The European Small Claims Procedure is available to litigants as an alternative to the procedures existing under the laws of the Member States. A judgment given in the European Small Claims Procedure is recognized and enforceable in another Member State without the need for a declaration of enforceability and without any possibility of opposing its recognition.

Standard forms have been drawn up for the Small Claims procedure and are available here in all languages. To start the procedure, "Form A" must be filled in. Any relevant supporting documents, such as receipts, invoices, etc. should be attached to the form.

Form A must be sent to the court that has the jurisdiction. Once the court receives the application form it must fill in its part of the "Answer Form". Within 14 days of receiving the application form, the court should serve a copy of it, along with the Answer Form, on the defendant. The defendant has 30 days to reply, by filling in his or her part of the Answer Form. The court must send a copy of any reply to the plaintiff within 14 days.

Within 30 days of receiving the defendant's answer (if any) the court must either give a judgment on the small claim, or request further details in writing from either party, or summon the parties to an oral hearing. If there is an oral hearing, it is not necessary to be represented by a lawyer and if the court has appropriate equipment the hearing should be carried out through videoconference or teleconference.

With the certificate issued by the court (which might need to be translated into the language of the other Member State), and a copy of the judgment, the judgment is enforceable in all the other Member States of the European Union, without any further formalities. The only reason that enforcement in another Member State can be refused is if it is irreconcilable with another judgment in the other Member State between the same parties. Enforcement takes place in accordance with the national rules and procedures of the Member State where the judgment is being enforced.

Related links

Regulation (EC) No 861/2007 - consolidated text of 14 June 2017  (1740 Kb) 

A Guide for Users to the European Small Claims Procedure  (1699 Kb) 

Practice Guide for the Application of the European Small Claims Procedure  (2237 Kb) 

Infographic for consumers  (102 Kb) 

Leaflet for legal professionals  (553 Kb) 

Leaflet for businesses  (237 Kb) 

Web toolkit – information on a European Small Claims Procedure

Small claims – notifications of the Member States and a search tool helping to identify competent court(s)/authority(ies)

Please select the relevant country's flag to obtain detailed national information.

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Belgian lainsäädännössä ei ole erityistä vähäisiin vaatimuksiin sovellettavaa menettelyä. Sen sijaan on olemassa nk. yksinkertaistettu maksamismääräysmenettely (ks. erillinen tietosivu).

Vähäisiä vaatimuksia varten ei ole erityistä menettelyä. Asiassa sovelletaan yleisen lainsäädännön mukaista menettelyä, joka on hyvin yksinkertainen.

Tavanomaisen menettelyn vaiheet:

• haastaminen haastemiehen toimittamalla haasteella
• kirjallisten lausuntojen (conclusies/conclusions) vaihtaminen
• suullinen kuuleminen ja keskustelun päättäminen
• tuomio.

Yksinkertaistamista ei periaatteessa tunneta. On kuitenkin hakemuksia, joita ei tehdä haasteella vaan kontradiktorisessa menettelyssä (ks. oikeudenkäyntilain (Gerechtelijk Wetboek / Code judiciare) 1034bis–sexies §). Kontradiktorista menettelyä käytetään esimerkiksi vuokraa koskevien riitojen ratkaisemiseen. Oikeudenkäyntilain 1344bis §:n mukaan minkä tahansa vuokraa koskevan riita-asian voi panna vireille toimittamalla kirjallisen hakemuksen rauhantuomarin kirjaamoon edellyttäen, ettei vuokrausta koskevista säännöksistä muuta johdu.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

1.2 Menettelyn aloittaminen

1.3 Lomakkeet

1.4 Neuvonta

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

1.6 Kirjallinen menettely

1.7 Tuomion sisältö

1.8 Kulujen korvaaminen

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Linkkejä

Yksinkertaistettua maksamismääräysmenettelyä koskeva lainsäädäntö: Liittovaltion oikeusministeriön verkkosivut:

• Valitse ”Geconsolideerde wetgeving / Législation consolidée” kohdassa ”Rechtsbronnen / Sources de droit”
• Valitse ”Gerechtelijk Wetboek / Code judiciaire” kohdassa ”Juridische aard / Nature juridique”
• Kirjoita ”664” kohtaan ”Woord(en)/Mot(s)”
• Valitse ”Opzoeking/Recherche” ja sen jälkeen ”Lijst/Liste”
• Valitse ”Detail/Détail”.

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Bulgarian siviiliprosessilaissa ei säädetä erityisestä vähäisiä vaatimuksia koskevasta menettelystä. Bulgarian tuomioistuimet soveltavat 1. tammikuuta 2009 alkaen eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä 11 päivänä heinäkuuta 2007 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 861/2007. Nämä menettelyt käsitellään piirituomioistuimissa. Sen sijaan asioihin, joista ei nimenomaan säädetä asetuksessa (EY) N:o 861/2007, sovelletaan siviiliprosessilain yleisiä säännöksiä.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Bulgarian siviiliprosessilaissa ei säädetä erityisestä vähäisiä vaatimuksia koskevasta menettelystä.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Bulgarian siviiliprosessilaissa ei säädetä erityisestä vähäisiä vaatimuksia koskevasta menettelystä.

1.3 Lomakkeet

Bulgarian siviiliprosessilaissa ei säädetä erityisestä vähäisiä vaatimuksia koskevasta menettelystä.

1.4 Neuvonta

Bulgarian siviiliprosessilaissa ei säädetä erityisestä vähäisiä vaatimuksia koskevasta menettelystä.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Bulgarian siviiliprosessilaissa ei säädetä erityisestä vähäisiä vaatimuksia koskevasta menettelystä.

1.6 Kirjallinen menettely

Bulgarian siviiliprosessilaissa ei säädetä erityisestä vähäisiä vaatimuksia koskevasta menettelystä.

1.7 Tuomion sisältö

Bulgarian siviiliprosessilaissa ei säädetä erityisestä vähäisiä vaatimuksia koskevasta menettelystä.

1.8 Kulujen korvaaminen

Bulgarian siviiliprosessilaissa ei säädetä erityisestä vähäisiä vaatimuksia koskevasta menettelystä.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Bulgarian siviiliprosessilaissa ei säädetä erityisestä vähäisiä vaatimuksia koskevasta menettelystä.

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Tšekissä ei sovelleta erityistä menettelyä vähäisiin vaatimuksiin. Rahasaatavan suuruuden mukaan määräytyvä vähäisten vaateiden luokka otetaan huomioon vain muutoksenhakumenettelyissä.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Siviiliprosessilain 202 §:n 2 momentin mukaan muutoksenhaku (odvolání) ei ole mahdollinen, jos päätös koskee enintään 10 000 Tšekin korunan suuruista rahasaatavaa, jolloin ei oteta huomioon saatavaan liittyviä sivukuluja; tämä ei koske riitauttamattomia vaateita koskevia tuomioita eikä yksipuolisia tuomioita.

Riitauttamattomia vaateita koskeviin tuomioihin ja yksipuolisiin tuomioihin voi näin ollen hakea muutosta, vaikka ne koskisivat alle 10 000 Tšekin korunan suuruista rahasaatavaa.

Siviiliprosessilain 238 §:n 1 momentin c alakohdan mukaan ylimääräinen muutoksenhaku (dovolání) ei ole mahdollinen tapauksissa, joissa tuomion tai päätöksen valituksenalainen tuomiolauselma koskee enintään 50 000 Tšekin korunan suuruista rahasaatavaa (jolloin ei oteta huomioon saatavaan liittyviä sivukuluja), ellei ole kyse kuluttajasopimuksiin perustuvista suhteista tai työoikeudellisista suhteista.

1.3 Lomakkeet

Vähäisiä vaateita koskevaan menettelyyn ei liity erityisiä lomakkeita.

1.4 Neuvonta

Siviiliprosessilaki velvoittaa tuomioistuimet ilmoittamaan osapuolille näiden menettelyllisistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Laissa säädetään, mitkä tiedot osapuolella on oikeus saada tuomioistuimelta kulloisessakin menettelyllisessä tilanteessa.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Todisteiden esittämiseen, arvioimiseen ja vastaanottamiseen sovelletaan siviilioikeudellisissa riita-asioissa samoja sääntöjä rahasaatavan suuruudesta riippumatta.

1.6 Kirjallinen menettely

Vähäisiin vaatimuksiin sovellettavaa menettelyä koskevassa laissa ei säädetä menettelyn toteuttamistapaan liittyvistä poikkeuksista.

1.7 Tuomion sisältö

Tuomio ei vähäisiä vaateita koskevissa asioissa eroa sisällöltään muista tuomiosta.

1.8 Kulujen korvaaminen

Kulujen korvaamiseen sovelletaan yleisiä siviiliprosessin sääntöjä.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Kuten edellä mainitaan, muutosta ei voida hakea päätökseen, joka koskee enintään 10 000 Tšekin korunan suuruista rahasaatavaa, jolloin ei oteta huomioon saatavaan liittyviä sivukuluja; tämä ei koske riitauttamattomia vaateita koskevia tuomioita eikä yksipuolisia tuomioita.

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Siviiliprosessilaissa (Zivilprozessordnung, ZPO) ei ole säädetty vähäisiä vaatimuksia koskevasta erityisestä menettelystä. Siviiliprosessilain 495 a § koskee kuitenkin yksinkertaistettua käsittelyä. Sen mukaan tuomioistuin voi määrätä käsittelystä kohtuusharkinnan perusteella, jos riitautettu saatava on enintään 600 euroa. Menettelyn käyttämiselle ei ole asetettu siviiliprosessilaissa muita rajoituksia (esim. riita-asian laji).

1.2 Menettelyn aloittaminen

Kuten on jo esitetty, tuomioistuin voi määrätä kohtuusharkinnan perusteella suoritettavasta käsittelystä, jota se voi tietyiltä osin yksinkertaistaa. Tuomioistuin ei ole kuitenkaan velvollinen ryhtymään tähän, vaan se voi käsitellä myös alle 600 euron suuruiset vaatimukset tavallisten menettelysäännösten mukaisesti.

Jos tuomioistuin käsittelee asian kohtuusharkinnan perusteella, osapuolet eivät voi tätä vastustaa. Ne voivat kuitenkin vaatia asian suullista käsittelyä.

1.3 Lomakkeet

Käytössä ei ole erityisiä lomakkeita.

1.4 Neuvonta

Yleisiä säännöksiä sovelletaan, koska ainoastaan menettelyn muotoa on yksinkertaistettu. Niitä osapuolia, joilla ei ole asianajajaa, neuvotaan prosessioikeudellisissa kysymyksissä samoin kuin asianajajan edustamaa osapuolta. Saksalaisissa käräjäoikeuksissa (Amtsgericht) on esimerkiksi mahdollista nostaa kanne suullisesti siten, että tuomioistuimen kirjaamo kirjaa sen pöytäkirjaan. Asianajajan edustama osapuoli voi myös antaa lausunnon kirjattavaksi sen sijaan, että hänen asianajajansa toimittaisi sen.

Tuomioistuimella on myös samanlainen tiedotus- ja ilmoitusvelvollisuus siitä riippumatta, edustaako osapuolta asianajaja vai ei. Lain mukaan tuomioistuimen on keskusteltava menettelyä koskevista oikeudellisista ja tosiasiallisista seikoista sekä selitettävä ne.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Tuomioistuin ei ole sidottu todisteiden vastaanottamisessa tavanomaisiin menettelytapoihin. Vastoin tavallisesti noudatettavaa välittömyyden periaatetta, jolla tarkoitetaan todistajan, asiantuntijan tai osapuolen kuulemista asiaa käsittelevässä tuomioistuimessa osapuolten läsnä ollessa, tuomioistuin voi määrätä yksinkertaistetussa menettelyssä kyseisten henkilöiden kuulemisesta puhelimitse tai kirjallisesti.

1.6 Kirjallinen menettely

Menettely on mahdollista suorittaa yksinomaan kirjallisena. Asia on kuitenkin käsiteltävä suullisesti osapuolen vaatimuksesta.

1.7 Tuomion sisältö

Tuomion sisältö on yksinkertaisempi kuin tavallisessa menettelyssä. Tämä johtuu siitä, että enintään 600 euron suuruisia saatavia koskeviin tuomioihin ei voida periaatteessa hakea muutosta.

Tuomioon ei tarvitse sisällyttää esimerkiksi tosiasioiden kuvausta. Myös ratkaisun perustelut voidaan jättää pois, jos osapuolet eivät niitä vaadi tai jos niiden olennainen sisältö on jo esitetty pöytäkirjassa. Kansainvälisten oikeussuhteiden vuoksi tuomion perustelemisesta ei voida kuitenkaan luopua silloin, kun on odotettavissa että tuomioon vedotaan ulkomailla (siviiliprosessilain 313 a §:n 4 momentti).

Jos muutoksenhaku on poikkeuksellisesti mahdollista, tuomion sisältöön sovelletaan yleisiä säännöksiä.

1.8 Kulujen korvaaminen

Kulujen korvaamista ei ole rajoitettu, ja yleisiä säännöksiä sovelletaan.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Enintään 600 euron suuruisia saatavia koskeviin tuomioihin ei voida periaatteessa hakea muutosta. Muutosta voidaan kuitenkin poikkeuksellisesti hakea, jos ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on sallinut sen tuomiossaan, jos asialla on periaatteellista merkitystä tai jos oikeuden kehittyminen tai yhdenmukaisen oikeuskäytännön turvaaminen edellyttävät muutoksenhakutuomioistuimen ratkaisua.

Jos muutoksenhakumahdollisuutta ei ole ja jos se osapuoli, jota vastaan tuomio on annettu, valittaa ratkaisusta, menettelyä on jatkettava ensimmäisessä oikeusasteessa silloin, kun ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on loukannut oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin päätöksen kannalta merkittävällä tavalla. Jos asiaa käsittelevä tuomioistuin ei korjaa asiaa, osapuoli voi vielä esittää perustuslakia koskevan kanteen (Verfassungsbeschwerde) perustuslakituomioistuimelle (Bundesverfassungsgericht).

Tämän sivun alkukielistä versiota on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla: .

Vähäiset vaatimukset - Viro

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Säännöt, jotka koskevat siviiliasioiden käsittelyä Viron tuomioistuimissa, vahvistetaan siviiliprosessilaissa. Kun riita-asiaa käsitellään eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 861/2007 mukaisesti, yksinkertaistettuun menettelyyn sovelletaan siviiliprosessilain sääntöjä siltä osin kuin mainitussa asetuksessa ei menettelystä säädetä. Mainitun asetuksen nojalla asian voi ratkaista toimivaltainen käräjäoikeus. Yksinkertaistettua menettelyä koskevan siviiliprosessilain 405 §:n mukaan tuomioistuin käsittelee kanteen yksinkertaistetussa menettelyssä oman harkintansa mukaisesti ottaen huomioon ainoastaan siviiliprosessilaissa säädetyt yleiset menettelyperiaatteet.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Kun riita-asiaa käsitellään eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 861/2007 mukaisesti, yksinkertaistettuun menettelyyn sovelletaan siviiliprosessilain sääntöjä siltä osin kuin menettelystä ei säädetä mainitussa asetuksessa.

Yksinkertaistettua menettelyä voidaan soveltaa rahavaatimusta koskevaan kanteeseen, jos päävaatimuksen arvo on enintään 2 000 euroa ja sivuvaatimusten kanssa enintään 4 000 euroa.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Siviiliprosessilain 405 §:n 3 momentin mukaisesti tuomioistuin voi käsitellä kanteen yksinkertaistetussa menettelyssä ilman erillistä määräystä. tuomioistuin käsittelee kanteen yksinkertaistetussa menettelyssä oman harkintansa mukaisesti ottaen huomioon ainoastaan yleiset menettelyperiaatteet. Tuomioistuin varmistaa yksinkertaistetussa menettelyssä osapuolten perusoikeuksien, perusvapauksien ja olennaisten menettelyoikeuksien noudattamisen sekä kuulee osapuolia näiden pyynnöstä. Kuulemista varten ei tarvitse järjestää oikeudenistuntoa. Osapuolille on kuitenkin ilmoitettava, että niillä on oikeus tulla kuulluiksi tuomioistuimessa. Tuomioistuin voi yksinkertaistaa menettelyä, mutta sen ei ole pakko tehdä niin.

Käsitellessään kannetta yksinkertaistetussa menettelyssä tuomioistuin voi muun muassa

– kirjata pöytäkirjaan vain tarpeellisiksi katsomansa prosessitoimet ja evätä oikeuden esittää vastaväitteitä pöytäkirjaan

– vahvistaa määräajan, joka poikkeaa laissa säädetystä määräajasta

– hyväksyä menettelyn osapuolen sopimussuhteiseksi edustajaksi myös muun kuin laissa tarkoitetun henkilön

– poiketa säädetyistä todisteiden esittämistä ja vastaanottamista koskevista muotovaatimuksista ja hyväksyä todisteiksi myös sellaisia todistuskeinoja, joista ei ole säädetty laissa. Tällainen voi olla esimerkiksi osapuolen lausuma, jota ei ole annettu valaehtoisena.

– poiketa siitä, mitä laissa säädetään oikeudenkäyntiasiakirjojen toimittamisesta ja osapuolten esittämiä asiakirjoja koskevista muotovaatimuksista, lukuun ottamatta menettelyä vaatimuksen tiedoksiantamiseksi vastaajalle

– luopua kirjallisesta esitutkinnasta tai oikeudenistunnosta

– hankkia todisteita omasta aloitteestaan

– tehdä päätöksen ilman kuvailevaa ja perusteluosaa

– todeta, että asiassa annettu päätös on välittömästi täytäntöönpanokelpoinen – myös muissa kuin laissa säädetyissä tapauksissa – tai että siihen ei sovelleta laissa säädettyä vakuutta.

Hakemuksen, joka koskee eurooppalaista vähäisiin vaatimuksiin sovellettavaa menettelyä, voi jättää tuomioistuimelle sähköisesti tai postipalvelujen tarjoajan välityksellä. Sähköisen hakemuksen voi jättää e-toimik-tietojärjestelmän kautta (https://www.e-toimik.ee/). Ainoastaan virolainen henkilökortti mahdollistaa e-toimik-järjestelmään kirjautumisen ja siellä toimien suorittamisen. Hakemuksen voi toimittaa tuomioistuimelle myös sähköpostilla. Viron tuomioistuinten yhteystiedot ovat saatavissa tuomioistuinten verkkosivustolla https://www.kohus.ee.

Hakemuksessa on oltava lähettäjän allekirjoitus. Sähköisesti jätetyssä hakemuksessa on oltava lähettäjän digitaalinen allekirjoitus tai se on lähetettävä muulla vastaavalla suojatulla tavalla, joka mahdollistaa lähettäjän tunnistamisen. Sähköisen hakemuksen voi esittää myös faksilla tai muussa muodossa, joka voidaan muuntaa kirjalliseksi asiakirjaksi; tällöin alkuperäiskappale on toimitettava tuomioistuimelle viipymättä. Kun kyseessä on tuomioistuimen päätöstä koskeva valitus, valituksen alkuperäiskappale on toimitettava 10 päivän kuluessa.

Tuomioistuin voi pitää osapuolen sähköpostilla lähettämää hakemusta tai muuta oikeudenkäyntiasiakirjaa riittävänä, vaikka se ei täyttäisikään digitaalista allekirjoitusta koskevaa vaatimusta, jos tuomioistuimella ei ole lähettäjän henkilöllisyyttä eikä asiakirjan lähettämistä koskevia epäilyksiä – erityisesti jos sama osapuoli on lähettänyt tuomioistuimelle samasta sähköpostiosoitteesta samassa menettelyssä digitaalisella allekirjoituksella varustettuja asiakirjoja tai jos tuomioistuin on antanut luvan lähettää hakemuksia tai muita asiakirjoja myös tällä tavalla.

Eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä annetun asetuksen 13 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdan mukainen hyväksyntä voidaan antaa edellä mainituin edellytyksin sähköisen tietojärjestelmän (https://www.e-toimik.ee/) kautta taikka sähköpostilla tai faksilla. Vahvistuksen voi lähettää tuomioistuimelle myös yhdessä eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä jätettävän hakemuksen kanssa.

Asianajajille, notaareille, haastemiehille, konkurssipesän hoitajille sekä valtion ja paikallishallinnon yksiköille oikeudenkäyntiasiakirjat on annettava tiedoksi sähköisesti tätä tarkoitusta varten määrätyssä tietojärjestelmässä. Tiedoksiantaminen muulla tavoin on sallittua ainoastaan, jos siihen on pätevä syy. Yksinkertaistetussa menettelyssä voi tosin poiketa oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksiantamiseen sovellettavista muotovaatimuksista, mutta tähän mahdollisuuteen pitää suhtautua varovaisesti. Tiedoksiantamista koskevista säännöistä ei voi poiketa, kun kyseessä on haastehakemuksen tiedoksiantaminen vastaajalle ja tuomioistuimen päätöksen tiedoksiantaminen menettelyn osapuolelle.

Valtion käsittelymaksun määrä riippuu riita-asian arvosta, joka määritellään rahamääräisen saatavan mukaan. Riita-asian arvoa määriteltäessä ensisijainen maksuvaatimus ja toissijaiset maksuvaatimukset lasketaan yhteen. Jos eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä vaaditaan maksettavaksi korkoa, joka ei ole hakemuksen esittämishetkellä erääntynyt maksettavaksi, hakemuksen esittämishetkellä kertyneen koron määrään on lisättävä summa, joka vastaa yhdelle vuodelle laskettua korkoa. Valtion käsittelymaksun suuruus määritellään lopullisen rahamäärän (riita-asian arvo) ja valtion käsittelymaksusta annetun lain 59 §:n 1 momentin liitteessä 1 olevan taulukon perusteella.

Kun tuomioon haetaan muutosta, valtion käsittelymaksu on samansuuruinen kuin se, joka oli maksettava esitettäessä käräjäoikeudelle hakemus eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä, ottaen huomioon valituksen laajuus. Kun haetaan muutosta piirituomioistuimelta, valtion käsittelymaksu on 50 euroa. Kun korkeimmalle oikeudelle tehdään kassaatiovalitus tai muutoksenhaku, on asetettava vakuus. Kassaatiovalitukseen liittyvä vakuus on yksi prosentti riita-asian arvosta ottaen huomioon valituksen laajus; se ei kuitenkaan voi olla alle 100 euroa eikä yli 3 000 euroa. Muutoksenhakuun liittyvä vakuus on 50 euroa.

Oikeudenkäyntitoimiin liittyvät valtion käsittelymaksut ja vakuudet maksetaan valtionvarainministeriön pankkitilille:

SEB Pank – a/a EE571010220229377229 (SWIFT: EEUHEE2X)

Swedbank – a/a EE062200221059223099 (SWIFT: HABAEE2X)

Luminor Bank – a/a EE221700017003510302 (SWIFT: NDEAEE2X)

Jos eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä tehtyä tuomioistuimen voimaantullutta päätöstä ei panna täytäntöön vapaaehtoisesti, pakkotäytäntöönpanoa haluavan henkilön on täytäntöönpanomenettelyn aloittamiseksi käännyttävä haastemiehen puoleen.

Asetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan mainitun asetuksen nojalla toteutetussa oikeudenkäynnissä annettu tuomio pannaan täytäntöön Virossa vain, jos tuomio on laadittu viron tai englannin kielellä tai jos todistukseen on liitetty viron- tai englanninkielinen käännös. Jos eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä annettuun tuomioon on haettu muutosta, asetuksen 23 artiklassa säädetyt toimenpiteet panee täytäntöön se hovioikeus, jolle muutoksenhakemus on osoitettu. Jos kyseessä on yksipuolinen tuomio, josta on tehty siviiliprosessilain 415 pykälässä tarkoitettu takaisinsaantihakemus, toimenpiteiden täytäntöönpanoa koskeva hakemus on esitettävä tuomioistuimelle, joka tekee päätöksen takaisinsaantihakemuksesta.

Jos tuomioon ei ole vielä haettu muutosta, asetuksen 23 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet panee täytäntöön asiassa päätöksen tehnyt tuomioistuin. Asetuksen 23 artiklan c alakohdassa tarkoitetun toimenpiteen osalta toimivalta on sillä käräjäoikeudella, jonka tuomiopiirissä täytäntöönpano tapahtuu.

Täytäntöönpanomenettelyä koskevan lain 46 pykälässä säädetyissä tapauksissa täytäntöönpanon keskeyttämisestä voi tuomioistuimen lisäksi päättää täytäntöönpanomenettelyä toteuttava ulosottomies.

1.3 Lomakkeet

Yksinkertaistettuja menettelyjä varten ei ole vahvistettu kansallisia vakiolomakkeita.

1.4 Neuvonta

Jos asianosainen osallistuu oikeudenkäyntiin sopimussuhteisen edustajan kautta, edustajalla on oltava vähintään kansallisella tasolla tunnustettu oikeustieteen maisterin tutkinto tai Viron tasavallan koulutuslain 28 §:n 2² momentissa tarkoitettu sitä vastaava pätevyys tai vastaava ulkomainen pätevyys. Tuomioistuin voi yksinkertaistetussa menettelyssä hyväksyä edustajaksi myös sellaisen henkilön, joka ei täytä koulutusvaatimuksia mutta jonka tuomioistuin silti katsoo päteväksi edustajaksi oikeudenkäynnissä. Yksinkertaistetun menettelyn poikkeuksia sovelletaan ainoastaan ensimmäisen asteen menettelyssä käräjäoikeudessa. Käräjäoikeuden hyväksymä sopimussuhteinen edustaja, joka ei täytä koulutusvaatimuksia, ei voi toteuttaa prosessitoimia piirituomioistuimessa eikä korkeimmassa oikeudessa.

Edustajan osallistuminen ei rajoita siviiliasioissa oikeudenkäyntikelpoisen asianosaisen henkilökohtaista osallistumista. Edustajan käytöksen ja tietojen katsotaan vastaavan asianomaisen käytöstä ja tietoja.

Jos tuomioistuin katsoo, että menettelyn osapuolena oleva luonnollinen henkilö ei pysty itse puolustamaan oikeuksiaan ja että osapuolen olennaiset edut voivat jäädä ilman asianajajan apua suojaamatta, se kertoo mahdollisuudesta saada valtion oikeusapua.

Oikeusapua annetaan siviiliprosessilaissa säädettyjen oikeusapusääntöjen (180 jj §) ja valtion oikeusapua koskevassa laissa säädetyn mukaisesti. Valtion oikeusavun antamisesta päätetään henkilökohtaisten hakemusten perusteella.

Valtion maksamaa oikeusapua voi saada luonnollinen henkilö, joka valtion avustusta haettaessa asuu Virossa tai muussa EU:n jäsenvaltiossa tai on Viron tai muun EU:n jäsenvaltion kansalainen. Asuinpaikka määritellään tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1215/2012 62 artiklan perusteella. Muille luonnollisille henkilöille annetaan oikeusapua vain kansainvälisten sopimusten mukaisesti.

Riita-asiassa osapuolen on esitettävä oikeusapuhakemus sille tuomioistuimelle, joka käsittelee asian tai jonka toimivaltaan asian käsittely kuuluisi.

Valtion oikeusapua voidaan antaa luonnolliselle henkilölle, joka ei taloudellisen tilanteensa vuoksi pysty maksamaan oikeudellista asiantuntijapalvelua tai pystyy maksamaan sen vain osittain tai erissä tai jonka taloudellinen tilanne ei oikeudellisen palvelun maksamisen jälkeen mahdollista perustoimeentuloa.

Luonnolliselle henkilölle ei anneta oikeusapua, jos

1) oikeudenkäyntikulut eivät oletettavasti ylitä oikeusavun hakijan kahdella kerrottuja keskimääräisiä kuukausituloja, jotka on laskettu hakemuksen jättämistä edeltävien neljän kuukauden keskimääräisten kuukausitulojen perusteella ja joista on vähennetty verot, pakolliset vakuutusmaksut, laissa määritellyistä elatusvelvollisuuksista aiheutuvat kulut sekä kohtuulliset asumis- ja liikkumiskustannukset

2) oikeusavun hakija pystyy kustantamaan oikeudenkäyntikulut, koska hänellä on helposti myytävää omaisuutta, johon voi lain mukaan kohdistaa maksuvaatimuksen

3) oikeudenkäynti liittyy oikeusavun hakijan taloudelliseen tai ammatilliseen toimintaan muttei vaikuta tähän toimintaan liittymättömiin oikeuksiin. Tätä ei sovelleta siltä osin kuin sen ulkopuolelle jää oikeusavun antaminen luonnolliselle henkilölle, jotta tämä vapautuisi valtion käsittelymaksusta kokonaan tai osittain kun kyseessä on kanteen nostaminen tuomioistumessa tai muutoksenhaku ja oikeudenkäynti liittyy oikeusavun hakijan taloudelliseen tai ammatilliseen toimintaan muttei vaikuta tähän toimintaan liittymättömiin oikeuksiin.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Tuomioistuin voi yksinkertaistetussa menettelyssä poiketa säädetyistä todisteiden esittämistä ja vastaanottamista koskevista muotovaatimuksista ja hyväksyä todisteiksi myös sellaisia todistelukeinoja, joista ei ole säädetty laissa. Tällainen voi olla esimerkiksi osapuolen lausuma, jota ei ole annettu valaehtoisena. Tuomioistuin voi tavallisesta kannemenettelystä poiketen hankkia yksinkertaistetussa menettelyssä todisteita myös omasta aloitteestaan. Tuomioistuimen toiminta ei saa kuitenkaan vahingoittaa osapuolten yhdenvertaisuutta tuomioistuimessa. Olosuhteiden, joita koskevia todisteita tuomioistuin hankkii, on oltava osapuolten tuomioistuimelle jo esittämiä.

Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt vahvistetaan siviiliprosessilain 25 luvussa. Jollei lainsäädännöstä muuta johdu, molempien osapuolten on kannemenettelyssä todistettava vaatimustensa ja vastaväitteidensä tukena olevat tosiseikat. Jollei lainsäädännöstä muuta johdu, osapuolet voivat sopia todistustaakan jakamisesta eri tavoin kuin laissa on säädetty, sekä siitä millaisin todistein minkäkin tosiseikan voi todistaa. Todisteiden esittämisestä vastaavat asianosaiset. Tuomioistuin voi ehdottaa osapuolille, että nämä esittäisivät täydentäviä todisteita. Jos osapuoli haluaa esittää todisteita muttei kykene itse niitä esittämään, se voi pyytää tuomioistuinta hankkimaan todisteita. Osapuolen on todisteita esittäessään tai todisteiden hankkimista pyytäessään perusteltava, millaisen asian kannalta tärkeän tosiseikan todistamiseksi se haluaa esittää todisteita tai pyytää todisteiden hankkimista. Todisteiden hankkimista koskevassa pyynnössä on oltava myös tiedot, joiden perusteella todisteet voidaan hankkia. Tuomioistuin vahvistaa esitutkinnassa osapuolille määräajan, jossa näiden on esitettävä todisteet tai pyydettävä niiden hankkimista. Jos todisteiden hankkimista koskeva osapuolen pyyntö hylätään sen vuoksi, että osapuoli on tuomioistuimen vaatimuksesta huolimatta jättänyt todisteiden hankintakulut maksamatta, kyseisellä osapuolella ei ole enää vastaisuudessa oikeutta pyytää todisteiden hankkimista, jos pyyntöön suostuminen lykkäisi asian käsittelyä.

Jos todisteita on tarpeen vastaanottaa asiaa käsittelevän tuomioistuimen tuomiopiirin ulkopuolella, kyseinen tuomioistuin voi pyytää prosessitoimen toteuttamista siinä tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirissä todisteita voi vastaanottaa. Erityispyyntöön sovelletaan menettelyä, joka on vahvistettu erityisjärjestelynä pyydettävän prosessitoimen toteuttamiseksi. Osapuolille annetaan tiedoksi prosessitoimen ajankohta ja paikka, mutta osapuolen poissaolo ei estä erityispyynnön täyttämistä. Prosessitoimen pöytäkirja ja erityispyynnön täyttämiseksi hankitut todisteet toimitetaan välittömästi asiaa käsittelevälle tuomioistuimelle. Jos erityispyyntöä täyttävän tuomioistuimen hankkiessa todisteita syntyy riita, jonka ratkaiseminen vaikuttaa todisteiden hankkimisen jatkamiseen ja jota erityispyyntöä täyttävä tuomioistuin ei voi ratkaista, riita-asian ratkaisee pääasiaa käsittelevä tuomioistuin. Jos erityispyyntöä täyttävä tuomioistuin katsoo, että asian ratkaisun kannalta on järkevää antaa todisteiden hankkiminen jonkin toisen tuomioistuimen tehtäväksi, se esittää tällaiselle tuomioistuimelle asianmukaisen hakemuksen ja ilmoittaa siitä oikeudenkäynnin osapuolille.

Siviiliprosesseissa voi Virossa käyttää todisteita, jotka on hankittu toisessa maassa kyseisen maan lainsäädännön mukaisesti, jos niiden hankkimiseksi toteutettu prosessitoimi ei ole ristiriidassa Viron siviilioikeudenkäynnin periaatteiden kanssa. Virolaisen tuomioistuimen kokoonpano, joka on pyytänyt todisteiden vastaanottamista jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1206/2001 mukaisesti, tai pyynnön perusteella toimiva tuomari, voivat kyseisen asetuksen mukaisesti olla läsnä ja osallistua todisteiden vastaanottamiseen toisen maan tuomioistuimessa. Asianosaiset, näiden edustajat ja asiantuntijat voivat osallistua todisteiden vastaanottamiseen samalla tavoin kuin niillä on oikeus osallistua todisteiden vastaanottamiseen Virossa. Edellä mainitun asetuksen 17 artiklan 3 kohdassa sallitun mukaisesti virolaisen tuomioistuimen vastaanottaessa suoraan todisteita jossain muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa vastaanottamiseen voi osallistua asiaa käsittelevän tuomioistuimen kokoonpano, pyynnön perusteella toimiva tuomari tai tuomioistuimen nimeämä asiantuntija.

Jos todisteita pitää vastaanottaa muualla kuin Euroopan unionin jäsenvaltiossa, tuomioistuin pyytää todisteiden vastaanottamista ulkomailla siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa koskevan yleissopimuksen mukaisesti todisteiden vastaanottamista toimivaltaisen laitoksen välityksellä. Tuomioistuin voi vastaanottaa todisteita ulkomailla myös Viroa asianomaisessa maassa edustavan lähetystön tai toimivaltaisen konsulivirkamiehen välityksellä, jos sitä ei ole kielletty asianomaisen maan lainsäädännössä.

Todisteen esittänyt tai todisteiden hankkimista pyytänyt osapuoli voi luopua todisteesta ja peruuttaa sen vain toisen osapuolen suostumuksella, jollei laissa toisin säädetä.

1.6 Kirjallinen menettely

Yksinkertaistettua menettelyä sovellettaessa asian voi ratkaista kirjallisessa menettelyssä. Tuomioistuin varmistaa osapuolten perusoikeuksien, perusvapauksien ja olennaisten menettelyoikeuksien noudattamisen sekä kuulee osapuolia näiden pyynnöstä. Kuulemista varten ei tarvitse järjestää oikeudenistuntoa. Tuomioistuin voi luopua kirjallisesta esitutkinnasta tai oikeudenistunnosta.

1.7 Tuomion sisältö

Tuomiossa on johdanto-osa, tuomiolauselma, kuvaileva osa ja perusteluosa.

Johdanto-osassa mainitaan

• päätöksen tehneen tuomioistuimen nimi
• päätöksen tehneen tuomarin nimi
• päätöksen julkistamisaika ja -paikka
• riita-asian numero
• kanteen kohde
• riita-asian arvo
• osapuolten nimet ja henkilötunnukset tai yritysrekisterinumerot
• osapuolten osoitteet, jos se on selvästi tarpeen päätöksen täytäntöönpanemiseksi tai tunnustamiseksi
• osapuolten edustajien nimet, ja jos edustajat ovat vaihtuneet, viimeisten edustajien nimet
• viimeisen oikeudenistunnon ajankohta tai viittaus asian ratkaisemiseen kirjallisessa menettelyssä.

Tuomion kuvailevassa osassa esitetään vaatimusten ja niitä koskevien väitteiden, vastaväitteiden ja esitettyjen todisteiden olennainen sisältö lyhyesti ja loogisessa järjestyksessä.

Tuomion perusteluosaan merkitään tuomioistuimen tunnustamat olosuhteet ja niistä tehdyt päätelmät ja päätelmien perustana olevat todisteet sekä tuomioistuimen soveltamat lait. Tuomioistuimen on tuomiossa perusteltava, miksei se hyväksy kantajan tai vastaajan esittämiä tosiseikkoja. Sen on analysoitava kaikki todisteet. Jos tuomioistuin ei ota jotakin todistetta huomioon, sen on perusteltava se tuomiossa. Jos tuomioistuin hyväksyy vaihtoehtoisen vaatimuksen, sen ei tarvitse perustella toisen vaihtoehtoisen vaatimuksen hylkäämistä.

Jos tuomioistuin käsittelee kanteen yksinkertaistetussa menettelyssä, se voi jättää tuomiosta pois kuvailevan ja perusteluosan tai mainita perusteluosassa vain oikeudelliset perustelut ja päätelmän perustana olevat todisteet.

Tuomiolauselmassa tuomioistuin antaa selkeän ja yksiselitteisen ratkaisun osapuolten vaatimuksiin, ratkaisua vailla oleviin hakemuksiin ja sovellettaviin turvaamistoimiin liittyviin kysymyksiin. Tuomiolauselman oltava selkeä ja täytäntöönpantavissa ilman tuomion muita tekstiosuuksia.

Siihen merkitään myös miten, mihin mennessä ja mihin tuomioistuimeen päätöksestä voi valittaa, sekä mainitaan, että valitus voidaan käsitellä kirjallisessa menettelyssä, jos hakemuksessa ei pyydetä sen käsittelemistä oikeudenistunnossa. Yksipuolisessa tuomiossa mainitaan oikeus nostaa päätöksestä takaisinsaantikanne. Tuomiolauselmassa selitetään myös, että silloin kun muutoksenhaun tekijä haluaa oikeusapua (esim. vapautusta muutoksenhausta perittävästä valtion käsittelymaksusta), hänen on oikeudenkäynnin määräaikojen noudattamiseksi tehtävä prosessitoimi eli tehtävä muutoksenhaku muutoksenhaun määräajan puitteissa.

1.8 Kulujen korvaaminen

Yleiset periaatteet:

• Kannemenettelyssä kuluista vastaa hävinnyt osapuoli.
• Hävinneen osapuolen on korvattava toiselle osapuolelle oikeudenkäyntikulujen lisäksi oikeudenkäynnistä aiheutuneet muut kuin oikeudenkäyntiin liittyvät kulut.
• Oikeudenkäyntikuluja ovat valtion käsittelymaksu, vakuus ja asian käsittelystä aiheutuvat kulut. Asian käsittelystä aiheutuvia kuluja ovat  a) todistaja-, asiantuntija- ja tulkkauskulut sekä tuomioistuimen asiantuntijoista annetun lain nojalla kulut, jotka ovat aiheutuneet asiantuntija-arvion tekemisen yhteydessä henkilölle, joka ei ole osapuolena oikeudenkäynnissä b) asiakirjanäytön ja fyysisten todisteiden hankkimiseen liittyvät kulut c) tutkintaan liittyvät kulut, mukaan lukien tuomioistuimen matkakulut d) kulut, jotka aiheutuvat haastemiesten suorittamasta oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksiantamisesta ja toimittamisesta ulkomaille tai ekstraterritoriaalisille Viron kansalaisille e) oikeudenkäyntiasiakirjojen luovuttamisesta aiheutuvat kulut f) riita-asian arvon määrittelystä aiheutuvat kulut. Muita kuin oikeudenkäyntiin liittyviä kuluja ovat a) oikeudenkäynnin osapuolten edustajien kulut b) oikeudenkäynnin osapuolille oikeudenkäynnin yhteydessä aiheutuvat matka-, posti-, viestintä- ja majoituskulut sekä muut vastaavat kulut c) oikeudenkäynnin osapuolten saamatta jääneet palkat tai muut saamatta jääneet vakituiset tulot d) laissa säädettyjen esitutkintamenettelyjen kulut, paitsi jos kanne nostetaan yli kuusi kuukautta esitutkintamenettelyn jälkeen e) kanteen turvaamiseen liittyvä haastemiehen palkkio ja kanteen turvaamista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta aiheutuvat kulut f) haastemiehen palkkio oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksiantamisesta g) haastemiehen palkkio Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 655/2014 perusteella tehdyn eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräyksen toteuttamisesta, eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräyksen toteuttamiskulut sekä haastemiesten ja konkurssipesän hoitajien liiton palkkio saman määräyksen nojalla esitetyn tietopyynnön käsittelystä h) oikeudenkäyntikuluihin liittyvää oikeusapua koskevan hakemuksen käsittelykulut i) sovittelumenettelyyn osallistumisen kulut silloin kun tuomioistuin on velvoittanut osapuolet osallistumaan.
• Osapuolen laillisen edustajan oikeudenkäyntikulut korvataan samoin edellytyksin kuin osapuolten menettelykulut.
• Jos kanteen vaatimukset täyttyvät osittain, oikeudenkäyntikulut jaetaan tasan osapuolten kesken, jollei tuomioistuin jaa niitä suhteutetusti tai määrää kuluja kokonaan tai osittain osapuolten itsensä kannettaviksi.

Kulujen jakautuminen merkitään lopulliseen päätökseen. Määrät vahvistetaan oikeudenkäyntikulujen määrittämistä koskevien sääntöjen mukaisesti joko asiakysymyksen osalta tehdyssä lopullisessa päätöksessä tai erillisessä menettelyssä sen jälkeen kun asiakysymyksen osalta tehty lopullinen päätös on tullut voimaan.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Käräjäoikeus voi merkitä yksinkertaistetussa menettelyssä annettuun tuomioon antavansa luvan hakea tuomioon muutosta. Käräjäoikeus antaa tällaisen luvan ennen kaikkea silloin kun se katsoo, että muutoksenhakutuomioistuimen ratkaisu on tarpeen piirituomioistuimen lausunnon saamiseksi jostakin oikeuskysymyksestä. Muutoksenhakulupaa ei tarvitse perusteella.

Jos tuomio annetaan yksinkertaistetussa menettelyssä, tuomioistuin merkitsee tuomiolauselmaan, miten ja milloin tuomioon voi hakea muutosta. Piirituomioistuin voi käsitellä yksinkertaistetussa menettelyssä annettua tuomiota ilman käräjäoikeuden lupaa, ja myös muutosta voi hakea ilman käräjäoikeuden lupaa. Jos käräjäoikeus ei ole antanut valituslupaa, piirituomioistuin käsittelee muutoksenhaun, jos käräjäoikeuden päätökseen on voinut vaikuttaa selkeä virhe lainsäädännön soveltamisessa tai tosiseikkojen toteamisessa. Piirituomioistuin voi kuitenkin kieltäytyä käsittelemästä muutoksenhakua sen vähäisen rahallisen arvon vuoksi ainoastaan silloin, kun asia ratkaistiin käräjäoikeudessa todennäköisesti oikein ja asian jatkokäsittely muutoksenhakumenettelyssä aiheuttaisi vain tarpeettomia kuluja sekä ajallisesti että rahallisesti. Piirituomioistuin ei voi jättää muutoksenhakua käsittelemättä pelkästään sillä perusteella, että tuomio on annettu yksinkertaistetussa menettelyssä. Tuomioon, jonka ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on antanut eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä, voivat hakea muutosta asianosaiset ja itsenäisiä kanteita esittävät kolmannet osapuolet mainitun tuomion antaneen käräjäoikeuden toimivaltaisuuden mukaan määräytyvässä piirituomioistuimessa. Vaikka kolmas osapuoli ei esittäisi itsenäistä kannetta, se voi hakea muutosta, jos muutoksenhaku ei ole ristiriidassa sen kantajan tai vastaajan valituksen kanssa, jonka puolella kolmas osapuoli osallistuu menettelyyn. Kun kyseessä on valituksen tai muun menettelytoimen tekeminen, kolmanteen osapuoleen sovelletaan samaa määräaikaa kuin kantajaan tai vastaajaan, jonka puolella kolmas osapuoli osallistuu oikeudenkäyntiin.

Muutosta ei voi hakea, jos molemmat osapuolet ovat luopuneet valitusoikeudesta tuomioistuimelle jätetyssä hakemuksessa.

Muutosta on haettava 30 päivän kuluessa siitä, kun tuomio on annettu tiedoksi muutoksenhakijalle, tai viiden kuukauden kuluessa ensimmäisen asteen tuomioistuimen tuomion julkistamisesta.

Jos muutoksenhaun määräajan aikana asiassa tehdään täydentävä päätös, määräaika alkaa täydentävän päätöksen tiedoksiantamisesta uudestaan myös alun perin tehdyn päätöksen osalta. Jos täydennetään sellaista tuomiota, jossa ei ole kuvailevaa osaa tai perusteluosaa, muutoksenhaun määräaika alkaa puuttuvan osan osalta uudestaan täydellisen tuomion tiedoksiantamisesta.

Muutoksenhaun määräaikaa voidaan molempien osapuolten suostumuksella lyhentää tai pidentää niin, että se on enintään viisi kuukautta tuomion julkistamisesta.

Muutoksenhaussa voi vedota ainoastaan siihen, että ensimmäisen oikeusasteen päätös perustuu oikeudelliseen virheeseen tai että muutoksenhakumenettelyssä pitäisi siinä huomioon otettavien tosiseikkojen ja todisteiden perusteella tehdä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätöksestä poikkeava päätös.

Hakemuksessa on oltava muun muassa seuraavat tiedot: 1) valituksen kohteena olevan päätöksen tehneen tuomioistuimen nimi, päätöksen päivämäärä ja asian numero 2) selkeästi ilmaistu muutoksenhakijan vaatimus, johon on merkitty, miltä osin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätökseen haetaan muutosta ja millaista ratkaisua piirituomioistuimelta haetaan 3) perustekirjelmä 4) valituksen kohteena olevan päätöksen tiedoksiantopäivä.

Perustelukirjelmässä on oltava seuraavat tiedot: 1) minkä oikeudellisen virheen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on päätöksessään tai päätöstä tehdessään tehnyt tai millaisen tosiseikan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tunnustanut väärin tai riittämättömästi 2) mistä oikeudellinen virhe tai tosiseikan väärä tai riittämätön tunnustaminen johtuu 3) viittaus todisteisiin, joilla hakija haluaa tukea tosiseikkoja koskevia väitteitään.

Muutoksenhakuun on lisättävä asiakirjatodisteet, joita ei esitetty ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa ja joiden hyväksymistä hakija pyytää tuomioistuimelta. Jos muutoksenhaun tueksi esitetään uusia tosiseikkoja ja todisteita, hakemuksessa on mainittava, miksei kyseisiä tosiseikkoja ja todisteita ollut esitetty ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle.

Jos hakija toivoo, että tuomioistuin kuulee todistajaa, määrää menettelyn osapuolen lausuman annettavaksi valaehtoisena tai pyytää asiantuntijanlausuntoa tai määrää katselmuksen, toive on esitettävä hakemuksessa perusteluineen. Tällöin hakemukseen on kirjattava todistajien tai asiantuntijoiden nimet, osoitteet ja yhteystiedot, jos ne ovat tiedossa.

Hakemuksessa on mainittava, jos hakija toivoo, että asia käsitellään oikeudenistunnossa. Jollei tällaista mainintaa ole, hakijan katsotaan suostuneen kirjalliseen menettelyyn.

Jos tuomioistuimen päätöksessä ei ole kuvailevaa osaa tai perusteluosaa, käräjäoikeudelle on ilmoitettava kymmenen päivän kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta aikeesta tehdä muutoksenhaku. Tuomioistuin täydentää päätöstä lisäämällä siihen puuttuvan osan kirjallisessa menettelyssä. Kun päätöstä täydennetään, muutoksenhaun esittämisen määräaika alkaa uudelleen täydennetyn päätöksen tiedoksiantamisesta. Muutoksenhakumenettelyn osapuoli voi tehdä piirituomioistuimen päätöksestä korkeimmalle oikeudelle kassaatiovalituksen, jos piirituomioistuin on vakavasti rikkonut oikeudenkäyntimenettelyä koskevaa lainsäädäntöä tai soveltanut väärin aineellisen oikeuden säännöstä. Vaikka kolmas osapuoli ei esittäisi itsenäistä kannetta, se voi tehdä kassaatiovalituksen siviiliprosessilaissa säädetyin edellytyksin.

Kassaatiovalitusta ei voi tehdä, jos molemmat osapuolet ovat luopuneet valitusoikeudesta tuomioistuimelle jätetyssä hakemuksessa.

Kassaatiovalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä kun tuomio on toimitettu valituksentekijälle tai viiden kuukauden kuluessa piirituomioistuimen tuomion julkistamisesta.

Jos pyydetään asian uudelleen tutkimista eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 861/2007 18 artiklan nojalla, asian ratkaisseelle käräjäoikeudelle on esitettävä takaisinsaantihakemus. Takaisinsaantihakemus on esitettävä yksipuolisen tuomion antaneelle käräjäoikeudelle 30 päivän kuluessa yksipuolisen tuomion tiedoksiantamisesta. Jos yksipuolinen tuomio annetaan tiedoksi julkisesti, takaisinsaantihakemuksen voi esittää 30 päivän kuluessa siitä, kun vastaaja on saanut tietää yksipuolisesta tuomiosta tai sen täytäntöönpanemiseksi aloitetusta täytäntöönpanomenettelystä.

Tämän sivun alkukielistä versiota on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Vähäiset vaatimukset - Irlanti

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Irlannin lainsäädännössä säädetään tällaisesta menettelystä vaihtoehtona yksityisoikeudelliselle vaatimukselle. [Ks. lisätietoja District Court (Small Claims Procedure) Rules 1997 and 1999)]. Palvelua tarjoavat alemman oikeusasteen tuomioistuimen kansliat, ja tarkoituksena on käsitellä kuluttajavalituksia edullisesti ilman lakimiehen palveluja. Vähäisiä (enintään 2 000 euron suuruisia) vaatimuksia koskeva menettely voidaan käynnistää myös internetin kautta.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn soveltamisalaan kuuluvat seuraavat vaatimukset:

i) vaatimus, joka koskee tavaroita tai palveluja, jotka on ostettu yksityiskäyttöön niitä liiketoimintansa yhteydessä myyvältä henkilöltä (kuluttajariita-asioita koskevat vaatimukset)

ii) vähäisiä omaisuusvahinkoja koskeva vaatimus (pois lukien henkilövahingot)

iii) tietyntyyppisistä vuokrakiinteistöistä maksetun vuokratakuun palauttamatta jättämistä koskeva vaatimus. Esimerkkinä voidaan mainita vapaa-ajan asunto, huone tai asunto samassa kiinteistössä, jossa omistaja asuu, kun vaatimus on enintään 2 000 euroa.

Vaatimukset, jotka koskevat vuokranantajan tai vuokralaisen vaatimuksia taikka vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn ulkopuolelle jäävää vuokra-asuntoa, käsittelee lautakunta (Private Residential Tenancies Board, osoite: 2nd Floor, O’Connell Bridge House, D’Olier Street, Dublin 2). Verkkosivut: https://www.rtb.ie

Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn ulkopuolelle jäävät seuraavista johtuvat vaatimukset:

i) lunastusoikeuden käsittävät vuokrasopimukset

ii) leasing-sopimuksen rikkominen

iii) velat.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Jotta menettelyn käyttämistä koskevat edellytykset täyttyisivät, kuluttajan on täytynyt ostaa tavarat tai palvelut yksityiskäyttöön niitä liiketoimintansa yhteydessä myyvältä henkilöltä. Tammikuusta 2010 myös liiketoiminnan harjoittaja on voinut käyttää menettelyä toiseen liiketoiminnan harjoittajaan kohdistuvissa vaatimuksissa. Alemman oikeusasteen tuomioistuimen kirjaaja (Small Claims Registrar) käsittelee vähäiset vaatimukset. Kirjaaja pyrkii mahdollisuuksien mukaan neuvotteluratkaisuun ilman tuomioistuinkäsittelyä. Jos asiaa ei saada ratkaistua, kirjaaja vie vaatimuksen alemman oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Kantajan on oltava varma sen henkilön tai yrityksen nimestä ja osoitteesta, jolle hän haluaa esittää vaatimuksensa. Jos kyseessä on yritys, on käytettävä sen täsmällistä oikeudellista nimeä. Näiden tietojen on oltava oikein, jotta haastemies (Sheriff) voi panna tuomioistuimen määräyksen täytäntöön.

Jos vähäisiä vaatimuksia käsittelevä kirjaaja vastaanottaa ilmoituksen, jossa vastaaja kiistää kanteen tai esittää vastakanteen, rekisterinpitäjä ottaa yhteyttä kantajaan ja antaa jäljennöksen vastaajan vastauksesta korvausvaatimukseen. Kirjaaja voi kuulla molempia osapuolia ja neuvotella heidän kanssaan sovinnon aikaansaamiseksi.

Jos vastaaja myöntää vaatimuksen oikeaksi, hän on velvollinen toimittamaan ilmoituksen kirjaamoon asianmukaisella lomakkeella (Notice of Acceptance of Liability). Jos vastaaja ei vastaa, pyyntö käsitellään automaattisesti riidattomana. Alemman oikeusasteen tuomioistuin ratkaisee silloin asian kantajan hyväksi, eikä tämän tarvitse olla paikalla oikeuden istunnossa. Tuomioistuin määrää, että vaadittu rahamäärä maksetaan kantajalle lyhyessä määräajassa.

1.3 Lomakkeet

Vähäisiä vaatimuksia käsittelevä kirjaaja antaa kantajalle hakulomakkeen. Sen voi myös ladata tuomioistuinlaitoksen verkkosivuilta https://www.courts.ie

1.4 Neuvonta

Koska vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn tarkoitus on käsitellä kuluttajavalituksia edullisesti ilman asianajajan palveluja, oikeudellista apua tai neuvontaa ei yleensä tarvita tämäntyyppisissä vaatimuksissa.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Jos asia menee tuomioistuinkäsittelyyn, osapuolten on saavuttava alemman oikeusasteen tuomioistuimen istuntoon. Asia käsitellään julkisesti osana tuomioistuimen tavanomaista istuntoa. Kun asian käsittely alkaa, tuomioistuimen kirjaaja pyytää kantajan todistajanaitioon esittämään todisteita. Kantajan on vannottava todistajanvala tai annettava vakuutus. Vastaaja voi kuulustella kantajaa vaatimukseen liittyvissä asioissa. Myös vastaajalle annetaan mahdollisuus esittää todisteita. Vastapuoli tai tämän mahdollinen laillinen edustaja voi kuulustella kutakin todistajaa. Osapuolilla on myös oikeus kutsua todistajia tai toimittaa todistajien kertomuksia. He joutuvat kuitenkin maksamaan itse kulunsa, koska menettelyä ei ole suunniteltu kattamaan niitä vaan helpottamaan vähäisten vaatimusten käsittelyä kohtuuhintaisessa oikeuspaikassa.

1.6 Kirjallinen menettely

Jos vähäisiä vaatimuksia käsittelevä kirjaaja ei pysty ratkaisemaan asiaa, kantajan on istuntopäivänä esitettävä asiakirjatodisteet, kuten kirjeet, kuitit tai laskut. Tämän lisäksi molemmille osapuolille annetaan tilaisuus esittää todisteita suullisesti, ja heitä voidaan ristikuulustella.

1.7 Tuomion sisältö

Jos asia ratkaistaan kantajan hyväksi, alemman oikeusasteen tuomioistuin antaa määräyksen, että vaadittu rahamäärä on maksettava kantajalle lyhyessä määräajassa.

1.8 Kulujen korvaaminen

Osapuolet voivat käyttää oikeudellisen neuvonantajan palveluja, mutta heillä ei ole oikeutta periä kulujaan toiselta osapuolelta vaikka asia ratkaistaisiin heidän hyväkseen. Vähäisiä vaatimuksia koskeva menettely on otettu käyttöön nimenomaan sen vuoksi, että vaatimuksia voidaan esittää palkkaamatta asianajajaa.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Sekä kantajalla että vastaajalla on oikeus hakea alemman oikeusasteen tuomioistuimen määräykseen muutosta ylemmässä oikeusasteessa (Circuit Court). Circuit Court voi myöntää korvauksia kuluista, mutta asia riippuu yksittäisen tuomarin harkinnasta.

Linkkejä

https://www.courts.ie

https://www.courts.ie/small-claims

http://www.citizensinformation.ie/en/justice/courts_system/small_claims_court.html

https://www.courts.ie/small-claims

Tämän sivun alkukielistä versiota on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla: .

Vähäiset vaatimukset - Kreikka

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Onko käytössä vähäisiä vaatimuksia koskeva menettely (toisin sanoen tavanomaiseen menettelyyn verrattuna yksinkertaistettu menettely, jota sovelletaan tietyn rahamääräisen kynnysarvon alittaviin vaatimuksiin tai tietyntyyppisiin riita-asioihin rahamääräisen vaatimuksen suuruudesta riippumatta)?

Vähäisiin vaatimuksiin sovellettavista erityissäännöistä säädetään siviiliprosessilain II luvun 466–472 §:ssä.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Vähäisiin vaatimuksiin sovelletaan seuraavia erityissääntöjä: 1) jos riidan kohde kuuluu rauhantuomioistuimen (irinodikío) toimivaltaan ja kyseessä ovat saatavat ja oikeudet, jotka koskevat enintään 5 000 euron arvoista irtainta omaisuutta tai sen hallussapitoa, ja 2) kun riidan kohteen arvo on suurempi kuin 5 000 euroa, jos kantaja ilmoittaa hyväksyvänsä enintään 5 000 euron suuruisen korvauksen asiassa esitetyn vaatimuksen sijaan. Tällöin vastaaja velvoitetaan vaihtoehtoisesti joko maksamaan asiassa pyydetty määrä tai rauhantuomioistuimen päätöksessä esitetyn arvion mukainen määrä.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Menettely on pakollinen.

Tuomioistuin tai osapuolet eivät voi käyttää tavallista menettelyä vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn sijaan.

1.3 Lomakkeet

Lomakkeita ei ole.

1.4 Neuvonta

Jos kantajalla ei ole asianajajaa, voiko hän saada menettelyihin liittyvää neuvontaa (esim. tuomioistuimen virkailijalta tai tuomarilta)? Jos voi, missä laajuudessa?

Osapuolet voivat edustaa itseään oikeudessa. Osapuolta voi edustaa tämän puoliso, suoraan ylenevässä ja alenevassa polvessa olevat sukulaiset, verisukulaiset toiseen polveen asti ja sukulaiset avioliiton kautta toiseen polveen asti tai osapuolen palkkaama työntekijä. Puolisoiden katsotaan aina olevan toistensa täysivaltaisia edustajia, ja puoliso voi nimittää muita täysivaltaisia edustajia. Tällaisessa tapauksessa osapuoli tai tämän edustajat (jotka eivät ole asianajajia) eivät saa neuvontaa tuomioistuimen virkailijoilta tai tuomarilta.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Sovelletaanko todisteiden vastaanottamiseen joustavampia sääntöjä kuin tavallisessa menettelyssä? Jos sovelletaan, mitkä nämä säännöt ovat ja missä laajuudessa niitä sovelletaan?

Vähäisiä vaatimuksia koskevien menettelysäännösten mukaisesti asiaa käsittelevä rauhantuomari (irinodíkis) voi sallia poikkeuksia tavanomaiseen menettelyyn ja ottaa huomioon todisteita, jotka eivät täytä oikeudellisia vaatimuksia. Hän voi milloin tahansa valita vapaasti menettelyn, jolla tosiseikat saadaan todennäköisimmin, nopeimmin ja taloudellisesti edullisimmalla tavalla selville.

1.6 Kirjallinen menettely

Vaatimus voidaan jättää rauhantuomioistuimen kirjaamoon tai esittää suullisesti rauhantuomarille, jolloin asiasta laaditaan pöytäkirja. Vaatimuksen on sisällettävä a) selkeä esitys tosiseikoista, joihin vaatimus lain mukaisesti perustuu ja jotka oikeuttavat sen, että kantaja nostaa vaatimuksen vastaajaa vastaan, b) täsmällinen kuvaus riidan kohteesta, c) vaatimukset ja d) näyttö.

1.7 Tuomion sisältö

Tuomio annetaan suullisena julkisessa istunnossa, yleensä välittömästi tapauksen käsittelyn jälkeen istunnon vielä jatkuessa ennen kuin rauhantuomari aloittaa seuraavan tapauksen käsittelyn. Tuomiota ei anneta tiedoksi, jos pöytäkirjassa todetaan, että tuomio annettiin osapuolten, näiden asianajajien tai edustajien läsnä ollessa.

1.8 Kulujen korvaaminen

Kuluja ei korvata.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Vähäisiä vaatimuksia koskeviin tuomioihin ei voi hakea muutosta.

Tämän sivun alkukielistä versiota on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Vähäiset vaatimukset - Espanja

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Kyllä, on olemassa suullinen menettely (procedimiento de juicio verbal) vaatimuksille, jotka ovat määrältään enintään 6 000 euroa. Se ei kuitenkaan rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 861/2007 säädetyn eurooppalaisen vähäisiin vaatimuksiin sovellettavan menettelyn mahdollista soveltamista silloin, kun soveltamisen edellytykset täyttyvät.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Suullisessa menettelyssä määrä on enintään 6 000 euroa.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Menettely aloitetaan kirjallisella haastehakemuksella.

1.3 Lomakkeet

Ei ole vakiomuotoisia lomakkeita, joita olisi pakko käyttää. Useita alioikeuksia edustavilla Decanato-tuomioistuimilla on kuitenkin käytössä yhdenmukaistettuja vakiolomakkeita enintään 2 000 euron suuruisia vaateita varten. Hakijaa varten on vaatimuslomake ja vastaajaa varten vastauslomake.

Lomakkeet voi ladata Espanjan yleisen oikeusneuvoston (Consejo General del Poder Judicial) verkkosivustolta.

Jos vaatimuksen arvo on yli 2 000 euroa, on käytettävä asianajajaa (abogado) ja oikeudenkäyntiavustajaa (procurador). Vaatimusta tai vastausta ei käsitellä ilman mainittujen asianajajien allekirjoitusta.

Se, että vastaaja ei toimita vastausta, ei tarkoita, ettei vaatimusta otettaisi käsiteltäväksi, vaan ainoastaan sitä, että asiasta annetaan yksipuolinen tuomio ja oikeudenkäynti jatkuu.

1.4 Neuvonta

Jos vaatimus on alle 2 000 euroa, asianomainen voi edustaa itseään suullisessa menettelyssä. Jos taas vaadittu määrä on suurempi, hänen on turvauduttava asianajajaan ja oikeudenkäyntiavustajaan.

Jos kantajan asianajaja ja oikeudenkäyntiavustaja eivät edusta tätä asian käsittelyssä tai jos kantaja ei itse osallistu asian käsittelyyn silloin kun asianajajan ja oikeudenkäyntiavustajan osallistumista ei edellytetä, kantajan katsotaan luopuneen vaatimuksestaan, mutta vastaaja voi vaatia asian ratkaisemista sillä perusteella, että hänellä on oikeutettu intressi siihen.

Jos vastaaja ei saavu paikalle, oikeudenkäynti jatkuu.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Todisteiden vastaanottamiseen sovelletaan yleisiä sääntöjä, joiden mukaisesti kaikenlaiset todisteet hyväksytään ja todisteita voidaan pyytää ja esittää myös ennen oikeuden istuntoa.

1.6 Kirjallinen menettely

Vaatimus ja vastaus siihen esitetään kirjallisesti. Menettelyyn liittyvät kysymykset ratkaistaan oikeudenkäynnissä. Todisteet esitetään suullisesti ja keskitetysti oikeuden istunnossa.

1.7 Tuomion sisältö

Tuomio perusteluineen annetaan kirjallisesti niin kuin muissakin menettelyissä.

1.8 Kulujen korvaaminen

Jos asianajajan ja oikeudenkäyntiavustajan käyttäminen on pakollista ja tuomiossa määrätään oikeudenkäyntikuluista, asianosainen, jonka hyväksi tuomio on annettu, voi vaatia oikeudenkäyntikulujen korvaamista niiden arvioimisen jälkeen ja sillä edellytyksellä, että ne eivät ylitä kolmannesta menettelyn kuluista, kullekin asianosaiselle, jonka hyväksi tuomio on annettu.

Silloin kun asianosainen, jonka oikeudenkäyntikulut on määrätty korvattavaksi, ei asu sillä paikkakunnalla, jolla oikeutta käytiin, hänelle voidaan korvata myös oikeudenkäyntiavustajan käyttämisestä aiheutuneet kulut, vaikka tämän käyttäminen ei olisi ollut pakollista.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Tuomioon voi hakea muutosta, jos vaadittu määrä on yli 3 000 euroa. Muutosta on haettava kirjallisesti tuomion antaneelta tuomioistuimelta 20 päivän kuluessa.

Muutoksenhakua koskevasta päätöksestä voi valittaa maakunnalliseen ylioikeuteen (Audiencia Provincial), joka kokoontuu yhden tuomarin kokoonpanossa. Maakunnallisen ylioikeuden tuomiosta ei voi enää valittaa. Siitä voi kuitenkin tehdä kassaatiovalituksen eräillä itsehallintoalueilla, joilla on omat siviilioikeutensa.

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Vähäisiä vaatimuksia koskevat kanteet käsitellään yleisten tuomioistuinten paikallistoimipisteissä (chambre de proximité) tai niiden käsittelyyn toimivaltaisen tuomarin (juge des contentieux de la protection) edessä siviiliprosessilain 756 §:n ja sitä seuraavien pykälien mukaisesti.

Menettely on suullinen, mutta asianosaiset voivat halutessaan esittää huomautuksia myös kirjallisesti.

Kanteessa voidaan mainita, että kantaja suostuu menettelyyn, jossa asia ratkaistaan ilman kuulemisistuntoa (siviiliprosessilain 757 §). Siviiliprosessilain 828 §:n nojalla asianosaiset voivat myös missä tahansa menettelyvaiheessa antaa nimenomaisen suostumuksensa siihen, että asia ratkaistaan tällä tavoin. Ilman asianosaisten kuulemista tapahtuva menettely otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2020 eurooppalaisen vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn mallin mukaisesti.

Jos istunto järjestetään, kirjaamo kutsuu asianosaiset paikalle saantitodistuskirjeellä. Jos vastaaja ei ole saanut kutsua, tuomari voi pyytää kantajaa toimittamaan kutsun vastaajalle haastemiehen (huissier) välityksellä.

Ennen kanteen (demande en justice) nostamista asianosaisten on yritettävä ratkaista asia sovittelussa, joka voidaan suorittaa niiden valinnan mukaan joko tuomioistuimessa tai tuomioistuimen ulkopuolella tai erityisessä sovintomenettelyssä (procédure participative). Jos osapuolet eivät suostu sovitteluun, tuomioistuin voi viran puolesta todeta, ettei kannetta oteta käsiteltäväksi.

Osapuolten ei tarvitse käyttää edustajanaan asianajajaa. Sen sijaan heitä voi edustaa esimerkiksi avio- tai avopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli, vanhempi tai sukulainen suoraan ylenevässä polvessa tai sivusukulainen tai heidän palveluksessaan oleva henkilö.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Vähäisen vaateen arvo voi olla enintään 5 000 euroa, ja käsiteltävän asian on kuuluttava edellä mainitun tuomioistuimen tai tuomarin toimivallan piiriin.

1.2 Menettelyn aloittaminen

1.3 Lomakkeet

Menettelyn käynnistämistä varten on olemassa lomake (CERFA n°11764*08).

Lomake on saatavilla Ranskan oikeushallinnon verkkosivuilla (Légifrance), kansalaisille tarkoitetuissa oikeuspalvelupisteissä (Services d’Accueil Unique du Justiciable) ja sivustolla Justice.fr.

1.4 Neuvonta

Lainsäädännössä ei säädetä oikeudellisesta neuvonnasta, koska kyseessä on yksinkertainen menettely, jossa käsiteltävien asioiden arvo on enintään 5 000 euroa ja jossa tuomari kuulee asianosaisia suoraan, paitsi jos he ovat suostuneet siihen, että asia ratkaistaan ilman kuulemisistuntoa. Asianosaiset voivat toki pyytää asianajajan joko avustamaan tai edustamaan itseään, myös oikeusapua haettuaan.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Todisteita koskevat säännöt ovat samat kuin tavanomaisessa oikeudenkäyntimenettelyssä.

1.6 Kirjallinen menettely

Asia ratkaistaan kirjallisessa menettelyssä vain jos asianosaiset suostuvat siihen, ettei kuulemisistuntoa järjestetä.

1.7 Tuomion sisältö

Tuomioon sovelletaan samoja sääntöjä kuin tavanomaisessa oikeudenkäyntimenettelyssä.

1.8 Kulujen korvaaminen

Säännöt ovat samat kuin muissa menettelyissä. Kuluja kertyy kuitenkin vähemmän, koska menettelyssä ei periaatteessa tarvita tiedoksiantamista eikä asianajajaa.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Koska riita-asian arvo on vähäinen, muutoksenhakumahdollisuutta ei ole. Tuomioon voidaan ainoastaan hakea takaisinsaantia (opposition), jos vastaaja ei ole saanut kutsua saapua oikeudenkäyntiin, tai siitä voidaan tehdä kassaatiovalitus (pourvoi en cassation), siinä tapauksessa, että vastaaja on saanut kutsun.

Linkkejä

Oikeusministeriön verkkosivut

Legifrance

Tämän sivun alkukielistä versiota on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Vähäiset vaatimukset - Kroatia

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Kroatiassa vähäisiin vaatimuksiin sovelletaan siviiliprosessilain (Zakon o parničnom postupku, maan virallisen lehden (Narodne novine) nrot 53/91, 91/92, 112/99, 129/00, 88/01, 117/03, 88/05, 2/07, 84/08, 96/08, 123/08, 57/11, 25/13, 89/14 ja 70/19) 457–467.a §:n säännöksiä, kun taas 11. heinäkuuta 2007 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 861/2007 käyttöön otettuun, vähäisiin vaatimuksiin sovellettavaan eurooppalaiseen menettelyyn sovelletaan siviiliprosessilain 507.o–507.ž §:n säännöksiä.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Kunnallisissa tuomioistuimissa (općinski sud) käsitellään enintään 10 000 kunan suuruisia vähäisiä vaatimuksia.

Kauppatuomioistuimissa (trgovački sud) käsitellään enintään 50 000 kunan suuruisia vähäisiä vaatimuksia.

Vähäisiksi vaatimuksiksi katsotaan myös vaatimukset, joissa ei ole kyse rahamääräisestä vaateesta vaan siitä, että kantaja ilmoittaa kanteessa tyytyvänsä tiettyyn summaan, joka on enintään 10 000 kunaa (menettely kunnallisessa tuomioistuimessa) tai enintään 50 000 kunaa (menettely kauppatuomioistuimessa).

Vähäisiksi vaatimuksiksi katsotaan myös vaatimukset, joissa ei ole kyse rahamääräisestä vaateesta vaan sellaisen irtaimen omaisuuden siirrosta, jonka arvoksi kantaja on ilmoittanut kanteessa enintään 10 000 kunaa (menettely kunnallisessa tuomioistuimessa) tai enintään 50 000 kunaa (menettely kauppatuomioistuimessa).

Asetusta (EY) N:o 861/2007 sovelletaan, jos vaatimuksen arvo ilman korkoja, kuluja ja kustannuksia on enintään 2 000 euroa ajankohtana, jolloin toimivaltainen tuomioistuin vastaanottaa vaatimushakemuksen.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Vähäisiä vaatimuksia käsitellään kunnallisessa tuomioistuimessa tai kauppatuomioistuimessa siviiliprosessilain 34 ja 34.b §:ssä vahvistettujen asiallista toimivaltaa koskevien sääntöjen mukaisesti. Menettely pannaan vireille toimittamalla toimivaltaiseen tuomioistuimeen täytäntöönpanohakemus, joka perustuu notaarin vahvistamaan viralliseen alkuperäiseen asiakirjaan, jos täytäntöönpanomääräystä on vastustettu aiheellisesti ja annetussa määräajassa.

1.3 Lomakkeet

Lomakkeet, hakemukset ja ilmoitukset on toimitettava joko faksilla tai sähköpostitse, ja niitä käytetään ainoastaan asetuksen (EY) N:o 861/2007 mukaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa eurooppalaisessa menettelyssä.

Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn vireillepanoa varten ei ole olemassa muita lomakkeita.

1.4 Neuvonta

Siviiliprosessilaissa ei säädetä erikseen vähäisiin vaatimuksiin liittyvästä oikeusavusta. Niitä koskevissa riita-asioissa osapuolet voivat käyttää asianajajaa.

Jos maksuttomasta oikeusavusta annetussa laissa (Zakon o besplatnoj pravnoj pomoći, virallisen lehden nrot 143/13 ja 98/19) säädetyt edellytykset täyttyvät, osapuolet voivat saada maksutonta oikeusapua.

Lisätietoa Kroatian oikeusapujärjestelmästä löytyy osoitteesta https://pravosudje.gov.hr/besplatna-pravna-pomoc/6184.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Vähäisiä vaatimuksia koskevassa menettelyssä osapuolten on viimeistään kannetta tai vastinetta toimittaessaan esitettävä kaikki seikat, joihin kanne/vastine perustuu, sekä kyseisiä seikkoja tukevat todisteet.

Maksamismääräystä vastustavassa vähäisiä vaatimuksia koskevassa menettelyssä kantajan on kannetta nostaessaan esitettävä tuomioistuimelle kaikki ne seikat, joihin kanteen vaatimus perustuu, ja niitä tukevat todisteet 15 päivän kuluessa maksamismääräyksen peruuttavan päätöksen vastaanottamisesta.

Maksamismääräystä vastustavassa vähäisiä vaatimuksia koskevassa menettelyssä vastaajan on vastinetta toimittaessaan esitettävä tuomioistuimelle kaikki seikat, joihin vastineen vaatimus perustuu, ja niitä tukevat todisteet 15 päivän kuluessa kanteen vastaanottamisesta.

Osapuolet voivat esittää valmisteluistunnossa uusia seikkoja ja/tai todisteita vain, jos osapuolet eivät itsestään riippumattomista syistä ole voineet esittää niitä kanteen/vastineen yhteydessä.

Tuomioistuin hylkää osapuolten valmisteluistunnossa esittämät seikat ja todisteet, jos edellä mainittu edellytys ei täyty.

Todisteluun sovelletaan siviiliprosessilain yleisiä sääntöjä. Niiden mukaan todisteina voidaan käyttää tapahtumapaikalla käyntiä, asiakirjoja sekä silminnäkijöiden, asiantuntijoiden ja osapuolten lausuntoja. Tuomari päättää, mitkä esitetyistä todisteista otetaan huomioon ratkaisevia seikkoja määriteltäessä.

Todistelusta on lisätietoja oikeusportaalin sivuilla ”Todistelu – Kroatia”.

1.6 Kirjallinen menettely

Vähäiset vaatimukset käsitellään kirjallisessa menettelyssä.

Vähäisiä vaatimuksia koskevassa menettelyssä vaatimus annetaan aina tiedoksi vastaajalle, jotta tämä voi esittää vastineen. Kutsussa saapua valmisteluistuntoon tuomioistuin ilmoittaa osapuolille, että kantajan katsotaan luopuneen vaatimuksestaan, jos tämä ei saavu valmisteluistuntoon, että istunnossa ei voi esittää uusia seikkoja ja/tai todisteita lukuun ottamatta siviiliprosessilain 461.a §:n 6 momentissa tarkoitettuja tapauksia (joissa osapuolet eivät itsestään riippumattomista syistä ole voineet esittää kyseisiä seikkoja ja/tai todisteita kanteessaan/vastineessaan tai kyseisen pykälän 3 ja 4 momentissa tarkoitetuissa huomautuksissaan), että valmisteluistunnossa päätetään asian esikäsittely ja toimitetaan myös pääkäsittely, paitsi jos se ei ole mahdollista siviiliprosessilain 461.a §:n 6 momentissa tarkoitettujen olosuhteiden vuoksi, ja että päätöksestä voi valittaa vain vetoamalla aineellisen oikeuden virheelliseen soveltamiseen tai siviiliprosessilain 354 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin, siviiliprosessia koskevien säännösten vakaviin loukkauksiin kyseisen momentin 3 kohdassa olevaa loukkausta lukuun ottamatta. Tässä tarkoitettuja loukkauksia ovat

• 1 kohta – tuomion antamiseen on osallistunut tuomari, joka olisi lain mukaan pitänyt jäävätä (siviiliprosessilain 71 §:n 1 momentin 1–6 kohta) tai joka oli jäävätty tuomioistuimen päätöksellä, taikka henkilö, jolla ei ole tuomarin asemaa;

• 2 kohta – on annettu päätös asiassa, joka ei kuulu tuomioistuimen toimivaltaan (siviiliprosessilain 16 §);

• 4 kohta – tuomioistuin on perustanut päätöksensä siviiliprosessilain 3 §:n 3 momentin vastaisesti sellaisiin osapuolten toimittamiin seikkoihin, joita ei olisi pitänyt ottaa tutkittavaksi;

• 5 kohta – tuomioistuin on siviiliprosessilain vastaisesti antanut tuomion vaatimuksen hyväksymisen tai siitä luopumisen perusteella tai antanut yksipuolisen tuomion tai tuomion ilman oikeudenkäyntiä;

• 6 kohta – laittoman teon tai tiedoksiannon laiminlyönnin seurauksena osapuolelle ei ole annettu mahdollisuutta tulla kuulluksi tuomioistuimessa;

• 7 kohta – tuomioistuin on siviiliprosessilain vastaisesti hylännyt osapuolen pyynnön käyttää menettelyssä äidinkieltään ja sen kirjaimistoa ja seurata menettelyä kyseisellä kielellä ja osapuoli on tehnyt asiasta valituksen;

• 8 kohta – henkilö, joka ei voi olla menettelyn osapuoli, on osallistunut menettelyyn kantajana tai vastaajana; jos osapuolena olevaa oikeushenkilöä ei ole edustanut valtuutettu henkilö; jos oikeustoimikelvottomalla osapuolella ei ole ollut oikeudellista edustajaa; jos osapuolen asiamiehellä ei ole ollut tarvittavaa valtuutusta käydä oikeutta tai toteuttaa tiettyjä prosessitoimia, paitsi jos tällainen valtuutus on myönnetty myöhemmin;

• 9 kohta – on tehty päätös asiassa, josta oli jo vireillä menettely tai josta on jo annettu lainvoimainen tuomio tai josta on jo päästy sovintoon joko tuomioistuimessa tai erityissäännösten nojalla sen ulkopuolella, mutta tuomioistuimessa saavutettua sovintoa vastaavalla tavalla;

• 10 kohta – yleisöltä on lainvastaisesti evätty pääsy oikeuden istuntoon;

• 11 kohta – tuomiossa on puutteita, joiden takia sitä ei voida ottaa tarkasteltavaksi, ja varsinkin jos tuomiolauselma ei ole ymmärrettävä; tuomiolauselma on epäjohdonmukainen tai ristiriidassa tuomion perustelujen kanssa; tuomiossa ei perustella ratkaisevia seikkoja; se, mitä tuomion perusteluissa todetaan menettelyssä annettuihin todistajanlausuntoihin liittyvistä asiakirjoista ja pöytäkirjoista, on ratkaisevien seikkojen osalta ristiriidassa näiden asiakirjojen ja pöytäkirjojen tosiasiallisen sisällön kanssa;

• 12 kohta – tuomio ylittää vaatimuksen;

• 13 kohta – on annettu ratkaisu asiassa, jossa määräaika vaatimuksen esittämiselle oli umpeutunut ja joka olisi tästä syystä pitänyt jättää tutkimatta (siviiliprosessilain 282 §:n 1 momentti);

• 14 kohta – asiaa ei ole ennen kanteen nostamista yritetty ratkaista sovittelemalla tai muulla vaihtoehtoisella riidanratkaisumenettelyllä, mistä syystä kanne olisi pitänyt hylätä.

Jos osapuolella ei ole vakituista tai tilapäistä asuinpaikkaa Kroatiassa ja jos hänen osoitteensa on tuntematon, oikeuden asiakirjojen tiedoksianto tapahtuu Kroatiaa sitovan kansainvälisen lainsäädännön ja EU:n lainsäädännön mukaisesti. Jälkimmäisellä viitataan asetuksen (EY) N:o 861/2007 13 artiklassa tarkoitettuun menettelyyn.

1.7 Tuomion sisältö

Koska tuomion sisällöstä vähäisiä vaatimuksia koskevissa riita-asioissa ei ole erityisiä säännöksiä, asiassa sovelletaan siviiliprosessilain yleisiä säännöksiä ja varsinkin 338 §:ää, jonka mukaan kirjallisessa tuomiossa on oltava johdanto-osa, tuomiolauselma ja perustelut.

Tuomion johdanto-osan on sisällettävä maininta siitä, että tuomio annetaan Kroatian tasavallan nimissä; tuomioistuimen nimi; yhden tuomarin kokoonpanossa toimivan tuomioistuimen tuomarin taikka tuomarineuvoston puheenjohtajan, esittelevän tuomarin ja muiden jäsenten etu- ja sukunimi; osapuolten ja heidän edustajiensa ja asiamiestensä suku- ja etunimi (tai toiminimi), henkilönumero ja vakituinen tai tilapäinen asuinpaikka (tai toimipaikka); riidan aihe lyhyesti; pääkäsittelyn päättymispäivä; maininta siitä, ketkä osapuolista ja heidän edustajistaan ja asiamiehistään olivat läsnä pääkäsittelyssä; ja tuomion antamispäivä.

Tuomiolauselma sisältää päätöksen, jolla hyväksytään tai hylätään pääasiaan liittyvät vaatimukset ja johdetut vaatimukset, sekä päätöksen saatavan olemassaolosta (siviiliprosessilain 333 §)

Tuomion perusteluissa tuomioistuin toistaa osapuolten vaatimukset ja heidän esittämänsä seikat ja todisteet. Tuomioistuin kertoo, mitkä seikat se on selvittänyt, miksi ja miten, ja jos selvitys on tapahtunut todisteiden pohjalta, mitä todisteita on esitetty ja miksi ja miten tuomioistuin on niitä arvioinut. Tuomioistuin ilmoittaa tuomion perusteluissa, mitä aineellisen oikeuden säännöksiä se on soveltanut osapuolten vaatimusten osalta. Lisäksi se ottaa tarvittaessa kantaa osapuolten näkemyksiin riidan oikeudellisista perusteista ja osapuolten esittämiin vaatimuksiin ja vastineisiin, siltä osin kuin se ei ole esittänyt perusteluja niitä koskevissa, menettelyn aikana tekemissään päätöksissä.

Yksipuolisen tuomion ja vaatimuksen hyväksymiseen tai siitä luopumiseen perustuvan tuomion perusteluissa ilmoitetaan ainoastaan tällaisen tuomion antamisen perustelut.

1.8 Kulujen korvaaminen

Päätös vähäisiä vaatimuksia koskevassa menettelyssä aiheutuvien kulujen korvaamisesta tehdään siviiliprosessilain yleisten sääntöjen mukaisesti. Niiden mukaan tapauksen kokonaan häviävän osapuolen on korvattava vastapuolelle ja tämän väliintulijalle aiheutuneet kulut.

Jos osapuolet voittavat tapauksen vain osittain, tuomioistuin määrittää ensin kunkin voitto-osuuden prosenteissa ja vähentää sitten vähemmän voitokkaan osapuolen osuuden voitokkaamman osapuolen osuudesta. Tämän jälkeen tuomioistuin laskee kaikki ne voitokkaamman osapuolen kulut erikseen ja yhteen, joita sille on aiheutunut menettelyn loppuun saattamisesta asianmukaisesti. Kuluista korvataan määrä, joka vastaa edellä mainitun vähennyslaskun tuloksena saatua prosenttiosuutta. Voitto-osuutta arvioitaessa otetaan huomioon osapuolen lopullinen vaatimus ja se, miten hyvin vaatimus on perusteltu.

Edellä esitetystä riippumatta tuomioistuin voi siviiliprosessilain 156 §:n 1 momentin nojalla määrätä osapuolen korvaamaan toiselle osapuolelle tietyt kulut. Kyseisen momentin mukaan osapuolen on lopputuloksesta riippumatta korvattava vastapuolelle kulut, jotka ovat aiheutuneet hänen omasta virheestään tai aiheuttamistaan tapahtumista.

Jos voittaneiden osapuolten voitto-osuus on lähes identtinen, tuomioistuin voi määrätä kunkin osapuolen maksamaan omat kulunsa tai osapuolen korvaamaan toisen osapuolen tietyt kulut siviiliprosessilain edellä mainitun momentin nojalla.

Tuomioistuin voi määrätä toisen osapuolen maksamaan kaikki vastapuolelle ja tämän väliintulijalle aiheutuneet kulut, jos vastapuoli on hävinnyt ainoastaan suhteellisen vähäpätöisen kanteen osan, josta ei ole aiheutunut erityisiä kuluja.

Lopputuloksesta riippumatta osapuolen on korvattava vastapuolelle kulut, jotka ovat aiheutuneet hänen omasta virheestään tai aiheuttamistaan tapahtumista.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Muutoksenhakuun sovelletaan siviiliprosessilain yleisiä säännöksiä, joiden mukaisesti vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn osapuolet voivat hakea muutosta ensimmäisen oikeusasteen tuomioihin ja päätöksiin 15 päivän kuluessa kyseisen tuomion tai päätöksen oikeaksi todistetun jäljennöksen tiedoksiantopäivästä.

Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn päättävästä tuomiosta tai päätöksestä voi valittaa ainoastaan vetoamalla aineellisen oikeuden virheelliseen soveltamiseen tai siviiliprosessilain 354 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin, siviiliprosessia koskevien säännösten vakaviin loukkauksiin kyseisen momentin 3 kohdassa tarkoitettua loukkausta lukuun ottamatta.

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Vähäisille vaatimuksille ei ole olemassa erityistä menettelyä, mutta ne kuuluvat rauhantuomarin (giudice di pace) toimivaltaan.

Rauhantuomarin käsittelemiä asioita pyritään aina yksinkertaistamaan (siviiliprosessilain 316–318 §).

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Rauhantuomarin toimivalta kattaa irtaimen omaisuuden, jonka arvo on enintään 5 000 euroa, lukuun ottamatta tapauksia, jotka lain mukaan ratkaistaan muissa tuomioistuimissa.

Rauhantuomari ratkaisee myös maantie- tai vesiliikenteessä aiheutuneiden vahinkojen korvaamista koskevat asiat, kun korvaussumma on enintään 20 000 euroa.

Arvosta riippumatta rauhantuomarilla on toimivalta seuraavissa tapauksissa:

• rajariidat ja asiat, jotka koskevat laissa tai säädöksissä vahvistettua tai tapaoikeuden mukaista puiden ja pensaiden istutusetäisyyttä
• asiat, jotka liittyvät kerrostalopalvelujen laajuuteen ja käyttöön
• asiat, jotka liittyvät asuinkäytössä olevien kiinteistöjen omistajien ja asukkaiden välisiin suhteisiin, kun on kyse kohtuuden rajat ylittävästä savun, lämmön, hajun, melun tai tärinän aiheuttamista tai vastaavista haitoista
• asiat, jotka liittyvät myöhässä oleviin sosiaaliturva- ja hyvinvointipalvelumaksuihin.

Italian parlamentti valtuutti 28. huhtikuuta 2016 annetulla lailla nro 57 hallituksen uudistamaan maallikkotuomarijärjestelmää ja korottamaan tämän uudistuksen yhteydessä maallikkotuomareiden käsittelemien asioiden enimmäisarvoa 5 000 eurosta 30 000 euroon (50 000 euroon, kun kyseessä on korvaus liikennevahingosta). Uudistusta ei ole vielä toteutettu, joten uudet säännöt eivät ole vielä voimassa.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Rauhantuomarin toimivaltaan kuuluvissa asioissa hakemus tehdään esittämällä haaste saapua rauhantuomarin istuntoon. Hakemus voidaan esittää myös suullisesti. Tällöin rauhantuomari merkitsee pöytäkirjaan, että haaste saapua rauhantuomarin istuntoon on annettu vastaajalle tiedoksi kantajan toimesta (siviiliprosessilain 316 §). Hakemuksessa on mainittava asiaa käsittelevä tuomioistuin ja osapuolet, yhteenveto tosiseikoista ja asian kohde. Tiedoksiantopäivän ja kuulemispäivän välinen aika on lyhennetty puoleen tavanomaisesta määräajasta eli 45 päivään (siviiliprosessilain 318 §). Ensimmäisessä kuulemisessa rauhantuomari haastattelee osapuolia vapaamuotoisesti ja pyrkii saamaan aikaan sovitteluratkaisun. Mahdollinen sovitteluratkaisu kirjataan pöytäkirjaan. Jos sovitteluratkaisua ei synny, rauhantuomari kehottaa osapuolia kuvailemaan lopullisesti hakemuksen, vastausten ja poikkeusten perusteena olevat tosiasiat, esittämään asiakirjat ja pyytämään tarvittavaa todistusaineistoa. Lisätodisteiden toimittamista ja pyytämistä on myös mahdollista lykätä kerran myöhempään istuntoon, jos se on osapuolten toimien vuoksi välttämätöntä. Osapuolten toimittamat asiakirjat voidaan lisätä asian käsittelyä koskevaan asiakirja-aineistoon ja säilyttää siellä käsittelyn päättymiseen asti.

1.3 Lomakkeet

Lomakkeita ei ole käytössä.

1.4 Neuvonta

Osapuolet voivat edustaa rauhantuomarin suorittamassa käsittelyssä itseään, jos asian arvo on alle 1 100 euroa (siviiliprosessilain 82 §; ks. ”Asian vieminen tuomioistuimeen”).

Muissa tapauksissa osapuolilla on oltava oikeudessa oikeudellinen avunantaja. Rauhantuomari voi kuitenkin päättää asian luonteen ja laajuuden perusteella sallia osapuolen edustaa itseään oikeudessa tämän suullisesti tai kirjallisesti esittämästä pyynnöstä.

Tuomioistuin tarkistaa viran puolesta osapuolten esittämän aineiston säännönmukaisuuden. Tarvittaessa osapuolia pyydetään täydentämään puutteelliseksi katsottuja asiakirjoja tai saattamaan ne säännönmukaisiksi.

Jos tuomioistuin toteaa edustukseen tai oikeusapuun liittyvän puutteita tai virheen, joka johtaa puolustuksen valtuutuksen mitätöimiseen, osapuolille määrätään ehdoton määräaika tilanteen korjaamiseen. Jos tilanne korjataan määräajassa, hakemuksen aineelliset ja menettelylliset vaikutukset alkavat heti ensimmäisestä ilmoituksesta (siviiliprosessilain 182 §).

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt ovat samat kuin tavanomaisessa menettelyssä. (Ks. ”Todistelu”)

1.6 Kirjallinen menettely

Yksinomaan kirjallista menettelyä ei käytetä, koska rauhantuomarin velvollisuutena on kuulla molempia osapuolia ja pyrkiä saamaan aikaan sovinto.

1.7 Tuomion sisältö

Yleensä sovelletaan tavanomaista menettelyä koskevia sääntöjä.

Uudistuksen mukaan maallikkotuomari voi päättää kohtuudenmukaisuuden perusteella (secondo equità) eli ilman viittausta oikeudellisiin sääntöihin asioista, joiden arvo on enintään 2 500 euroa.

Tällä hetkellä rauhantuomareilla on vastaava oikeus asioissa, joiden arvo on enintään 1 100 euroa.

1.8 Kulujen korvaaminen

Onko kulujen korvaamista rajoitettu? Jos on, millä tavalla?

Kulujen korvaamiseen sovelletaan yleisiä sääntöjä, joiden mukaan kulut määrätään hävinneen osapuolen maksettavaksi, paitsi jos kulut jaetaan molempien osapuolten kesken siksi, että osa vaateista on ratkaistu yhden asianosaisen ja osa toisen hyväksi, tai jos on olemassa muu perusteltu syy.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Rauhantuomarin tekemien, kohtuudenmukaisuuteen perustuvien ratkaisujen (asioissa, jotka ovat arvoltaan enintään 1 100 euroa) muutoksenhakumenettelyä muutettiin vuonna 2006 toteutetulla uudistuksella siten, että niihin voidaan nyt hakea muutosta ainoastaan menettelysääntöjen, perustuslaillisten tai yhteisösääntöjen tai asiaa koskevien menettelysääntöjen rikkomisen vuoksi.

Sääntöjä sovelletaan 2. päivän maaliskuuta 2006 jälkeen annettuihin tuomioihin (asetuksen 2006/40 27 §).

Ennen kyseistä päivämäärää annettuihin kohtuudenmukaisuuteen perustuviin ratkaisuihin voi hakea muutosta kassaatiotuomioistuimessa (lakisääteisten määräaikojen puitteissa) ainoastaan perustuslain, EU:n sääntöjen tai menettelysääntöjen rikkomisen vuoksi tai puutteellisten tai näennäisten perustelujen nojalla. Rauhantuomarin antamiin sakkotuomioihin voi hakea muutosta ainoastaan kassaatiotuomioistuimessa ylimääräisin muutoksenhakukeinoin.

Muihin rauhantuomarin päätöksiin sen sijaan voi hakea muutosta tavanomaisin keinoin.

Ks. oikeuslaitosta, tuomioistuinten toimivaltaa ja asian vireillepanoa tuomioistuimessa koskevat sivut.

Linkit

Siviiliprosessilaki (Codice di procedura civile)

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Kyproksen oikeusjärjestelmässä ei ole muuta erityistä vähäisiä vaatimuksia koskevaa menettelyä kuin asetuksella (EY) N:o 861/2007 perustettu menettely. Asetuksen soveltamisesta on annettu menettelyasetus.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

1.2 Menettelyn aloittaminen

1.3 Lomakkeet

1.4 Neuvonta

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

1.6 Kirjallinen menettely

1.7 Tuomion sisältö

1.8 Kulujen korvaaminen

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Tämän sivun alkukielistä versiota on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla: .

Vähäiset vaatimukset - Latvia

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Latvian tuomioistuinjärjestelmässä on erityismenettelyjä sellaisia vähäisiä vaatimuksia varten, joissa on kyse raha- tai elatusapusaatavien perimisestä ja joiden määrä on enintään 2 100 euroa.

Vähäisistä vaatimuksista säädetään siviiliprosessilain 30.³ luvun 250.¹⁸–250.²⁷ §:ssä ja 54.¹ luvun 449.¹–449.¹² §:ssä.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely koskee vain rahasaatavan ja elatusapuvelan perimistä (siviiliprosessilain 35.¹ §:n 1 ja 3 kohta).

Velan pääoma tai elatusapuvelan kokonaismäärä ei saa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä ylittää 2 100 euroa kanteen nostamispäivänä. Elatusapuvelan kokonaismäärän ylärajaa sovelletaan kuhunkin lapseen erikseen, ja velan kokonaismäärään luetaan yhden vuoden aikana maksettavat elatusavut.

Latvian lainsäädännön vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely ei koske tapauksia, joihin sovelletaan asetusta eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 861/2007, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2007). Latvian lainsäädäntöä sovelletaan kuitenkin alioikeuden päätöksiä koskevaan muutoksenhakumenettelyyn. Euroopan unionissa rajat ylittävään elatusavun perintään sovelletaan elatusvelvoitteista annettua neuvoston asetusta (neuvoston asetus (EY) N:o 4/2009, annettu 18 joulukuuta 2008, toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa).

Latvian valtio perii kanteesta palvelumaksun, joka on 15 prosenttia vaaditusta määrästä, kuitenkin vähintään 71,41 euroa. Palvelumaksua ei kuitenkaan veloiteta lapsen tai vanhemman elatusapusaatavien perimisestä.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Tehdessään vähäisiä vaatimuksia koskevia päätöksiä tuomioistuin noudattaa tietyin poikkeuksin normaaleja menettelytapojaan. Tuomioistuin aloittaa asian käsittelyn kirjallisen kanteen perusteella.

Tuomioistuin ei ala käsitellä asiaa, ellei kannetta ole laadittu siviiliprosessilain 250 §:n 20 kohdan mukaisesti, esimerkiksi jos kantaja ei ole käyttänyt hakemuksessaan mallilomaketta, joka on vahvistettu vähäisille vaatimuksille, tai jos kantaja ei ilmoita, vaatiiko hän asian suullista käsittelyä tuomioistuimessa.

Jos kanne ei ole lain mukainen, tuomioistuimen tuomari tekee tällä perusteella päätöksen kanteen tutkimatta jättämisestä, lähettää päätöksen kantajalle ja asettaa määräajan puutteiden korjaamiselle. Määräaika ei voi olla lyhyempi kuin 20 päivää päätöksen postittamispäivästä. Tuomarin päätöksestä voi valittaa 10 päivän kuluessa tai, jos valittajan asuinpaikka on Latvian ulkopuolella, 15 päivän kuluessa.

1.3 Lomakkeet

Kanne ja sitä koskeva vastaus on esitettävä lomakkeilla, jotka on vahvistettu valtioneuvoston asetuksessa (Ministru kabinetsin asetus N:o 783, annettu 11 lokakuuta 2011, vähäisissä vaatimuksissa käytettävistä lomakkeista). Asetuksen liitteissä vahvistetaan seuraavat lomakkeet:

1. Vähäistä vaatimusta koskeva kanne, jolla peritään rahasaatavaa.
2. Vähäistä vaatimusta koskeva kanne, jolla peritään elatusapusaatavaa.
3. Vastaus vähäistä vaatimusta koskevaan kanteeseen, jolla peritään rahasaatavaa.
4. Vastaus vähäistä vaatimusta koskevaan kanteeseen, jolla peritään elatusapusaatavaa.

Asetus on saatavilla Latvian virallisen lehden (Latvijas Vēstnesis) lainsäädäntöportaalissa https://likumi.lv/doc.php?id=237849.

Vähäistä vaatimusta koskevassa lomakkeessa on ilmoitettava kantajan ja vastaajan henkilötiedot sekä seuraavat seikat:

1. Sen alioikeuden (rajona (pilsētas) tiesa) nimi, jolle hakemus on toimitettu. Elleivät osapuolet ole erikseen sopineet erimielisyyksiensä käsittelystä muussa tuomioistuimessa, ne käsitellään tuomioistuimessa, jonka alueella vastaajana olevalla fyysisellä henkilöllä on hänen ilmoituksensa mukainen vakituinen asuinpaikka tai vastaajana olevalla oikeushenkilöllä on rekisteröity toimipaikka. Jos riita koskee oikeushenkilön sivukonttorin tai -toimiston toimintaa, kanne asiassa voidaan nostaa myös sivukonttorin tai -toimiston sijaintipaikan tuomioistuimessa.
   Tietoa siitä, mikä tuomioistuin on toimivaltainen ja mikä tuomioistuin on niin ollen mainittava lomakkeessa, on saatavilla verkkosivulla https://tiesas.lv, osiossa tuomioistuimet (Tiesas) ja niiden alueellinen toimivalta (Tiesu darbības teritorijas).
2. Jos kantaja haluaa jonkun muun edustavan itseään tuomioistuimessa, kanteessa on ilmoitettava kantajan edustaja. Jotta henkilö voi edustaa toista tuomioistuimessa, hänellä on oltava julkisen notaarin oikeaksi todistama valtakirja (pilnvara), jossa hänelle on annettu edustamisoikeus. Jos edustaja on valantehnyt asianajaja (zvērināts advokāts), edustus on vahvistettava asianajosopimuksella (orderis). Jos asianajan on määrä toimia asianosaisen puolesta ulospäin, tätä varten on oltava kirjallinen valtakirja, mutta tässä tapauksessa valtakirjan ei kuitenkaan tarvitse olla notaarin oikeaksi todistama.
3. Kanteen kohde. Lomakkeessa on ilmoitettava kantajan ja vastaajan väliset riidanalaiset oikeudet ja oikeussuhteet, joiden olemassaolon tai puuttumisen kantaja pyytää oikeutta vahvistamaan ja joiden osalta kantaja pyytää tuomioistuinta turvaamaan hänelle lain mukaan kuuluvat oikeudet tai edut.
4. Menetelmä, jota käyttäen vaatimuksen määrä on laskettu. Vähäistä vaatimusta koskevassa lomakkeessa on ilmoitettava saatavan pääoma (eli velan määrä ilman korkoja ja sopimussakkoja), sopimussakkojen määrä, lain tai sopimuksen mukaan erääntyneiden korkojen määrä sekä kaikki nämä summat yhteensä.
5. Lomakkeessa on selostettava, mihin seikkoihin kantajan vaatimus perustuu, mitä todisteita hän esittää, mihin erityisiin lainkohtiin vaatimus perustuu ja lopuksi mitä määräyksiä tuomioistuimen on kantajan mukaan annettava.
6. Kantajan tai hänen edustajansa, tai heidän kummankin, jos tuomioistuin sitä edellyttää, on allekirjoitettava kanne. Kanteeseen on liitettävä asiakirjat, jotka osoittavat, että asiassa on tehty lain vaatimat, tuomioistuinkäsittelyn ulkopuoliset valmistelevat selvitykset. Kanteeseen on myös liitettävä asiakirjat, joilla näytetään toteen kanteen perusteena olevat seikat.

1.4 Neuvonta

Siviiliprosessilaissa ei ole vähäisiin vaatimuksiin liittyviä, oikeudellista avustamista koskevia erityissäännöksiä. Asianosaisella voi olla edustaja vähäistä vaatimusta koskevassa asiassa.

Jos kantaja haluaa toisen henkilön edustavan häntä oikeudessa ja edustaja laatii kanteen, kanteessa on ilmoitettava seuraavat seikat: edustajan etu- ja sukunimi, henkilötunnus sekä osoite tuomioistuimen kanssa käytävää kirjeenvaihtoa varten tai, jos edustaja on oikeushenkilö, edustajan rekisterinumero ja rekisteröity toimipaikka. Kuka tahansa fyysinen henkilö voi toimia edustajana siviiliprosessissa, jos hän on täyttänyt 18 vuotta, ei ole holhouksen alainen eikä häneen sovellu mikään siviiliprosessilain 84 §:ssä mainituista rajoituksista. Jos toisen henkilön on määrä toimia edustajana tuomioistuimessa, hänellä on oltava tähän asianosaisen antama valtuutus, jonka osoituksena on notaarin oikeaksi todistama valtakirja. Asianosainen voi antaa tuomioistuimessa toiselle henkilölle suullisen valtuutuksen toimia puolestaan. Valtuutus on merkittävä oikeudenistunnon pöytäkirjaan. Oikeushenkilön edustajalla on oltava kirjallinen valtuutus tai asiakirjat, jotka osoittavat, että hänellä on asemansa nojalla oikeus edustaa oikeushenkilöä ilman erityistä valtuutusta. Jos edustaja on valantehnyt asianajaja, edustus on vahvistettava asianajosopimuksella. Jos asianajan on määrä toimia asianosaisen puolesta ulospäin, tätä varten on oltava kirjallinen valtakirja, mutta tässä tapauksessa valtakirjan ei kuitenkaan tarvitse olla notaarin oikeaksi todistama. Jos asianosaisella on edustaja, tämä allekirjoittaa tarvittavat asiakirjat ja toimittaa ne oikeudelle valtuutuksensa mukaisesti.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Todisteluun sovelletaan siviiliprosessilain yleisiä säännöksiä. Vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä todisteina voidaan näin ollen esittää asianosaisten tai kolmansien osapuolten lausuntoja, todistajanlausuntoja, kirjallisia todisteita ja asiantuntijalausuntoja.

1.6 Kirjallinen menettely

Tuomioistuimen tuomari aloittaa asian käsittelyn kirjallisen kanteen perusteella. Vastaajalle toimitetaan kanteen jäljennös, siihen liitettyjen asiakirjojen jäljennökset ja vastauslomake. Vastaajan on annettava vastauksensa 30 päivän kuluessa. Tuomioistuin ilmoittaa vastaajalle myös, että vastauksen puuttuminen ei estä päätöksen antamista asiassa ja että vastaaja voi pyytää asian täyttä suullista käsittelyä tuomioistuimessa. Kun tuomioistuin toimittaa asiakirjat asianosaisille, se selostaa näiden menettelyllisiä oikeuksia, antaa tietoa asiaa käsittelevän tuomioistuimen kokoonpanosta ja kertoo, miten asianosainen voi vastustaa tietyn tuomarin osallistumista asian käsittelyyn. Siviiliprosessilaissa annetaan asianosaisille menettelyllisiä oikeuksia, jotka koskevat oikeudenkäyntiin valmistautumista ja joita he voivat käyttää viimeistään seitsemän päivää ennen vahvistettua päätöksen antamispäivää.

Vastaaja voi antaa vastauksensa valtioneuvoston hyväksymässä lomakkeessa. Lomake on yksi valtioneuvoston asetuksen liitteessä mainituista lomakkeista (Ministru kabinetsin asetus N:o 783, annettu 11 lokakuuta 2011, vähäisissä vaatimuksissa käytettävistä lomakkeista). Lomake on saatavilla Latvian tuomioistuinportaalissa https://likumi.lv/doc.php?id=237849). Vastaajan on annettava vastauksessaan seuraavat tiedot:

1. Sen tuomioistuimen nimi, jolle vastaus toimitetaan.
2. Kantajan etu- ja sukunimi, henkilötunnus ja ilmoitettu asuinpaikka tai sen puuttuessa tosiasiallinen asuinpaikka. Kantajana olevan oikeushenkilön nimi, rekisterinumero ja rekisteröity toimipaikka.
3. Vastaajan etu- ja sukunimi sekä henkilötunnus, hänen ilmoittamansa asuinpaikka sekä muu osoite tai näiden puuttuessa hänen tosiasiallinen asuinpaikkansa. Vastaajana olevan oikeushenkilön nimi, rekisterinumero ja rekisteröity toimipaikka. Lisäksi vastaaja voi antaa myös muun osoitteen tuomioistuimen kanssa käytävää kirjeenvaihtoa varten.
4. Asian numero ja esitetyn vaatimuksen kohde.
5. Ilmoitus, myöntääkö vastaaja kanteen kokonaan tai osaksi.
6. Selostus vaatimuksen kiistämisestä ja siitä, mihin kiistäminen perustuu ja mihin lainkohtiin vastaaja vetoaa.
7. Todisteet, jotka tukevat vaatimuksen kiistämistä.
8. Ilmoitus, mistä asioista tuomioistuimen tulisi vaatia todisteita.
9. Ilmoitus, pyytääkö vastaaja tuomioistuinkulujen korvaamista.
10. Ilmoitus, pyytääkö vastaaja asian ajamisesta koituvien kulujen korvaamista, sekä tällaisten kulujen määrä ja määrän todisteeksi esitettävät asiakirjat.
11. Ilmoitus, vaatiiko vastaaja tuomioistuimen suullista käsittelyä.
12. Muut olosuhteet, jotka vastaajan käsityksen mukaan ovat tärkeitä tuomioistuimen päätöksen kannalta.
13. Muut pyynnöt.
14. Luettelo vastaukseen liitetyistä asiakirjoista.
15. Vastauksen laatimisaika ja -paikka.

Vastaajalla on oikeus nostaa vastakanne 30 päivän kuluessa siitä, kun alkuperäinen kanne toimitettiin vastaajalle, jos 1) alkuperäisen kanteen ja vastakanteen vaateiden kuittaaminen on mahdollista, 2) vastakanteen hyväksyminen johtaisi siihen, että tuomioistuimen olisi hylättävä alkuperäinen kanne kokonaan tai osittain, 3) vastakanne ja alkuperäinen kanne liittyvät toisiinsa ja niiden käsittely yhdessä nopeuttaa menettelyä ja johtaa oikeampaan lopputulokseen. Asia käsitellään vähäisiin vaatimuksiin sovellettavan menettelyn mukaisesti, jos myös vastakanteen vaatimus on vähäinen vaatimus eli vaadittu määrä jää alle ylärajan ja vaatimus on muotoiltu vähäiseksi vaatimukseksi.

Jos vastakanteessa esitetty vaatimus ylittää vähäisiin vaatimuksiin sovellettavan ylärajan tai jos vaatimus ei koske raha- tai elatusapusaatavan perimistä, tuomioistuin käsittelee asian normaalin oikeudenkäyntimenettelyn mukaisesti.

Jos osapuolet eivät vaadi asian suullista käsittelyä eikä tuomioistuin pidä suullista käsittelyä tarpeellisena, vähäinen vaatimus käsitellään kirjallisessa menettelyssä. Osapuolille ilmoitetaan hyvissä ajoin, minä päivänä päätöksen jäljennös on saatavilla tuomioistuimen kansliasta. Tätä päivämäärää pidetään tällöin päivänä, jona päätös on annettu kokonaisuudessaan.

Tuomioistuin tutkii asian suullisessa käsittelyssä normaalin oikeudenkäyntimenettelyn mukaisesti, jos jompikumpi osapuoli niin vaatii tai tuomioistuin pitää suullista käsittelyä tarpeellisena.

Jos henkilön asuin- tai oleskelupaikka on Latvian ulkopuolella ja hänen osoitteensa on tiedossa, oikeudenkäyntiasiakirjojen toimitukseen ja tiedoksi antamiseen sovelletaan Latviaa sitovia kansainvälisiä lakeja sekä EU:n oikeutta, varsinkin menettelyjä, jotka on vahvistettu vähäisiä vaatimuksia koskevan asetuksen (EY) N:o 861/2007 13 artiklassa.

1.7 Tuomion sisältö

Tuomioistuin antaa päätöksensä siten, että päätöksen jäljennös toimitetaan asianosaisille heti päätöksen tekemisen jälkeen.

Päätöksen jäljennös toimitetaan postitse tai jos mahdollista muulla tavoin sen mukaan kuin oikeudenkäyntiasiakirjojen toimittamisesta ja tiedoksi antamisesta on säädetty siviiliprosessilaissa. Päätöksen jäljennös on lähetettävä heti sen päivän jälkeen, jona päätös on annettu kokonaisuudessaan. Määräaikojen laskemiseen ei vaikuta se, milloin päätös on vastaanotettu.

Vähäistä vaatimusta koskevan päätöksen on oltava siviiliprosessilain tavanomaisten, päätöksen sisältöä koskevien säännösten mukainen. Tuomioistuimen päätöksessä on neljä osaa:

1. Päätöksen johdanto-osassa todetaan, että päätös annetaan Latvian tasavallan nimissä. Osassa mainitaan seuraavat seikat: päätöksen päivämäärä, päätöksen antavan tuomioistuimen nimi, tuomioistuimen kokoonpano, oikeuden istuntoon osallistuneen pöytäkirjanpitäjän nimi, asian osapuolet ja riidan kohde.
2. Päätöksen kuvailevassa osassa selostetaan kantajan vaatimukset, vastaajan mahdolliset vastakanteet, se, miltä osin vastaaja kiistää kanteen, sekä asianosaisten esittämien huomautusten asiasisältö.
3. Päätöksen perusteluissa selostetaan, mitä asiassa on näytetty toteen, mainitaan todistusaineisto, johon tuomioistuimen johtopäätökset perustuvat, sekä kerrotaan, miksi jotain näyttöä ei ole hyväksytty. Tässä osassa mainitaan myös lait ja asetukset, joita tuomioistuin on soveltanut, arvioidaan tosiseikkojen oikeudellista merkitystä ja esitetään tuomioistuimen päätelmät kanteen hyväksyttävyydestä. Jos vastaaja on hyväksynyt kanteen kokonaisuudessaan, päätöksen perusteluissa mainitaan vain lait ja asetukset, joita tuomioistuin on soveltanut.
4. Tuomiolauselmassa todetaan, hyväksyykö vai hylkääkö tuomioistuin kanteen kokonaan tai osittain, ja selostetaan päätöksen asiasisältö. Siinä todetaan myös, kuka maksaa tuomioistuinkulut ja miltä osin, määräaika, jonka aikana päätös voidaan panna täytäntöön vapaaehtoisesti, valitusaika ja -menettely sekä päivämäärä, jona päätös on annettu kokonaisuudessaan.

Asianosaiset voivat valittaa vähäistä vaatimusta koskevasta päätöksestä minkä tahansa sellaisen valitusperusteen nojalla, joka luetellaan siviiliprosessilaissa.

1.8 Kulujen korvaaminen

Vähäisiä vaatimuksia koskeviin menettelyihin sovelletaan tuomioistuinkulujen korvausvelvollisuutta koskevia yleisiä sääntöjä.

Tuomioistuimen päätöksessä määrätään hävinnyt osapuoli korvaamaan kaikki voittaneen osapuolen tuomioistuinkulut. Jos kanne hyväksytään vain osaksi, vastaaja määrätään korvaamaan kantajan tuomioistuinkulut suhteessa hyväksyttyihin vaatimuksiin. Vastaavasti kantajan on maksettava vastaajan tuomioistuinkulut suhteessa hylättyihin vaatimuksiin. Valtion palvelumaksua (valsts nodeva) ei peritä valituksesta, joka koskee oikeuden päätöstä liitännäisasiassa (tällaista valitusta kutsutaan nimellä blakus sūdzība). Samaa sääntöä sovelletaan yksipuolista tuomiota koskevaan takaisinsaantihakemukseen (kyseessä on tilanne, jossa asianosaista vastaan on annettu päätös hänen ollessaan poissa asian käsittelystä ja asianosainen pyytää asian käsittelyä uudestaan tuomioistuimessa).

Jos kantaja peruuttaa kanteen, hänen on korvattava vastaajan tuomioistuinkulut. Tällöin vastaaja ei korvaa kantajan tuomioistuinkuluja. Jos kuitenkin kantaja peruuttaa kanteen siitä syystä, että vastaaja on täyttänyt kantajan vaatimukset vapaaehtoisesti kanteen nostamisen jälkeen, tuomioistuin voi kantajan vaatimuksesta määrätä vastaajan korvaamaan kantajan tuomioistuinkulut.

Vastaavasti jos kanteen käsittely jätetään sillensä, tuomioistuin voi vastaajan vaatimuksesta määrätä kantajan korvaamaan vastaajan tuomioistuinkulut.

Jos kantaja on vapautettu tuomioistuinkuluista, vastaaja voidaan määrätä maksamaan tuomioistuinkulut valtiolle suhteessa hyväksyttyihin vaatimuksiin.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Alioikeuden päätöksestä voidaan tehdä valitus (apelācija) seuraavissa tapauksissa:

• Tuomioistuin on soveltanut tai tulkinnut aineellista oikeutta virheellisesti, ja tämän vuoksi päätös on virheellinen.
• Tuomioistuin on rikkonut prosessioikeudellisia säännöksiä, ja tämän vuoksi päätös on virheellinen.
• Tuomioistuin on erehtynyt asiaan liittyvistä tosiseikoista tai arvioinut todistusaineistoa virheellisesti tai tuomioistuimen oikeudellinen arvio asiaan liittyvistä olosuhteista on ollut virheellinen, ja tämän vuoksi päätös on virheellinen.

Jos vähäistä vaatimusta koskeva päätös on tehty kirjallisessa menettelyssä, valitusaika alkaa kulua päätöksen tekemispäivästä.

Siviiliprosessilaissa mainittujen seikkojen lisäksi valituksessa, jossa väitetään, että tuomioistuimen päätös on virheellinen, on selostettava seuraavat seikat:

• Mitä aineellisen oikeuden säännöksiä alioikeus on soveltanut tai tulkinnut virheellisesti tai mitä prosessioikeudellisia säännöksiä alioikeus on rikkonut? Miten tämä on vaikuttanut tuomioistuimen päätökseen?
• Mistä asiaan liittyvistä tosiseikoista alioikeus on erehtynyt? Mitä todistusaineistoa se on arvioinut virheellisesti? Millä perusteella voidaan katsoa, että tuomioistuimen oikeudellinen arvio asiaan liittyvistä olosuhteista on ollut virheellinen? Miten tämä on vaikuttanut asiassa annettuun päätökseen?

Alioikeuden tuomari päättää, voidaanko valitus toimittaa eteenpäin, ja jos valitusta ei ole tehty siviiliprosessilain vaatimusten mukaisesti tai kaikkia tarvittavia jäljennöksiä ei ole liitetty valitukseen tai jos valituksen ja liiteasiakirjojen jäljennösten asianmukaisia virallisia käännöksiä ei ole toimitettu säännösten vaatimalla tavalla, alioikeuden tuomari asettaa määräajan, jonka kuluessa puutteet on korjattava.

Jos puutteet korjataan määräajassa, valitus katsotaan toimitetuksi sinä päivänä, jona se toimitettiin ensimmäisen kerran. Muussa tapauksessa katsotaan, että valitusta ei ole toimitettu lainkaan, ja se palautetaan valittajalle.

Valitusta, jota ei ole allekirjoitettu tai jonka on toimittanut vailla asianmukaista edustusoikeutta oleva henkilö tai josta ei ole maksettu valtion palvelumaksua, ei hyväksytä, vaan se palautetaan valittajalle. Valituksen hyväksymättä jättämisestä ei voi valittaa.

Kun muutoksenhakuoikeuden tuomari on todennut, että valituksen toimittamismenettelyä koskevia säännöksiä on noudatettu, hän päättää valituksen käsittelyn aloittamisesta 30 päivän kuluessa valituksen vastaanottamisesta. Joissain tapauksissa tämän päätöksen tekee kolme tuomaria yhdessä.

Jos ainakin yksi mahdollisista valitusperusteista on olemassa, tuomari päättää aloittaa valituksen käsittelyn. Hän ilmoittaa asianosaisille viipymättä käsittelyn aloittamisesta ja asettaa määräajan, jonka kuluessa asianosaisten on toimitettava huomautuksensa.

Jos tuomari, jonka tehtävänä on antaa päätös asiassa, katsoo, että valituksen käsittelyä ei tulisi aloittaa, asian ratkaisee kolme tuomaria yhdessä.

Jos ainakin yksi kolmesta tuomarista katsoo, että ainakin yksi mahdollisista valitusperusteista on olemassa, tuomarit päättävät valituksen käsittelyn aloittamisesta ja ilmoittavat asiasta asianosaisille.

Jos tuomarit ovat yksimielisiä siitä, että ainuttakaan valitusperustetta ei ole olemassa, he päättävät valituksen tutkimatta jättämisestä ja ilmoittavat asiasta asianosaisille. Tämänkaltaisesta prosessioikeudellisesta päätöksestä (rezolūcija) ei voi valittaa.

Kun muutoksenhakutuomioistuin on ilmoittanut asianosaisille valituksen käsittelyn aloittamisesta, nämä voivat 20 päivän kuluessa tästä antaa kirjalliset huomautuksensa valituksesta. Huomautuksista on annettava yhtä monta jäljennöstä kuin asiassa on osapuolia.

Kun osapuolelle on ilmoitettu valituksen käsittelyn aloittamisesta, hän voi 20 päivän kuluessa tästä toimittaa vastavalituksen. Kun vastavalitus on saapunut tuomioistuimelle, se lähettää siitä jäljennöksen muille asianosaisille.

Vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä päätökset tehdään yleensä kirjallisessa menettelyssä. Asianosaisille ilmoitetaan hyvissä ajoin päivämäärä, jona päätöksen jäljennös on saatavilla tuomioistuimen kansliasta. Heille annetaan tietoa myös tuomioistuimen kokoonpanosta ja heidän oikeudestaan vastustaa tietyn tuomarin osallistumista asian käsittelyyn. Päätös katsotaan annetuksi päivänä, jona päätöksen jäljennös on saatavilla tuomioistuimen kansliasta. Jos tuomioistuin pitää tarpeellisena, vähäistä vaatimusta koskeva valitus voidaan käsitellä suullisesti.

Muutoksenhakutuomioistuimen päätöksestä ei voida valittaa oikeuskysymyksen perusteella, ja se tulee lopulliseksi, kun se julistetaan suullisessa menettelyssä tai kun se annetaan kirjallisessa menettelyssä.

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Kansallisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä säädetään Liettuan siviiliprosessilain (Civilinio proceso kodeksas) IV osan XXIV luvussa.

Eurooppalaisiin vähäisiin vaatimuksiin sovelletaan asiasta annettua eurooppalaista asetusta (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 861/2007, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2007, eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä). Eurooppalaiset vähäiset vaatimukset käsitellään siviiliprosessissa sovellettavien yleisten riidanratkaisusääntöjen mukaisesti, paitsi jos Liettuan laissa, jolla on pantu täytäntöön siviiliprosessia koskevaa Euroopan unionin lainsäädäntöä tai kansainvälistä oikeutta, säädetään jonkin asian osalta toisin.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Sekä kansallista että eurooppalaista vähäisiä vaatimuksia koskevaa menettelyä sovelletaan rahavaateisiin, joiden arvo on enintään 2 000 euroa.

Eurooppalaista vähäisiä vaatimuksia koskevaa menettelyä sovelletaan siviilioikeudellisiin vaateisiin, joiden arvo on enintään 2 000 euroa. Menettelyä ei sovelleta seuraavissa asioissa: luonnollisten henkilöiden oikeudellinen asema, oikeuskelpoisuus ja oikeustoimikelpoisuus; omistusoikeudet, jotka perustuvat avioliittoon, elatusvelvollisuuteen, testamenttiin tai perintöön; konkurssi, maksukyvyttömien yhtiöiden tai muiden oikeushenkilöiden selvitystilamenettely, sosiaalivakuutukset, välimiesmenettely, työlainsäädäntöön liittyvät asiat, kiinteän omaisuuden vuokraus (lukuun ottamatta rahavaateita) ja yksityisyyden suojan tai muiden henkilöoikeuksien loukkaukset, kunnianloukkaukset mukaan lukien.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Menettelyä on sovellettu 1. tammikuuta 2009 lähtien. Eurooppalaiset vähäiset vaatimukset käsitellään (kaupunkien tai alueiden) alueellisissa tuomioistuimissa, joiden alueellinen toimivalta määräytyy Liettuan siviiliprosessilain mukaisesti.

Asetuksen (EY) N:o 861/2007 4 artiklan 3 kohdan ja 5 artiklan 7 kohdan tarkoittamissa tapauksissa tuomioistuimen on ilmoitettava kantajalla tai vastaajalle, että tällä on oikeus nostaa kanne tai vastakanne Liettuan siviiliprosessilain vaatimusten mukaisesti 14 päivässä tuomioistuimen ilmoituksen vastaanottamisesta. Jos kantaja tai vastaaja ei toimita asianmukaista kannetta tai vastakannetta tuomioistuimelle laissa säädetyn määräajan kuluessa, katsotaan, että hakemusta ei ole lainkaan tehty ja se palautetaan tuomioistuimen määräyksellä kantajalle tai vastaajalle. Tällaisesta määräyksestä on mahdollista valittaa erikseen.

1.3 Lomakkeet

Hakemuslomakkeita saa tuomioistuimista, tai ne voi ladata Liettuan tuomioistuinpalvelujen verkkosivulta.

1.4 Neuvonta

Lainopillista avustajaa tai edustajaa ei edellytetä. Tuomioistuin auttaa lomakkeiden täyttämisessä, mutta ei anna vaatimuksen perusteluihin liittyvää neuvontaa. Asetuksen (EY) N:o 861/2007 11 artiklan 1 kohdassa säädetään, että asianosaisten on voitava saada käytännön apua ja yleistä tietoa elimiltä, jotka vastaavat valtion varoista maksettavasta oikeusavusta.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Todistusaineiston esittämisestä säädetään siviiliprosessilain II osan XIII luvussa.

1.6 Kirjallinen menettely

Kansallisessa vähäisiä vaatimuksia koskevassa menettelyssä asiaa käsittelevä tuomioistuin voi itse päättää, missä muodossa ja mitä menettelyä noudattaen se käsittelee asian. Suullinen käsittely voidaan järjestää, jos ainakin yksi asianosainen on esittänyt tätä koskevan pyynnön. Kirjallisessa menettelyssä asianosaisia ei kutsuta eivätkä he osallistu oikeudenistuntoon. Asianosaiset saavat ilmoituksen kirjallisesta menettelystä siviiliprosessilain 133 §:n 3 momentin mukaisesti. Jos asia tutkitaan kirjallisessa menettelyssä, oikeudenistunnon päivämäärä, aika ja paikka sekä tuomioistuimen kokoonpano ilmoitetaan erityisellä verkkosivulla vähintään seitsemän päivää ennen istuntopäivää. Laissa on säädetty tietyistä poikkeuksista, joissa asianosaisille toimitetaan ilmoitukset muuta menettelyä noudattaen. Myös tuomioistuimen kanslia antaa edellä mainittuja tietoja.

1.7 Tuomion sisältö

Kansallisessa vähäisiä vaatimuksia koskevassa menettelyssä tuomioistuimen päätöksiin on sisällytettävä johdanto, tuomiolauselma ja lyhyet perustelut.

1.8 Kulujen korvaaminen

Vähäisiä vaatimuksia koskevissa asioissa peritään oikeudenkäyntimaksu (žyminis mokestis), jonka määrä on Liettuan siviiliprosessilain 80 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaisesti 1/4 vaateen arvosta, mutta kuitenkin vähintään 10 euroa.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Laissa säädetään, että Liettuan tuomioistuinten päätöksistä, jotka on annettu eurooppalaisessa vähäisiä vaatimuksia koskevassa menettelyssä, voidaan valittaa. Valitusmenettelystä säädetään Liettuan siviiliprosessilain 301–333 §:ssä. Kun valitusperusteet ovat olemassa, valitus voidaan lain 307 §:n 1 momentin mukaan jättää 30 päivän kuluessa tuomioistuimen päätöksen antamispäivästä.

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Sen lisäksi, että Luxemburgissa on käytössä eurooppalainen vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely (11 päivänä heinäkuuta 2007 annettu asetus (EY) N:o 861/2007), enintään 15 000 euron suuruisten vaateiden (ilman korkoja ja kuluja) perinnässä voidaan soveltaa kansalliseen lainsäädäntöön perustuvaa yksinkertaistettua menettelyä ns. maksusuoritusmääräyksen (ordonnance de paiement) perusteella.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Rahamääräisten saatavien periminen maksusuoritusmääräysmenettelyn kautta on mahdollista, jos vaateen arvo on enintään 15 000 euroa ja jos vastaajan kotipaikka on Luxemburgin suurherttuakunnassa.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Maksusuoritusmääräysmenettelyn käyttäminen on velkojalle vapaaehtoista, ja hän voi sen sijaan kääntyä rauhantuomarin puoleen toimittamalla haastehakemuksen.

Rauhantuomarin luona käytävä maksusuoritusmääräysmenettely eroaa piirituomioistuimessa käytävästä menettelystä muun muassa siten, että rauhantuomarin menettely (ordonnance de paiement) voi johtaa tuomion antamiseen, kun piirituomioistuimen menettely (ordonnance sur requête) voi johtaa vain määräykseen.

1.3 Lomakkeet

Maksusuoritusmääräystä koskeva hakemus jätetään rauhantuomarin kirjaamoon joko suullisesti tai kirjallisesti.

Hakemuksessa on mitätöinnin uhalla ilmoitettava hakijan ja vastaajan suku- ja etunimet, ammatit ja koti- tai asuinpaikat, vaatimuksen perusteet ja sen määrä. Siinä on myös pyydettävä ehdollista määräystä maksaa velka.

Velkojan on esitettävä kaikki mahdolliset asiakirjat, joilla voidaan todistaa vaatimuksen peruste ja määrä ja niiden oikeutus.

Lainkohtia vertaamalla käy ilmi, että perustelujen tarve on vähäisempi rauhantuomarin luona käytävässä menettelyssä, koska siinä riittää velan määrän ja perusteen ilmoittaminen.

1.4 Neuvonta

Laissa ei aseteta haastemiehille tai tuomioistuimille mitään velvollisuutta auttaa osapuolia.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Todistelua koskevia yleisiä säännöksiä sovelletaan. Ks. ”Todistelu – Luxemburg”.

1.6 Kirjallinen menettely

Jos velallinen vastustaa hakemusta ja velkoja haluaa jatkaa menettelyä, on järjestettävä julkinen istunto, jossa asiaa käsitellään suullisesti.

1.7 Tuomion sisältö

Maksusuoritusmääräysmenettelyssä annettuihin tuomioihin sovelletaan samoja sääntöjä ja periaatteita kuin tavallisessa oikeudenkäynnissä annettuihin tuomioihin.

1.8 Kulujen korvaaminen

Luxemburgin oikeuden mukaan oikeudenkäynnin hävinnyt osapuoli velvoitetaan tavallisesti korvaamaan kulut. Hävinnyt osapuoli velvoitetaan korvaamaan kulut, mutta tuomioistuin voi myös tehdä erityisen ja perustellun päätöksen, jossa se velvoittaa toisen osapuolen korvaamaan kulut kokonaan tai osittain. Jos voittaneelle osapuolelle on kertynyt oikeudenkäyntikuluja, se voi vaatia toista osapuolta korvaamaan ne.

Asianajajan palkkion korvaaminen ei ole järjestelmällistä, toisin kuin muissa maissa voimassa olevien säännösten mukaan. Luxemburgin uuden siviilioikeudenkäyntilain 238 §:ssä tarkoitettuja kuluja ovat mm. haastemiehen maksut, asiantuntijapalkkiot, todistajille maksetut palkkiot ja käännöskulut, mutta ei asianajajan palkkio.

Tuomioistuin voi määrätä voittaneelle osapuolelle suoritettavaksi korvauksen, jonka tarkoituksena on kattaa oikeudenkäynnistä aiheutuneet kulut asianajajan palkkio mukaan luettuna. Erityisesti silloin, kun se, että osapuoli joutuu vastaamaan oikeudenkäyntikuluihin sisältymättömistä kuluista, vaikuttaa epäoikeudenmukaiselta, tuomioistuin voi määrätä toisen osapuolen korvaamaan tälle tuomioistuimen sopivaksi katsoman summan.

On huomattava, että oikeudenkäyntikorvauksen määrääminen ja sen suuruus on jätetty tuomioistuimen harkinnan varaan.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Maksusuoritusmääräysmenettelyyn sovelletaan yleisiä oikeussäännöksiä. Rauhantuomarin antamista tuomioista voi valittaa, jos kyseessä on yli 2 000 euron vaade.

Linkkejä

LEGILUX

https://justice.public.lu/fr.html

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Unkarin voimassa olevassa lainsäädännössä ei 1. tammikuuta 2018 alkaen säädetä erityisestä vähäisiä vaatimuksia koskevasta menettelystä, lukuun ottamatta eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä 11 päivänä heinäkuuta 2007 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 861/2007 säädettyä menettelyä (johon liittyvistä, asetuksen ulkopuolelle jäävistä seikoista säädetään siviiliprosessista annetun vuoden 2016 lain CXXX 598–602 §:ssä). Aiemmin tällaisesta menettelystä säädettiin siviiliprosessista annetussa vuoden 1952 laissa III, joka korvattiin 1. tammikuuta 2018 alkaen edellä mainitulla vuoden 2016 lailla CXXX. Tämä tarkoittaa sitä, että Unkarin siviiliprosessilaissa ei 1. tammikuuta 2018 alkaen enää säädetä erikseen vähäisistä vaatimuksista, vaan tällaisten vaatimusten esittämiseen sovelletaan yleisiä sääntöjä. Sen sijaan asioihin, jotka on käynnistetty ennen 1. tammikuuta 2018, sovelletaan edelleen siviiliprosessista annettua vuoden 1952 lakia III. Seuraavassa esitetyt tiedot koskevat siis pelkästään vireillä olevia asioita, jotka on käynnistetty ennen 1. tammikuuta 2018.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Menettelyä voidaan soveltaa oikeudenkäynneissä, jotka koskevat yksinomaan rahallisia vaatimuksia, joiden arvo on enintään 1 miljoona Unkarin forinttia, kun oikeudenkäynti johtuu siitä, että velallinen on riitauttanut maksamismääräyksen, tai kun muutoin noudatetaan maksamismääräysmenettelyä, eli silloin kun

a) notaari hylkää maksamismääräystä koskevan hakemuksen viran puolesta, ja velkoja vie sen jälkeen vaatimuksensa tuomioistuimen ratkaistavaksi;

b) notaari antaa määräyksen maksamismääräysmenettelyn lopettamisesta, ja velkoja vie sen jälkeen vaatimuksensa tuomioistuimen ratkaistavaksi.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Menettelyä sovelletaan piirioikeuksissa (járásbíróság).

1.3 Lomakkeet

Menettelyn aloittamista varten ei ole olemassa erillistä lomaketta. Sen sijaan maksamismääräysmenettelyä varten, joka kuuluu notaarien toimivaltaan ja edeltää vähäisiä vaatimuksia koskevaa menettelyä, on saatavilla lomake Unkarin valtakunnallisen notaariliiton verkkosivustolla sekä notaarien toimistoissa.

1.4 Neuvonta

Oikeudellista neuvontaa on saatavilla. Luonnolliset henkilöt, jotka eivät alhaisten tulojensa tai taloudellisen tilanteensa takia pysty maksamaan oikeudenkäynnin kustannuksia, voidaan pyynnöstä vapauttaa kustannuksista joko osittain tai kokonaan, jotta edistetään heidän oikeuksiensa toteutumista. Veroista ja maksuista annetun lain mukaisesti asianosaiset voivat saada huojennusta oikeudenkäyntikuluista (vapautus kuluista tai oikeus lykätä kulujen maksamista). Oikeusavusta annetun lain säännösten mukaisesti vähävaraisilla henkilöillä on myös oikeus saada oikeusavustaja tai asianajaja, jos tämä on tarpeen heidän oikeuksiensa täytäntöönpanemiseksi.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Kun kanne koskee maksamismääräyksen riitauttamista, tuomioistuin ilmoittaa vastaajalle kantajan esittämistä tosiseikoista ja todisteista viimeistään kutsussa saapua käsittelyyn. Asianosainen voi toimittaa todisteita viimeistään ensimmäisenä käsittelypäivänä. Poiketen tästä säännöstä asianosainen voi toimittaa todisteita milloin tahansa oikeudenkäynnin aikana, jos vastapuoli antaa tähän suostumuksensa tai jos asianosainen vetoaa tosiseikkoihin tai todisteisiin tai tuomioistuimen tai muiden viranomaisten lainvoimaisiin päätöksiin, jotka ovat asianosaisesta riippumattomista syistä tulleet hänen tietoonsa todisteiden esittämiselle asetetun määräajan jälkeen tai joiden voimaantulosta on ilmoitettu asianosaiselle hänestä riippumattomista syistä vasta kyseisen määräajan jälkeen, ja asianosainen voi todistaa tämän.

Jos kanteeseen tehdään muutoksia tai asiassa esitetään vastakanne, asianosainen voi esittää asiaan liittyviä todisteita samassa yhteydessä kun kannetta muutetaan (tai vastakanne jätetään). Jos taas on kyse kuittauspyynnön vastustamisesta, kuittauspyyntöä koskevat todisteet voidaan esittää yhtä aikaa kuittauksen vastustamiseksi esitetyn hakemuksen kanssa. Tuomioistuimen on hylättävä todisteet, jotka on esitetty vastoin näitä säännöksiä. Muuten sovelletaan todistelua koskevia yleisiä sääntöjä.

1.6 Kirjallinen menettely

Tuomioistuin järjestää myös suullisen käsittelyn.

1.7 Tuomion sisältö

Tuomioiden sisältöön sovelletaan yleisiä sääntöjä. Lisäksi asianosaisille on annettava tuomiolauselman jälkeen tietoa siitä, mitä seikkoja on mainittava muutoksenhaussa, sekä niiden pois jättämisen oikeudellisista seuraamuksista.

1.8 Kulujen korvaaminen

Yleensä hävinnyt asianosainen maksaa kustannukset.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Muutoksenhakumahdollisuutta on rajoitettu monella tavalla. Merkittävin rajoitus on se, että muutosta voi hakea ainoastaan ensimmäisen oikeusasteen menettelysääntöjen vakavan rikkomisen tai asian aineellisen sisällön arvioinnissa sovellettavan lainsäädännön virheellisen soveltamisen perusteella. Muutoksenhakuun ja sitä koskevaan määräaikaan sovelletaan yleisiä sääntöjä: muutosta on haettava tuomion antaneelta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelta 15 päivän kuluessa tuomion tiedoksiantamisesta, ja muutoksenhaun käsittelee toimivaltainen aluetuomioistuin (törvényszék).

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Vähäisiä vaatimuksia koskevasta menettelystä säädetään vähäisiä vaatimuksia käsittelevästä tuomioistuimesta annetussa laissa (Small Claims Tribunal Act, Maltan lain 380 luku) sekä toissijaisissa säädöksissä 380.01, 380.02 ja 380.03.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Tribunal għal Talbiet Żgħar -tuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään vaatimuksia, jotka ovat suuruudeltaan enintään 5 000 euroa.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Menettely alkaa sillä, että vaatimuksen esittäjä täyttää asianmukaisen lomakkeen, toimittaa vaatimuksensa tuomioistuimen kirjaamoon, suorittaa maksun ja pyytää tuomioistuinta antamaan vaatimuksen tiedoksi vastaajalle. Vastaajan on toimitettava vastauksensa 18 päivän kuluessa siitä, kun vaatimus on annettu hänelle tiedoksi. Hän voi myös esittää vastavaatimuksen. Jos vastaaja katsoo, että jonkun muun henkilön pitäisi maksaa kantajan vaatimus, hänen on nimettävä kyseinen henkilö. Tämän jälkeen tuomioistuimen kirjaaja ilmoittaa asianosaisille kuulemisen päivämäärän ja kellonajan. Tuomari hallinnoi menettelyä tuomioistuimessa parhaaksi katsomallaan tavalla oikeudenmukaisuuden perusperiaatteiden mukaisesti. Tuomarin on mahdollisuuksien mukaan varmistettava, että asia ratkaistaan nopeasti samana päivänä, jona istunto asianomaisten kuulemiseksi pidetään, ja ettei kuuleminen kestä yhtä istuntoa pidempään. Hänen on kerättävä tietoja kaikilla sopiviksi katsomillaan tavoilla, eivätkä säännöt parhaasta saatavilla olevasta näytöstä tai kuulopuhetodistelusta sido häntä, jos hän on vakuuttunut siitä, että esitetyt todisteet ovat riittävän luotettavia asian ratkaisemiseksi. Hänen on pidättäydyttävä mahdollisuuksien mukaan pyytämästä asiantuntijalausuntoja. Hänellä on sama toimivalta kuin rauhantuomioistuimen (Court of Magistrates) tuomareilla siviiliasioissa ja erityisesti oikeus kutsua todistajia ja edellyttää heiltä valan vannomista.

1.3 Lomakkeet

Vaatimuksen esittävän osapuolen on täytettävä toissijaisen säädöksen 380.01 (vähäisiä vaatimuksia käsittelevän tuomioistuimen säännöt) ensimmäisessä luettelossa esitetty lomake. Vastaajan on vastattava täyttämällä lomake, joka myös löytyy edellä mainitun toissijaisen säädöksen ensimmäisestä luettelosta.

1.4 Neuvonta

Kuka tahansa henkilö saa avustaa asianosaisia. Hänen ei tarvitse olla asianajaja tai oikeudellinen asiamies.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Asianosaiset voivat esittää todisteita suullisesti, asiakirjojen muodossa tai molempina yhdessä. Tuomioistuimen kuultavaksi voidaan kutsua (viimeistään kolme päivää ennen todistamispäivää) todistaja tiettynä päivänä ja tiettyyn kellonaikaan todistamaan tai esittämään asiakirjoja. Jos asianmukaisesti kutsuttu todistaja ei saavu paikalle istunnon aikana, tuomioistuin voi määrätä, että todistaja pidätetään ja tuodaan istuntoon jonakin toisena päivänä.

1.6 Kirjallinen menettely

Vaatimus sekä vastaus siihen esitetään kirjallisesti. Todisteet voivat olla asiakirjojen muodossa. Tuomioistuimen istuntoihin saapuminen on kuitenkin pakollista niille määrättyinä päivinä.

1.7 Tuomion sisältö

Tuomarin on lueteltava päätöksessään tärkeimmät asiat, joihin päätös perustuu. Hänen on myös tehtävä päätös kustannuksista.

1.8 Kulujen korvaaminen

Tuomari määrittää kulut, jotka asianosaisten on maksettava. Muissa kuin eritystapauksissa, hävinnyt osapuoli velvoitetaan korvaamaan sen asianosaisen oikeudenkäyntikulut, jonka hyväksi päätös tehdään. Korvausten on rajoituttava todellisiin kustannuksiin, jotka liittyvät suoraan korvauksen saajan asiaan. Jos vaatimus on aiheeton ja tehty haitantekotarkoituksessa, tuomioistuin voi määrätä kantajan maksamaan vastaajalle vähintään 250 euron ja enintään 1 250 euron suuruisen rangaistusmaksun, jota käsitellään siviilioikeudellisena saatavana.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Tuomioistuimen päätökseen voi hakea muutosta jättämällä tuomioistuimen kirjaamoon alemman oikeusasteen muutoksenhakutuomioistuimelle osoitetun hakemuksen 20 päivän kuluessa siitä, kun tuomari on antanut päätöksensä.

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Vähäiset vaatimukset käsitellään yleensä haastemenettelyssä alioikeuden kantonijaostossa (sector kanton van de rechtbank). Haaste käsitellään muutoin tavalliseen tapaan, mutta menettelyä on yksinkertaistettu. Kantonijaostossa ei tarvitse käyttää asianajajaa, joten asianosainen voi edustaa itse itseään.

Valtioiden rajat ylittävissä asioissa EU:n sisällä voidaan lisäksi soveltaa eurooppalaista vähäisiä vaatimuksia koskevaa menettelyä. EU:n jäsenvaltioissa toimivat yritykset voivat käyttää eurooppalaista vähäisiä vaatimuksia koskevaa menettelyä, jos niillä on saatavia toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevalta

• yritykseltä
• organisaatiolta
• asiakkaalta.

Alankomaissa on annettu 29. toukokuuta 2009 laki eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä 11 päivänä heinäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 861/2007 täytäntöönpanosta (Wet van 29 mei 2009 tot uitvoering van Verordening (EG) nr. 861/2007 van het Europees Parlement en de Raad van de Europese Unie van 11 juli 2007 tot vaststelling van een Europese procedure voor geringe vorderingen).

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Kantonijaostossa käsitellään

• vaatimukset, joiden arvo on enintään 25 000 euroa
• vaatimukset, joiden arvoa ei ole määritelty, mutta joiden arvon oletetaan olevan enintään 25 000 euroa.

Lisäksi kantonijaostossa käsitellään työoikeutta, vuokrasopimuksia, kuluttajakauppaa ja kuluttajaluottoa koskevat asiat sekä liikennesakkoja ja järjestysrikkomuksia koskevat muutoksenhaut. Kantonijaostossa käsitellään myös oikeudellista valvontaa, vajaavaltaiseksi julistamista ja edunvalvontaa sekä perinnön vastaanottamista tai siitä luopumista koskevat asiat. Lisätietoa haastemenettelystä kantonijaostossa on täällä.

Kantonijaostossa käsitellään myös eurooppalaiseen vähäisiä vaatimuksia koskevaan menettelyyn liittyvät asiat. Eurooppalaista vähäisiä vaatimuksia koskevaa menettelyä voidaan soveltaa asetuksen (EY) N:o 861/2007 nojalla silloin kun vaatimuksen arvo on enintään 5 000 euroa.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Kantonijaostossa ei sovelleta mitään erityismenettelyä. Haastemenettely on käytössä sekä kantonijaostossa että alioikeudessa (rechtbank). Olennainen ero näiden kahden välillä on se, että kantonijaostossa osapuolet voivat esiintyä itse, kun taas alioikeudessa on käytettävä asianajajaa. Ks. vastaus kysymykseen 1.4. Lisäksi kantonijaosto käsittelee asiat yhden tuomarin kokoonpanossa.

Asioihin, jotka liittyvät eurooppalaiseen vähäisiä vaatimuksia koskevaan menettelyyn, sovelletaan hakemusmenettelyä (verzoekschriftprocedure).

1.3 Lomakkeet

Kantonijaostossa asia pannaan yleensä vireille haasteella. Haasteen tärkeimmät osat ovat vaatimus ja sen perustelut (oikeudelliset ja tosiseikat, joihin vaatimus perustuu).

Kantonijaostoon liittyviä erityispiirteitä ovat seuraavat:

1. vastaaja saa kutsun alioikeuteen A, mutta käytännössä istunto pidetään kantonijaostossa, joka toimii kyseisen alioikeuden päätoimipaikassa tai muussa ilmoitetussa paikassa
2. kun kantaja toimii valtuutetun edustajan välityksellä, haasteessa on mainittava edustajan nimi ja asuinpaikka.

Eurooppalaiseen vähäisiä vaatimuksia koskevaan menettelyyn liittyvä vaatimus esitetään lomakkeella A. Hakemus on toimitettava tuomioistuimeen, joka on asiassa toimivaltainen.

1.4 Neuvonta

Kantonijaostossa osapuolet voivat esiintyä itse. Heidän ei siis tarvitse välttämättä käyttää asianajajaa. Avustajan käyttö on sallittua, mutta tämän ei tarvitse olla asianajaja. Asianajajan käytöstä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kerrotaan jäljempänä vastauksessa kysymykseen 1.8.

Myöskään eurooppalaisessa vähäisiä vaatimuksia koskevassa menettelyssä osapuolilta ei edellytetä asianajajan tai muun oikeudellisen avustajan käyttöä.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Sovelletaan tavanomaisia todistelusääntöjä. Alankomaiden lainsäädännön mukaan tuomarilla on todisteiden arvioinnin suhteen periaatteessa täysi harkintavalta. Todisteiden vastaanottamisesta eurooppalaisessa vähäisiä vaatimuksia koskevassa menettelyssä säädetään asetuksen (EY) N:o 861/2007 9 artiklassa.

1.6 Kirjallinen menettely

Kantonijaostojen menettelysäännöt siviiliasioissa on vahvistettu kansallisella tasolla. Kirjallisia dokumentteja voidaan toimittaa tuomioistuimen kirjaamoon joko ennen käsittelypäivää tai varsinaisessa käsittelyssä. Lausumia ja vastauksia on mahdollista esittää kantonijaostossa myös suullisesti. Eurooppalainen vähäisiä vaatimuksia koskeva menettely toteutetaan kirjallisesti, mutta myös suullinen käsittely on mahdollinen, jos tuomari tai jompikumpi osapuolista sitä vaatii.

1.7 Tuomion sisältö

Tuomiossa on mainittava seuraavat:

• osapuolten ja heidän valtuutettujen edustajiensa tai asianajajiensa nimet ja asuinpaikat
• osapuolten kannanotot
• menettelyn vaiheet
• haasteen sisältö ja osapuolten vastaukset
• päätöksen perustelut sekä asiaan liittyvät tosiseikat ja tuomioistuimen perustelut
• tuomarin lopullinen päätös
• tuomarin nimi
• kustannusten jakaminen
• tuomion julistamispäivä.

Tuomarin on allekirjoitettava tuomio.

1.8 Kulujen korvaaminen

Asian käsittelystä kantonijaostossa voi aiheutua seuraavanlaisia kustannuksia: oikeudenkäyntimaksu, oikeudenkäyntikulujen korvaaminen sekä oikeusavusta aiheutuvat kustannukset.

Kantajan on maksettava oikeudenkäyntimaksu asian vireillepanon yhteydessä. Maksun suuruus riippuu asiasta. Käytännössä asianajaja suorittaa maksun ja veloittaa sen kantajalta palkkionsa yhteydessä. Tuomioistuin voi määrätä hävinneen osapuolen korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Jos kumpikaan osapuoli ei voita asiaa kokonaan, kumpikin vastaa omista kuluistaan. Tuomioistuin voi antaa kuluja koskevan päätöksen, jossa se määrää osapuolet korvaamaan myös oikeusavusta sekä todistajien ja asiantuntijoiden käytöstä aiheutuneet kustannukset, matka- ja oleskelukustannukset, asiakirjaotteiden toimittamisesta aiheutuneet kustannukset ja muut tuomioistuimen ulkopuoliset kustannukset.

Alankomaiden lainsäädännön mukaan vähävarainen osapuoli voi saada avustusta oikeudenkäyntikulujen kattamiseen. Tällaista oikeusapua ei kuitenkaan ole mahdollista saada kaikkien kantonijaostossa käsiteltävien asioiden yhteydessä. Jos oikeusapua myönnetään, osapuoli maksaa oman osuutensa kustannuksista taloudellisen tilanteensa sallimissa rajoissa. Asianajaja tekee oikeusapuhakemuksen oikeusapulautakunnalle (Raad voor Rechtsbijstand). Asia ratkaistaan oikeusapulain (Wet op de Rechtsbijstand) mukaan. Sen III A luvussa säädetään oikeusavusta rajat ylittävissä asioissa Euroopan unionissa.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Kantonijaoston päätöksiin voi hakea muutosta muutoksenhakutuomioistuimesta (gerechtshof). Muutoksenhaku on mahdollinen vain, jos vaatimuksen arvo on yli 1 750 euroa. Muutoksenhaku on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa tuomion julistamisesta. Eurooppalaisessa vähäisiä vaatimuksia koskevassa menettelyssä ei ole mahdollista hakea muutosta kantonijaoston päätöksiin.

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Itävallan lainsäädännössä ei ole varsinaista vähäisiä vaatimuksia koskevaa menettelyä. Itävallan siviiliprosessilaissa on kuitenkin säädetty menettelyn yksinkertaistamisesta tai erityisistä menettelysäännöistä käsiteltäessä tiettyjä asioita piirioikeudessa (Bezirksgericht).

Monet näistä erityisistä menettelysäännöistä koskevat vain vähäisiä vaatimuksia, joiden arvo on enintään 1 000 euroa (ks. kohta 1.5) tai 2 700 euroa (ks. kohta 1.9).

1.2 Menettelyn aloittaminen

Vähäisiä vaatimuksia koskevat erityiset menettelysäännöt ovat Itävallan prosessioikeudessa pakottavia, eivätkä asianosaiset voi estää niiden soveltamista.

Siirtyminen ”tavalliseen” menettelyyn tuomioistuimen tai asianosaisten aloitteesta ei siis ole mahdollista.

1.3 Lomakkeet

Koska Itävallassa ei ole erityistä vähäisiä vaatimuksia koskevaa menettelyä, ei tällaista menettelyä varten ole myöskään lomakkeita.

1.4 Neuvonta

Jos riidan rahallinen arvo on enintään 5 000 euroa, asianosaisten ei tarvitse käyttää asianajajaa. Tuomarin on opastettava perusteellisesti asianosaisia, joilla ei ole asianajajaa edustajanaan, ja kerrottava heille heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä oikeudellisista seurauksista, joita asianosaisten teoilla ja tekemättä jättämisillä on. Asianosaisilla, joilla ei ole asianajajaa edustajanaan, on lisäksi mahdollisuus ilmoittaa kanne suullisesti pöytäkirjaan piirioikeudessa (Bezirksgericht), jolla on menettelyssä toimivalta, tai asuinpaikkansa piirioikeudessa. Jos asianosainen, jolla ei ole asianajajaa edustajanaan, esittää puutteellisen kirjallisen kanteen, tuomarin on annettava asianosaiselle opastusta. Tämä ei saa vaarantaa tuomarin puolueettomuutta.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Kun vaatimuksen määrä on enintään 1 000 euroa, oikeus voi jättää ottamatta huomioon asianosaisen tarjoamat todisteet, jos kaikkien asiaan vaikuttavien olosuhteiden täydellinen selvittäminen aiheuttaisi suhteettomia vaikeuksia. Myös tällaisessa tapauksessa tuomarin on kuitenkin ratkaistava asia menettelyn tulosten perusteella puolueettomasti parhaan tietonsa mukaan. Ratkaisuun voi hakea muutosta valitusteitse.

1.6 Kirjallinen menettely

Kokonaan kirjallinen menettely ei ole Itävallan lainsäädännössä sallittu. Itävallan siviiliprosessioikeudessa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan todisteet, joista toteen näytettävien tosiseikkojen olemassaolo käy suoraan ilmi, on asetettava etusijalle pelkkiin välillisiin tietolähteisiin nähden (välittömyysperiaate). Tästä seuraa, että asiakirjojen muodossa esitetyt kirjalliset todistajanlausunnot jätetään tutkimatta.

1.7 Tuomion sisältö

Itävallan siviiliprosessilain mukaan suullisesti annetun tuomion esittämistä kirjallisessa muodossa on yksinkertaistettu vaatimuksen rahallisesta arvosta riippumatta. Jos tuomio on annettu suullisesti kummankin asianosaisen läsnä ollessa eikä kumpikaan asianosainen ole ilmoittanut riitauttavansa tuomiota, tuomioistuin voi antaa niin sanotun lyhennetyn tuomioselostuksen (gekürzte Urteilsausfertigung), joka rajoittuu oleellisimpiin ratkaisun perusteisiin.

1.8 Kulujen korvaaminen

Itävallan lainsäädännön mukaan siviilioikeudenkäynnin kulut määräytyvät periaatteessa sen mukaan, kumpi on voittanut. Sekä tuomioistuinmaksut että asianajokulut riippuvat suoraan vaatimuksen rahallisesta arvosta, joten vähäisiin vaatimuksiin liittyvät tuomioistuin- ja asianajokulut ovat yleensä vähäiset. Kulut on vahvistettu maksutaulukoissa (laeissa ja asetuksissa), joten vähäisten vaatimusten aiheuttamat kulut saadaan pysymään pieninä. Vähäisille vaatimuksille ei ole kuitenkaan omia kustannussäännöksiään.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Itävallan lainsäädännössä on rajoitettu vähäisiin vaatimuksiin sovellettavia muutoksenhakukeinoja. Jos vaatimuksen arvo on ensimmäisessä oikeusasteessa enintään 2 700 euroa, muutoksenhaku on mahdollista vain asian aineellista puolta koskevan virheellisen oikeudellisen arvioinnin perusteella ja tuomion pätemättömyyden (erittäin vakava menettelyvirhe) perusteella. Muutoksenhaku ei ole mahdollista muiden vakavien menettelyvirheiden vuoksi eikä ensimmäisen oikeusasteen tekemää tosiseikkoja koskevaa virhettä (esim. virheellisen todistusharkinnan vuoksi) voi riitauttaa. Muilta osin sovelletaan ”tavallisen” menettelyn säännöksiä.

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Puolan lainsäädännössä on käytössä yksinkertaistettu menettely. Menettelystä säädetään riita-asioiden oikeudenkäyntilain (kodeks postępowania cywilnego) 505¹–505¹⁴ §:ssä.

Yksinkertaistetun menettelyn tarkoituksena on todistelu- ja muutoksenhakumenettelyjen sujuvoittaminen ja optimointi nopeuttamalla ja yksinkertaistamalla tuomioistuinmenettelyjä sekä velvoittamalla asianosaiset noudattamaan tiukempia muotovaatimuksia ja toimimaan prosessitoimien toteuttamisessa kurinalaisesti.

Puolan riita-asioiden oikeudenkäyntilaissa säädetään myös eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä, joka on otettu käyttöön eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä 11 päivänä heinäkuuta 2007 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 861/2007. Asetuksen avulla on tarkoitus sujuvoittaa ja yksinkertaistaa siviili- ja kauppaoikeudellisia menettelyjä. Asetusta sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa Tanskaa lukuun ottamatta. Puola on saattanut asetuksen osaksi kansallista lainsäädäntöään riita-asioiden oikeudenkäyntilain 505²¹–505^27 a §:n säännöksillä.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Yksinkertaistettua menettelyä käytetään seuraavissa, alioikeuksien (sądy rejonowe) lainkäyttövaltaan kuuluvissa tapauksissa:

• sopimuksista johtuvissa korvausvaatimuksissa, jos vaatimuksen arvo on enintään 20 000 zlotya, sekä vaatimuksissa, jotka koskevat laatu- ym. takuita tai tapauksia, joissa kuluttajahyödyke ei vastaa kuluttajan kanssa tehtyä myyntisopimusta, jos sopimuksen kohteen arvo ei ylitä mainittua summaa
• vaatimuksissa, jotka koskevat asunnon vuokranmaksua ja vuokralaiselle kuuluvia maksuja sekä asunto-osakeyhtiön asunnon käyttömaksuja, vaatimuksen arvosta riippumatta.

Korkeimman oikeuden (Sąd Najwyższy) oikeuskäytännön mukaan sopimusvelvoitteiden laiminlyöntiä tai velvoitteen riittämätöntä suorittamista koskevat vaatimukset on käsiteltävä yksinkertaistetussa menettelyssä, jos vaatimuksen arvo on enintään 20 000 zlotya. Vaatimus käsitellään yksinkertaistetussa menettelyssä myös silloin, kun kantaja on esittänyt alle 20 000 zlotyn korvausvaatimuksen, joka on jäljelle jäävä osa saamisesta, josta on jo suoritettu yli 20 000 zlotya. ”Sopimuksista johtuva” tarkoittaa, että vaatimuksia, jotka johtuvat lainvastaisista toimista, perusteettomasta edusta ja omistusoikeuden olemassaolosta, yhteisomistajuudesta tai yhteisistä oikeuksista tai muista esine oikeuksista, joiden hankkimisesta tai harjoittamisesta syntyy maksuvelvollisuuksia, ei välttämättä käsitellä yksinkertaistetussa menettelyssä. Vaatimuksia, jotka johtuvat muista oikeustoimista kuin sopimuksista, ei myöskään välttämättä käsitellä yksinkertaistetussa menettelyssä. Tällaisiin oikeustoimiin kuuluvat yksipuoliset oikeustoimet, oikeustoimet ilman valtuutusta, lakiosa (legitima portio) ja velvoitteet, jotka johtuvat hallinnollisista päätöksistä tai suoraan lain säännöksistä.

Yksinkertaistettua menettelyä voidaan soveltaa tapauksissa, joissa on osallisina luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä tai yrityksiä, työntekijöitä ja työnantajia. Menettelyn soveltamista ei näin ollen ole rajattu oikeussubjektin tyypin mukaan. Tämä tarkoittaa, että myös henkilöstö- tai talousasioita on mahdollista käsitellä yksinkertaistetussa menettelyssä.

Eurooppalainen vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely kuuluu alioikeuksien ja aluetuomioistuimien (sądy okręgowe) sekä oikeusviranomaisten lainkäyttövaltaan sen mukaan, mikä on toimivaltainen tuomioistuin kyseisellä alueella, kuten riita-asioiden oikeudenkäyntilaissa esitetään (riita-asioiden oikeudenkäyntilain 16 § luettuna yhdessä 17 §:n ja 505²² §:n kanssa).

Edellä mainitun asetuksen mukaisesti vähäisillä vaatimuksilla tarkoitetaan siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa (mukaan luettuna kuluttaja-asiat) esitettyjä vaatimuksia, joiden arvo ilman korkoja ja kuluja on enintään 5 000 euroa (ajankohtana, jolloin vaatimuslomake saapuu toimivaltaiseen tuomioistuimeen).

1.2 Menettelyn aloittaminen

Yksinkertaistetussa menettelyssä oikeuskäsittelyt voivat 505³ §:n nojalla koskea vain yhtä vaatimusta kerrallaan. Useampia vaatimuksia voidaan yhdistää yhteen kanteeseen vain, jos ne ovat aiheutuneet samasta sopimuksesta tai samantyyppisistä sopimuksista. Jos useampia vaatimuksia on lainvastaisesti yhdistetty, oikeuden puheenjohtajana toimiva tuomari määrää riita-asioiden oikeudenkäyntilain 130¹ §:n nojalla, että vaatimus palautetaan. Jos kantaja vaatii osaa saatavasta, asia käsitellään yksinkertaistetussa menettelyssä, jos menettelyä voitaisiin soveltaa kantajan esittämien seikkojen perusteella koko saatavaan. Yksinkertaistettuun menettelyyn otettuja vaatimuksia ei voi muuttaa. Vastavaatimukset ja kuittaukset ovat sallittuja, jos vaatimukset ovat sellaisia, että ne voidaan käsitellä yksinkertaistetussa menettelyssä. Pääväliintulo, sivuväliintulo, kolmannelle osapuolelle tehtävät ilmoitukset ja asianosaisten vaihtaminen eivät ole sallittuja.

Tapaukset käsitellään yksinkertaistetussa menettelyssä asianosaisten tahdosta riippumatta, mikä tarkoittaa, että menettelyn käyttö on pakollista.

1.3 Lomakkeet

Riita-asioiden oikeudenkäyntilain mukaan (505² § luettuna yhdessä 125 §:n 2 momentin kanssa) kaikki yksinkertaistetun menettelyn aikana toimitettavat oikeudenkäyntiasiakirjat, mukaan luettuna vaatimukset, vastineet, yksipuolista tuomiota koskevat takaisinsaantihakemukset tai oikeudenkäyntiasiakirjat, jotka sisältävät todisteita, on toimitettava virallisilla lomakkeilla.

Viralliset lomakkeet ovat saatavilla kunnanvirastoissa, tuomioistuinten kirjaamoissa ja oikeusministeriön verkkosivustolla (http://bip.ms.gov.pl/pl/formularze). Vaaditun lomakkeen käyttämättä jättäminen katsotaan muotovirheeksi.

Riita-asioiden oikeudenkäyntilain yleisissä säännöksissä (130 §) säädetään, että jos oikeudenkäyntiasiakirja, joka olisi pitänyt toimittaa virallisella lomakkeella, on toimitettu toisessa muodossa tai jos sitä ei voida käsitellä, koska muita muotovaatimuksia ei ole noudatettu, oikeuden puheenjohtaja pyytää asianomaista osapuolta korjaamaan virheet viikon kuluessa ja lähettää asiakirjan kyseiselle osapuolelle. Virheiden korjaamista koskevassa pyynnössä on eriteltävä kaikki asiakirjassa olleet virheet. Jos osapuoli ei korjaa virheitä määräaikaan mennessä tai jos virheellinen asiakirja toimitetaan oikeudelle uudelleen, oikeuden puheenjohtaja määrää, että oikeudenkäyntiasiakirja palautetaan osapuolelle.

Eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä käytetään neljää vakiolomaketta, jotka ovat liitteinä edellä mainitussa asetuksessa. Nämä lomakkeet ovat seuraavat: vaatimuslomake, tuomioistuimen esittämä vaatimuslomaketta koskeva täydennys- ja/tai oikaisupyyntö, vastauslomake ja todistus vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä annetusta tuomiosta.

1.4 Neuvonta

Yksinkertaistettuun menettelyyn sovelletaan oikeudenkäynnin keskittämisen periaatetta: tuomioistuin jättää huomiotta väitteet, lausumat ja mahdolliset todisteet, joita asianosaiset esittävät vaatimuksen tai vastavaatimuksen jättämisen jälkeen tai sen jälkeen, kun takaisinsaantihakemus yksipuolista tuomiota vastaan on tehty, tai kun ensimmäinen asianosaisten kuulemiseen varattu oikeudenistunto on päättynyt (oikeuden lakkaamisen periaate), jollei asianosainen osoita, että hän ei voinut tai hänen ei tarvinnut toimittaa asiakirjaa aikaisemmin (tuomarin harkintavalta). Näin pyritään varmistamaan yksinkertaistetun menettelyn nopeus. Jos tuomioistuin katsoo, että vaatimuksen kohteena olevaa korvaussummaa on mahdotonta tai erittäin vaikeaa todistaa luotettavasti, se voi harkintavaltaansa käyttäen määrätä tuomiossaan sopivan summan tarkasteltuaan kaikkia asiaan liittyviä seikkoja. Jos tuomioistuin katsoo, että asia on erityisen monimutkainen tai että sen ratkaisemiseen tarvitaan erityistietoa, asia käsitellään tavallisessa menettelyssä. Tuomioistuin voi kuulla todistajia ja muita henkilöitä sopivaksi katsomallaan tavalla siten, että yksinkertaistetun menettelyn kustannukset jäävät mahdollisimman alhaisiksi. Yksinkertaistetun menettelyn nopeuttamiseksi asiantuntijoiden lausuntoja ei voida ottaa tarkasteltavaksi (505⁶ §).

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Yksinkertaistettuun menettelyyn sovelletaan oikeudenkäynnin keskittämisen periaatetta: tuomioistuin jättää huomiotta väitteet, lausumat ja mahdolliset todisteet, joita asianosaiset esittävät vaatimuksen tai vastavaatimuksen jättämisen jälkeen tai sen jälkeen, kun takaisinsaantihakemus yksipuolista tuomiota vastaan on tehty, tai kun ensimmäinen asianosaisten kuulemiseen varattu oikeudenistunto on päättynyt (oikeuden lakkaamisen periaate), jollei asianosainen osoita, että hän ei voinut tai hänen ei tarvinnut toimittaa asiakirjaa aikaisemmin (tuomarin harkintavalta). Näin pyritään varmistamaan yksinkertaistetun menettelyn nopeus. Jos tuomioistuin katsoo, että vaatimuksen kohteena olevaa korvaussummaa on mahdotonta tai erittäin vaikeaa todistaa luotettavasti, se voi harkintavaltaansa käyttäen määrätä tuomiossaan sopivan summan tarkasteltuaan kaikkia asiaan liittyviä seikkoja. Jos tuomioistuin katsoo, että asia on erityisen monimutkainen tai että sen ratkaisemiseen tarvitaan erityistietoa, asia käsitellään tavallisessa menettelyssä. Tuomioistuin voi kuulla todistajia ja muita henkilöitä sopivaksi katsomallaan tavalla siten, että yksinkertaistetun menettelyn kustannukset jäävät mahdollisimman alhaisiksi. Yksinkertaistetun menettelyn nopeuttamiseksi asiantuntijoiden lausuntoja ei voida ottaa tarkasteltavaksi (505⁶ §).

1.6 Kirjallinen menettely

Yksinkertaistettu menettely on lähtökohtaisesti kirjallinen menettely. Kaikki asianosaisten tekemät hakemukset tulee toimittaa tietyillä virallisilla lomakkeilla. Yksinkertaistetussa menettelyssä käsiteltävät hakemukset voidaan kuitenkin tehdä myös suullisesti. Asianosainen voi tehdä hakemuksen tuomion perusteiden selventämisestä heti, kun tuomio on annettu (505⁸ §). Asianosainen, joka on läsnä siinä oikeudenistunnossa, jossa tuomio annetaan, voi luopua valitusoikeudestaan jättämällä asiasta ilmoituksen tuomion antamisen jälkeen. Jos kaikki asianosaiset luopuvat valitusoikeudestaan, tuomiosta tulee lopullinen ja sitova.

Eurooppalainen vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely on kirjallinen menettely (riita-asioiden oikeudenkäyntilain 125 §:n 2 momentti luettuna yhdessä 505²¹ §:n kanssa).

1.7 Tuomion sisältö

Jos tuomioistuin katsoo, että asia on erityisen monimutkainen tai että sen ratkaisemiseen tarvitaan erityisasiantuntijuutta, tuomioistuin voi käsitellä asian tavallisessa menettelyssä riita-asioiden oikeudenkäyntilain 505⁷ §:n mukaisesti. Tässä tapauksessa ei määrätä ylimääräisiä maksuja. Asia käsitellään yksinkertaistetun menettelyn sijaan asianmukaisessa menettelyssä siinä tuomioistuimessa, joka aloitti asian käsittelyn. Tuomioistuimen menettelyä koskeva päätös annetaan 505⁷ §:n mukaisesti kuulemisen aikana päätöksenä, johon ei voida hakea muutosta.

1.8 Kulujen korvaaminen

Kantajalta peritään maksu yksinkertaistetussa menettelyssä käsiteltävästä vaatimuksesta, samoin kuin silloin, kun asia käsitellään tavallisessa menettelyssä. Yksinkertaistetussa menettelyssä käsitellyistä vaatimuksista perittävät maksut määräytyvät kuitenkin eri säännösten mukaan. Yksinkertaistetun menettelyn maksuihin sovelletaan oikeudenkäyntimaksuista (siviiliasioissa) 28. heinäkuuta 2005 annetun lain 28 §:ää. Pykälässä säädetään kiinteästä maksusta, jonka suuruus määräytyy vaatimuksen kohteena olevan saatavan tai sopimuksen kohteen mukaan seuraavasti:

• enintään 2 000 zlotya: 30 zlotyn maksu
• 2 000–5 000 zlotya: 100 zlotyn maksu
• 5 000–7 500 zlotya: 250 zlotyn maksu
• yli 7 500 zlotya: 300 zlotyn maksu.

Yksinkertaistetussa menettelyssä kustannukset jaetaan asianosaisten välillä riita-asioiden oikeudenkäyntilain 98–110 §:ssä annettujen yleisten säännösten mukaisesti. Riita-asioiden oikeudenkäyntilain 98 §:n nojalla hävinneen asianosaisen on vaatimuksesta maksettava takaisin toiselle asianosaiselle oikeuden hakemisesta ja puolustuksesta aiheutuneet kustannukset. Tuomioistuin määrää kustannuksista kussakin tuomiossa, joka päättää asian käsittelyn tietyssä oikeusasteessa.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Asetuksen nojalla annettuun tuomioon voi hakea muutosta muutoksenhakutuomioistuimessa. Jos tuomio on annettu ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa, valitus jätetään kyseisen tuomioistuimen kautta aluetuomioistuimeen. Jos tuomio on annettu aluetuomioistuimessa, valitus jätetään kyseisen tuomioistuimen kautta muutoksenhakutuomioistuimeen (sąd apelacyjny) (riita-asioiden oikeudenkäyntilain 367 ja 369 § luettuna yhdessä 505²⁶ ja 505²⁷ §:n kanssa).

Jos asetuksen 7 artiklan 3 kohdan edellytykset täyttyvät, tuomioistuin antaa yksipuolisen tuomion. Vastaaja voi hakea muutosta yksipuoliseen tuomioon siinä tuomioistuimessa, joka antoi tuomion. Jos käsittelyn lopputulos on kantajalle vastainen, tämä voi hakea siihen muutosta yleisten säännösten mukaisesti (riita-asioiden oikeudenkäyntilain 339 §:n 1 momentti, 342 § ja 344 §:n 1 momentti).

Tämän sivun alkukielistä versiota on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla: .

Vähäiset vaatimukset - Portugali

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Portugalin lainsäädännössä on kaksi vähäisiin vaatimuksiin sovellettavaa erityismenettelyä (joista säädetään asetuksessa nro 268/98):

• sopimuksiin perustuvien rahamääräisten velvoitteiden täyttämistä koskeva erityiskanne, jota käsitellään kiireellisessä ja yksinkertaistetussa oikeudenkäyntimenettelyssä;
• maksamismääräysmenettely, jossa vahvistetaan maksamatta olevaa vähäistä velkaa koskeva vaatimus täytäntöönpanoperusteeksi.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Edellä mainittuja kahta erityismenettelyä sovelletaan seuraavien edellytysten täyttyessä:

• kyseessä on rahamääräinen velvoite
• kyseinen velvoite perustuu sopimukseen
• velvoitteen arvo on enintään 15 000 euroa.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Kantaja voi valita jommankumman edellä kohdassa 1 mainituista menettelyistä.

1.3 Lomakkeet

Sopimukseen perustuvien rahamääräisten velvoitteiden täyttämistä koskevassa erityiskanteessa haastehakemusta ja vastinetta ei tarvitse esittää virallisessa muodossa. Väitteitä ei siis tarvitse esittää numeroituina kohtina. Kun haastehakemuksen tai vastineen laatii oikeudellinen edustaja, se on toimitettava sähköisesti. Tällöin käytetään tuomioistuinten välisessä tietojärjestelmässä tähän tarkoitukseen varattuja lomakkeita. Sähköistä toimitustapaa käytetään, ellei oikeudellinen edustaja ole perustellusti estynyt käyttämästä sitä. Kun haastehakemuksen tai vastineen laatii asianosainen, ei tarvita tiettyä lomaketta, vaan hakemus voidaan käydä jättämässä tuomioistuimeen tai lähettää kirjattuna kirjeenä tai faksilla.

Maksamismääräysmenettely on pantava vireille tähän tarkoitetulla lomakkeella, joka on saatavana osoitteessa https://www.citius.mj.pt/Portal/consultas/Injuncoes/Injuncoes.aspx. Lomakkeen käyttö on pakollista riippumatta siitä, laatiiko hakemuksen asianosainen vai tämän asianajaja.

Maksamismääräyslomake on lähetettävä sähköisesti tuomioistuinten välisen tietojärjestelmän kautta, jos sen on täyttänyt asianajaja (eikä tämä ole perustellusti estynyt käyttämästä tietojärjestelmää). Kun maksamismääräyslomakkeen on täyttänyt asianosainen, se toimitetaan paperisena.

1.4 Neuvonta

Oikeusapua koskevia yleisiä oikeussääntöjä sovelletaan näihin menettelyihin (esim. asianajajan nimeäminen, asianajajan palkkioiden maksaminen, tuomioistuinmaksun maksaminen ja muut oikeudenkäynnin kuluessa syntyvät kustannukset).

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Sopimuksiin perustuvien rahamääräisten velvoitteiden täyttämistä koskevan erityiskanteen yhteydessä sovelletaan seuraavia todisteiden vastaanottamista koskevia sääntöjä:

• Todistelu tapahtuu istunnossa.
• Kukin asianosainen voi kutsua enintään kolme todistajaa, jos kanteen rahamääräinen arvo on enintään 5 000 euroa, muutoin enintään viisi. Asianosainen voi joka tapauksessa kutsua enintään kolme todistajaa kustakin seikasta, jonka haluaa näyttää toteen.
• Kun kanteen rahamääräinen arvo on enintään 5 000 euroa eikä asianosaisilla ole oikeudenkäyntiasianajajaa tai tämä ei tule käsittelyyn, todistajat kuulee tuomari.
• Asiantuntijalausunnon antaa aina vain yksi asiantuntija.
• Tuomari voi määrätä esitettäväksi muita todisteita, jotka vaikuttavat tuomarista välttämättömiltä vaatimuksen ratkaisemiseksi asianmukaisesti. Tällöin tuomari voi keskeyttää istunnon siinä vaiheessa, kun katsoo tämän parhaaksi. Istunnon jatkamiseksi sovitaan uusi päivä. Tuomio on annettava 30 päivän kuluessa.

Maksamismääräysmenettelyssä

• kun velallinen ei vastusta vaatimusta, joka on annettu velalliselle tiedoksi, todisteita ei esitetä; tällöin toimivaltainen tuomioistuimen virkamies lisää maksamismääräykseen täytäntöönpanokelpoisuutta koskevan lausekkeen (Este documento tem força executiva);
• kun velallinen vastustaa vaatimusta, käydään maksamismääräysmenettely samalla tavalla kuin sopimukseen perustuvien velvoitteiden täyttämistä koskevan erityiskanteen tapauksessa; tällöin sovelletaan edellä mainittuja todisteiden vastaanottamista koskevia sääntöjä;
• ellei vaatimusta ole voitu antaa vastaajalle tiedoksi, käsitellään maksamismääräys tavanomaisessa menettelyssä, jos hakija on ilmaissut tahtovansa näin; muussa tapauksessa maksamismääräys palautetaan hakijalle.

1.6 Kirjallinen menettely

Maksamismääräysmenettely käydään pelkästään kirjallisesti, jos tiedoksianto velalliselle on toteutunut eikä velallinen vastusta maksamismääräystä.

Sopimukseen perustuvien rahamääräisten velvoitteiden täyttämistä koskevan erityiskanteen yhteydessä menettelyyn kutsuttu todistaja voi antaa lausuntonsa kirjallisesti, jos on saanut tosiseikat tietoonsa tehtäviensä hoidon yhteydessä.

Tällöin todistajan lausunto annetaan kirjallisesti. Todistaja merkitsee lausuntoon päiväyksen ja allekirjoituksen sekä mainitsee kyseessä olevan kanteen, tiedossaan olevat tosiseikat ja syyt, joiden vuoksi on saanut kyseiset tosiseikat tietoonsa.

1.7 Tuomion sisältö

Sopimukseen perustuvien rahamääräisten velvoitteiden täyttämistä koskevasta erityiskanteesta tuomio annetaan istunnossa suullisesti. Tuomio sanellaan pöytäkirjaan ja perustellaan lyhyesti.

Maksamismääräyksen hyväksymisen yhteydessä ei tehdä varsinaista päätöstä, vaan tuomioistuimen virkamies ainoastaan lisää edellä mainitun täytäntöönpanokelpoisuuden vahvistavan lausekkeen.

1.8 Kulujen korvaaminen

Voittaneen osapuolet kulut maksaa hävinnyt osapuoli suhteutettuna hävittyihin vaateisiin. Voittanut osapuoli voi siis saada seuraavat kulut korvattua kokonaan tai osittain: maksetut tuomioistuinmaksut; asianosaiselle todistelusta aiheutuneet kustannukset, kun asianosainen ei ole vaatinut kyseistä todistelukeinoa tai todistelukeinosta ei ole ollut hänelle hyötyä; täytäntöönpanoviranomaiselle maksetut palkkiot ja tälle aiheutuneet kulut (esimerkiksi kun täytäntöönpanoviranomainen on haastanut vastaajan) sekä asianajajan palkkiot ja tälle aiheutuneet kulut.

Korvattavat määrät on merkittävä kuluselvitykseen. Asianosaisen, jolla on oikeus saada korvaus, on lähetettävä kuluselvitys tuomioistuimelle, hävinneelle osapuolelle ja täytäntöönpanoviranomaiselle, jos tämä on osallistunut menettelyyn. Kuluselvitys on lähetettävä viiden päivän kuluessa lopullisen ratkaisun antamisesta.

Kuluselvityksen on sisällettävä seuraavat tiedot:

• asianosaisen nimi, asian viitenumero ja asianajaja tai täytäntöönpanoviranomainen;
• asianosaisen tuomioistuinmaksuna suorittamat määrät;
• asianosaisen oikeudenkäynnin kuluessa aiheutuneista kustannuksista tai täytäntöönpanoviranomaiselle edeltävästi aiheutuneista kuluista suorittamat määrät;
• asianajajalle tai täytäntöönpanoviranomaiselle maksetut palkkiot;
• korvausvaatimuksen määrä.

Hävinnyt osapuoli maksaa asianosaiskulut pääsääntöisesti suoraan voittaneelle osapuolelle, ellei laissa toisin säädetä.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Sopimukseen perustuvien rahamääräisten velvoitteiden täyttämistä koskevasta erityiskanteesta tuomioistuimessa annettuihin ratkaisuihin voidaan hakea muutosta toisen oikeusasteen tuomioistuimelta, jos vaatimuksen rahamääräinen arvo on yli 5 000 euroa ja valituksenalaisesta ratkaisusta aiheutuu valittajalle yli 2 500 euron menetys.

Tällöin kyseessä on tavanomainen muutoksenhaku. Tämän lisäksi Portugalin lainsäädännössä on ylimääräistä muutoksenhakua koskevia säännöksiä, joita voidaan niin ikään soveltaa.

Maksamismääräysmenettelyssä muutosta päätökseen voi hakea tuomarilta, jos tuomioistuimen virkamies on hylännyt maksamismääräyshakemuksen tai kieltäytynyt lisäämästä täytäntöönpanokelpoisuuden vahvistavan lausekkeen.

Hyödyllisiä linkkejä

Asetus nro 269/98, annettu 1 päivänä syyskuuta 1998, on saatavilla osoitteessa http://www.pgdlisboa.pt/leis/lei_mostra_articulado.php?nid=574&tabela=leis

Oikeusministeriön (Ministério da Justiça) Citius-portaaliin voi tutustua osoitteessa https://www.citius.mj.pt/.

Huomautus

Näillä tietosivuilla esitetyt tiedot eivät sido siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston yhteyspisteitä, tuomioistuimia eivätkä muita viranomaisyksiköitä. Voimassa olevaan lainsäädäntöön on syytä perehtyä erikseen, sillä siihen on voitu tehdä muutoksia, jotka eivät vielä näy tällä tietosivulla.

Tämän sivun alkukielistä versiota on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla: .

Vähäiset vaatimukset - Romania

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Vähäisiä vaatimuksia koskevasta menettelystä säädetään 15. helmikuuta 2013 voimaan tulleen uuden siviiliprosessilain 1026–1033 §:ssä.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Uuden siviiliprosessilain 1025 §:n mukaan vaatimuksen arvo saa olla enintään 10 000 leuta ajankohtana, jona asia pannaan vireille tuomioistuimessa, kun huomioon ei oteta korkoja, oikeudenkäyntikuluja ja muita liitännäismääriä.

Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn aineellinen soveltamisala (ratione materiae) ei kata vero-, tulli- tai hallinto-oikeudellisia asioita tai valtion vastuuta sellaisten tekojen ja laiminlyöntien osalta, jotka on tehty julkista valtaa käytettäessä. Menettelyä ei myöskään käytetä seuraaviin liittyvissä vaatimuksissa: luonnollisten henkilöiden oikeudellinen asema ja oikeuskelpoisuus, perhesiteisiin liittyvät varallisuussuhteet, perintöasiat, maksukyvyttömyys, akordit, maksukyvyttömien yritysten tai muiden oikeushenkilöiden selvitysmenettelyt tai vastaavat menettelyt, sosiaaliturva, työoikeus, kiinteän omaisuuden vuokraaminen, paitsi jos kanne koskee rahallisia vaatimuksia, välimiesmenettely ja yksityisyyden tai henkilöllisyyteen liittyvien oikeuksien loukkaukset.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Uuden siviiliprosessilain mukaan vähäisiä vaatimuksia koskeva menettely on luonteeltaan vaihtoehtoinen. Kantaja voi valita vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn tai yleislainsäädännön mukaisen menettelyn. Tuomioistuimen käsiteltäväksi esitetty vaatimus ratkaistaan yleislainsäädännön mukaisesti ellei kantaja nimenomaisesti pyydä erityismenettelyn soveltamista viimeistään ensimmäisessä istunnossa. Jos vaatimusta ei voida ratkaista vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn mukaisesti, tuomioistuin ilmoittaa tästä kantajalle, ja jos hän ei vedä vaatimustaan pois, asia ratkaistaan yleislainsäädännön mukaisesti. Toimivalta ratkaista asia ensimmäisen asteen tuomioistuimessa on alueellisella tuomioistuimella (judecătorie). Alueellinen toimivalta määräytyy yleislainsäädännön mukaisesti.

1.3 Lomakkeet

Vähäisiä vaatimuksia koskevaan menettelyyn kuuluu pakollinen vakiolomake, josta on määrätty siviiliprosessilaista annetun lain nro 134/2010 1025–1032 §:ssä säädetyssä vähäisiä vaatimuksia koskevassa menettelyssä käytettyjen lomakkeiden hyväksymisestä 29. tammikuuta 2013 annetussa oikeusministerin määräyksessä nro 359/C. Vakiolomakkeet ovat vaatimuslomake, vaatimuslomakkeen täydentämiseen ja/tai korjaamiseen tarkoitettu lomake ja vastauslomake.

1.4 Neuvonta

Neuvontaa on tarjolla tuomarin aktiivisen roolin rajoissa, ei erityisesti tämäntyyppisissä asioissa.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Tuomioistuin voi hyväksyä osapuolten selvitysten lisäksi muutakin näyttöä. Sellaista näyttöä ei kuitenkaan hyväksytä, jonka hallinnointi edellyttää vaatimuksen tai vastavaatimuksen arvoon nähden suhteettomia kuluja.

1.6 Kirjallinen menettely

Siviiliprosessilain 1028 §:n ja sitä seuraavien pykälien mukaan kantaja aloittaa vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn täyttämällä vaatimuslomakkeen, joka toimitetaan tai lähetetään toimivaltaiseen tuomioistuimeen postitse tai millä tahansa muulla tavalla, josta annetaan saantitodistus. Samaan aikaan vaatimuslomakkeen kanssa jätetään tai lähetetään myös jäljennökset kaikista muista asiakirjoista, jotka kantaja haluaa otettavan huomioon. Jos toimitetut tiedot eivät ole riittäviä tai tarpeeksi selkeitä tai jos vaatimuslomaketta ei ole täytetty oikein, tuomioistuin antaa kantajalle mahdollisuuden täydentää tai korjata lomaketta tai esittää lisätietoja tai -asiakirjoja lukuun ottamatta tilanteita, joissa vaatimus on ilmeisen perusteeton tai se ei ole hyväksyttävissä. Vaatimus hylätään, jos se on ilmeisen perusteeton tai se ei ole hyväksyttävissä. Jos vaatimusta ei täydennetä tai korjata tuomioistuimen asettamassa määräajassa, se peruuntuu.

Vähäisiä vaatimuksia koskeva menettely on kirjallinen ja toteutetaan kokonaisuudessaan suljetuin ovin. Tuomioistuin voi määrätä osapuolet kuultaviksi, jos se katsoo itse tämän tarpeelliseksi tai jos toinen osapuolista pyytää tätä. Tuomioistuin voi hylätä tällaisen pyynnön katsoessaan, ettei suullinen käsittely ole tarpeen asian olosuhteet huomioon ottaen. Hylkääminen on perusteltava kirjallisesti, eikä siitä voi tehdä erillistä muutoksenhakua.

Vastaanotettuaan oikein täytetyn vaatimuslomakkeen tuomioistuin lähettää vastaajalle välittömästi vastauslomakkeen sekä jäljennöksen vaatimuslomakkeesta ja kantajan toimittamista asiakirjoista. Vastaajan on toimitettava tai lähetettävä 30 päivän määräajassa asianmukaisesti täytetty vastauslomake sekä jäljennökset asiakirjoista, jotka hän haluaa otettavan huomioon. Vastaaja voi myös vastata millä tahansa muulla asianmukaisella keinolla. Tuomioistuin toimittaa välittömästi kantajalle jäljennökset vastaajan vastauksesta, mahdollisesta vastavaatimuksesta ja vastaajan esittämistä asiakirjoista. Jos vastaaja esittää vastavaatimuksen, kantajan on toimitettava tai lähetettävä 30 päivän määräajassa sen esittämisestä asianmukaisesti täytetty vastauslomake tai vastattava muulla asianmukaisella keinolla. Vastavaatimus, jota ei voi ratkaista tällä menettelyllä, erotetaan omaksi asiakseen ja ratkaistaan yleislainsäädännön perusteella. Tuomioistuin voi pyytää osapuolia toimittamaan lisätietoja asettamassaan määräajassa, joka ei voi olla yli 30 päivää vastaajan tai tilanteen mukaan kantajan vastauksen vastaanottamisesta. Jos tuomioistuin on vahvistanut määräajan osapuolten kuulemiselle, osapuolille on esitettävä kehotus saapua kuulemiseen. Kun tuomioistuin vahvistaa määräajan tietylle menettelyvaiheelle, osapuolille on ilmoitettava seuraamuksista, joita määräajan noudattamatta jättämisestä koituu.

Tuomioistuin antaa kirjallisen päätöksen 30 päivän kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut kaikki tarvittavat tiedot tai mahdollinen suullinen käsittely on pidetty. Jos osapuoli ei toimita vastausta asetetussa määräajassa, tuomioistuin ratkaisee päävaatimusta tai vastavaatimusta koskevan asian hallussaan olevien asiakirjojen perusteella. Ensimmäisen asteen tuomioistuimen päätös on heti täytäntöönpanokelpoinen, ja se annetaan osapuolille tiedoksi.

1.7 Tuomion sisältö

–

1.8 Kulujen korvaaminen

Uuden siviiliprosessilain 1031 §:ssä todetaan, että hävinneen osapuolen on maksettava oikeudenkäyntikulut toisen osapuolen pyynnöstä. Tuomioistuin ei kuitenkaan määrää voittaneelle osapuolelle korvausta kuluista, jotka ovat tarpeettomia tai suhteettomia vaatimuksen arvoon nähden.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Uuden siviiliprosessilain 1032 §:n mukaan tuomioistuimen päätökseen voidaan hakea muutosta ainoastaan alioikeuteen (tribunal) 30 päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu tiedoksi. Muutoksenhakutuomioistuin voi perustelluista syistä keskeyttää päätöksen täytäntöönpanon sillä edellytyksellä, että asetetaan takuu, joka on 10 prosenttia riitautetusta vaatimuksen arvosta. Muutoksenhakutuomioistuimen päätös annetaan osapuolille tiedoksi, ja se on lopullinen.

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Slovenian oikeusjärjestyksessä on erityinen vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely, josta säädetään siviiliprosessilain (Zakon o pravdnem postopku, ZPP) 30 luvussa.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Siviiliprosessilain mukaan vähäisiä vaatimuksia koskevia ovat riidat, joissa vaatimus kohdistuu enintään 2 000 euron rahasummaan. Kauppaoikeudellisia riitoja koskevissa menettelyissä vähäisiä vaatimuksia koskevia ovat riidat, joissa vaatimus kohdistuu enintään 4 000 euron rahasummaan. Vähäisiä vaatimuksia koskevia ovat myös riidat, joissa vaatimus ei kohdistu rahasummaan, mutta kantaja on ilmoittanut olevansa valmis esitetyn vaatimuksen täyttymisen sijaan ottamaan vastaan rahasumman, jonka suuruus on enintään 2 000 euroa (kauppaoikeudellisissa riidoissa 4 000 euroa). Vähäisiä vaatimuksia koskeviin riitoihin luetaan myös riidat, joissa vaatimuksen kohteena on sellaisen irtaimen omaisuuden luovutus, jonka arvo on kantajan mukaan enintään 2 000 euroa (kauppaoikeudellisissa riidoissa 4 000 euroa). Vähäisiä vaatimuksia koskevia riitoja eivät ole kiinteistöriidat, tekijänoikeusriidat, keksintöjen ja tavaramerkkien suojaa tai käyttöä ja kauppanimen käyttöä koskevat riidat, kilpailusuojaa koskevat riidat eivätkä omistusoikeuden loukkaamista koskevat riidat.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Menettelyn soveltamisesta kerrotaan kohdassa 1.1. Vähäisiä vaatimuksia koskevat menettelyt käydään paikallistuomioistuimessa (okrajno sodišče) lukuun ottamatta kauppaoikeudellisia asioita, jotka käsitellään alueellisessa tuomioistuimessa (okrožno sodišče).

1.3 Lomakkeet

Ainoastaan sellaisille vähäisiä vaatimuksia koskeville riidoille on lomake, joissa asianosainen panee asian vireille virallisen asiakirjan perusteella. Täytetyn lomakkeen voi lähettää sähköisesti seuraavaan osoitteeseen https://evlozisce.sodisce.si/esodstvo/index.html. Tämä koskee viralliseen asiakirjaan perustuvia täytäntöönpanomenettelyjä, joissa asianmukaisesti perustellusta valituksesta seuraa samanlainen menettely kuin maksamismääräyksen kiistämisestä. Muita vähäisiä vaatimuksia koskevia menettelyjä varten ei ole laadittu lomakkeita, joiden avulla asianosaiset voisivat käynnistää menettelyn.

Tarkempaa tietoa hakemusten tekemisestä sähköisesti ks. ”Sähköinen asiointi”.

1.4 Neuvonta

Asianosaiset voivat hakea maksutonta oikeusapua, jota myönnetään, jos maksutonta oikeusapua koskevassa laissa (Zakon o brezplačni pravni pomoči, ZBPP) säädetyt ehdot täyttyvät.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Vähäisiä vaatimuksia koskevissa menettelyissä kantajan on esitettävä kaikki tosiseikat ja todisteet kanteessa ja vastaajan on esitettävä vastatosiseikat ja omat todisteensa vastineessa. Kumpikin osapuoli voi tämän jälkeen esittää vielä yhden oikaisevan asiakirjan. Asianosaisten myöhemmin esittämiä tosiseikkoja ja todisteita ei oteta huomioon. Vastineen ja oikaisevien asiakirjojen jättämisen määräaika on kahdeksan päivää.

1.6 Kirjallinen menettely

Vähäisiä vaatimuksia koskeva menettely käydään kirjallisesti. Tuomioistuin voi rajoittaa todistelun määräaikaa ja laajuutta ja toteuttaa todisteiden keräämisen harkintaansa käyttäen niin, että asianosaisten oikeuksia suojataan asianmukaisesti mutta menettely on kuitenkin nopea ja taloudellinen.

1.7 Tuomion sisältö

Vähäisiä vaatimuksia koskevassa menettelyssä tuomio annetaan heti pääkäsittelyn päätyttyä. Kirjallisessa tuomiossa on oltava johdanto, tuomio ja perustelut sekä tiedot oikeuksista. Tuomari voi antaa kirjallisen tuomion pitkästi perusteltuna tai lyhyesti perusteltuna.

1.8 Kulujen korvaaminen

Menettelystä aiheutuvien kulujen korvaaminen ratkaistaan menettelyn lopputuloksen perusteella. Hävinnyt osapuoli joutuu maksamaan toisen osapuolen kulut.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Asianosaiset voivat hakea muutosta ensimmäisessä oikeusasteessa annettuun tuomioon tai vähäisiä vaatimuksia koskevassa menettelyssä annettuun päätökseen kahdeksan päivän aikana. Tuomioon tai päätökseen voi hakea muutosta ainoastaan sillä perusteella, että kyseessä on siviiliprosessilain (ZPP) 339 §:n toisen momentin siviiliprosessisäännösten vakava rikkominen tai aineellisen oikeuden virheellinen soveltaminen. Kauppaoikeudellisissa vähäisiä vaatimuksia koskevissa menettelyissä tuomioon voi hakea muutosta vain asianosainen, joka on ilmoittanut hakevansa muutosta. Vähäisiä vaatimuksia koskevissa riidoissa ei ole valitusmahdollisuutta (revizija) ja perusteet menettelyn uusimiseen ovat hyvin vähäisiä.

Sorodne povezave

http://www.dz-rs.si/wps/portal/Home/deloDZ/zakonodaja/preciscenaBesedilaZakonov

http://www.sodisce.si/

https://www.uradni-list.si/glasilo-uradni-list-rs

http://www.pisrs.si/Pis.web/

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Vähäisistä vaatimuksista ei säädetä erikseen. Menettelyyn sovelletaan siviilioikeudellisten menettelyjen yleisiä sääntöjä. Jos saatava on suuruudeltaan enintään 2 000 euroa, asiaa ei käsitellä oikeudenistunnossa tapauksissa, joissa riittää yksinkertainen arviointi.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Menettelyyn sovelletaan siviilioikeudellisten menettelyjen yleisiä sääntöjä.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Menettely käynnistyy kanteesta, joka tehdään samalla tavoin kuin oikeudenkäyntimenettelyn käynnistämiseksi yleensä.

1.3 Lomakkeet

Erityisiä lomakkeita ei käytetä.

1.4 Neuvonta

Osapuolille tarjotaan apua tuomioistuinten yleisen tiedonantovelvoitteen puitteissa. Tuomioistuimella on velvollisuus ilmoittaa osapuolille näiden menettelyllisistä oikeuksista ja velvollisuuksista sekä mahdollisuudesta pyytää asianajajan nimeämistä tai kääntyä oikeusapukeskuksen (Centrum právnej pomoci) puoleen.

https://www.centrumpravnejpomoci.sk

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Menettelyyn sovelletaan siviilioikeudellisten menettelyjen yleisiä sääntöjä.

1.6 Kirjallinen menettely

Yleensä samoin säännöin kuin muissa siviilioikeudellisissa menettelyissä.

1.7 Tuomion sisältö

Yleensä samoin säännöin kuin muissa siviilioikeudellisissa menettelyissä.

1.8 Kulujen korvaaminen

Yleensä samoin säännöin kuin muissa siviilioikeudellisissa menettelyissä.

Tuomioistuin myöntää osapuolelle korvauksen menettelyn kuluista riippuen siitä, missä laajuudessa asia ratkaistaan osapuolen eduksi. Jos asia ratkaistaan osapuolen eduksi vain osittain, tuomioistuin jakaa menettelyn kulut vastaavassa suhteessa tai vaihtoehtoisesti määrää, ettei kummallakaan osapuolella ole oikeutta korvauksiin kuluista. Jos osapuoli on menettelyn mukaisesti vastuussa menettelyn lopettamisesta, tuomioistuin määrää kulut korvattavaksi vastapuolelle. Jos osapuoli on menettelyn mukaisesti aiheuttanut kuluja, joita ei muutoin olisi syntynyt, tuomioistuin määrää ne korvattavaksi vastapuolelle. Poikkeustapauksessa tuomioistuin ei myönnä korvauksia menettelyn kuluista, jos tähän on olemassa erityisesti huomioitavia syitä.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Osapuolella on mahdollisuus valittaa päätöksestä tavalliseen tapaan samoin kuin muissa siviilioikeudellisissa asioissa. Valitus on tehtävä sille tuomioistuimelle, jonka päätökseen muutosta haetaan, 15 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta.

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Suomen voimassa olevaan lainsäädäntöön ei sisälly kantajan vaatimuksen rahamäärän suuruudesta riippuvia menettelysäännöksiä. Sen sijaan jutun laadun perusteella jutulle voidaan määrätä sille sopiva menettelymuoto. Juttu käy läpi täysimittaisen oikeudenkäynnin kaikki eri vaiheet vain siinä tapauksessa, että tähän on aihetta ja asianosaiset sitä toivovat. Juttu voidaan esimerkiksi ratkaista yhden tuomarin kokoonpanossa, ilman suullista valmisteluistuntoa tai kokonaan kirjallisessa menettelyssä. Hakemusasioita varten on lisäksi oma menettelynsä. Riidattomien saatavavien käsittelystä ks. ”Maksamismääräysmenettelyt- Suomi” ja "Sähköinen asiointi - Suomi".

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Kuten edellä on todettu, vaatimuksen rahamäärällä ei ole vaikutusta. Eri menettelymuodot ratkeavat asian laadullisen sisällön perusteella.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Riita-asia tulee vireille käräjäoikeudelle osoitetulla kirjallisella haastehakemuksella. Riidatonta saatavaa koskeva velkomus voidaan saattaa vireille myös sähköisellä haastehakemuksella (ks. ”Maksamismääräysmenettelyt – Suomi”).

1.3 Lomakkeet

Valtakunnallisella tasolla ei ole laadittu muita lomakkeita kuin ilmoitus tyytymättömyydestä käräjäoikeuden ratkaisuun. Eräissä käräjäoikeuksissa on käytössä tiettyjä asioita varten laadittuja lomakkeita; yleensä on kysymys hakemuslomakkeesta tai vastinelomakkeesta. Lomakkeita ei ole pakko käyttää.

Riidattomia saatavia varten on käytössä sähköinen haastehakemus, joka tehdään sähköiselle lomakkeelle (ks. ”Maksamismääräysmenettelyt – Suomi”).

1.4 Neuvonta

Tuomioistuimen kansliat neuvovat menettelyyn liittyvissä asioissa tarvittaessa.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Jos asiaa ei riitauteta, todisteita ei tarvita lainkaan. Jos käytetään yksinomaan kirjallista menettelyä, kysymykseen tulevat vain kirjalliset todisteet. Mitään erityissäännöksiä siitä, että laadultaan vähäisiin saataviin sovellettaisiin erityisiä todistelunormeja, ei ole.

1.6 Kirjallinen menettely

On mahdollista, että asia ratkaistaan ilman suullista käsittelyä vain kirjallisen aineiston pohjalta. Riidattomat asiat ratkaistaan aina näin. Riitainen asia voidaan ratkaista yksin kirjallisen valmistelun perusteella, jos asia on laadultaan sellainen, ettei sen ratkaiseminen edellytä pääkäsittelyn toimittamista eikä kukaan asianosaisista vastusta asian ratkaisemista kirjallisessa menettelyssä.

1.7 Tuomion sisältö

Vähäisiä vaatimuksia koskevien tuomioiden sisällöstä ei ole erityissäännöksiä.

1.8 Kulujen korvaaminen

Pääsäännön mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Riidattomia saatavia koskevia asioita ja asuinhuoneiston vuokraa koskevia asioita varten on kuitenkin olemassa asetuksella määrätäyt enimmäiskulutaksat. Näissä asioissa pääsääntö on, että asian hävinnyt vastaaja voidaan velvoittaa korvaamaan kantajalle enintään asetuksen mukaisesta kulutaulukosta ilmenevän määrän oikeudenkäyntikuluja.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Asian laatu ei ratkaise muutoksenhakuoikeutta. Muutoksenhakumenettely on näissä asioissa samanlainen kuin muissakin asioissa. Käräjäoikeuden ratkaisuun on ilmoitettava määräajassa tyytymättömyyttä ja valitus tehdään hovioikeudelle.

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Ruotsissa on olemassa erityinen vähäisiä vaatimuksia koskeva menettely.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Erityistä vähäisiä vaatimuksia koskevaa menettelyä soveltaa ensimmäisen oikeusasteen yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus) tapauksissa, joissa kantajan vaatimus jää tietyn määrällisen katon alapuolelle. Katto on tällä hetkellä (vuonna 2019) 23 250 Ruotsin kruunua. Määrällinen katto ei tarkoita laissa ilmoitettua määrää vaan se on sidottu nk. hintaperusmäärään, mikä tarkoittaa, että määrällinen katto lasketaan hintakehityksen perusteella.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Menettelyn käyttöä ei ole rajoitettu vain joihinkin tietyntyyppisiin tapauksiin, esim. kuluttajariitoihin. Edellytyksenä on, että kyseessä on siviiliasia ja että kiistan kohteena oleva määrä on pienempi kuin määrällinen katto. Menettelyä ei voi soveltaa perheoikeudellisiin asioihin.

1.3 Lomakkeet

Lomake eurooppalaisen vähäisiin vaatimuksiin sovellettavan menettelyn käynnistämiseksi löytyy Ruotsin tuomioistuinlaitoksen verkkosivuilta.

1.4 Neuvonta

Käräjäoikeudesta saa neuvoja menettelyn käynnistämiseksi. Valtion viranomaisilla on lakisääteinen yleispalveluvelvoite. Tämä tarkoittaa, että kansalainen saa yleisiä neuvoja asiaan liittyvistä menettelyistä ja säännöistä esimerkiksi soittamalla käräjäoikeuteen tai käymällä siellä. Lisäksi oikeuden puheenjohtajalla on velvollisuus asian luonteen huomioon ottaen vaikuttaa asian valmistelussa siihen, että riitakysymykset selvitetään ja että osapuolet ilmaisevat kaiken, mihin haluavat vedota asiassa. Käytännössä tuomari hoitaa tehtävänsä tekemällä täydentäviä kysymyksiä ja huomautuksia.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Ei ole olemassa erityisiä sääntöjä vähäisiä vaatimuksia koskevista asioista. Todisteita voi siis esittää sekä suullisesti että kirjallisesti. Kirjallisia todistajanlausuntoja voidaan käyttää ainoastaan tietyissä erityistilanteissa. Lisätietoja Ruotsin lainsäädännön mukaisista säännöistä, jotka koskevat todisteiden vastaanottamista riita-asioissa, löytyy täältä.

1.6 Kirjallinen menettely

Oikeus voi myös ratkaista asian vain kirjallisen aineiston pohjalta. Tätä mahdollisuutta käytetään, jos asian tutkimisen kannalta ei tarvita suullista menettelyä eikä kukaan asianosainen sitä vaadi.

1.7 Tuomion sisältö

Vähäisiä vaatimuksia koskevien tuomioiden sisällöstä ei ole erityissäännöksiä. Kaikissa riita-asioissa, eli myös vähäisiä vaatimuksia koskevissa asioissa annettavissa tuomioissa, pätevät seuraavassa luetellut säännöt. Tuomion on oltava kirjallinen ja siinä on esitettävä erillisissä osissa seuraavat tiedot: tuomioistuimen nimi sekä tuomionantoaika ja -paikka, asianosaiset ja asiamiehet tai oikeusavustajat, tuomiolauselma, asianosaisten vaatimukset ja vastaukset ja näiden perusteena olevat olosuhteet sekä tuomion perustelut ja tieto siitä, mitä asiassa on näytetty toteen.

1.8 Kulujen korvaaminen

Kuluja koskeva erityisjärjestely on tärkein vähäisiä vaatimuksia koskeviin asioihin liittyvä erityispiirre. Voittanut osapuoli saa korvauksen ainoastaan seuraavista kuluista: yhden tunnin mittaisesta oikeudellisesta neuvonnasta aiheutuneet kustannukset kussakin oikeusasteessa, hakemusmaksu, matka- ja ylläpitokustannukset oikeuden istuntoon osallistumisen yhteydessä, todistajan todistamisesta aiheutuneet kustannukset sekä asiakirjojen käännöskustannukset. Korvaus maksetaan, jos kustannukset olivat kohtuulliset voittaneen osapuolen oikeuksien turvaamisen kannalta. Korvausta ei siis makseta asianajopalkkiosta, joka on suurempi kuin yhden tunnin neuvonnan hinta.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Alemman oikeusasteen tuomioistuimen ilmoittamaan tuomioon voi hakea muutosta korkeammasta oikeusasteesta.

Jotta hovioikeus voi käsitellä käräjäoikeuden tuomion, tarvitaan muutoksenhakulupa. Muutoksenhakulupa myönnetään ainoastaan, jos lain soveltamisen ohjaamisen kannalta on tärkeää, että muutoksenhaku käsitellään korkeammassa oikeusasteessa, tai jos käräjäoikeuden päätöstä on syytä muuttaa tai jos muutoin on erityistä syytä käsitellä muutoksenhakupyyntö. Osapuolen, joka haluaa hakea muutosta käräjäoikeuden tuomioon, on tehtävä se kirjallisesti, ja muutoksenhakupyynnön on saavuttava käräjäoikeuteen kolmen viikon kuluessa päivästä, jona tuomio annettiin.

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Vähäisiä vaatimuksia koskevaa menettelyä voidaan soveltaa, jos vaateen määrä on alle 10 000 puntaa. Riitautettu summa ei kuitenkaan ole ainoa huomioon otettava tekijä. Muita näkökohtia ovat vaateen laji sekä asian tasapuolisen käsittelyn edellyttämien valmisteluiden laajuus ja laji. Joissakin tapauksissa yksinkertaiset asiat, joiden arvo on yli 10 000 puntaa, voidaan käsitellä vähäisiä vaateita koskevassa menettelyssä, edellyttäen, että sekä kantaja että vastaaja suostuvat siihen.

Kantajan ja vastaajan näkemysten lisäksi tuomari ottaa huomioon myös seuraavat seikat tehdessään päätöstä siitä, ohjataanko asia käsiteltäväksi vähäisiä vaateita koskevassa menettelyssä (nk. small claims track) vai olisiko tapaus käsiteltävä tavanomaisessa tuomioistuinmenettelyssä:

• riitautetun saatavan arvo: riitautetun saatavan arvo voi yleensä olla enintään 10 000 puntaa.
• vaateen laji: kyse on yleensä kuluttajariidoista (esim. myytyihin tavaroihin, viallisiin tuotteisiin tai työsuorituksiin liittyvistä riidoista), tapaturmaan liittyvistä vaateista, tavaroiden omistusoikeutta koskevista kiistoista tai vuokranantajien ja vuokralaisten välisistä kiistoista, jotka koskevat esim. korjaustöitä, vuokratakuita, vuokrarästejä jne., ei kuitenkaan hallintaoikeudesta.

Tuomari ottaa huomioon asian tasapuolisen käsittelyn edellyttämien valmisteluiden laajuuden ja lajin tehdessään päätöstä siitä, olisiko tapaus ohjattava käsiteltäväksi vähäisiä vaateita koskevassa menettelyssä. Tuomari ottaa päätöksessään huomioon myös, että menettelyn olisi oltava riittävän yksinkertainen, jotta asianosaiset voivat halutessaan ajaa asiaa tuomioistuimessa itse ilman oikeudenkäyntiavustajan apua. Vaateen loppukäsittelyn olisi esimerkiksi vaadittava vain vähäisiä valmisteluita. Vähäisiä vaateita koskevassa menettelyssä käsiteltäviin asioihin ei yleensä liity monia todistajia eikä vaikeita oikeuskysymyksiä.

Jos vaateen arvo on alle 10 000 puntaa mutta sisältää myös henkilövahinkoa koskevan vaateen tai kiinteistöjen korjaustöihin tai korjaustöiden yhteydessä syntyneisiin vahinkoihin liittyvän vaateen, asiaa ei ohjata käsiteltäväksi vähäisiä vaateita koskevassa menettelyssä, paitsi jos henkilövahinkoon, korjaustöihin ja vahinkoihin liittyvät vaateet ovat kukin arvoltaan enintään 1 000 puntaa.

Jos vähäisiä vaateita koskevassa menettelyssä käsiteltävän tapauksen arvo on yli 10 000 puntaa, kulukorvauksiin sovelletaan eri sääntöjä. Tällöin voittanut osapuoli voi vaatia hävinnyttä osapuolta maksamaan oikeudenkäyntiavustajasta aiheutuneet ja muut kulut. Kyseiset kulut voivat kuitenkin vastata määrältään enintään kuluja, jotka olisi peritty nopeutetussa menettelyssä. Kuluja käsitellään yksityiskohtaisemmin jäljempänä. Erityyppisistä menettelyistä on saatavilla lisätietoja verkkosivulla ”Miten on meneteltävä?”.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Vaikka useimmat arvoltaan enintään 10 000 punnan vaateet käsitellään vähäisiä vaateita koskevassa menettelyssä, niin ei kuitenkaan tapahdu automaattisesti. Tuomari ottaa huomioon oikeusriidan osapuolten näkemykset tehdessään päätöksen menettelystä, jossa asia käsitellään. Vaikka riitautetun vaateen arvo olisi alle 10 000 puntaa, tuomari voi päättää ohjata sen käsiteltäväksi tavanomaisessa tuomioistuinkäsittelyssä vähäisiä vaateita koskevan menettelyn sijaan.

Kun vaade riitautetaan (tai kiistetään), kantajalle lähetetään kopio vastaajan vastineesta ja omaa asiaansa oikeudessa ajavalle henkilölle Form 180 Direction ‑kyselylomake. Kyselylomakkeella annettavien tietojen perusteella tuomari voi päättää, mikä on kyseisen asian käsittelyyn parhaiten soveltuva menettely. Jos kantaja on sitä mieltä, että tapaus olisi käsiteltävä vähäisiä vaateita koskevassa menettelyssä, hänen on ilmoitettava siitä kyselylomakkeella. Vaikka kantajan ja vastaajan näkemykset otetaan huomioon, tuomari päättää kuitenkin viime kädessä, millaisessa menettelyssä asia käsitellään.

Kuten edellä todettiin, tuomari voi päättää käsitellä arvoltaan alle 10 000 punnan vaateen tavanomaisessa menettelyssä. Asiasta tehdään päätös heti alussa.

Tuomarilla on harkintavaltaa siirtää asia tarvittaessa edelleen vähäisiä vaateita koskevasta menettelystä tavanomaiseen menettelyyn. Jos vaade ohjataan ensin vähäisiä vaateita koskevaan menettelyyn ja myöhemmin edelleen tavanomaiseen menettelyyn, vähäisiä vaateita koskevassa menettelyssä sovellettavien kulusääntöjen soveltaminen lakkaa sen jälkeen, kun vaade on siirretty eri menettelyyn. Nopeutetussa tai tavanomaisessa menettelyssä noudatettavia kulusääntöjä aletaan soveltaa siirtopäivästä alkaen.

1.3 Lomakkeet

Vähäisiä vaateita koskevassa menettelyssä käytetään erityisiä lomakkeita, joiden käyttö on pakollista.

Hakija panee asian vireille täyttämällä N1-hakemuslomakkeen, jossa on täyttöohjeet. Kun hakija on täyttänyt lomakkeen, hän ottaa siitä yhden kopion itselleen, yhden tuomioistuimelle ja yhden jokaiselle vastaajalle. Tuomioistuin huolehtii kopioiden lähettämisestä vastaajille. Lisätietoja on saatavilla verkkosivulla ”Miten on meneteltävä?”.

Kuten edellä mainittiin, jos vaade riitautetaan, tuomioistuin lähettää kantajalle kopion vastineesta ja oikeusriidan osapuolille, jotka ajavat omaa asiaansa oikeudessa, kopion N180-lomakkeesta http://formfinder.hmctsformfinder.justice.gov.uk/n180-eng.pdf kantajalle ja vastaajalle tai vastaajille.

Jos tuomari päättää ohjata asian vähäisiä vaateita koskevaan menettelyyn, tuomioistuin lähettää osapuolille N157-lomakkeen (notice of allocation to the small claims court), jossa on tietoja istuntokäsittelyn ajankohdasta ja tarvittavista valmisteluista.

Jos riitautetun vaateen arvo yli 10 000 puntaa mutta molemmat osapuolet ovat suostuneet sen käsittelyyn vähäisiä vaateita koskevassa menettelyssä, tuomioistuin lähettää osapuolille N160-lomakkeen (notice of allocation to small claims track (with parties’ consent)). Myös tässä lomakkeessa on tietoja istuntokäsittelyn ajankohdasta ja tarvittavista valmisteluista.

Jos tuomari päättää, että vaade voidaan käsitellä pelkkien kirjallisten todisteiden perusteella eikä istuntokäsittelyä tarvita, tuomioistuin lähettää osapuolille N159-lomakkeen (notice of allocation to the small claims track (no hearing)). Lomakkeessa ilmoitetaan ajankohta, johon mennessä kantajan tai vastaajan on ilmoitettava tuomioistuimelle mahdollisesti vastustavansa päätöksen tekemistä asiasta pelkästään kirjallisten todisteiden perusteella. Jos jompikumpi osapuoli vastustaa pelkästään kirjallisiin todisteisiin perustuvaa päätöstä, asia käsitellään istuntokäsittelyssä. Tuomari voi tulkita vastaamatta jättämisen suostumiseksi.

Jos osapuoli häviää oikeudenkäynnin mutta kumpikaan osapuoli ei ollut läsnä eikä edustettuna oikeudenkäynnissä, tuomion kumoamista haetaan N244-lomakkeella (application notice).

1.4 Neuvonta

Vähäisiä vaateita koskeva menettely on suunniteltu yksinkertaiseksi, jotta henkilöillä, jotka edustavat itseään oikeudessa (litigants-in-person), ei olisi vaikeuksia ymmärtää menettelyä. Tuomari ottaa huomioon, että kantaja tai vastaaja edustaa itseään, ja pyrkii toimimaan menettelyissä siten, että asianosainen ymmärtää menettelyn kulun ja osapuoliin kohdistuvat menettelyvaatimukset.

Jos kantaja tai vastaaja päättää olla käyttämättä oikeudenkäyntiavustajaa, hänellä voi olla oikeudenkäynnissä mukanaan henkilö, joka voi puhua hänen puolestaan. Tällainen maallikkoedustajaksi (lay representative) kutsuttu henkilö voi olla esimerkiksi puoliso, sukulainen, ystävä tai neuvontatyöntekijä. Jos mahdollista, maallikkoedustajan ei pitäisi toimia todistajana. Maallikkoedustaja ei voi osallistua istuntokäsittelyyn ilman edustamaansa henkilöä, jollei asianosainen ole saanut tuomioistuimelta lupaa, jolla maallikkoedustaja valtuutetaan edustamaan häntä hänen poissaollessaan.

Neuvoa-antavien virastojen voi olla vaikea vapauttaa henkilökuntaa toimimaan maallikkoedustajana istuntokäsittelyissä, ja siksi niihin kannattaa ottaa yhteyttä mahdollisimman pian, jos asianosainen katsoo tarvitsevansa niiden apua. Neuvoa-antavat toimistot ilmoittavat osapuolille, voivatko ne tarjota apua. Jotkin maallikkoedustajat voivat haluta tehtävästään palkkion. Asianosaisen kannattaa sen vuoksi selvittää pyydettävän palkkion täsmällinen määrä. Tuomari voi määrätä häiriökäyttäytymiseen syyllistyvän maallikkoedustajan poistumaan istunnosta.

Asianosainen on vastuussa nimeämänsä maallikkoedustajan palkkion maksamisesta, vaikka voittaisikin oikeudenkäynnin. Hänen olisikin pohdittava, onko saatava oikeassa suhteessa palkkiokuluihin. Avustamisesta palkkion veloittavat maallikkoedustajat eivät lisäksi välttämättä kuulu ammattialajärjestöön, joten jos asianosainen ei ole tyytyväinen saamaansa apuun, ei ole sääntelyelintä eikä järjestöä, jolle hän voisi valittaa asiasta.

Myös Citizens’ Advice Bureau tai kuluttajaneuvontakeskukset saattavat pystyä auttamaan asianosaisia.

Kanne voidaan nostaa myös Internet-verkon kautta (Money Claim Online). Money Claim Onlinen tukipalvelu antaa tarvittaessa lisäapua.

Vammaisten asianosaisten saatavilla on lisäapua. Jos asianosaisella on vamma, joka vaikeuttaa tuomioistuimeen saapumista tai kommunikointia, hänen kannattaa ottaa yhteyttä kyseiseen tuomioistuimeen, josta voi mahdollisesti saada lisäapua.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Vähäisiä vaateita koskeva menettely on tavanomaista vapaamuotoisempi menettely, jossa ei sovelleta tavanomaisia ankaria todistelusääntöjä. Vähäisiä vaateita koskevassa menettelyssä käsitellään yksinkertaisempia tapauksia, joissa on kyse pienemmistä rahasummista. Tuomioistuin voi sen vuoksi käyttää oikeudenkäynnissä mitä tahansa oikeudenmukaiseksi katsomaansa menettelytapaa. Tuomioistuimen ei tarvitse vaatia todistajilta valaehtoista lausuntoa, ja tuomari voi tarvittaessa päättää rajoittaa ristikuulustelua. Tuomarin edellytetään kuitenkin perustelevan ristikuulustelun rajoittamista koskevan päätöksensä. Tuomari saattaa päättää esittää kysymyksiä yhdelle tai useammalle todistajalle ennen kuin sallii muiden henkilöiden tehdä niin.

1.6 Kirjallinen menettely

Jos tuomari katsoo, että vaade voidaan käsitellä ilman istuntokäsittelyä, pelkkien kirjallisten todisteiden perusteella, tuomioistuin ilmoittaa tästä asianosaisille N159-lomakkeella (ks. edellä). Lomakkeessa ilmoitetaan ajankohta, johon mennessä kantajan tai vastaajan on ilmoitettava tuomioistuimelle mahdollisesti vastustavansa päätöksen tekemistä asiasta pelkästään kirjallisten todisteiden perusteella. Jos jompikumpi osapuoli vastustaa pelkästään kirjallisiin todisteisiin perustuvaa päätöstä, asia käsitellään istuntokäsittelyssä. Tuomari voi tulkita vastaamatta jättämisen suostumiseksi. Jos kumpikaan osapuoli ei vastusta tuomarin päätöstä, jonka mukaan istuntokäsittelyä ei järjestetä, asia voidaan käsitellä yksinomaan kirjallisesti.

1.7 Tuomion sisältö

Englannissa ja Walesissa tuomioistuinten tuomioihin kirjataan yleensä vain tuomarin päätös ja osapuolille mahdollisesti annetut määräykset. Tuomarilta edellytetään kuitenkin ilmoitusta tuomionsa keskeisistä perusteluista, paitsi siinä tapauksessa, että ne esitetään suullisesti ja tuomioistuin nauhoittaa ne. Tuomarilla on oikeus esittää perustelut niin lyhyesti ja yksinkertaistetusti kuin tapauksen luonne sallii. Tuomari esittää perustelut yleensä suullisesti oikeudenkäynnissä mutta voi esittää ne myöhemmin myös kirjallisesti tai tarkoitusta varten järjestetyssä istunnossa. Jos tuomari on tehnyt päätöksen asiasta ilman istuntokäsittelyä, hänen edellytetään laativan ilmoituksen päätöksen perusteluista. Tuomioistuin lähettää siitä kopion kullekin osapuolelle.

1.8 Kulujen korvaaminen

Kulujen korvaamiselle on asetettu rajoituksia. Tällä hetkellä oikeudenkäynnin voittanut osapuoli voi vaatia korvausta seuraavista kuluista:

• mahdolliset kirjaamiskulut;
• enintään 260 punnan korvaus oikeudellisesta neuvonnasta, jos vaade sisälsi kieltomääräyksen (määräys, jolla henkilö määrätään lopettamaan jokin toiminta) tai velvoitteen suoritusvaatimuksen (jolla henkilö määrätään tekemään jotakin, esimerkiksi vuokranantaja tekemään korjaustöitä); muita oikeudenkäyntikuluja ei voida vaatia korvattaviksi;
• enintään 95 punnan korvaus kutakin päivää kohden oikeudenkäynnin voittaneelle osapuolelle ja mahdollisille todistajille tuomioistuinkäsittelyyn osallistumisesta johtuneesta ansionmenetyksestä;
• kyseisen osapuolen tai todistajien kohtuulliset matka- ja yöpymiskulut;
• jos tuomari on antanut luvan asiantuntijatodistajan käyttöön ja luvan saanut osapuoli voittaa oikeudenkäynnin, tuomari voi määrätä hävinneen osapuolen maksamaan osan asiantuntijan käytöstä aiheutuneista kuluista; tuomari voi kuitenkin määrätä hävinneen osapuolen maksamaan enintään 750 punnan osuuden kutakin asiantuntijatodistajaa kohden; tämä ei välttämättä kata asiantuntijapalkkioita kokonaisuudessaan varsinkaan siinä tapauksessa, että asiantuntija laatii asiasta selvityksen ja osallistuu tuomioistuinkäsittelyyn.
• Tuomari voi määrätä häiriökäyttäytymiseen syyllistyneen osapuolen maksamaan lisäkustannuksia.
• Jos vaateen taloudellinen arvo ylittää vähäisiä vaateita koskevan menettelyn rajan mutta tuomari on siirtänyt vaateen vähäisiä vaateita koskevaan menettelyyn, kustannusten määrää arvioidaan tämän menettelyn mukaisesti, paitsi jos osapuolet sopivat nopeutettua menettelyä koskevien määräysten soveltamisesta.

Lisätietoja on saatavilla oikeusministeriön verkkosivustolla.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Jos hävinnyt osapuoli haluaa hakea muutosta tuomarin päätökseen, hän tarvitsee siihen luvan. Jos kyseinen osapuoli/asianosainen osallistuu istuntoon, jossa päätös tehdään, hän voi pyytää tuomarilta istunnon päätteeksi lupaa muutoksenhakuun.

Asianosaisella, joka haluaa hakea päätökseen muutosta, on oltava siihen asianmukaiset perusteet (tai syyt). Hän ei voi vastustaa tuomarin päätöstä pelkästään sillä perusteella, että katsoo tuomarin tehneen väärän päätöksen.

Jos asianosainen haluaa hakea päätökseen muutosta, hänen on toimittava nopeasti. Muutoksenhaulle on asetettu tietty määräaika.

Jos hävinnyt osapuoli ei ollut läsnä eikä edustettuna istunnossa, hän voi hakea istunnossa annetun tuomion kumoamista ja uusintakäsittelyä.

Kyseisen osapuolen on jätettävä asiaa koskeva hakemus viimeistään 14 päivän kuluttua tuomion vastaanotosta. Hänen on pyydettävä tuomioistuimelta N244-lomaketta (application notice) hakemuksen laatimista varten.

Tuomioistuin ilmoittaa osapuolille, milloin heidän on saavuttava tuomioistuimeen hakemuksen käsittelyä varten.

Tuomari ottaa tuomion kumoamista koskevan hakemuksen käsiteltäväkseen vain, jos:

asianosaisella/osapuolella oli hyvä syy

• olla osallistumatta tai lähettämättä edustajaansa tuomioistuimen istuntoon, tai
• olla antamatta kirjallista ilmoitusta tuomioistuimelle

ja jos kyseisellä osapuolella on kohtuullinen mahdollisuus voittaa oikeudenkäynti uusintakäsittelyssä.

Jos osapuolen hakemus hyväksytään ja tuomio kumotaan, tuomioistuin vahvistaa uuden käsittelyajankohdan vaateelle. Jos on kyse ongelmattomasta kanteesta, tuomari voi päättää käsitellä tapauksen välittömästi käsiteltyään kumoamista koskevan hakemuksen.

Linkkejä

Oikeusministeriö

Tuomioistuinten osoitetiedot

Sovittelu vähäisiä vaatimuksia koskevissa menettelyissä

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Pohjois-Irlannissa on oma vähäisiä vaatimuksia koskeva menettely. Small claims courts -tuomioistuimet ovat tuomioistuimia, joissa tietynlaisia vähäisiä vaatimuksia voidaan käsitellä epämuodollisesti county court -tuomioistuimen yhteydessä, yleensä ilman oikeudellista edustajaa.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Yleensä vähäisiä vaatimuksia koskevaa menettelyä voidaan käyttää, jos kyse on enintään 3 000 punnan arvoisista tavaroista tai rahasummasta. Tietyntyyppisiin vaatimuksiin sitä ei voida kuitenkaan soveltaa, kuten asioihin, joihin liittyy henkilövahinko, kunnianloukkaus taikka perintöä tai elinkorkoa, maanomistusta tai aviovarallisuutta koskevia kysymyksiä tai liikenneonnettomuus.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Menettely on vaihtoehtoinen, ja tuomarilla on valtuudet ohjata asia tietyissä olosuhteissa county court -tuomioistuimeen.

1.3 Lomakkeet

Asiakirja County Court Rules (Northern Ireland) 1981 [S.R.1981 No.225] sisältää lomakkeet, joita on käytettävä vähäisiä vaatimuksia koskevissa menettelyissä. Asiakirjassa on lomake menettelyn aloittamista, vaatimuksen kiistämistä ja velvoitteen hyväksymistä varten. Asiakirjassa on myös lomake yksipuolisen tuomion sekä tuomion kumoamisen hakemista varten.

1.4 Neuvonta

Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn on tarkoitus olla vapaamuotoinen. Tuomioistuimen henkilökunta voi auttaa tarvittavien lomakkeiden täyttämisessä ja antaa selittävää tietoa menettelystä. Se ei kuitenkaan voi antaa oikeudellista neuvontaa.

Myös Citizens’ Advice Bureau tai kuluttajaneuvontakeskukset saattavat pystyä auttamaan asianosaisia.

Jos asianosaisella on vamma, joka vaikeuttaa tuomioistuimeen saapumista tai kommunikointia, hänen kannattaa ottaa yhteyttä kyseisen tuomioistuimen asiakaspalveluvirkailijaan, jolta voi mahdollisesti saada lisäapua.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Small claims court -tuomioistuin on vapaamuotoinen tuomioistuin, jossa ei sovelleta tavanomaisia ankaria todistelusääntöjä. Tuomioistuin voi sen vuoksi käyttää oikeudenkäynnissä mitä tahansa oikeudenmukaiseksi katsomaansa menettelytapaa. Kaikkien asianosaisten on hyväksyttävä se, että tuomari kuulee heitä valan nojalla, jollei tälle ole oikeudellista estettä.

1.6 Kirjallinen menettely

Jos vaadetta ei riitauteta ja kyseessä on ennalta määritetty rahasumma, asia voidaan käsitellä ilman oikeuden istuntoa pelkän kirjallisen näytön perusteella. Tällöin on kyseessä yksipuolinen tuomio (default judgment).

1.7 Tuomion sisältö

Tuomari antaa yleensä suullisen päätöksen ja esittää sille perustelut. Hän voi kuitenkin valita kirjallisen tuomion antamisen.

1.8 Kulujen korvaaminen

Kulujen korvaamiselle on asetettu rajoituksia. Tällä hetkellä tuomari voi määrätä seuraavat kulut maksettaviksi:

• oikeudenkäyntikulut ja
• asiantuntijatodistajan kulut.

Jos jompikumpi osapuoli on syyllistynyt häiriökäyttäytymiseen, tuomari voi määrätä kulut tämän korvattaviksi. Jos menettely on aloitettu asianmukaisesti county court -tuomioistuimessa, tuomari voi määrätä asiaan liittyvät kulut korvattaviksi.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Jos hävinnyt osapuoli on ollut läsnä tai edustettuna käsittelyssä, muutoksenhaku on mahdollista ainoastaan pyytämällä tuomaria perustelemaan päätös ja hakemalla High court -tuomioistuimelta päätöstä siitä, onko tuomarin päätös lainmukainen.

Jos hävinnyt osapuoli ei ollut läsnä eikä edustettuna käsittelyssä ja hän ottaa päätöksen antamisen jälkeen yhteyttä vähäisiä vaatimuksia käsittelevään toimistoon (small claims office) ilmoittaen, ettei saanut kantajan alkuperäistä hakemusta tai ei saanut sitä riittävän ajoissa vastatakseen tai muusta syystä ei vastannut ajoissa, häntä neuvotaan tekemään hakemus päätöksen kumoamiseksi. Voittaneelle osapuolelle lähetetään jäljennös kumoamishakemuksesta, ja häntä kehotetaan vastaamaan siihen kirjallisesti 14 päivän kuluessa. Tutkittuaan hakemuksen ja vastineen tuomari voi joko

• päättää, että vastaamatta jättämiseen oli pätevä syy, ja kumota tuomion ilman istuntokäsittelyä sekä päättää asian jatkokäsittelystä. Vähäisiä vaatimuksia käsittelevä toimisto ilmoittaa osapuolille tuomarin päätöksestä; tai
• vahvistaa ajankohdan kumoamishakemuksen istuntokäsittelylle. Ajankohta ilmoitetaan osapuolille ja heidät kutsutaan käsittelyyn. Vähäisiä vaatimuksia käsittelevä toimisto lähettää myös osapuolille jäljennöksen kaikista päätöksistä, jotka tuomari tekee tämän tyyppisen hakemuksen käsittelyn jälkeen.

Vastaavasti, jos posti palauttaa hävinneen osapuolet asiakirjat vähäisiä vaatimuksia käsittelevään toimistoon ja on selvää, että hävinnyt osapuoli ei tiennyt vaatimuksesta, tuomioistuimen kanslia pyytää tuomaria kumoamaan mahdollisen päätöksen ja ottaa voittaneeseen osapuoleen yhteyttä pyytääkseen lisätietoja (esim. vastaajan uuden osoitteen).

Linkkejä

Lisätietoja menettelyistä on saatavilla seuraavalla verkkosivustolla: Northern Ireland Courts and Tribunals Service.

Apua vammaisille asianosaisille

Joissakin tuomioistuinten toimistoissa on asiakaspalveluvirkailijoita, jotka voivat auttaa. Jos tällaista apua ei ole saatavissa, vammainen asianosainen voi ottaa yhteyttä Court Service Information Centre -keskukseen, puh. +44 300 200 7812.

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Skotlannissa sheriff court -tuomioistuimissa sovellettiin ennen marraskuun 28. päivää 2016 vähäisiin vaateisiin sovellettavana menettelynä yksinkertaistettua menettelyä, joka koski arvoltaan enintään 3 000 punnan rahamääräisiä vaatimuksia.

Uusi vaateen muoto eli yksinkertainen menettely (simple procedure) otettiin käyttöön 28. marraskuuta 2016.

Seuraavaa eli nopeutettua menettelyä (summary cause) voidaan soveltaa vaatimuksiin, joiden arvo on enintään 5 000 puntaa. Tämä menettely on hieman edellistä monimutkaisempi.

Yksinkertainen menettely

Rahalliselta arvoltaan enintään 5 000 punnan vaateisiin, joissa haetaan irtaimen omaisuuden maksamista, luovutusta tai sen hallinnan palauttamista, tai määräyksiin, joissa tietty henkilö velvoitetaan tekemään jotakin, on ollut 28. marraskuuta 2016 alkaen suotavaa käyttää yksinkertaista menettelyä.

Yksinkertainen menettely on tuomioistuinmenettely, joka on suunniteltu nopeaksi, edulliseksi ja vapaamuotoiseksi tavaksi ratkaista rahalliselta arvoltaan enintään 5 000 punnan riita-asioita.

Kantaja esittää vaateen sheriff court -tuomioistuimelle. Vastaaja on osapuoli, jolle vaade esitetään. Lopullisen päätöksen asiassa tekee sheriff tai summary sheriff. Yksinkertaisessa menettelyssä voi käyttää asianajajaa, mutta se ei ole pakollista.

Lisätietoja yksinkertaisesta menettelystä on saatavilla seuraavalla verkkosivustolla: Scottish Courts and Tribunals Service.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Yksinkertainen menettely korvaa aikaisemman vähäisiä vaateita koskevan menettelyn. Se korvaa myös nopeutetun menettelyn mutta ainoastaan silloin, kun vaade liittyy irtaimen omaisuuden maksamiseen, luovutukseen tai palauttamiseen tai jonkin henkilön määräämiseen tekemään jotakin.

Nopeutetussa menettelyssä voidaan käsitellä kanteet, jotka koskevat maksamismääräystä (action of forthcoming), velallisen varoista annettavaa selvitystä ja maksamista (count reckoning and payment), perintöomaisuuden takaisin saamista, luovutusta ja väliaikaista elatusta. Jos kantaja esittää vaihtoehtoisen rahallisen vaatimuksen, sen arvon on oltava alle 5 000 puntaa.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Joko yksinkertaisessa menettelyssä tai nopeutetussa menettelyssä vireille pannun asian käsittelyssä on noudatettava oikeudenkäyntisääntöjä Oikeudenkäyntisäännöt ovat saatavilla seuraavalla verkkosivustolla: Scottish Courts and Tribunals Service.

1.3 Lomakkeet

Kaikkia yksinkertaisen menettelyn ja nopeutetun menettelyn vaiheita varten on erilliset lomakkeet: esimerkiksi haastehakemus asian vireillepanoa varten ja lomake täytäntöönpanomääräystä (extract decree) varten. Lomakkeiden käyttö on pakollista, ja ne on esitetty Simple Procedure Rules -säädöksessä vuodelta 2016 ja Summary Cause Rules -säädöksessä vuodelta 2002. Lomakkeet ovat saatavilla seuraavalla verkkosivustolla: Scottish Courts and Tribunals Service.

1.4 Neuvonta

Kirjurin toimisto (sheriff clerk’s office) auttaa haastehakemuksen täyttämisessä (3A-lomake). Neuvoja saa myös erilaisilta neuvoa-antavilta toimistoilta, joita ovat esimerkiksi Citizens’ Advice Bureau. Yksinkertaisesta menettelystä saa lisätietoa ottamalla yhteyttä kantajan paikalliseen sheriff court -tuomioistuimeen.

Tietoa Skotlannin sheriff court -tuomioistuimista on saatavilla seuraavalla verkkosivustolla: Scottish Courts and Tribunals Service.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Yksinkertaisessa menettelyssä vaateet käsitellään mahdollisimman vapaamuotoisesti. Tuomari (sheriff tai summary sheriff) selittää kaikki käytetyt oikeudelliset termit ja ilmaisut. Tuomioistuimeen voi jättää asiakirjoja ja muita todisteita, ja yksinkertaisissa säännöissä määrätään tähän liittyvistä menettelyistä, jotka koskevat muun muassa sitä, mitä asiakirjoja on lähetettävä niin kantajalle kuin vastaajalle, ja asiakirjojen tai muiden todisteiden jättämiseen sovellettavia mahdollisia määräaikoja.

1.6 Kirjallinen menettely

Jos vastaaja ei kiistä vaatimusta, menettely tapahtuu pelkästään kirjallisesti. Jos sen sijaan vastaaja riitauttaa asian, se joko käsitellään oikeudessa tai tuomari voi tehdä päätöksen ilman käsittelyä.

Tuomari voi myös päättää käydä asianhallintaa koskevan keskustelun (case management discussion). Asianhallintaa koskeva keskustelu käydään tuomioistuinsalissa tai jossakin muussa tuomarin päättämässä paikassa. Tuomari päättää myös, missä muodossa keskustelua käydään, kuten videoneuvottelun, neuvottelupuhelun tai jossakin muussa tuomarin päättämässä muodossa.

1.7 Tuomion sisältö

Käsittelyn päätteeksi tuomari voi joko tehdä päätöksen saman tien tai käyttää pohdinta-aikaa ennen päätöksen tekemistä. Jos tuomari käyttää pohdinta-aikaa, päätös on tehtävä neljän viikon kuluessa käsittelystä.

Jos päätös tehdään osapuolten läsnä ollessa, tuomarin on esitettävä sille perustelut. Jos päätöksenteossa käytetään pohdinta-aikaa, on laadittava muistio, jossa esitetään päätöksen perustelut.

1.8 Kulujen korvaaminen

Yksinkertaisessa menettelyssä ei yleensä korvata kuluja silloin, kun vaatimuksen arvo on enintään 300 puntaa.

Jos vaatimuksen arvo ylittää 300 puntaa mutta on enintään 1 500 puntaa, tuomioistuin voi tavanomaisesti määrätä voittaneelle osapuolelle maksettavaksi korvauksina enintään 150 puntaa.

Jos vaatimuksen arvo ylittää 1 500 puntaa mutta on enintään 3 000 puntaa, tuomioistuin voi tavanomaisesti määrätä voittaneelle osapuolelle maksettavaksi korvauksina enintään 10 prosenttia vaatimuksen arvosta.

Sellaisiin vaatimuksiin, joiden arvo on 3 001–5 000 puntaa, sovelletaan yleissääntöä, jonka mukaan hävinnyt osapuoli maksaa voittaneen osapuolen kulut. Jos jokin osapuoli on käyttänyt asianajajaa, kulut saattavat olla suuremmat. Lisätietoja kuluista on saatavilla seuraavalla verkkosivustolla: Scottish Courts and Tribunals Service.

Nopeutetussa menettelyssä käsiteltäviin kanteisiin ei sovelleta samoja rajoituksia. Kulujen korvaamisesta päättää yleensä tuomioistuimen kirjuri (sheriff clerk), ja tuomari (sheriff tai summary sheriff) hyväksyy ne.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Yksinkertaisella menettelyllä tehtyyn päätökseen voi hakea muutosta. Valitus on tehtävä muutoksenhakutuomioistuimelle (sheriff’s appeal court) jättämällä yksinkertaisella menettelyllä vaatimuksen käsitelleeseen tuomioistuimeen muutoksenhakuilmoitus 16A-lomakkeella neljän viikon kuluessa siitä, kun tuomioistuimen kirjuri toimitti päätöslomakkeen voittaneelle osapuolelle. Nopeutettua menettelyä varten on annettu erillisiä muutoksenhakua koskevia määräyksiä, ja lisätietoa on saatavilla seuraavalla verkkosivustolla: Scottish Courts and Tribunals Service.

Jos vaadetta, johon sovelletaan yksinkertaista menettelyä, ei ole riitautettu, tuomioistuimelle voidaan kuitenkin esittää hakemus tuomarin (sheriff tai summary sheriff) antaman tuomion takaisinsaannista. Tämä voidaan tehdä tiettyjen edellytysten täyttyessä, ja hakemus on tehtävä 13B-lomakkeella. Lisätietoja tuomion takaisinsaannista on saatavilla seuraavalla verkkosivustolla: Scottish Courts and Tribunals Service.

Linkkejä

Skotlannin oikeusviraston verkkosivustolla Scottish Courts and Tribunals Service selvitetään tavanomaista menettelyä, nopeutettua menettelyä ja yksinkertaista menettelyä koskevat oikeudenkäyntisäännöt.

Summary sheriff -tuomari

Summary sheriff -tuomarin virka perustettiin Courts Reform (Scotland) Act -säädöksellä vuodelta 2014. Lisätietoja on saatavilla seuraavalla verkkosivustolla: Judiciary of Scotland.

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Gibraltarin ylemmän oikeusasteen tuomioistuimella (Supreme Court) on toimivalta käsitellä vähäisiä vaatimuksia. Tätä kutsutaan myös vähäisiä vaateita koskevaksi menettelyksi (small claims track). Vähäisiä vaatimuksia koskevaa menettelyä voidaan soveltaa, jos vaateen määrä on alle 10 000 puntaa. Riitautettu summa ei kuitenkaan ole ainoa huomioon otettava tekijä. Muita näkökohtia ovat vaateen laji sekä asian tasapuolisen käsittelyn edellyttämien valmisteluiden laajuus ja laji. Joissakin tapauksissa yksinkertaiset asiat, joiden arvo on yli 10 000 puntaa, voidaan käsitellä vähäisiä vaateita koskevassa menettelyssä edellyttäen, että sekä kantaja että vastaaja suostuvat siihen.

Kantajan ja vastaajan näkemysten lisäksi tuomari ottaa huomioon myös seuraavat seikat tehdessään päätöstä siitä, ohjataanko asia käsiteltäväksi vähäisiä vaateita koskevassa menettelyssä vai olisiko tapaus käsiteltävä tavanomaisessa tuomioistuinmenettelyssä:

• riitautetun saatavan arvo: riitautetun saatavan arvo voi yleensä olla enintään 10 000 puntaa.
• vaateen laji: kyse on yleensä kuluttajariidoista (esim. myytyihin tavaroihin, viallisiin tuotteisiin tai työsuorituksiin liittyvistä riidoista), tapaturmaan liittyvistä vaateista, tavaroiden omistusoikeutta koskevista kiistoista tai vuokranantajien ja vuokralaisten välisistä kiistoista, jotka koskevat esim. korjaustöitä, vuokratakuita, vuokrarästejä jne., ei kuitenkaan hallintaoikeudesta.

Tuomari ottaa huomioon asian tasapuolisen käsittelyn edellyttämien valmisteluiden laajuuden ja lajin tehdessään päätöstä siitä, olisiko tapaus ohjattava käsiteltäväksi vähäisiä vaateita koskevassa menettelyssä. Tuomari ottaa päätöksessään huomioon myös, että menettelyn olisi oltava riittävän yksinkertainen, jotta asianosaiset voivat halutessaan ajaa asiaa tuomioistuimessa itse ilman asianajajan apua. Vaateen loppukäsittelyn olisi esimerkiksi vaadittava vain vähäisiä valmisteluita. Vähäisiä vaateita koskevassa menettelyssä käsiteltäviin asioihin ei yleensä liity monia todistajia eikä vaikeita oikeuskysymyksiä.

Jos vaateen arvo on alle 10 000 puntaa mutta sisältää myös henkilövahinkoa koskevan vaateen tai kiinteistöjen korjaustöihin tai korjaustöiden yhteydessä syntyneisiin vahinkoihin liittyvän vaateen, asiaa ei ohjata käsiteltäväksi vähäisiä vaateita koskevassa menettelyssä, paitsi jos henkilövahinkoon, korjaustöihin ja vahinkoihin liittyvät vaateet ovat kukin arvoltaan enintään 1 000 puntaa.

Jos vähäisiä vaateita koskevassa menettelyssä käsiteltävän tapauksen arvo on yli 10 000 puntaa, kulukorvauksiin sovelletaan eri sääntöjä. Tällöin voittanut osapuoli voi vaatia hävinnyttä osapuolta maksamaan asianajajakulut ja muut kulut. Kyseiset kulut voivat kuitenkin vastata määrältään enintään kuluja, jotka olisi peritty nopeutetussa menettelyssä. Kuluja käsitellään yksityiskohtaisemmin jäljempänä.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Vaikka useimmat arvoltaan enintään 10 000 punnan vaateet käsitellään vähäisiä vaateita koskevassa menettelyssä, niin ei kuitenkaan tapahdu automaattisesti. Tuomari ottaa huomioon oikeusriidan osapuolten näkemykset tehdessään päätöksen menettelystä, jossa asia käsitellään. Vaikka riitautetun vaateen arvo olisi alle 10 000 puntaa, tuomari voi päättää ohjata sen käsiteltäväksi tavanomaisessa tuomioistuinkäsittelyssä vähäisiä vaateita koskevan menettelyn sijaan.

Kun vaade riitautetaan (tai kiistetään), kantajalle lähetetään kopio vastaajan vastineesta. Osapuolten on myös toimitettava kyselylomake (allocation questionnaire). Kyselylomakkeella annettavien tietojen perusteella tuomari voi päättää, mikä on kyseisen asian käsittelyyn parhaiten soveltuva menettely. Jos osapuolet ovat sitä mieltä, että tapaus olisi käsiteltävä vähäisiä vaateita koskevassa menettelyssä, niiden on ilmoitettava siitä kyselylomakkeella. Vaikka kantajan ja vastaajan näkemykset otetaan huomioon, tuomari päättää kuitenkin viime kädessä, millaisessa menettelyssä asia käsitellään.

Kuten edellä todettiin, tuomari voi päättää käsitellä arvoltaan alle 10 000 punnan vaateen tavanomaisessa menettelyssä. Asiasta tehdään päätös heti alussa.

Tuomarilla on harkintavaltaa siirtää asia tarvittaessa edelleen vähäisiä vaateita koskevasta menettelystä tavanomaiseen menettelyyn. Jos vaade ohjataan ensin vähäisiä vaateita koskevaan menettelyyn ja myöhemmin edelleen tavanomaiseen menettelyyn, vähäisiä vaateita koskevassa menettelyssä sovellettavien kulusääntöjen soveltaminen lakkaa sen jälkeen, kun vaade on siirretty eri menettelyyn. Nopeutetussa tai tavanomaisessa menettelyssä noudatettavia kulusääntöjä aletaan soveltaa siirtopäivästä alkaen.

1.3 Lomakkeet

Vähäisiä vaateita koskevassa menettelyssä käytetään erityisiä lomakkeita, joiden käyttö on pakollista.

Hakija panee asian vireille täyttämällä N1-hakemuslomakkeen, jossa on täyttöohjeet sekä kantajalle että vastaajalle. Kun hakija on täyttänyt lomakkeen, hän ottaa siitä yhden kopion itselleen, yhden tuomioistuimelle ja yhden jokaiselle vastaajalle. Tuomioistuin huolehtii kopioiden lähettämisestä vastaajille. Lisätietoja on saatavilla verkkosivulla ”Asian vireillepano tuomioistuimessa”.

Kuten edellä mainittiin, jos vaade riitautetaan, tuomioistuin lähettää kantajalle kopion vastineesta ja kyselylomakkeet molemmille osapuolille.

Jos tuomari päättää ohjata asian vähäisiä vaateita koskevaan menettelyyn, tuomioistuin lähettää osapuolille N157-lomakkeen (notice of allocation to the small claims court), jossa on tietoja istuntokäsittelyn ajankohdasta ja tarvittavista valmisteluista.

Jos riitautetun vaateen arvo yli 10 000 puntaa mutta molemmat osapuolet ovat suostuneet sen käsittelyyn vähäisiä vaateita koskevassa menettelyssä, tuomioistuin lähettää osapuolille N160-lomakkeen (notice of allocation to small claims track (with parties’ consent)). Myös tässä lomakkeessa on tietoja istuntokäsittelyn ajankohdasta ja tarvittavista valmisteluista.

Jos tuomari päättää, että vaade voidaan käsitellä pelkkien kirjallisten todisteiden perusteella eikä istuntokäsittelyä tarvita, tuomioistuin lähettää osapuolille N159-lomakkeen (notice of allocation to the small claims track (no hearing)). Lomakkeessa ilmoitetaan ajankohta, johon mennessä kantajan tai vastaajan on ilmoitettava tuomioistuimelle mahdollisesti vastustavansa päätöksen tekemistä asiasta pelkästään kirjallisten todisteiden perusteella. Jos jompikumpi osapuoli vastustaa pelkästään kirjallisiin todisteisiin perustuvaa päätöstä, asia käsitellään istuntokäsittelyssä. Tuomari voi tulkita vastaamatta jättämisen suostumiseksi.

Jos osapuoli häviää oikeudenkäynnin mutta kumpikaan osapuoli ei ollut läsnä eikä edustettuna oikeudenkäynnissä, tuomion kumoamista haetaan N244-lomakkeella (application notice).

1.4 Neuvonta

Vähäisiä vaateita koskeva menettely on suunniteltu yksinkertaiseksi, jotta henkilöillä, jotka ajavat omaa asiaansa oikeudessa (litigants-in-person), ei olisi vaikeuksia ymmärtää menettelyä. Jos joko kantaja tai vastaaja on omaa asiaansa ajava asianosainen, tuomari ottaa sen huomioon ja pyrkii toimimaan menettelyissä siten, että asianosainen ymmärtää menettelyn kulun ja osapuoliin kohdistuvat menettelyvaatimukset.

Jos kantaja tai vastaaja päättää olla käyttämättä oikeudenkäyntiavustajaa, hänellä voi olla oikeudenkäynnissä mukanaan henkilö, joka voi puhua hänen puolestaan. Tällainen maallikkoedustajaksi (lay representative) kutsuttu henkilö voi olla esimerkiksi puoliso, sukulainen, ystävä tai neuvontatyöntekijä. Jos mahdollista, maallikkoedustajan ei pitäisi toimia todistajana. Maallikkoedustaja ei voi osallistua istuntokäsittelyyn ilman edustamaansa henkilöä, jollei asianosainen ole saanut tuomioistuimelta lupaa, jolla maallikkoedustaja valtuutetaan edustamaan häntä hänen poissaollessaan.

Neuvoa-antavien virastojen voi olla vaikea vapauttaa henkilökuntaa toimimaan maallikkoedustajana istuntokäsittelyissä, ja siksi niihin kannattaa ottaa yhteyttä mahdollisimman pian, jos asianosainen katsoo tarvitsevansa niiden apua. Neuvoa-antavat toimistot ilmoittavat osapuolille, voivatko ne tarjota apua. Jotkin maallikkoedustajat voivat haluta tehtävästään palkkion. Asianosaisen kannattaa sen vuoksi selvittää pyydettävän palkkion täsmällinen määrä. Tuomari voi määrätä häiriökäyttäytymiseen syyllistyvän maallikkoedustajan poistumaan istunnosta.

Asianosainen on vastuussa nimeämänsä maallikkoedustajan palkkion maksamisesta, vaikka voittaisikin oikeudenkäynnin. Hänen olisikin pohdittava, onko saatava oikeassa suhteessa palkkiokuluihin. Avustamisesta palkkion veloittavat maallikkoedustajat eivät lisäksi välttämättä kuulu ammattialajärjestöön, joten jos asianosainen ei ole tyytyväinen saamaansa apuun, ei ole sääntelyelintä eikä järjestöä, jolle hän voisi valittaa asiasta.

Vammaisten asianosaisten saatavilla on lisäapua. Jos asianosaisella on vamma, joka vaikeuttaa tuomioistuimeen saapumista tai kommunikointia, hänen kannattaa ottaa yhteyttä kyseiseen tuomioistuimeen, josta voi mahdollisesti saada lisäapua.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Vähäisiin vaateisiin sovellettava menettely on tavanomaista epämuodollisempi menettely, jossa ei sovelleta ankaria todistelusääntöjä. Vähäisiin vaateisiin sovellettavassa menettelyssä käsitellään yksinkertaisempia tapauksia, joissa on kyse pienemmistä rahasummista. Tuomioistuin voi sen vuoksi käyttää istunnossa mitä tahansa oikeudenmukaiseksi katsomaansa menettelytapaa. Tuomioistuimen ei tarvitse vaatia valaehtoisia todistajanlausuntoja, ja tuomari voi päättää rajoittaa ristikuulustelua katsoessaan tämän asianmukaiseksi. Tuomarin edellytetään kuitenkin perustelevan ristikuulustelun rajoittamista koskevan päätöksensä. Tuomari saattaa päättää esittää kysymyksiä yhdelle tai useammalle todistajalle ennen kuin sallii muiden henkilöiden tehdä niin.

1.6 Kirjallinen menettely

Jos tuomari katsoo, että vaade voidaan käsitellä ilman istuntokäsittelyä pelkkien kirjallisten todisteiden perusteella, tuomioistuin ilmoittaa tästä asianosaisille N159-lomakkeella (ks. edellä). Lomakkeessa ilmoitetaan ajankohta, johon mennessä kantajan tai vastaajan on ilmoitettava tuomioistuimelle mahdollisesti vastustavansa päätöksen tekemistä asiasta pelkästään kirjallisten todisteiden perusteella. Jos jompikumpi osapuoli vastustaa pelkästään kirjallisiin todisteisiin perustuvaa päätöstä, asia käsitellään istuntokäsittelyssä. Tuomari voi tulkita vastaamatta jättämisen suostumiseksi. Jos kumpikaan osapuoli ei vastusta tuomarin päätöstä, jonka mukaan istuntokäsittelyä ei järjestetä, asia voidaan käsitellä yksinomaan kirjallisesti.

1.7 Tuomion sisältö

Gibraltarissa tuomioistuinten tuomioihin kirjataan yleensä vain tuomarin päätös ja osapuolille mahdollisesti annetut määräykset. Tuomarilta edellytetään kuitenkin ilmoitusta tuomionsa keskeisistä perusteluista, paitsi siinä tapauksessa, että ne esitetään suullisesti ja tuomioistuin nauhoittaa ne. Tuomarilla on oikeus esittää perustelut niin lyhyesti ja yksinkertaistetusti kuin tapauksen luonne sallii. Tuomari esittää perustelut yleensä suullisesti oikeudenkäynnissä mutta voi esittää ne myöhemmin myös kirjallisesti tai tarkoitusta varten järjestetyssä istunnossa. Jos tuomari on tehnyt päätöksen asiasta ilman istuntokäsittelyä, hänen edellytetään laativan ilmoituksen päätöksen perusteluista. Tuomioistuin lähettää siitä kopion kullekin osapuolelle.

1.8 Kulujen korvaaminen

Kulujen korvaamiselle on asetettu rajoituksia. Tällä hetkellä oikeudenkäynnin voittanut osapuoli voi vaatia korvausta seuraavista kuluista:

• mahdolliset kirjaamiskulut;
• enintään 260 punnan korvaus oikeudellisesta neuvonnasta, jos vaade sisälsi kieltomääräyksen (määräys, jolla henkilö määrätään lopettamaan jokin toiminta) tai velvoitteen suoritusvaatimuksen (jolla henkilö määrätään tekemään jotakin, esimerkiksi vuokranantaja tekemään korjaustöitä); muita oikeudenkäyntikuluja ei voida vaatia korvattaviksi;
• enintään 90 punnan korvaus kutakin päivää kohden oikeudenkäynnin voittaneelle osapuolelle ja mahdollisille todistajille tuomioistuinkäsittelyyn osallistumisesta johtuneesta ansionmenetyksestä;
• kyseisen osapuolen tai todistajien kohtuulliset matka- ja yöpymiskulut;
• jos tuomari on antanut luvan asiantuntijatodistajan käyttöön ja luvan saanut osapuoli voittaa oikeudenkäynnin, tuomari voi määrätä hävinneen osapuolen maksamaan osan asiantuntijan käytöstä aiheutuneista kuluista; tuomari voi kuitenkin määrätä hävinneen osapuolen maksamaan enintään 200 punnan osuuden kutakin asiantuntijatodistajaa kohden; tämä ei välttämättä kata asiantuntijapalkkioita kokonaisuudessaan varsinkaan siinä tapauksessa, että asiantuntija laatii asiasta selvityksen ja osallistuu tuomioistuinkäsittelyyn.
• Tuomari voi määrätä häiriökäyttäytymiseen syyllistyneen osapuolen maksamaan lisäkustannuksia.
• Jos vaateen taloudellinen arvo ylittää vähäisiä vaateita koskevan menettelyn rajan mutta tuomari on siirtänyt vaateen vähäisiä vaateita koskevaan menettelyyn, kustannusten määrää arvioidaan tämän menettelyn mukaisesti, paitsi jos osapuolet sopivat nopeutettua menettelyä koskevien määräysten soveltamisesta.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Jos hävinnyt osapuoli haluaa hakea muutosta tuomarin päätökseen, hän tarvitsee siihen luvan. Jos kyseinen osapuoli/asianosainen osallistuu istuntoon, jossa päätös tehdään, hän voi pyytää tuomarilta istunnon päätteeksi lupaa muutoksenhakuun.

Asianosaisella, joka haluaa hakea päätökseen muutosta, on oltava siihen asianmukaiset perusteet (tai syyt). Hän ei voi vastustaa tuomarin päätöstä pelkästään sillä perusteella, että katsoo tuomarin tehneen väärän päätöksen.

Jos asianosainen haluaa hakea päätökseen muutosta, hänen on toimittava nopeasti. Muutoksenhaulle on asetettu tietty määräaika.

Jos hävinnyt osapuoli ei ollut läsnä eikä edustettuna istunnossa, hän voi hakea istunnossa annetun tuomion kumoamista ja uusintakäsittelyä.

Kyseisen osapuolen on jätettävä asiaa koskeva hakemus viimeistään 14 päivän kuluttua tuomion vastaanotosta. Hänen on pyydettävä tuomioistuimelta N244-lomaketta (application notice) hakemuksen laatimista varten.

Tuomioistuin ilmoittaa osapuolille, milloin heidän on saavuttava tuomioistuimeen hakemuksen käsittelyä varten.

Tuomari ottaa tuomion kumoamista koskevan hakemuksen käsiteltäväkseen vain, jos:

asianosaisella/osapuolella oli hyvä syy

• olla osallistumatta tai lähettämättä edustajaansa tuomioistuimen istuntoon, tai
• olla antamatta kirjallista ilmoitusta tuomioistuimelle

ja jos kyseisellä osapuolella on kohtuullinen mahdollisuus voittaa oikeudenkäynti uusintakäsittelyssä.

Jos osapuolen hakemus hyväksytään ja tuomio kumotaan, tuomioistuin vahvistaa uuden käsittelyajankohdan vaateelle. Jos on kyse ongelmattomasta kanteesta, tuomari voi päättää käsitellä tapauksen välittömästi käsiteltyään kumoamista koskevan hakemuksen.