioistuimessa. Kun tuomioistuin toimittaa asiakirjat asianosaisille, se selostaa näiden menettelyllisiä oikeuksia, antaa tietoa asiaa käsittelevän tuomioistuimen kokoonpanosta ja kertoo, miten asianosainen voi vastustaa tietyn tuomarin osallistumista asian käsittelyyn. Siviiliprosessilaissa annetaan asianosaisille menettelyllisiä oikeuksia, jotka koskevat oikeudenkäyntiin valmistautumista ja joita he voivat käyttää viimeistään seitsemän päivää ennen vahvistettua päätöksen antamispäivää.

Vastaaja voi antaa vastauksensa valtioneuvoston hyväksymässä lomakkeessa. Lomake on yksi valtioneuvoston asetuksen liitteessä mainituista lomakkeista (Ministru kabinetsin asetus N:o 783, annettu 11 lokakuuta 2011, vähäisissä vaatimuksissa käytettävistä lomakkeista). Lomake on saatavilla Latvian tuomioistuinportaalissa Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://likumi.lv/doc.php?id=237849). Vastaajan on annettava vastauksessaan seuraavat tiedot:

  1. Sen tuomioistuimen nimi, jolle vastaus toimitetaan.
  2. Kantajan etu- ja sukunimi, henkilötunnus ja ilmoitettu asuinpaikka tai sen puuttuessa tosiasiallinen asuinpaikka. Kantajana olevan oikeushenkilön nimi, rekisterinumero ja rekisteröity toimipaikka.
  3. Vastaajan etu- ja sukunimi sekä henkilötunnus, hänen ilmoittamansa asuinpaikka sekä muu osoite tai näiden puuttuessa hänen tosiasiallinen asuinpaikkansa. Vastaajana olevan oikeushenkilön nimi, rekisterinumero ja rekisteröity toimipaikka. Lisäksi vastaaja voi antaa myös muun osoitteen tuomioistuimen kanssa käytävää kirjeenvaihtoa varten.
  4. Asian numero ja esitetyn vaatimuksen kohde.
  5. Ilmoitus, myöntääkö vastaaja kanteen kokonaan tai osaksi.
  6. Selostus vaatimuksen kiistämisestä ja siitä, mihin kiistäminen perustuu ja mihin lainkohtiin vastaaja vetoaa.
  7. Todisteet, jotka tukevat vaatimuksen kiistämistä.
  8. Ilmoitus, mistä asioista tuomioistuimen tulisi vaatia todisteita.
  9. Ilmoitus, pyytääkö vastaaja tuomioistuinkulujen korvaamista.
  10. Ilmoitus, pyytääkö vastaaja asian ajamisesta koituvien kulujen korvaamista, sekä tällaisten kulujen määrä ja määrän todisteeksi esitettävät asiakirjat.
  11. Ilmoitus, vaatiiko vastaaja tuomioistuimen suullista käsittelyä.
  12. Muut olosuhteet, jotka vastaajan käsityksen mukaan ovat tärkeitä tuomioistuimen päätöksen kannalta.
  13. Muut pyynnöt.
  14. Luettelo vastaukseen liitetyistä asiakirjoista.
  15. Vastauksen laatimisaika ja -paikka.

Vastaajalla on oikeus nostaa vastakanne 30 päivän kuluessa siitä, kun alkuperäinen kanne toimitettiin vastaajalle, jos 1) alkuperäisen kanteen ja vastakanteen vaateiden kuittaaminen on mahdollista, 2) vastakanteen hyväksyminen johtaisi siihen, että tuomioistuimen olisi hylättävä alkuperäinen kanne kokonaan tai osittain, 3) vastakanne ja alkuperäinen kanne liittyvät toisiinsa ja niiden käsittely yhdessä nopeuttaa menettelyä ja johtaa oikeampaan lopputulokseen. Asia käsitellään vähäisiin vaatimuksiin sovellettavan menettelyn mukaisesti, jos myös vastakanteen vaatimus on vähäinen vaatimus eli vaadittu määrä jää alle ylärajan ja vaatimus on muotoiltu vähäiseksi vaatimukseksi.

Jos vastakanteessa esitetty vaatimus ylittää vähäisiin vaatimuksiin sovellettavan ylärajan tai jos vaatimus ei koske raha- tai elatusapusaatavan perimistä, tuomioistuin käsittelee asian normaalin oikeudenkäyntimenettelyn mukaisesti.

Jos osapuolet eivät vaadi asian suullista käsittelyä eikä tuomioistuin pidä suullista käsittelyä tarpeellisena, vähäinen vaatimus käsitellään kirjallisessa menettelyssä. Osapuolille ilmoitetaan hyvissä ajoin, minä päivänä päätöksen jäljennös on saatavilla tuomioistuimen kansliasta. Tätä päivämäärää pidetään tällöin päivänä, jona päätös on annettu kokonaisuudessaan.

Tuomioistuin tutkii asian suullisessa käsittelyssä normaalin oikeudenkäyntimenettelyn mukaisesti, jos jompikumpi osapuoli niin vaatii tai tuomioistuin pitää suullista käsittelyä tarpeellisena.

Jos henkilön asuin- tai oleskelupaikka on Latvian ulkopuolella ja hänen osoitteensa on tiedossa, oikeudenkäyntiasiakirjojen toimitukseen ja tiedoksi antamiseen sovelletaan Latviaa sitovia kansainvälisiä lakeja sekä EU:n oikeutta, varsinkin menettelyjä, jotka on vahvistettu vähäisiä vaatimuksia koskevan asetuksen (EY) N:o 861/2007 13 artiklassa.

1.7 Tuomion sisältö

Tuomioistuin antaa päätöksensä siten, että päätöksen jäljennös toimitetaan asianosaisille heti päätöksen tekemisen jälkeen.

Päätöksen jäljennös toimitetaan postitse tai jos mahdollista muulla tavoin sen mukaan kuin oikeudenkäyntiasiakirjojen toimittamisesta ja tiedoksi antamisesta on säädetty siviiliprosessilaissa. Päätöksen jäljennös on lähetettävä heti sen päivän jälkeen, jona päätös on annettu kokonaisuudessaan. Määräaikojen laskemiseen ei vaikuta se, milloin päätös on vastaanotettu.

Vähäistä vaatimusta koskevan päätöksen on oltava siviiliprosessilain tavanomaisten, päätöksen sisältöä koskevien säännösten mukainen. Tuomioistuimen päätöksessä on neljä osaa:

  1. Päätöksen johdanto-osassa todetaan, että päätös annetaan Latvian tasavallan nimissä. Osassa mainitaan seuraavat seikat: päätöksen päivämäärä, päätöksen antavan tuomioistuimen nimi, tuomioistuimen kokoonpano, oikeuden istuntoon osallistuneen pöytäkirjanpitäjän nimi, asian osapuolet ja riidan kohde.
  2. Päätöksen kuvailevassa osassa selostetaan kantajan vaatimukset, vastaajan mahdolliset vastakanteet, se, miltä osin vastaaja kiistää kanteen, sekä asianosaisten esittämien huomautusten asiasisältö.
  3. Päätöksen perusteluissa selostetaan, mitä asiassa on näytetty toteen, mainitaan todistusaineisto, johon tuomioistuimen johtopäätökset perustuvat, sekä kerrotaan, miksi jotain näyttöä ei ole hyväksytty. Tässä osassa mainitaan myös lait ja asetukset, joita tuomioistuin on soveltanut, arvioidaan tosiseikkojen oikeudellista merkitystä ja esitetään tuomioistuimen päätelmät kanteen hyväksyttävyydestä. Jos vastaaja on hyväksynyt kanteen kokonaisuudessaan, päätöksen perusteluissa mainitaan vain lait ja asetukset, joita tuomioistuin on soveltanut.
  4. Tuomiolauselmassa todetaan, hyväksyykö vai hylkääkö tuomioistuin kanteen kokonaan tai osittain, ja selostetaan päätöksen asiasisältö. Siinä todetaan myös, kuka maksaa tuomioistuinkulut ja miltä osin, määräaika, jonka aikana päätös voidaan panna täytäntöön vapaaehtoisesti, valitusaika ja -menettely sekä päivämäärä, jona päätös on annettu kokonaisuudessaan.

Asianosaiset voivat valittaa vähäistä vaatimusta koskevasta päätöksestä minkä tahansa sellaisen valitusperusteen nojalla, joka luetellaan siviiliprosessilaissa.

1.8 Kulujen korvaaminen

Vähäisiä vaatimuksia koskeviin menettelyihin sovelletaan tuomioistuinkulujen korvausvelvollisuutta koskevia yleisiä sääntöjä.

Tuomioistuimen päätöksessä määrätään hävinnyt osapuoli korvaamaan kaikki voittaneen osapuolen tuomioistuinkulut. Jos kanne hyväksytään vain osaksi, vastaaja määrätään korvaamaan kantajan tuomioistuinkulut suhteessa hyväksyttyihin vaatimuksiin. Vastaavasti kantajan on maksettava vastaajan tuomioistuinkulut suhteessa hylättyihin vaatimuksiin. Valtion palvelumaksua (valsts nodeva) ei peritä valituksesta, joka koskee oikeuden päätöstä liitännäisasiassa (tällaista valitusta kutsutaan nimellä blakus sūdzība). Samaa sääntöä sovelletaan yksipuolista tuomiota koskevaan takaisinsaantihakemukseen (kyseessä on tilanne, jossa asianosaista vastaan on annettu päätös hänen ollessaan poissa asian käsittelystä ja asianosainen pyytää asian käsittelyä uudestaan tuomioistuimessa).

Jos kantaja peruuttaa kanteen, hänen on korvattava vastaajan tuomioistuinkulut. Tällöin vastaaja ei korvaa kantajan tuomioistuinkuluja. Jos kuitenkin kantaja peruuttaa kanteen siitä syystä, että vastaaja on täyttänyt kantajan vaatimukset vapaaehtoisesti kanteen nostamisen jälkeen, tuomioistuin voi kantajan vaatimuksesta määrätä vastaajan korvaamaan kantajan tuomioistuinkulut.

Vastaavasti jos kanteen käsittely jätetään sillensä, tuomioistuin voi vastaajan vaatimuksesta määrätä kantajan korvaamaan vastaajan tuomioistuinkulut.

Jos kantaja on vapautettu tuomioistuinkuluista, vastaaja voidaan määrätä maksamaan tuomioistuinkulut valtiolle suhteessa hyväksyttyihin vaatimuksiin.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Alioikeuden päätöksestä voidaan tehdä valitus (apelācija) seuraavissa tapauksissa:

  • Tuomioistuin on soveltanut tai tulkinnut aineellista oikeutta virheellisesti, ja tämän vuoksi päätös on virheellinen.
  • Tuomioistuin on rikkonut prosessioikeudellisia säännöksiä, ja tämän vuoksi päätös on virheellinen.
  • Tuomioistuin on erehtynyt asiaan liittyvistä tosiseikoista tai arvioinut todistusaineistoa virheellisesti tai tuomioistuimen oikeudellinen arvio asiaan liittyvistä olosuhteista on ollut virheellinen, ja tämän vuoksi päätös on virheellinen.

Jos vähäistä vaatimusta koskeva päätös on tehty kirjallisessa menettelyssä, valitusaika alkaa kulua päätöksen tekemispäivästä.

Siviiliprosessilaissa mainittujen seikkojen lisäksi valituksessa, jossa väitetään, että tuomioistuimen päätös on virheellinen, on selostettava seuraavat seikat:

  • Mitä aineellisen oikeuden säännöksiä alioikeus on soveltanut tai tulkinnut virheellisesti tai mitä prosessioikeudellisia säännöksiä alioikeus on rikkonut? Miten tämä on vaikuttanut tuomioistuimen päätökseen?
  • Mistä asiaan liittyvistä tosiseikoista alioikeus on erehtynyt? Mitä todistusaineistoa se on arvioinut virheellisesti? Millä perusteella voidaan katsoa, että tuomioistuimen oikeudellinen arvio asiaan liittyvistä olosuhteista on ollut virheellinen? Miten tämä on vaikuttanut asiassa annettuun päätökseen?

Alioikeuden tuomari päättää, voidaanko valitus toimittaa eteenpäin, ja jos valitusta ei ole tehty siviiliprosessilain vaatimusten mukaisesti tai kaikkia tarvittavia jäljennöksiä ei ole liitetty valitukseen tai jos valituksen ja liiteasiakirjojen jäljennösten asianmukaisia virallisia käännöksiä ei ole toimitettu säännösten vaatimalla tavalla, alioikeuden tuomari asettaa määräajan, jonka kuluessa puutteet on korjattava.

Jos puutteet korjataan määräajassa, valitus katsotaan toimitetuksi sinä päivänä, jona se toimitettiin ensimmäisen kerran. Muussa tapauksessa katsotaan, että valitusta ei ole toimitettu lainkaan, ja se palautetaan valittajalle.

Valitusta, jota ei ole allekirjoitettu tai jonka on toimittanut vailla asianmukaista edustusoikeutta oleva henkilö tai josta ei ole maksettu valtion palvelumaksua, ei hyväksytä, vaan se palautetaan valittajalle. Valituksen hyväksymättä jättämisestä ei voi valittaa.

Kun muutoksenhakuoikeuden tuomari on todennut, että valituksen toimittamismenettelyä koskevia säännöksiä on noudatettu, hän päättää valituksen käsittelyn aloittamisesta 30 päivän kuluessa valituksen vastaanottamisesta. Joissain tapauksissa tämän päätöksen tekee kolme tuomaria yhdessä.

Jos ainakin yksi mahdollisista valitusperusteista on olemassa, tuomari päättää aloittaa valituksen käsittelyn. Hän ilmoittaa asianosaisille viipymättä käsittelyn aloittamisesta ja asettaa määräajan, jonka kuluessa asianosaisten on toimitettava huomautuksensa.

Jos tuomari, jonka tehtävänä on antaa päätös asiassa, katsoo, että valituksen käsittelyä ei tulisi aloittaa, asian ratkaisee kolme tuomaria yhdessä.

Jos ainakin yksi kolmesta tuomarista katsoo, että ainakin yksi mahdollisista valitusperusteista on olemassa, tuomarit päättävät valituksen käsittelyn aloittamisesta ja ilmoittavat asiasta asianosaisille.

Jos tuomarit ovat yksimielisiä siitä, että ainuttakaan valitusperustetta ei ole olemassa, he päättävät valituksen tutkimatta jättämisestä ja ilmoittavat asiasta asianosaisille. Tämänkaltaisesta prosessioikeudellisesta päätöksestä (rezolūcija) ei voi valittaa.

Kun muutoksenhakutuomioistuin on ilmoittanut asianosaisille valituksen käsittelyn aloittamisesta, nämä voivat 20 päivän kuluessa tästä antaa kirjalliset huomautuksensa valituksesta. Huomautuksista on annettava yhtä monta jäljennöstä kuin asiassa on osapuolia.

Kun osapuolelle on ilmoitettu valituksen käsittelyn aloittamisesta, hän voi 20 päivän kuluessa tästä toimittaa vastavalituksen. Kun vastavalitus on saapunut tuomioistuimelle, se lähettää siitä jäljennöksen muille asianosaisille.

Vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä päätökset tehdään yleensä kirjallisessa menettelyssä. Asianosaisille ilmoitetaan hyvissä ajoin päivämäärä, jona päätöksen jäljennös on saatavilla tuomioistuimen kansliasta. Heille annetaan tietoa myös tuomioistuimen kokoonpanosta ja heidän oikeudestaan vastustaa tietyn tuomarin osallistumista asian käsittelyyn. Päätös katsotaan annetuksi päivänä, jona päätöksen jäljennös on saatavilla tuomioistuimen kansliasta. Jos tuomioistuin pitää tarpeellisena, vähäistä vaatimusta koskeva valitus voidaan käsitellä suullisesti.

Muutoksenhakutuomioistuimen päätöksestä ei voida valittaa oikeuskysymyksen perusteella, ja se tulee lopulliseksi, kun se julistetaan suullisessa menettelyssä tai kun se annetaan kirjallisessa menettelyssä.

Päivitetty viimeksi: 07/02/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota liettua on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Vähäiset vaatimukset - Liettua

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Kansallisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä säädetään Liettuan siviiliprosessilain (Civilinio proceso kodeksas) IV osan XXIV luvussa.

Eurooppalaisiin vähäisiin vaatimuksiin sovelletaan asiasta annettua eurooppalaista asetusta (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 861/2007, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2007, eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä). Eurooppalaiset vähäiset vaatimukset käsitellään siviiliprosessissa sovellettavien yleisten riidanratkaisusääntöjen mukaisesti, paitsi jos Liettuan laissa, jolla on pantu täytäntöön siviiliprosessia koskevaa Euroopan unionin lainsäädäntöä tai kansainvälistä oikeutta, säädetään jonkin asian osalta toisin.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Kansallista vähäisiä vaatimuksia koskevaa menettelyä sovelletaan rahavaateisiin, joiden määrä on enintään 5 000 litiä (noin 1 450 euroa).

Eurooppalaista vähäisiä vaatimuksia koskevaa menettelyä sovelletaan siviilioikeudellisiin vaateisiin, joiden määrä on enintään 2 000 euroa. Menettelyä ei sovelleta seuraavissa asioissa: luonnollisten henkilöiden oikeudellinen asema, oikeuskelpoisuus ja oikeustoimikelpoisuus; omistusoikeudet, jotka perustuvat avioliittoon, elatusvelvollisuuteen, testamenttiin tai perintöön; konkurssi, maksukyvyttömien yhtiöiden tai muiden oikeushenkilöiden selvitystilamenettely, sosiaalivakuutukset, välimiesmenettely, työlainsäädäntöön liittyvät asiat, kiinteän omaisuuden vuokraus (lukuun ottamatta rahavaateita) ja yksityisyyden suojan tai muiden henkilöoikeuksien loukkaukset, kunnianloukkaukset mukaan lukien.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Menettelyä on sovellettu 1. tammikuuta 2009 lähtien. Eurooppalaiset vähäiset vaatimukset käsitellään (kaupunkien tai alueiden) alueellisissa tuomioistuimissa, joiden alueellinen toimivalta määräytyy Liettuan siviiliprosessilain mukaisesti.

Asetuksen (EY) N:o 861/2007 4 artiklan 3 kohdan ja 5 artiklan 7 kohdan tarkoittamissa tapauksissa tuomioistuimen on ilmoitettava kantajalla tai vastaajalle, että tällä on oikeus nostaa kanne tai vastakanne Liettuan siviiliprosessilain vaatimusten mukaisesti 14 päivässä tuomioistuimen ilmoituksen vastaanottamisesta. Jos kantaja tai vastaaja ei toimita asianmukaista kannetta tai vastakannetta tuomioistuimelle laissa säädetyn määräajan kuluessa, katsotaan, että hakemusta ei ole lainkaan tehty ja se palautetaan tuomioistuimen määräyksellä kantajalle tai vastaajalle. Tällaisesta määräyksestä on mahdollista valittaa erikseen.

1.3 Lomakkeet

Hakemuslomakkeet saa tuomioistuimesta, tai ne voi ladata kansallisen tuomioistuinhallinnon verkkosivulta (Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.teismai.lt/en/) tai tuomioistuinpalvelujen verkkosivulta (Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://e.teismas.lt/lt/public/home/).

1.4 Neuvonta

Lainopillista avustajaa tai edustajaa ei edellytetä. Tuomioistuin auttaa lomakkeiden täyttämisessä, mutta ei neuvo vaatimuksen perusteluissa.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Todistusaineiston esittämisestä säädetään siviiliprosessilain II osan XIII luvussa.

1.6 Kirjallinen menettely

Kansallisessa vähäisiä vaatimuksia koskevassa menettelyssä asiaa käsittelevä tuomioistuin voi itse päättää, missä muodossa ja mitä menettelyä noudattaen se käsittelee asian. Suullinen käsittely voidaan järjestää, jos ainakin yksi asianosainen on esittänyt tätä koskevan pyynnön. Kirjallisessa menettelyssä asianosaisia ei kutsuta eivätkä he osallistu oikeudenistuntoon. Asianosaiset saavat ilmoituksen kirjallisesta menettelystä siviiliprosessilain 133 §:n 3 momentin mukaisesti. Jos asia tutkitaan kirjallisessa menettelyssä, oikeudenistunnon päivämäärä, aika ja paikka sekä tuomioistuimen kokoonpano ilmoitetaan erityisellä verkkosivulla (Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://pranesimai.teismai.lt/teismu_pranesimai/) vähintään seitsemän päivää ennen istuntopäivää. Laissa on säädetty tietyistä poikkeuksista, joissa asianosaisille toimitetaan ilmoitukset muuta menettelyä noudattaen. Myös tuomioistuimen kanslia antaa edellä mainittuja tietoja.

1.7 Tuomion sisältö

Kansallisessa vähäisiä vaatimuksia koskevassa menettelyssä tuomioistuimen päätöksiin on sisällytettävä johdanto, tuomiolauselma ja lyhyet perustelut.

1.8 Kulujen korvaaminen

Vähäisiä vaatimuksia koskevissa asioissa peritään oikeudenkäyntimaksu (žyminis mokestis), jonka määrä on vahvistettu Liettuan siviiliprosessilain 80 §:n 1 momentin 1 kohdassa. Maksun määrä on 3 prosenttia vaateen määrästä mutta vähintään 50 litiä.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Laissa säädetään, että Liettuan tuomioistuinten päätöksistä, jotka on annettu eurooppalaisessa vähäisiä vaatimuksia koskevassa menettelyssä, voidaan valittaa. Valitusmenettelystä säädetään Liettuan siviiliprosessilain 301–333 §:ssä. Kun valitusperusteet ovat olemassa, valitus voidaan lain 307 §:n 1 momentin mukaan jättää 30 päivän kuluessa tuomioistuimen päätöksen antamispäivästä.

Päivitetty viimeksi: 21/10/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Vähäiset vaatimukset - Luxemburg

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Sen lisäksi, että Luxemburgissa on käytössä eurooppalainen vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely (11 päivänä heinäkuuta 2007 annettu asetus (EY) N:o 861/2007), enintään 10 000 suuruisten vaateiden (ilman korkoja ja kuluja) perinnässä voidaan soveltaa kansalliseen lainsäädäntöön perustuvaa yksinkertaistettua menettelyä ns. maksusuoritusmääräyksen (ordonnance de paiement) perusteella.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Rahamääräisten saatavien periminen maksusuoritusmääräysmenettelyn kautta on mahdollista, jos vaateen arvo on enintään 10 000 euroa ja jos vastaajan kotipaikka on Luxemburgin suurherttuakunnassa.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Maksusuoritusmääräysmenettelyn käyttäminen on velkojalle vapaaehtoista, ja hän voi sen sijaan kääntyä haasteen kautta rauhantuomarin puoleen.

Rauhantuomarin luona tai piirituomioistuimessa käytävän maksusuoritusmääräysmenettelyn erona on muun muassa se, että rauhantuomarin menettely (ordonnance de paiement) voi johtaa tuomion antamiseen, kun piirituomioistuimen menettely (ordonnance sur requête) voi johtaa vain määräykseen.

1.3 Lomakkeet

Maksusuoritusmääräystä koskeva hakemus jätetään rauhantuomarin kirjaamoon joko suullisesti tai kirjallisesti.

Hakemuksessa on mitätöinnin uhalla ilmoitettava hakijan ja vastaajan suku- ja etunimet, ammatit ja koti- tai asuinpaikat, vaatimuksen perusteet ja sen määrä. Siinä on myös pyydettävä ehdollista määräystä maksaa velka.

Velkojan on esitettävä kaikki mahdolliset asiakirjat, joilla voidaan todistaa vaatimuksen peruste ja määrä ja niiden oikeutus.

Lainkohtia vertaamalla käy ilmi, että perustelujen tarve on vähäisempi rauhantuomarin luona käytävässä menettelyssä, koska siinä riittää velan määrän ja perusteen ilmoittaminen.

1.4 Neuvonta

Laissa ei aseteta haastemiehille tai tuomioistuimille mitään velvollisuutta auttaa osapuolia.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Todistelua koskevia yleisiä säännöksiä sovelletaan.

1.6 Kirjallinen menettely

Jos velallinen vastustaa hakemusta ja velkoja haluaa jatkaa menettelyä, on järjestettävä julkinen istunto, jossa asiaa käsitellään suullisesti.

1.7 Tuomion sisältö

Maksusuoritusmääräysmenettelyssä annettuihin tuomioihin sovelletaan samoja sääntöjä ja periaatteita kuin tavallisessa oikeudenkäynnissä annettuihin tuomioihin.

1.8 Kulujen korvaaminen

Luxemburgin oikeusjärjestelmän mukaan oikeudenkäynnin hävinnyt osapuoli velvoitetaan tavallisesti korvaamaan kulut. Hävinnyt osapuoli velvoitetaan korvaamaan kulut, mutta tuomioistuin voi myös tehdä erityisen ja perustellun päätöksen, jossa se velvoittaa toisen osapuolen korvaamaan kulut kokonaan tai osittain. Jos voittaneelle osapuolelle on kertynyt oikeudenkäyntikuluja, se voi vaatia toista osapuolta korvaamaan ne.

Asianajajan palkkion korvaaminen ei ole järjestelmällistä, toisin kuin muissa maissa voimassa olevien säännösten mukaan. Luxemburgin uuden siviilioikeudenkäyntilain 238 §:ssä tarkoitetuttuja kuluja ovat mm. haastemiehen maksut, asiantuntijapalkkiot, todistajille maksetut palkkiot ja käännöskulut, mutta ei asianajajan palkkio.

Tuomioistuin voi määrätä voittaneelle osapuolelle suoritettavaksi korvauksen, jonka tarkoituksena on kattaa oikeudenkäynnistä aiheutuneet kulut asianajajan palkkio mukaan luettuna. Erityisesti silloin kun se, että osapuoli joutuu vastaamaan oikeudenkäyntikuluihin sisältymättömistä kuluista, vaikuttaa epäoikeudenmukaiselta, tuomioistuin voi määrätä toisen osapuolen korvaamaan tälle tuomioistuimen sopivaksi katsoman summan.

On huomattava, että korvauksen määrääminen ja sen suuruus on jätetty tuomioistuimen harkinnan varaan.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Maksusuoritusmääräysmenettelyyn sovelletaan yleisiä oikeussäännöksiä. Rauhantuomarin antamista tuomioista voi valittaa, jos kyseessä on yli 2000 euron vaade.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLEGILUX;

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://justice.public.lu/fr.html

Päivitetty viimeksi: 10/01/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota unkari on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Vähäiset vaatimukset - Unkari

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Vähäisiä vaatimuksia koskevasta menettelystä säädetään siviiliprosessista vuonna 1952 annetussa laissa nro III (Polgári perrendtartásról szóló 1952. évi III. törvény).

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Menettelyä voidaan soveltaa maksamismääräyksen riitauttamiseksi käynnistetyissä oikeudenkäynneissä, jotka koskevat yksinomaan rahallisia vaatimuksia, joiden arvo on enintään 1 miljoona Unkarin forinttia.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Menettelyä sovelletaan piirioikeuksissa (járásbíróság).

1.3 Lomakkeet

Menettelyn aloittamista varten ei ole olemassa erillistä lomaketta. Sen sijaan maksamismääräysmenettelyä varten, joka kuuluu notaarien toimivaltaan ja edeltää vähäisiä vaatimuksia koskevaa menettelyä, on saatavilla lomake Unkarin valtakunnallisen notaariliiton verkkosivustolla sekä notaarien toimistoissa.

1.4 Neuvonta

Oikeudellista neuvontaa on saatavilla. Luonnolliset henkilöt, jotka eivät alhaisten tulojensa tai taloudellisen tilanteensa takia pysty maksamaan oikeudenkäynnin kustannuksia, voidaan pyynnöstä vapauttaa kustannuksista joko osittain tai kokonaan, jotta edistetään heidän oikeuksiensa toteutumista. Veroista ja maksuista annetun lain mukaisesti asianosaiset voivat saada huojennusta oikeudenkäyntikuluista (vapautus kuluista tai oikeus lykätä kulujen maksamista). Oikeusavusta annetun lain säännösten mukaisesti vähävaraisilla henkilöillä on myös oikeus saada oikeusavustaja tai asianajaja, jos tämä on tarpeen heidän oikeuksiensa täytäntöönpanemiseksi.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Kun kanne koskee maksamismääräyksen riitauttamista, tuomioistuin ilmoittaa vastaajalle kantajan esittämistä tosiseikoista ja todisteista viimeistään kutsussa saapua käsittelyyn. Asianosainen voi toimittaa todisteita viimeistään ensimmäisenä käsittelypäivänä. Poiketen tästä säännöstä asianosainen voi toimittaa todisteita milloin tahansa oikeudenkäynnin aikana, jos vastapuoli antaa tähän suostumuksensa tai jos asianosainen vetoaa tosiseikkoihin tai todisteisiin tai tuomioistuimen tai muiden viranomaisten lainvoimaisiin päätöksiin, jotka ovat asianosaisesta riippumattomista syistä tulleet hänen tietoonsa todisteiden esittämiselle asetetun määräajan jälkeen tai joiden voimaantulosta on ilmoitettu asianosaiselle hänestä riippumattomista syistä vasta kyseisen määräajan jälkeen, ja asianosainen voi todistaa tämän.

Jos kanteeseen tehdään muutoksia tai asiassa esitetään vastakanne, asianosainen voi esittää asiaan liittyviä todisteita samassa yhteydessä kun kannetta muutetaan (tai vastakanne jätetään). Jos taas on kyse kuittauspyynnön vastustamisesta, kuittauspyyntöä koskevat todisteet voidaan esittää yhtä aikaa kuittauksen vastustamiseksi esitetyn hakemuksen kanssa. Tuomioistuimen on hylättävä todisteet, jotka on esitetty vastoin näitä säännöksiä. Muuten sovelletaan todistelua koskevia yleisiä sääntöjä.

1.6 Kirjallinen menettely

Tuomioistuin järjestää myös suullisen käsittelyn.

1.7 Tuomion sisältö

Tuomioiden sisältöön sovelletaan yleisiä sääntöjä. Lisäksi asianosaisille on annettava tuomiolauselman jälkeen tietoa siitä, mitä seikkoja on mainittava muutoksenhaussa, sekä niiden pois jättämisen oikeudellisista seuraamuksista.

1.8 Kulujen korvaaminen

Yleensä hävinnyt asianosainen maksaa kustannukset.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Muutoksenhakumahdollisuutta on rajoitettu monella tavalla. Merkittävin rajoitus on se, että muutosta voi hakea ainoastaan ensimmäisen oikeusasteen menettelysääntöjen vakavan rikkomisen tai asian aineellisen sisällön arvioinnissa sovellettavan lainsäädännön virheellisen soveltamisen perusteella. Muutoksenhakuun ja sitä koskevaan määräaikaan sovelletaan yleisiä sääntöjä: muutosta on haettava tuomion antaneelta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelta 15 päivän kuluessa tuomion tiedoksiantamisesta, ja muutoksenhaun käsittelee toimivaltainen aluetuomioistuin (törvényszék).

Päivitetty viimeksi: 16/10/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota englanti on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Vähäiset vaatimukset - Malta

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Vähäisiä vaatimuksia koskevasta erityismenettelystä säädetään Maltan lakien 380 luvussa (Small Claims Tribunal Act) sekä johdetussa lainsäädännössä (380.01, 380.02 ja 380.03).

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Tämä tuomioistuin (Small Claims Tribunal) voi käsitellä vaatimuksia ja antaa niistä päätöksiä, jos asian rahallinen arvo on enintään 3 494,06 euroa.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Menettely käynnistyy, kun vaatija täyttää lomakkeen, toimittaa vaatimuksensa tuomioistuimen kirjaamoon, suorittaa maksun ja pyytää tuomioistuinta toimittamaan vaatimuksen vastaajalle. Vastaajalla on vaatimuksen tiedoksiantamisesta 18 päivää toimittaa vastineensa. Vastaaja voi myös esittää vastavaatimuksen. Jos vastaaja on sitä mieltä, että jonkun muun on vastattava kantajan vaatimukseen, hänen on nimettävä kyseinen henkilö. Tämän jälkeen tuomioistuimen kirjaamo ilmoittaa asianosaisille oikeuskäsittelyn paikan ja ajankohdan. Tuomari (adjudicator) johtaa asian käsittelyä tuomioistuimessa parhaaksi katsomallaan tavalla ja yleisten oikeusperiaatteiden mukaisesti. Tuomari varmistaa, että asia käsitellään ja päätös tehdään ripeästi samana päivänä yhdessä istunnossa. Hän hankkii tietoja kaikilla tarpeellisiksi katsomillaan tavoilla. Tuomaria eivät rajoita parasta saatavilla olevaa näyttöä ja toisen käden tietoon perustuvaa todistelua koskevat säännöt, jos hän katsoo käytettävissään olevien tietojen riittävän asian ratkaisemiseen. Hänen on mahdollisuuksien mukaan vältettävä oikeusasiantuntijoiden nimittämistä antamaan lausuntoja. Tuomarilla on sama toimivalta kuin riita-asioita käsittelevällä rauhantuomioistuimella. Hän voi erityisesti haastaa todistajia ja ottaa valan todistajilta.

1.3 Lomakkeet

Vaatimuksen esittäjän on täytettävä johdetun lainsäädännön ensimmäisen luettelon (First Schedule to Subsidiary Legislation 380.01, Small Claims Tribunal Rules) mukainen lomake. Myös vastaaja toimittaa vastineensa tämän lainsäädännön mukaisella lomakkeella.

1.4 Neuvonta

Kuka tahansa voi toimia asianosaisten avustajana. Lakimiestä tai oikeudellista asiamiestä ei välttämättä tarvita.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Asianosaiset voivat esittää todisteita suullisesti ja/tai kirjallisesti. Henkilö voidaan viimeistään kolme päivää ennen oikeuskäsittelyä haastaa saapumaan tuomioistuimeen tiettynä päivänä ja kellonaikana toimiakseen todistajana tai toimittaakseen asiakirjoja. Jos asianmukaisesti haastettu todistaja ei saavu oikeuden istuntoon, tuomioistuin voi määrätä hänet pidätettäväksi ja tuotavaksi toisena ajankohtana pidettävään istuntoon.

1.6 Kirjallinen menettely

Vaatimus ja vastine toimitetaan kirjallisesti. Todisteet voivat myös olla asiakirjoja. Henkilön on kuitenkin saavuttava tuomioistuimeen sen määrääminä ajankohtina.

1.7 Tuomion sisältö

Tuomari ilmoittaa päätöksessään keskeiset seikat, joiden perusteella asia on ratkaistu. Päätöksessä määrätään myös kulujen korvaamisesta.

1.8 Kulujen korvaaminen

Tuomari määrittää päätöksessään kulut, jotka asianosaisten on maksettava. Pääsäännön mukaan oikeusjutun hävinnyt asianosainen määrätään maksamaan voittaneen asianosaisen kulut. Kulujen määrä rajoitetaan todellisiin kuluihin, jotka jutun voittaneelle asianosaiselle on aiheutunut asian käsittelystä. Jos vaatimus on todettu aiheettomaksi tai haitantekotarkoituksessa tehdyksi, tuomioistuin voi määrätä kantajan maksamaan vastaajalle enintään 232,94 euron korvauksen, joka katsotaan siviilioikeudelliseksi saatavaksi.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Small Claims Tribunalin tuomioon haetaan muutosta alemman oikeusasteen muutoksenhakutuomioistuimesta (Court of Appeal in its inferior jurisdiction). Hakemus on toimitettava tuomioistuimen kirjaamoon 18 päivän kuluessa alkuperäisen tuomion antamisesta.

Päivitetty viimeksi: 22/03/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota hollanti on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Vähäiset vaatimukset - Alankomaat

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Vähäiset vaatimukset käsitellään yleensä haastemenettelyssä alimpaan oikeusasteeseen kuuluvassa ns. kantonioikeudessa (sector kanton van de rechtbank). Haaste käsitellään muutoin tavalliseen tapaan, mutta menettelyä on yksinkertaistettu. Alankomaiden siviiliprosessilaissa (Het Wetboek van Burgerlijke Rechtsvordering) ei ole tätä menettelyä koskevia erillisiä säännöksiä.

Rajat ylittävissä asioissa EU:n sisällä voidaan lisäksi soveltaa vähäisiä vaatimuksia koskevaa eurooppalaista menettelyä.

Alankomaiden lainsäädäntöön sisältyy 29. toukokuuta 2009 annettu laki eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä 11 päivänä heinäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 861/2007 täytäntöönpanosta.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Kantonioikeudessa käsitellään

  • vaateet, joiden arvo on enintään 25 000 euroa
  • vaateet, joiden arvoa ei ole määritelty, mutta joiden arvon oletetaan olevan enintään 25 000 euroa.

Lisäksi kantonioikeudessa käsitellään työoikeutta, vuokrasopimuksia, kauppaedustusta, ostovuokrausta ja kuluttajasopimuksia koskevat asiat sekä liikennesakkoja ja järjestysrikkomuksia koskevat muutoksenhaut.

Kantonioikeudessa käsitellään myös eurooppalaiseen vähäisiä vaatimuksia koskevaan menettelyyn liittyvät asiat. Eurooppalaista vähäisiä vaatimuksia koskevaa menettelyä voidaan soveltaa, kun vaatimuksen arvo on enintään 2 000 euroa.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Kantonioikeudessa ei sovelleta mitään erityismenettelyä. Haastemenettely on käytössä sekä kantonioikeudessa että alioikeudessa (rechtbank). Olennainen ero näiden kahden tuomioistuimen välillä on se, että kantonioikeudessa osapuolet voivat esiintyä itse, kun taas alioikeudessa on käytettävä asianajajaa. Ks. jäljempänä vastaus kysymykseen 1.4. Lisäksi kantonioikeus käsittelee asiat yhden tuomarin kokoonpanossa.

Asioihin, jotka liittyvät eurooppalaiseen vähäisiä vaatimuksia koskevaan menettelyyn, sovelletaan hakemusmenettelyä (verzoekschriftprocedure).

1.3 Lomakkeet

Kantonioikeudessa asiaa pannaan vireille haasteella. Haastemenettely on samanlainen sekä alioikeudessa että kantonioikeudessa. Haasteen tärkeimmät osat ovat vaatimus ja sen perustelut (oikeudelliset ja tosiseikat, joihin vaatimus perustuu).

Kantonioikeuteen liittyviä erityispiirteitä ovat seuraavat:

  1. vastaaja saa kutsun alioikeuteen A, mutta käytännössä istunto pidetään kantonioikeudessa, joka toimii kyseisen alioikeuden päätoimipaikassa tai muussa ilmoitetussa paikassa.
  2. kun kantaja toimii valtuutetun edustajan välityksellä, haasteessa on mainittava edustajan nimi ja asuinpaikka.

Eurooppalaiseen vähäisiä vaatimuksia koskevaan menettelyyn liittyvä haaste tehdään lomakkeella A, joka on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.

Haaste on toimitettava tuomioistuimeen, joka on asiassa toimivaltainen tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun asetuksen (EY) N:o 44/2001 säännösten mukaisesti.

1.4 Neuvonta

Kantonioikeudessa osapuolet voivat esiintyä itse. Heidän ei siis tarvitse välttämättä käyttää oikeudellisena edustajana asianajajaa. Avustajan käyttö on sallittua, mutta tämän ei tarvitse olla asianajaja. Asianajajan käytöstä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kerrotaan jäljempänä vastauksessa kysymykseen 1.8.

Myöskään eurooppalaisessa vähäisiä vaatimuksia koskevassa menettelyssä osapuolilta ei edellytetä asianajajan tai muun oikeudellisen avustajan käyttöä.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Sovelletaan tavanomaisia todistelusääntöjä. Alankomaiden lainsäädännön mukaan tuomarilla on todisteiden arvioinnin suhteen täysi harkintavalta. Ks. myös ”Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot”. Todisteiden vastaanottamisesta eurooppalaisessa vähäisiä vaatimuksia koskevassa menettelyssä säädetään em. asetuksen (EY) N:o 861/2007 9 artiklassa.

1.6 Kirjallinen menettely

Kantonioikeuksien menettelysäännöt siviiliasioissa on vahvistettu kansallisella tasolla. Kirjallisia dokumentteja voidaan toimittaa tuomioistuimen kirjaamoon (henkilökohtaisesti tai postin tai faksin välityksellä) joko ennen käsittelypäivää tai varsinaisessa käsittelyssä. Lausumia ja vastauksia on mahdollista esittää kantonioikeudessa myös suullisesti. Eurooppalainen vähäisiä vaatimuksia koskeva menettely toteutetaan kirjallisesti, mutta myös suullinen käsittely on mahdollinen, jos tuomari tai jompikumpi osapuolista sitä vaatii.

1.7 Tuomion sisältö

Tuomiossa on mainittava seuraavat:

  • osapuolten ja heidän valtuutettujen edustajiensa tai asianajajiensa nimet ja osoitteet
  • menettelyn vaiheet
  • haasteen sisältö ja osapuolten vastaukset
  • päätöksen perustelut sekä asiaan liittyvät tosiseikat ja tuomarin pohdinta
  • tuomarin lopullinen päätös
  • tuomarin nimi
  • tuomion julistamispäivä.

Tuomarin on allekirjoitettava tuomio.

1.8 Kulujen korvaaminen

Asian käsittelystä kantonioikeudessa voi aiheutua seuraavanlaisia kustannuksia: oikeudenkäyntimaksu, oikeudenkäyntikulujen korvaaminen sekä oikeusavusta aiheutuvat kustannukset.

Kantajan on maksettava oikeudenkäyntimaksu asian vireillepanon yhteydessä. Maksun suuruus riippuu asiasta. Käytännössä asianajaja suorittaa maksun ja veloittaa sen kantajalta palkkionsa yhteydessä. Tuomioistuin voi määrätä hävinneen osapuolen korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Jos kumpikaan osapuoli ei voita asiaa kokonaan, kumpikin vastaa omista kuluistaan. Tuomioistuin voi määrätä osapuolet korvaamaan myös oikeusavusta sekä todistajien ja asiantuntijoiden käytöstä aiheutuvat kustannukset, matka- ja oleskelukustannukset, asiakirjojen toimittamisesta aiheutuvat kustannukset ja muut tuomioistuimen ulkopuoliset kustannukset (Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.rechtspraak.nl/).

Alankomaiden lainsäädännön mukaan vähävarainen osapuoli voi saada avustusta oikeudenkäyntikulujen kattamiseen. Tällaista oikeusapua ei kuitenkaan ole mahdollista saada kaikkien kantonioikeudessa käsiteltävien asioiden yhteydessä. Jos oikeusapua myönnetään, osapuoli maksaa oman osuutensa kustannuksista taloudellisen tilanteensa sallimissa rajoissa. Asianajaja tekee oikeusapuhakemuksen oikeusapulautakunnalle. Asia ratkaistaan oikeusapulain (Wet op de Rechtsbijstand) mukaan. Sen III A luvussa säädetään oikeusavusta rajat ylittävissä asioissa Euroopan unionissa. Kyseisillä säännöksillä pannaan täytäntöön 27 päivänä tammikuuta 2003 annettu neuvoston direktiivi 2002/8/EY oikeussuojakeinojen parantamisesta rajat ylittävissä riita-asioissa vahvistamalla oikeusapuun kyseisissä riita-asioissa liittyvät yhteiset vähimmäisvaatimukset (Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.rvr.org./).

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Kantonioikeuden päätöksiin voi hakea muutosta muutoksenhakutuomioistuimesta (gerechtshof). Muutoksenhaku on mahdollinen vain jos vaateen arvo on yli 1 750 euroa. Muutoksenhaku on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa tuomion julistamisesta. Eurooppalaisessa vähäisiä vaatimuksia koskevassa menettelyssä ei ole mahdollista hakea muutosta kantonioikeuden päätöksiin.

Päivitetty viimeksi: 28/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota saksa on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Vähäiset vaatimukset - Itävalta

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Itävallan lainsäädännössä ei ole varsinaista vähäisiä vaatimuksia koskevaa menettelyä. Siviiliprosessilaissa säädetään vain tiettyjen menettelyjen yksinkertaistamisesta Bezirksgericht-tuomioistuimissa. Yleensä nämä erityiset menettelysäännöt tai yksinkertaistettu menettely koskevat Bezirksgericht-tuomioistuinten toimivaltaan kuuluvia puhtaasti varallisuusoikeudellisia riitoja (rahallinen arvo enintään 15 000 euroa, 1.1.2016 alkaen 25 000 euroa). Työ- ja sosiaalioikeudellisia asioita koskevia menettelyjä voidaan niiden rahallisesta arvosta riippumatta yksinkertaistaa ja helpottaa.

Yksinkertaistaminen koskee periaatteessa vähäisiä vaatimuksia, joiden arvo on enintään 1 000 euroa (ks. kohta 1.5) tai 2 700 euroa (ks. kohta 1.9).

1.2 Menettelyn aloittaminen

Vähäisiin vaatimuksiin sovellettavia menettelyjä koskevat säännökset ovat velvoittavia eivätkä asianosaiset voi vaikuttaa niihin.

Siirtyminen ”tavalliseen” menettelyyn tuomioistuimen tai asianosaisten aloitteesta ei siis ole mahdollista.

1.3 Lomakkeet

Koska Itävallassa ei ole erityistä vähäisiä vaatimuksia koskevaa menettelyä, ei tällaista menettelyä varten ole myöskään lomakkeita.

1.4 Neuvonta

Jos riidan rahallinen arvo on enintään 5 000 euroa, asianosaisten ei tarvitse käyttää asianajajaa. Tuomarin on opastettava perusteellisesti asianosaisia, joilla ei ole asianajajaa edustajanaan, ja kerrottava heille heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä oikeudellisista seurauksista, joita asianosaisten teoilla ja tekemättä jättämisillä on. Asianosaisilla on myös mahdollisuus esittää kanne toimivaltaisessa Bezirksgericht-tuomioistuimessa tai asuinpaikkansa tuomioistuimessa suullisesti pöytäkirjaan merkittäväksi. Jos asianosainen, jolla ei ole asianajajaa edustajanaan, esittää puutteellisen kirjallisen kanteen, tuomarin on annettava asianosaiselle opastusta. Tämä ei saa vaarantaa tuomarin puolueettomuutta.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Kun kyseessä on enintään 1 000 euron vaatimus, tuomioistuin voi jättää asianosaisen esittämät todisteet huomiotta, jos kaikkien asiaan vaikuttavien olosuhteiden täydellinen selvittäminen on kohtuuttoman vaikeaa. Myös tässä tapauksessa tuomarin on kuitenkin ratkaistava asia menettelyn tulosten perusteella puolueettomasti parhaan tietonsa mukaan. Ratkaisuun voi hakea muutosta valitusteitse.

1.6 Kirjallinen menettely

Kokonaan kirjallinen menettely ei ole Itävallan lainsäädännössä sallittu. Koska todistelua ei ole Itävallassa rajoitettu, on kuitenkin mahdollista esittää todistajanlausunto kirjallisesti. Sitä ei tosin pidetä todisteena vaan asiakirjana.

1.7 Tuomion sisältö

Itävallan siviiliprosessilain mukaan suullisesti annetun tuomion esittämistä kirjallisessa muodossa on yksinkertaistettu vaatimuksen rahallisesta arvosta riippumatta. Jos tuomio on annettu suullisesti kummankin asianosaisen läsnä ollessa eikä kumpikaan asianosainen ole ilmoittanut riitauttavansa tuomiota, tuomioistuin voi antaa niin sanotun lyhennetyn tuomioselostuksen (gekürzte Urteilsausfertigung), joka rajoittuu oleellisimpiin ratkaisun perusteisiin.

1.8 Kulujen korvaaminen

Itävallan lainsäädännön mukaan siviilioikeudenkäynnin kulut määräytyvät periaatteessa sen mukaan, kumpi on voittanut. Sekä tuomioistuinmaksut että asianajokulut riippuvat suoraan vaatimuksen rahallisesta arvosta, joten vähäisiin vaatimuksiin liittyvät tuomioistuin- ja asianajokulut ovat yleensä vähäiset. Vähäisiin vaatimuksiin liittyvät kustannukset pidetään alhaalla määrittämällä kustannukset tariffissa (laeilla ja asetuksilla). Vähäisille vaatimuksille ei ole kuitenkaan omia kustannussäännöksiään.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Itävallan lainsäädännössä on rajoitettu vähäisiä vaatimuksia koskevaa muutoksenhakua. Enintään 2 700 euron vaatimusten ollessa kyseessä muutoksenhaku on mahdollista ainoastaan oikeudellisista syihin ja ratkaisun pätemättömyyteen (vakava menettelyvirhe) vedoten. Muutoksenhaku ei ole mahdollista muiden menettelyvirheiden vuoksi eikä ensimmäisen oikeusasteen toteamia tosiseikkoja tai todistusharkintaa voi riitauttaa. Muilta osin sovelletaan ”tavallisen” menettelyn säännöksiä.

Päivitetty viimeksi: 02/06/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota portugali on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Vähäiset vaatimukset - Portugali

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Portugalissa on käytössä erityinen yksinkertaistettu menettely, jota sovelletaan vähäisiin vaatimuksiin.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Tätä erityistä menettelyä sovelletaan rahamääräiseltä arvoltaan vähäisiksi katsottavien maksuvelvoitteiden tai liiketoimista johtuvien maksuvelvoitteiden täytäntöönpanoon. Vähäisiksi katsotaan enintään 15 000 euron vaatimukset.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Tämän menettelyn käyttö on täysin vapaaehtoista.

1.3 Lomakkeet

Portugalin oikeusjärjestelmässä ei ole erillisiä lomakkeita vähäisiä vaatimuksia koskevia vahvistuskanteita varten.

1.4 Neuvonta

Oikeusapujärjestelmää sovelletaan kaikissa tuomioistuimissa menettelytyypistä riippumatta.

Jos vaatimuksen arvo on enintään 5 000 euroa ja jos osapuolet eivät ole nimenneet oikeudenkäyntiedustajia tai jos edustaja ei ole läsnä asian käsittelyssä, tuomari kuulustelee todistajia.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Tässä menettelyssä todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt ovat yksinkertaisempia ja joustavampia kuin tavanomaisessa oikeudenkäynnissä.

Pyrkimys yksinkertaistamiseen ja joustavuuden lisäämiseen ilmenee seuraavista menettelysäännöistä:

a)      Näyttö esitetään oikeuden istunnossa. Osapuolet saavat kutsua kolme todistajaa, jos vaatimuksen arvo on enintään 5 000 euroa, muutoin viisi. Osapuolilla saa olla enintään kolme todistajaa kustakin seikasta, josta halutaan esittää näyttöä (lukuun ottamatta todistajia, joilla ei lausuntonsa mukaan ole tietoa kyseisestä seikasta).

b)      Asiaa käsitellään 30 päivän kuluessa. Jos vaatimuksen arvo on alle 5 000 euroa, käsittelypäivää ei tarvitse vahvistaa nimitettyjen oikeudenkäyntiedustajien kanssa.

c)      Jos joku osapuolista ei tule paikalle, se ei riitä perusteeksi asian käsittelyn lykkäämiseen, vaikka poisjäännin syy olisi perusteltu. Vastaavasti oikeudenkäyntiedustajien poissaolo, vaikka perusteltukin, ei riitä perusteeksi lykkäämiseen, jos käsiteltävänä olevan vaatimuksen arvo on alle 5 000 euroa.

d)     Jos vaatimuksen arvo on suurempi ja asian käsittelyä lykätään, käsittely aloitetaan 30 päivän kuluessa, eikä toista lykkäämistä sallita.

e)      Jos tuomari katsoo, että asianmukaiseen ratkaisuun pääseminen edellyttää tietyn toimenpiteen toteuttamista, asian käsittely on keskeytettävä sopivimmaksi katsotulla hetkellä. Päivämäärä, jolloin asian käsittelyä jatketaan, on vahvistettava välittömästi. Lopullinen päätös on tehtävä 30 päivän kuluessa.

f)       Asiantuntijalausunnon antaa aina yksi asiantuntija.

g)      Kun todisteet on esitetty, oikeudenkäyntiedustajat saavat esittää lyhyen suullisen lausunnon.

1.6 Kirjallinen menettely

Muiden menettelyjen tavoin kyseessä on suullinen menettely.

1.7 Tuomion sisältö

Tuomion sisältöä koskevat säännöt ovat joustavampia, sillä perustelut on esitettävä lyhyesti.

Tuomarin ei tarvitse kirjoittaa tuomiota, vaan hän sanelee sen suoraan viralliseen pöytäkirjaan.

Sellaisissa asioissa annettava ratkaisu, joissa vastaajalle on toimitettu henkilökohtainen haaste ja joissa vaatimusta ei vastusteta, on myös rakenteeltaan hyvin yksinkertainen. Tällöin tuomarin on vain vahvistettava hakemuksen täytäntöönpanokelpoisuus, jos asiaan ei liity ilmeisiä viivästyksiä aiheuttavia poikkeuksia tai jos hakemus ei ole selvästi perusteeton.

Tuomiossa mainitaan viivästyksiä aiheuttavat poikkeukset (merkittävät menettelyvirheet, joiden perusteella tuomari ei voi arvioida hakemusta ja vastaaja vapautetaan) tai hakijan vaatimuksen hylkääminen ilmeisen perusteettomana vain silloin, kun kyse on aivan selvistä asioista.

1.8 Kulujen korvaaminen

Kulujen korvaamista ei ole rajoitettu.

Niiden osapuolten, joilla on oikeus saada korvausta kuluihinsa, on toimitettava tuomioistuimen välityksellä viimeistään viiden päivän kuluttua lopullisen ratkaisun antamisesta hävinneelle osapuolelle perusteltu kuluselvitys.

Kuluselvityksen on sisällettävä seuraavat tiedot:

a)      osapuolen nimi, asian viitenumero ja oikeudenkäyntiedustaja tai ulosottomies;

b)      erillisen otsakkeen alla osapuolen maksamat tuomioistuinmaksut;

c)      erillisen otsakkeen alla osapuolen maksamat oikeudenkäyntikulut;

d)     erillisen otsakkeen alla osapuolen oikeudenkäyntiedustajalleen maksamat palkkiot, paitsi silloin kun kyseiset määrät ovat 50 prosenttia suuremmat kuin hävinneen osapuolen ja voittaneen osapuolen maksamat tuomioistuinmaksut yhteensä;

e)      korvausvaatimuksen määrä.

Hävinnyt osapuoli maksaa kulut suoraan velkovalle osapuolelle, ellei Portugalin siviiliprosessilain (Código de Processo Civil) Linkki avautuu uuteen ikkunaan 540 §:ssä toisin säädetä.

Hävinnyt osapuoli tuomitaan siviiliprosessilain säännösten mukaisesti maksamaan seuraavat määrät korvauksina kuluista:

a)      voittaneen osapuolen maksamat tuomioistuinmaksut, suhteessa palkkaansa;

b)      voittaneen osapuolen maksamat kulut;

c)      50 prosenttia voittaneen ja hävinneen osapuolen yhteensä maksamista tuomioistuinmaksuista; tämä on korvausta voittaneen osapuolen oikeudenkäyntiedustajan palkkioista aiheutuneista kuluista, jos edellä mainittu kuluselvitys on laadittu.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Koska tässä menettelyssä ei sovelleta erillisiä muutoksenhakusääntöjä, muutoksenhakumahdollisuuteen ei ole myöskään poikkeuksia tai erityisiä rajoituksia. Muutoksenhaku hyväksytään (tai hylätään) yleisin perustein.

Ligações úteis

Lisätietoja on saatavilla seuraavilla verkkosivustoilla:

  • Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://dre.pt/web/guest/home – Lainsäädäntö verkossa
  • Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.itij.mj.pt/ – Oikeudellinen tietokanta
  • Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.dgaj.mj.pt/ – Direcção-Geral da Administração da Justiça (oikeushallinnon keskusvirasto; antaa tietoja mm. yhteydenotoista tuomioistuimiin, niiden alueellisesta toimivallasta ja antaa käyttäjätunnukset Oficiais de Justiça -kotisivulle).
Päivitetty viimeksi: 14/01/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Vähäiset vaatimukset - Romania

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Vähäisiä vaatimuksia koskevasta menettelystä säädetään 15. helmikuuta 2013 voimaan tulleen uuden siviiliprosessilain 1025–1032 §:ssä.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Uuden siviiliprosessilain 1025 §:n mukaan vaatimuksen arvo saa olla enintään 10 000 leuta ajankohtana, jona asia pannaan vireille tuomioistuimessa, kun huomioon ei oteta korkoja, oikeudenkäyntikuluja ja muita liitännäismääriä.

Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn aineellinen soveltamisala (ratione materiae) ei kata vero-, tulli- tai hallinto-oikeudellisia asioita tai valtion vastuuta sellaisten tekojen ja laiminlyöntien osalta, jotka on tehty julkista valtaa käytettäessä. Menettelyä ei myöskään käytetä seuraaviin liittyvissä vaatimuksissa: luonnollisten henkilöiden oikeudellinen asema ja oikeuskelpoisuus, perhesiteisiin liittyvät varallisuussuhteet, perintöasiat, maksukyvyttömyys, akordit, maksukyvyttömien yritysten tai muiden oikeushenkilöiden selvitysmenettelyt tai vastaavat menettelyt, sosiaaliturva, työoikeus, kiinteän omaisuuden vuokraaminen, paitsi jos kanne koskee rahallisia vaatimuksia, välimiesmenettely ja yksityisyyden tai henkilöllisyyteen liittyvien oikeuksien loukkaukset.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Uuden siviiliprosessilain mukaan vähäisiä vaatimuksia koskeva menettely on luonteeltaan vaihtoehtoinen. Kantaja voi valita vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn tai yleislainsäädännön mukaisen menettelyn. Tuomioistuimen käsiteltäväksi esitetty vaatimus ratkaistaan yleislainsäädännön mukaisesti ellei kantaja nimenomaisesti pyydä erityismenettelyn soveltamista viimeistään ensimmäisessä istunnossa. Jos vaatimusta ei voida ratkaista vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn mukaisesti, tuomioistuin ilmoittaa tästä kantajalle, ja jos hän ei vedä vaatimustaan pois, asia ratkaistaan yleislainsäädännön mukaisesti. Toimivalta ratkaista asia ensimmäisen asteen tuomioistuimessa on alueellisella tuomioistuimella (judecătorie). Alueellinen toimivalta määräytyy yleislainsäädännön mukaisesti.

1.3 Lomakkeet

Vähäisiä vaatimuksia koskevaan menettelyyn kuuluu pakollinen vakiolomake, josta on määrätty siviiliprosessilaista annetun lain nro 134/2010 1025–1032 §:ssä säädetyssä vähäisiä vaatimuksia koskevassa menettelyssä käytettyjen lomakkeiden hyväksymisestä 29. tammikuuta 2013 annetussa oikeusministerin määräyksessä nro 359/C. Vakiolomakkeet ovat vaatimuslomake, vaatimuslomakkeen täydentämiseen ja/tai korjaamiseen tarkoitettu lomake ja vastauslomake.

1.4 Neuvonta

Neuvontaa on tarjolla tuomarin aktiivisen roolin rajoissa, ei erityisesti tämäntyyppisissä asioissa.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Tuomioistuin voi hyväksyä osapuolten selvitysten lisäksi muutakin näyttöä. Sellaista näyttöä ei kuitenkaan hyväksytä, jonka hallinnointi edellyttää vaatimuksen tai vastavaatimuksen arvoon nähden suhteettomia kuluja.

1.6 Kirjallinen menettely

Siviiliprosessilain 1028 §:n ja sitä seuraavien pykälien mukaan kantaja aloittaa vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn täyttämällä vaatimuslomakkeen, joka toimitetaan tai lähetetään toimivaltaiseen tuomioistuimeen postitse tai millä tahansa muulla tavalla, josta annetaan saantitodistus. Samaan aikaan vaatimuslomakkeen kanssa jätetään tai lähetetään myös jäljennökset kaikista muista asiakirjoista, jotka kantaja haluaa otettavan huomioon. Jos toimitetut tiedot eivät ole riittäviä tai tarpeeksi selkeitä tai jos vaatimuslomaketta ei ole täytetty oikein, tuomioistuin antaa kantajalle mahdollisuuden täydentää tai korjata lomaketta tai esittää lisätietoja tai -asiakirjoja lukuun ottamatta tilanteita, joissa vaatimus on ilmeisen perusteeton tai se ei ole hyväksyttävissä. Vaatimus hylätään, jos se on ilmeisen perusteeton tai se ei ole hyväksyttävissä. Jos vaatimusta ei täydennetä tai korjata tuomioistuimen asettamassa määräajassa, se peruuntuu.

Vähäisiä vaatimuksia koskeva menettely on kirjallinen ja toteutetaan kokonaisuudessaan suljetuin ovin. Tuomioistuin voi määrätä osapuolet kuultaviksi, jos se katsoo itse tämän tarpeelliseksi tai jos toinen osapuolista pyytää tätä. Tuomioistuin voi hylätä tällaisen pyynnön katsoessaan, ettei suullinen käsittely ole tarpeen asian olosuhteet huomioon ottaen. Hylkääminen on perusteltava kirjallisesti, eikä siitä voi tehdä erillistä muutoksenhakua.

Vastaanotettuaan oikein täytetyn vaatimuslomakkeen tuomioistuin lähettää vastaajalle välittömästi vastauslomakkeen sekä jäljennöksen vaatimuslomakkeesta ja kantajan toimittamista asiakirjoista. Vastaajan on toimitettava tai lähetettävä 30 päivän määräajassa asianmukaisesti täytetty vastauslomake sekä jäljennökset asiakirjoista, jotka hän haluaa otettavan huomioon. Vastaaja voi myös vastata millä tahansa muulla asianmukaisella keinolla. Tuomioistuin toimittaa välittömästi kantajalle jäljennökset vastaajan vastauksesta, mahdollisesta vastavaatimuksesta ja vastaajan esittämistä asiakirjoista. Jos vastaaja esittää vastavaatimuksen, kantajan on toimitettava tai lähetettävä 30 päivän määräajassa sen esittämisestä asianmukaisesti täytetty vastauslomake tai vastattava muulla asianmukaisella keinolla. Vastavaatimus, jota ei voi ratkaista tällä menettelyllä, erotetaan omaksi asiakseen ja ratkaistaan yleislainsäädännön perusteella. Tuomioistuin voi pyytää osapuolia toimittamaan lisätietoja asettamassaan määräajassa, joka ei voi olla yli 30 päivää vastaajan tai tilanteen mukaan kantajan vastauksen vastaanottamisesta. Jos tuomioistuin on vahvistanut määräajan osapuolten kuulemiselle, osapuolille on esitettävä kehotus saapua kuulemiseen. Kun tuomioistuin vahvistaa määräajan tietylle menettelyvaiheelle, osapuolille on ilmoitettava seuraamuksista, joita määräajan noudattamatta jättämisestä koituu.

Tuomioistuin antaa kirjallisen päätöksen 30 päivän kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut kaikki tarvittavat tiedot tai mahdollinen suullinen käsittely on pidetty. Jos osapuoli ei toimita vastausta asetetussa määräajassa, tuomioistuin ratkaisee päävaatimusta tai vastavaatimusta koskevan asian hallussaan olevien asiakirjojen perusteella. Ensimmäisen asteen tuomioistuimen päätös on heti täytäntöönpanokelpoinen, ja se annetaan osapuolille tiedoksi.

1.7 Tuomion sisältö

1.8 Kulujen korvaaminen

Uuden siviiliprosessilain 1031 §:ssä todetaan, että hävinneen osapuolen on maksettava oikeudenkäyntikulut toisen osapuolen pyynnöstä. Tuomioistuin ei kuitenkaan määrää voittaneelle osapuolelle korvausta kuluista, jotka ovat tarpeettomia tai suhteettomia vaatimuksen arvoon nähden.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Uuden siviiliprosessilain 1032 §:n mukaan tuomioistuimen päätökseen voidaan hakea muutosta ainoastaan alioikeuteen (tribunal) 30 päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu tiedoksi. Muutoksenhakutuomioistuin voi perustelluista syistä keskeyttää päätöksen täytäntöönpanon sillä edellytyksellä, että asetetaan takuu, joka on 10 prosenttia riitautetusta vaatimuksen arvosta. Muutoksenhakutuomioistuimen päätös annetaan osapuolille tiedoksi, ja se on lopullinen.

Päivitetty viimeksi: 31/07/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Vähäiset vaatimukset - Slovenia

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Slovenian oikeusjärjestyksessä on erityinen vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely, josta säädetään siviiliprosessilain (Zakon o pravdnem postopku, ZPP) 30 luvussa.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Siviiliprosessilain mukaan vähäisiä vaatimuksia koskevia ovat riidat, joissa vaatimus kohdistuu enintään 2 000 euron rahasummaan. Kauppaoikeudellisia riitoja koskevissa menettelyissä vähäisiä vaatimuksia koskevia ovat riidat, joissa vaatimus kohdistuu enintään 4 000 euron rahasummaan. Vähäisiä vaatimuksia koskevia ovat myös riidat, joissa vaatimus ei kohdistu rahasummaan, mutta kantaja on ilmoittanut olevansa valmis esitetyn vaatimuksen täyttymisen sijaan ottamaan vastaan rahasumman, jonka suuruus on enintään 2 000 euroa (kauppaoikeudellisissa riidoissa 4 000 euroa). Vähäisiä vaatimuksia koskeviin riitoihin luetaan myös riidat, joissa vaatimuksen kohteena on sellaisen irtaimen omaisuuden luovutus, jonka arvo on kantajan mukaan enintään 2 000 euroa (kauppaoikeudellisissa riidoissa 4 000 euroa). Vähäisiä vaatimuksia koskevia riitoja eivät ole kiinteistöriidat, tekijänoikeusriidat, keksintöjen ja tavaramerkkien suojaa tai käyttöä ja kauppanimen käyttöä koskevat riidat, kilpailusuojaa koskevat riidat eivätkä omistusoikeuden loukkaamista koskevat riidat.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Menettelyn soveltamisesta kerrotaan kohdassa 1.1. Vähäisiä vaatimuksia koskevat menettelyt käydään paikallistuomioistuimessa (okrajno sodišče) lukuun ottamatta kauppaoikeudellisia asioita, jotka käsitellään alueellisessa tuomioistuimessa (okrožno sodišče).

1.3 Lomakkeet

Ainoastaan sellaisille vähäisiä vaatimuksia koskeville riidoille on lomake, joissa asianosainen panee asian vireille virallisen asiakirjan perusteella. Täytetyn lomakkeen voi lähettää sähköisesti seuraavaan osoitteeseen Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://evlozisce.sodisce.si/esodstvo/index.html. Tämä koskee viralliseen asiakirjaan perustuvia täytäntöönpanomenettelyjä, joissa asianmukaisesti perustellusta valituksesta seuraa samanlainen menettely kuin maksamismääräyksen kiistämisestä. Muita vähäisiä vaatimuksia koskevia menettelyjä varten ei ole laadittu lomakkeita, joiden avulla asianosaiset voisivat käynnistää menettelyn.

Tarkempaa tietoa hakemusten tekemisestä sähköisesti ks. ”Sähköinen asiointi”.

1.4 Neuvonta

Asianosaiset voivat hakea maksutonta oikeusapua, jota myönnetään, jos maksutonta oikeusapua koskevassa laissa (Zakon o brezplačni pravni pomoči, ZBPP) säädetyt ehdot täyttyvät.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Vähäisiä vaatimuksia koskevissa menettelyissä kantajan on esitettävä kaikki tosiseikat ja todisteet kanteessa ja vastaajan on esitettävä vastatosiseikat ja omat todisteensa vastineessa. Kumpikin osapuoli voi tämän jälkeen esittää vielä yhden oikaisevan asiakirjan. Asianosaisten myöhemmin esittämiä tosiseikkoja ja todisteita ei oteta huomioon. Vastineen ja oikaisevien asiakirjojen jättämisen määräaika on kahdeksan päivää.

1.6 Kirjallinen menettely

Vähäisiä vaatimuksia koskeva menettely käydään kirjallisesti. Tuomioistuin voi rajoittaa todistelun määräaikaa ja laajuutta ja toteuttaa todisteiden keräämisen harkintaansa käyttäen niin, että asianosaisten oikeuksia suojataan asianmukaisesti mutta menettely on kuitenkin nopea ja taloudellinen.

1.7 Tuomion sisältö

Vähäisiä vaatimuksia koskevassa menettelyssä tuomio annetaan heti pääkäsittelyn päätyttyä. Kirjallisessa tuomiossa on oltava johdanto, tuomio ja perustelut sekä tiedot oikeuksista. Tuomari voi antaa kirjallisen tuomion pitkästi perusteltuna tai lyhyesti perusteltuna.

1.8 Kulujen korvaaminen

Menettelystä aiheutuvien kulujen korvaaminen ratkaistaan menettelyn lopputuloksen perusteella. Hävinnyt osapuoli joutuu maksamaan toisen osapuolen kulut.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Asianosaiset voivat hakea muutosta ensimmäisessä oikeusasteessa annettuun tuomioon tai vähäisiä vaatimuksia koskevassa menettelyssä annettuun päätökseen kahdeksan päivän aikana. Tuomioon tai päätökseen voi hakea muutosta ainoastaan sillä perusteella, että kyseessä on siviiliprosessilain (ZPP) 339 §:n toisen momentin siviiliprosessisäännösten vakava rikkominen tai aineellisen oikeuden virheellinen soveltaminen. Kauppaoikeudellisissa vähäisiä vaatimuksia koskevissa menettelyissä tuomioon voi hakea muutosta vain asianosainen, joka on ilmoittanut hakevansa muutosta. Vähäisiä vaatimuksia koskevissa riidoissa ei ole valitusmahdollisuutta (revizija) ja perusteet menettelyn uusimiseen ovat hyvin vähäisiä.

Sorodne povezave

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.dz-rs.si/wps/portal/Home/deloDZ/zakonodaja/preciscenaBesedilaZakonov

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.sodisce.si/

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://www.uradni-list.si/glasilo-uradni-list-rs

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.pisrs.si/Pis.web/

Päivitetty viimeksi: 08/01/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Vähäiset vaatimukset - Slovakia

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Vähäisistä vaatimuksista ei säädetä erikseen. Menettelyyn sovelletaan siviilioikeudellisten menettelyjen yleisiä sääntöjä. Jos saatava on suuruudeltaan enintään 2 000 euroa, asiaa ei käsitellä oikeudenistunnossa tapauksissa, joissa riittää yksinkertainen arviointi.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Menettelyyn sovelletaan siviilioikeudellisten menettelyjen yleisiä sääntöjä.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Menettely käynnistyy kanteesta, joka tehdään samalla tavoin kuin oikeudenkäyntimenettelyn käynnistämiseksi yleensä.

1.3 Lomakkeet

Erityisiä lomakkeita ei käytetä.

1.4 Neuvonta

Osapuolille tarjotaan apua tuomioistuinten yleisen tiedonantovelvoitteen puitteissa. Tuomioistuimella on velvollisuus ilmoittaa osapuolille näiden menettelyllisistä oikeuksista ja velvollisuuksista sekä mahdollisuudesta pyytää asianajajan nimeämistä tai kääntyä oikeusapukeskuksen (Centrum právnej pomoci) puoleen.

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.centrumpravnejpomoci.sk/

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Menettelyyn sovelletaan siviilioikeudellisten menettelyjen yleisiä sääntöjä.

1.6 Kirjallinen menettely

Yleensä samoin säännöin kuin muissa siviilioikeudellisissa menettelyissä.

1.7 Tuomion sisältö

Yleensä samoin säännöin kuin muissa siviilioikeudellisissa menettelyissä.

1.8 Kulujen korvaaminen

Yleensä samoin säännöin kuin muissa siviilioikeudellisissa menettelyissä.

Tuomioistuin myöntää osapuolelle korvauksen menettelyn kuluista riippuen siitä, missä laajuudessa asia ratkaistaan osapuolen eduksi. Jos asia ratkaistaan osapuolen eduksi vain osittain, tuomioistuin jakaa menettelyn kulut vastaavassa suhteessa tai vaihtoehtoisesti määrää, ettei kummallakaan osapuolella ole oikeutta korvauksiin kuluista. Jos osapuoli on menettelyn mukaisesti vastuussa menettelyn lopettamisesta, tuomioistuin määrää kulut korvattavaksi vastapuolelle. Jos osapuoli on menettelyn mukaisesti aiheuttanut kuluja, joita ei muutoin olisi syntynyt, tuomioistuin määrää ne korvattavaksi vastapuolelle. Poikkeustapauksessa tuomioistuin ei myönnä korvauksia menettelyn kuluista, jos tähän on olemassa erityisesti huomioitavia syitä.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Osapuolella on mahdollisuus valittaa päätöksestä tavalliseen tapaan samoin kuin muissa siviilioikeudellisissa asioissa. Valitus on tehtävä sille tuomioistuimelle, jonka päätökseen muutosta haetaan, 15 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta.

Päivitetty viimeksi: 08/04/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Vähäiset vaatimukset - Suomi

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Suomen voimassa olevaan lainsäädäntöön ei sisälly kantajan vaatimuksen rahamäärän suuruudesta riippuvia menettelysäännöksiä. Sen sijaan jutun laadun perusteella jutulle voidaan määrätä sille sopiva menettelymuoto. Juttu käy läpi täysimittaisen oikeudenkäynnin kaikki eri vaiheet vain siinä tapauksessa, että tähän on aihetta ja asianosaiset sitä toivovat. Juttu voidaan esimerkiksi ratkaista yhden tuomarin kokoonpanossa, ilman suullista valmisteluistuntoa tai kokonaan kirjallisessa menettelyssä. Hakemusasioita varten on lisäksi oma menettelynsä. Riidattomat saatavat käsitellään edellä kuvatussa yksinkertaistetussa menettelyssä (ks. ”Riidattomien saatavien velkomusprosessi- Suomi” ja "Sähköinen asiointi - Suomi").

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Kuten edellä on todettu, vaatimuksen rahamäärällä ei ole vaikutusta. Eri menettelymuodot ratkeavat asian laadullisen sisällön perusteella.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Riita-asia tulee vireille käräjäoikeudelle osoitetulla kirjallisella haastehakemuksella. Riidatonta saatavaa koskeva velkomus voidaan saattaa vireille myös sähköisellä haastehakemuksella (ks. ”Riidattomien saatavien velkomusprosessi – Suomi”).

1.3 Lomakkeet

Valtakunnallisella tasolla ei ole laadittu muita lomakkeita kuin ilmoitus tyytymättömyydestä käräjäoikeuden ratkaisuun. Eräissä käräjäoikeuksissa on käytössä tiettyjä asioita varten laadittuja lomakkeita; yleensä on kysymys hakemuslomakkeesta tai vastinelomakkeesta. Lomakkeita ei ole pakko käyttää.

Riidattomia saatavia varten on käytössä sähköinen haastehakemus, joka tehdään sähköiselle lomakkeelle (ks. ”Riidattomien saatavien velkomusprosessi – Suomi”).

1.4 Neuvonta

Tuomioistuimen kansliat neuvovat menettelyyn liittyvissä asioissa tarvittaessa.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Jos asiaa ei riitauteta, todisteita ei tarvita lainkaan. Jos käytetään yksinomaan kirjallista menettelyä, kysymykseen tulevat vain kirjalliset todisteet. Mitään erityissäännöksiä siitä, että laadultaan vähäisiin saataviin sovellettaisiin erityisiä todistelunormeja, ei ole.

1.6 Kirjallinen menettely

On mahdollista, että asia ratkaistaan ilman suullista käsittelyä vain kirjallisen aineiston pohjalta. Riidattomat asiat ratkaistaan aina näin. Riitainen asia voidaan ratkaista yksin kirjallisen valmistelun perusteella, jos asia on laadultaan sellainen, ettei sen ratkaiseminen edellytä pääkäsittelyn toimittamista eikä kukaan asianosaisista vastusta asian ratkaisemista kirjallisessa menettelyssä.

1.7 Tuomion sisältö

Vähäisiä vaatimuksia koskevien tuomioiden sisällöstä ei ole erityissäännöksiä.

1.8 Kulujen korvaaminen

Pääsäännön mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Riidattomia saatavia koskevia asioita ja asuinhuoneiston vuokraa koskevia asioita varten on kuitenkin olemassa asetuksella määrätäyt enimmäiskulutaksat. Näissä asioissa pääsääntö on, että asian hävinnyt vastaaja voidaan velvoittaa korvaamaan kantajalle enintään asetuksen mukaisesta kulutaulukosta ilmenevän määrän oikeudenkäyntikuluja.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Asian laatu ei ratkaise muutoksenhakuoikeutta. Muutoksenhakumenettely on näissä asioissa samanlainen kuin muissakin asioissa. Käräjäoikeuden ratkaisuun on ilmoitettava määräajassa tyytymättömyyttä ja valitus tehdään hovioikeudelle.

Päivitetty viimeksi: 08/02/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Vähäiset vaatimukset - Ruotsi

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Ruotsissa on olemassa erityinen vähäisiä vaatimuksia koskeva menettely.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Erityistä vähäisiä vaatimuksia koskevaa menettelyä soveltaa ensimmäisen oikeusasteen yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus) tapauksissa, joissa kantajan vaatimus jää tietyn määrällisen katon alapuolelle. Katto on tällä hetkellä (vuonna 2019) 23 250 Ruotsin kruunua. Määrällinen katto ei tarkoita laissa ilmoitettua määrää vaan se on sidottu nk. hintaperusmäärään, mikä tarkoittaa, että määrällinen katto lasketaan hintakehityksen perusteella.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Menettelyn käyttöä ei ole rajoitettu vain joihinkin tietyntyyppisiin tapauksiin, esim. kuluttajariitoihin. Edellytyksenä on, että kyseessä on siviiliasia ja että kiistan kohteena oleva määrä on pienempi kuin määrällinen katto. Menettelyä ei voi soveltaa perheoikeudellisiin asioihin.

1.3 Lomakkeet

Vähäisiä vaatimuksia koskevien asioiden menettelyn käynnistämistä varten ei ole olemassa vakiolomaketta. Riita-asioiden haastehakemuksia varten on kuitenkin olemassa lomake, jota voidaan käyttää riitakohteen arvosta riippumatta. Lomake löytyy Ruotsin tuomioistuinlaitoksen verkkosivuilta (Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.domstol.se/) Linkki avautuu uuteen ikkunaanruotsiksi ja Linkki avautuu uuteen ikkunaanenglanniksi.

1.4 Neuvonta

Käräjäoikeudesta saa neuvoja menettelyn käynnistämiseksi. Valtion viranomaisilla on lakisääteinen yleispalveluvelvoite. Tämä tarkoittaa, että kansalainen saa yleisiä neuvoja asiaan liittyvistä menettelyistä ja säännöistä esimerkiksi soittamalla käräjäoikeuteen tai käymällä siellä. Lisäksi oikeuden puheenjohtajalla on velvollisuus asian luonteen huomioon ottaen vaikuttaa asian valmistelussa siihen, että riitakysymykset selvitetään ja että osapuolet ilmaisevat kaiken, mihin haluavat vedota asiassa. Käytännössä tuomari hoitaa tehtävänsä tekemällä täydentäviä kysymyksiä ja huomautuksia.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Ei ole olemassa erityisiä sääntöjä vähäisiä vaatimuksia koskevista asioista. Todisteita voi siis esittää sekä suullisesti että kirjallisesti. Kirjallisia todistajanlausuntoja voidaan käyttää ainoastaan tietyissä erityistilanteissa. Lisätietoja Ruotsin lainsäädännön mukaisista säännöistä, jotka koskevat todisteiden vastaanottamista riita-asioissa, löytyy täältä.

1.6 Kirjallinen menettely

Oikeus voi myös ratkaista asian vain kirjallisen aineiston pohjalta. Tätä mahdollisuutta käytetään, jos asian tutkimisen kannalta ei tarvita suullista menettelyä eikä kukaan asianosainen sitä vaadi.

1.7 Tuomion sisältö

Vähäisiä vaatimuksia koskevien tuomioiden sisällöstä ei ole erityissäännöksiä. Kaikissa riita-asioissa, eli myös vähäisiä vaatimuksia koskevissa asioissa annettavissa tuomioissa, pätevät seuraavassa luetellut säännöt. Tuomion on oltava kirjallinen ja siinä on esitettävä erillisissä osissa seuraavat tiedot: tuomioistuimen nimi sekä tuomionantoaika ja -paikka, asianosaiset ja asiamiehet tai oikeusavustajat, tuomiolauselma, asianosaisten vaatimukset ja vastaukset ja näiden perusteena olevat olosuhteet sekä tuomion perustelut ja tieto siitä, mitä asiassa on näytetty toteen.

1.8 Kulujen korvaaminen

Kuluja koskeva erityisjärjestely on tärkein vähäisiä vaatimuksia koskeviin asioihin liittyvä erityispiirre. Voittanut osapuoli saa korvauksen ainoastaan seuraavista kuluista: yhden tunnin mittaisesta oikeudellisesta neuvonnasta aiheutuneet kustannukset kussakin oikeusasteessa, hakemusmaksu, matka- ja ylläpitokustannukset oikeuden istuntoon osallistumisen yhteydessä, todistajan todistamisesta aiheutuneet kustannukset sekä asiakirjojen käännöskustannukset. Korvaus maksetaan, jos kustannukset olivat kohtuulliset voittaneen osapuolen oikeuksien turvaamisen kannalta. Korvausta ei siis makseta asianajopalkkiosta, joka on suurempi kuin yhden tunnin neuvonnan hinta.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Alemman oikeusasteen tuomioistuimen ilmoittamaan tuomioon voi hakea muutosta korkeammasta oikeusasteesta.

Jotta hovioikeus voi käsitellä käräjäoikeuden tuomion, tarvitaan muutoksenhakulupa. Muutoksenhakulupa myönnetään ainoastaan, jos lain soveltamisen ohjaamisen kannalta on tärkeää, että muutoksenhaku käsitellään korkeammassa oikeusasteessa, tai jos käräjäoikeuden päätöstä on syytä muuttaa tai jos muutoin on erityistä syytä käsitellä muutoksenhakupyyntö. Osapuolen, joka haluaa hakea muutosta käräjäoikeuden tuomioon, on tehtävä se kirjallisesti, ja muutoksenhakupyynnön on saavuttava käräjäoikeuteen kolmen viikon kuluessa päivästä, jona tuomio annettiin.

Päivitetty viimeksi: 10/12/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.