Vähäiset vaatimukset

Ruotsi
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Ruotsissa on olemassa erityinen vähäisiä vaatimuksia koskeva menettely.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Erityistä vähäisiä vaatimuksia koskevaa menettelyä soveltaa ensimmäisen oikeusasteen yleinen tuomioistuin (käräjäoikeus) tapauksissa, joissa kantajan vaatimus jää tietyn määrällisen katon alapuolelle. Katto on tällä hetkellä (vuonna 2013) 22 500 Ruotsin kruunua. Määrällinen katto ei tarkoita laissa ilmoitettua määrää vaan se on sidottu nk. hintaperusmäärään, mikä tarkoittaa, että määrällinen katto lasketaan hintakehityksen perusteella.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Menettelyn käyttöä ei ole rajoitettu vain joihinkin tietyntyyppisiin tapauksiin, esim. kuluttajariitoihin. Edellytyksenä on, että kyseessä on siviiliasia ja että kiistan kohteena oleva määrä on pienempi kuin määrällinen katto. Menettelyä ei voi soveltaa perheoikeudellisiin asioihin.

1.3 Lomakkeet

Vähäisiä vaatimuksia koskevien asioiden menettelyn käynnistämistä varten ei ole olemassa vakiolomaketta. Riita-asioiden haastehakemuksia varten on kuitenkin olemassa lomake, jota voidaan käyttää riitakohteen arvosta riippumatta. Lomake löytyy Ruotsin tuomioistuinlaitoksen verkkosivuilta (http://www.domstol.se/) ruotsiksi ja englanniksi.

1.4 Neuvonta

Käräjäoikeudesta saa neuvoja menettelyn käynnistämiseksi. Valtion viranomaisilla on lakisääteinen yleispalveluvelvoite. Tämä tarkoittaa, että kansalainen saa yleisiä neuvoja asiaan liittyvistä menettelyistä ja säännöistä esimerkiksi soittamalla käräjäoikeuteen tai käymällä siellä. Lisäksi oikeuden puheenjohtajalla on velvollisuus asian luonteen huomioon ottaen vaikuttaa asian valmistelussa siihen, että riitakysymykset selvitetään ja että osapuolet ilmaisevat kaiken, mihin haluavat vedota asiassa. Käytännössä tuomari hoitaa tehtävänsä tekemällä täydentäviä kysymyksiä ja huomautuksia.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Ei ole olemassa erityisiä sääntöjä vähäisiä vaatimuksia koskevista asioista. Todisteita voi siis esittää sekä suullisesti että kirjallisesti. Kirjallisia todistajanlausuntoja voidaan käyttää ainoastaan tietyissä erityistilanteissa. Lisätietoja Ruotsin lainsäädännön mukaisista säännöistä, jotka koskevat todisteiden vastaanottamista riita-asioissa, löytyy täältä.

1.6 Kirjallinen menettely

Oikeus voi myös ratkaista asian vain kirjallisen aineiston pohjalta. Tätä mahdollisuutta käytetään, jos asian tutkimisen kannalta ei tarvita suullista menettelyä eikä kukaan asianosainen sitä vaadi.

1.7 Tuomion sisältö

Vähäisiä vaatimuksia koskevien tuomioiden sisällöstä ei ole erityissäännöksiä. Kaikissa riita-asioissa, eli myös vähäisiä vaatimuksia koskevissa asioissa annettavissa tuomioissa, pätevät seuraavassa luetellut säännöt. Tuomion on oltava kirjallinen ja siinä on esitettävä erillisissä osissa seuraavat tiedot: tuomioistuimen nimi sekä tuomionantoaika ja -paikka, asianosaiset ja asiamiehet tai oikeusavustajat, tuomiolauselma, asianosaisten vaatimukset ja vastaukset ja näiden perusteena olevat olosuhteet sekä tuomion perustelut ja tieto siitä, mitä asiassa on näytetty toteen.

1.8 Kulujen korvaaminen

Kuluja koskeva erityisjärjestely on tärkein vähäisiä vaatimuksia koskeviin asioihin liittyvä erityispiirre. Voittanut osapuoli saa korvauksen ainoastaan seuraavista kuluista: yhden tunnin mittaisesta oikeudellisesta neuvonnasta aiheutuneet kustannukset kussakin oikeusasteessa, hakemusmaksu, matka- ja ylläpitokustannukset oikeuden istuntoon osallistumisen yhteydessä, todistajan todistamisesta aiheutuneet kustannukset sekä asiakirjojen käännöskustannukset. Korvaus maksetaan, jos kustannukset olivat kohtuulliset voittaneen osapuolen oikeuksien turvaamisen kannalta. Korvausta ei siis makseta asianajopalkkiosta, joka on suurempi kuin yhden tunnin neuvonnan hinta.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Alemman oikeusasteen tuomioistuimen ilmoittamaan tuomioon voi hakea muutosta korkeammasta oikeusasteesta.

Jotta hovioikeus voi käsitellä käräjäoikeuden tuomion, tarvitaan muutoksenhakulupa. Muutoksenhakulupa myönnetään ainoastaan, jos lain soveltamisen ohjaamisen kannalta on tärkeää, että muutoksenhaku käsitellään korkeammassa oikeusasteessa, tai jos käräjäoikeuden päätöstä on syytä muuttaa tai jos muutoin on erityistä syytä käsitellä muutoksenhakupyyntö. Osapuolen, joka haluaa hakea muutosta käräjäoikeuden tuomioon, on tehtävä se kirjallisesti, ja muutoksenhakupyynnön on saavuttava käräjäoikeuteen kolmen viikon kuluessa päivästä, jona tuomio annettiin.

Päivitetty viimeksi: 05/11/2015

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Palaute

Anna tällä lomakkeella palautetta uudesta sivustostamme