Vähäiset vaatimukset

Puola
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Puolan lainsäädännössä on käytössä yksinkertaistettu menettely. Menettelystä säädetään riita-asioiden oikeudenkäyntilain (kodeks postępowania cywilnego) 5051–50514 §:ssä.

Yksinkertaistetun menettelyn tarkoituksena on todistelu- ja muutoksenhakumenettelyjen sujuvoittaminen ja optimointi nopeuttamalla ja yksinkertaistamalla tuomioistuinmenettelyjä sekä velvoittamalla asianosaiset noudattamaan tiukempia muotovaatimuksia ja toimimaan prosessitoimien toteuttamisessa kurinalaisesti.

Puolan riita-asioiden oikeudenkäyntilaissa säädetään myös eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä, joka on otettu käyttöön eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä 11 päivänä heinäkuuta 2007 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 861/2007. Asetuksen avulla on tarkoitus sujuvoittaa ja yksinkertaistaa siviili- ja kauppaoikeudellisia menettelyjä. Asetusta sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa Tanskaa lukuun ottamatta. Puola on saattanut asetuksen osaksi kansallista lainsäädäntöään riita-asioiden oikeudenkäyntilain 50521–50527 a §:n säännöksillä.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Yksinkertaistettua menettelyä käytetään seuraavissa, alioikeuksien (sądy rejonowe) lainkäyttövaltaan kuuluvissa tapauksissa:

  • sopimuksista johtuvissa korvausvaatimuksissa, jos vaatimuksen arvo on enintään 20 000 zlotya, sekä vaatimuksissa, jotka koskevat laatu- ym. takuita tai tapauksia, joissa kuluttajahyödyke ei vastaa kuluttajan kanssa tehtyä myyntisopimusta, jos sopimuksen kohteen arvo ei ylitä mainittua summaa
  • vaatimuksissa, jotka koskevat asunnon vuokranmaksua ja vuokralaiselle kuuluvia maksuja sekä asunto-osakeyhtiön asunnon käyttömaksuja, vaatimuksen arvosta riippumatta.

Korkeimman oikeuden (Sąd Najwyższy) oikeuskäytännön mukaan sopimusvelvoitteiden laiminlyöntiä tai velvoitteen riittämätöntä suorittamista koskevat vaatimukset on käsiteltävä yksinkertaistetussa menettelyssä, jos vaatimuksen arvo on enintään 20 000 zlotya. Vaatimus käsitellään yksinkertaistetussa menettelyssä myös silloin, kun kantaja on esittänyt alle 20 000 zlotyn korvausvaatimuksen, joka on jäljelle jäävä osa saamisesta, josta on jo suoritettu yli 20 000 zlotya. ”Sopimuksista johtuva” tarkoittaa, että vaatimuksia, jotka johtuvat lainvastaisista toimista, perusteettomasta edusta ja omistusoikeuden olemassaolosta, yhteisomistajuudesta tai yhteisistä oikeuksista tai muista esine oikeuksista, joiden hankkimisesta tai harjoittamisesta syntyy maksuvelvollisuuksia, ei välttämättä käsitellä yksinkertaistetussa menettelyssä. Vaatimuksia, jotka johtuvat muista oikeustoimista kuin sopimuksista, ei myöskään välttämättä käsitellä yksinkertaistetussa menettelyssä. Tällaisiin oikeustoimiin kuuluvat yksipuoliset oikeustoimet, oikeustoimet ilman valtuutusta, lakiosa (legitima portio) ja velvoitteet, jotka johtuvat hallinnollisista päätöksistä tai suoraan lain säännöksistä.

Yksinkertaistettua menettelyä voidaan soveltaa tapauksissa, joissa on osallisina luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä tai yrityksiä, työntekijöitä ja työnantajia. Menettelyn soveltamista ei näin ollen ole rajattu oikeussubjektin tyypin mukaan. Tämä tarkoittaa, että myös henkilöstö- tai talousasioita on mahdollista käsitellä yksinkertaistetussa menettelyssä.

Eurooppalainen vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely kuuluu alioikeuksien ja aluetuomioistuimien (sądy okręgowe) sekä oikeusviranomaisten lainkäyttövaltaan sen mukaan, mikä on toimivaltainen tuomioistuin kyseisellä alueella, kuten riita-asioiden oikeudenkäyntilaissa esitetään (riita-asioiden oikeudenkäyntilain 16 § luettuna yhdessä 17 §:n ja 50522 §:n kanssa).

Edellä mainitun asetuksen mukaisesti vähäisillä vaatimuksilla tarkoitetaan siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa (mukaan luettuna kuluttaja-asiat) esitettyjä vaatimuksia, joiden arvo ilman korkoja ja kuluja on enintään 5 000 euroa (ajankohtana, jolloin vaatimuslomake saapuu toimivaltaiseen tuomioistuimeen).

1.2 Menettelyn aloittaminen

Yksinkertaistetussa menettelyssä oikeuskäsittelyt voivat 5053 §:n nojalla koskea vain yhtä vaatimusta kerrallaan. Useampia vaatimuksia voidaan yhdistää yhteen kanteeseen vain, jos ne ovat aiheutuneet samasta sopimuksesta tai samantyyppisistä sopimuksista. Jos useampia vaatimuksia on lainvastaisesti yhdistetty, oikeuden puheenjohtajana toimiva tuomari määrää riita-asioiden oikeudenkäyntilain 1301 §:n nojalla, että vaatimus palautetaan. Jos kantaja vaatii osaa saatavasta, asia käsitellään yksinkertaistetussa menettelyssä, jos menettelyä voitaisiin soveltaa kantajan esittämien seikkojen perusteella koko saatavaan. Yksinkertaistettuun menettelyyn otettuja vaatimuksia ei voi muuttaa. Vastavaatimukset ja kuittaukset ovat sallittuja, jos vaatimukset ovat sellaisia, että ne voidaan käsitellä yksinkertaistetussa menettelyssä. Pääväliintulo, sivuväliintulo, kolmannelle osapuolelle tehtävät ilmoitukset ja asianosaisten vaihtaminen eivät ole sallittuja.

Tapaukset käsitellään yksinkertaistetussa menettelyssä asianosaisten tahdosta riippumatta, mikä tarkoittaa, että menettelyn käyttö on pakollista.

1.3 Lomakkeet

Riita-asioiden oikeudenkäyntilain mukaan (5052 § luettuna yhdessä 125 §:n 2 momentin kanssa) kaikki yksinkertaistetun menettelyn aikana toimitettavat oikeudenkäyntiasiakirjat, mukaan luettuna vaatimukset, vastineet, yksipuolista tuomiota koskevat takaisinsaantihakemukset tai oikeudenkäyntiasiakirjat, jotka sisältävät todisteita, on toimitettava virallisilla lomakkeilla.

Viralliset lomakkeet ovat saatavilla kunnanvirastoissa, tuomioistuinten kirjaamoissa ja oikeusministeriön verkkosivustolla (http://bip.ms.gov.pl/pl/formularze). Vaaditun lomakkeen käyttämättä jättäminen katsotaan muotovirheeksi.

Riita-asioiden oikeudenkäyntilain yleisissä säännöksissä (130 §) säädetään, että jos oikeudenkäyntiasiakirja, joka olisi pitänyt toimittaa virallisella lomakkeella, on toimitettu toisessa muodossa tai jos sitä ei voida käsitellä, koska muita muotovaatimuksia ei ole noudatettu, oikeuden puheenjohtaja pyytää asianomaista osapuolta korjaamaan virheet viikon kuluessa ja lähettää asiakirjan kyseiselle osapuolelle. Virheiden korjaamista koskevassa pyynnössä on eriteltävä kaikki asiakirjassa olleet virheet. Jos osapuoli ei korjaa virheitä määräaikaan mennessä tai jos virheellinen asiakirja toimitetaan oikeudelle uudelleen, oikeuden puheenjohtaja määrää, että oikeudenkäyntiasiakirja palautetaan osapuolelle.

Eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä käytetään neljää vakiolomaketta, jotka ovat liitteinä edellä mainitussa asetuksessa. Nämä lomakkeet ovat seuraavat: vaatimuslomake, tuomioistuimen esittämä vaatimuslomaketta koskeva täydennys- ja/tai oikaisupyyntö, vastauslomake ja todistus vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä annetusta tuomiosta.

1.4 Neuvonta

Yksinkertaistettuun menettelyyn sovelletaan oikeudenkäynnin keskittämisen periaatetta: tuomioistuin jättää huomiotta väitteet, lausumat ja mahdolliset todisteet, joita asianosaiset esittävät vaatimuksen tai vastavaatimuksen jättämisen jälkeen tai sen jälkeen, kun takaisinsaantihakemus yksipuolista tuomiota vastaan on tehty, tai kun ensimmäinen asianosaisten kuulemiseen varattu oikeudenistunto on päättynyt (oikeuden lakkaamisen periaate), jollei asianosainen osoita, että hän ei voinut tai hänen ei tarvinnut toimittaa asiakirjaa aikaisemmin (tuomarin harkintavalta). Näin pyritään varmistamaan yksinkertaistetun menettelyn nopeus. Jos tuomioistuin katsoo, että vaatimuksen kohteena olevaa korvaussummaa on mahdotonta tai erittäin vaikeaa todistaa luotettavasti, se voi harkintavaltaansa käyttäen määrätä tuomiossaan sopivan summan tarkasteltuaan kaikkia asiaan liittyviä seikkoja. Jos tuomioistuin katsoo, että asia on erityisen monimutkainen tai että sen ratkaisemiseen tarvitaan erityistietoa, asia käsitellään tavallisessa menettelyssä. Tuomioistuin voi kuulla todistajia ja muita henkilöitä sopivaksi katsomallaan tavalla siten, että yksinkertaistetun menettelyn kustannukset jäävät mahdollisimman alhaisiksi. Yksinkertaistetun menettelyn nopeuttamiseksi asiantuntijoiden lausuntoja ei voida ottaa tarkasteltavaksi (5056 §).

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Yksinkertaistettuun menettelyyn sovelletaan oikeudenkäynnin keskittämisen periaatetta: tuomioistuin jättää huomiotta väitteet, lausumat ja mahdolliset todisteet, joita asianosaiset esittävät vaatimuksen tai vastavaatimuksen jättämisen jälkeen tai sen jälkeen, kun takaisinsaantihakemus yksipuolista tuomiota vastaan on tehty, tai kun ensimmäinen asianosaisten kuulemiseen varattu oikeudenistunto on päättynyt (oikeuden lakkaamisen periaate), jollei asianosainen osoita, että hän ei voinut tai hänen ei tarvinnut toimittaa asiakirjaa aikaisemmin (tuomarin harkintavalta). Näin pyritään varmistamaan yksinkertaistetun menettelyn nopeus. Jos tuomioistuin katsoo, että vaatimuksen kohteena olevaa korvaussummaa on mahdotonta tai erittäin vaikeaa todistaa luotettavasti, se voi harkintavaltaansa käyttäen määrätä tuomiossaan sopivan summan tarkasteltuaan kaikkia asiaan liittyviä seikkoja. Jos tuomioistuin katsoo, että asia on erityisen monimutkainen tai että sen ratkaisemiseen tarvitaan erityistietoa, asia käsitellään tavallisessa menettelyssä. Tuomioistuin voi kuulla todistajia ja muita henkilöitä sopivaksi katsomallaan tavalla siten, että yksinkertaistetun menettelyn kustannukset jäävät mahdollisimman alhaisiksi. Yksinkertaistetun menettelyn nopeuttamiseksi asiantuntijoiden lausuntoja ei voida ottaa tarkasteltavaksi (5056 §).

1.6 Kirjallinen menettely

Yksinkertaistettu menettely on lähtökohtaisesti kirjallinen menettely. Kaikki asianosaisten tekemät hakemukset tulee toimittaa tietyillä virallisilla lomakkeilla. Yksinkertaistetussa menettelyssä käsiteltävät hakemukset voidaan kuitenkin tehdä myös suullisesti. Asianosainen voi tehdä hakemuksen tuomion perusteiden selventämisestä heti, kun tuomio on annettu (5058 §). Asianosainen, joka on läsnä siinä oikeudenistunnossa, jossa tuomio annetaan, voi luopua valitusoikeudestaan jättämällä asiasta ilmoituksen tuomion antamisen jälkeen. Jos kaikki asianosaiset luopuvat valitusoikeudestaan, tuomiosta tulee lopullinen ja sitova.

Eurooppalainen vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely on kirjallinen menettely (riita-asioiden oikeudenkäyntilain 125 §:n 2 momentti luettuna yhdessä 50521 §:n kanssa).

1.7 Tuomion sisältö

Jos tuomioistuin katsoo, että asia on erityisen monimutkainen tai että sen ratkaisemiseen tarvitaan erityisasiantuntijuutta, tuomioistuin voi käsitellä asian tavallisessa menettelyssä riita-asioiden oikeudenkäyntilain 5057 §:n mukaisesti. Tässä tapauksessa ei määrätä ylimääräisiä maksuja. Asia käsitellään yksinkertaistetun menettelyn sijaan asianmukaisessa menettelyssä siinä tuomioistuimessa, joka aloitti asian käsittelyn. Tuomioistuimen menettelyä koskeva päätös annetaan 5057 §:n mukaisesti kuulemisen aikana päätöksenä, johon ei voida hakea muutosta.

1.8 Kulujen korvaaminen

Kantajalta peritään maksu yksinkertaistetussa menettelyssä käsiteltävästä vaatimuksesta, samoin kuin silloin, kun asia käsitellään tavallisessa menettelyssä. Yksinkertaistetussa menettelyssä käsitellyistä vaatimuksista perittävät maksut määräytyvät kuitenkin eri säännösten mukaan. Yksinkertaistetun menettelyn maksuihin sovelletaan oikeudenkäyntimaksuista (siviiliasioissa) 28. heinäkuuta 2005 annetun lain 28 §:ää. Pykälässä säädetään kiinteästä maksusta, jonka suuruus määräytyy vaatimuksen kohteena olevan saatavan tai sopimuksen kohteen mukaan seuraavasti:

  • enintään 2 000 zlotya: 30 zlotyn maksu
  • 2 000–5 000 zlotya: 100 zlotyn maksu
  • 5 000–7 500 zlotya: 250 zlotyn maksu
  • yli 7 500 zlotya: 300 zlotyn maksu.

Yksinkertaistetussa menettelyssä kustannukset jaetaan asianosaisten välillä riita-asioiden oikeudenkäyntilain 98–110 §:ssä annettujen yleisten säännösten mukaisesti. Riita-asioiden oikeudenkäyntilain 98 §:n nojalla hävinneen asianosaisen on vaatimuksesta maksettava takaisin toiselle asianosaiselle oikeuden hakemisesta ja puolustuksesta aiheutuneet kustannukset. Tuomioistuin määrää kustannuksista kussakin tuomiossa, joka päättää asian käsittelyn tietyssä oikeusasteessa.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Asetuksen nojalla annettuun tuomioon voi hakea muutosta muutoksenhakutuomioistuimessa. Jos tuomio on annettu ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa, valitus jätetään kyseisen tuomioistuimen kautta aluetuomioistuimeen. Jos tuomio on annettu aluetuomioistuimessa, valitus jätetään kyseisen tuomioistuimen kautta muutoksenhakutuomioistuimeen (sąd apelacyjny) (riita-asioiden oikeudenkäyntilain 367 ja 369 § luettuna yhdessä 50526 ja 50527 §:n kanssa).

Jos asetuksen 7 artiklan 3 kohdan edellytykset täyttyvät, tuomioistuin antaa yksipuolisen tuomion. Vastaaja voi hakea muutosta yksipuoliseen tuomioon siinä tuomioistuimessa, joka antoi tuomion. Jos käsittelyn lopputulos on kantajalle vastainen, tämä voi hakea siihen muutosta yleisten säännösten mukaisesti (riita-asioiden oikeudenkäyntilain 339 §:n 1 momentti, 342 § ja 344 §:n 1 momentti).

Päivitetty viimeksi: 11/03/2022

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.