Vähäiset vaatimukset

Italia
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Vähäisille vaatimuksille ei ole olemassa erityistä menettelyä, mutta ne kuuluvat rauhantuomarin (giudice di pace) toimivaltaan.

Rauhantuomarin käsittelemiä asioita pyritään aina yksinkertaistamaan (siviiliprosessilain 316–318 §).

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Rauhantuomarin toimivalta kattaa irtaimen omaisuuden, jonka arvo on enintään 5 000 euroa, lukuun ottamatta tapauksia, jotka lain mukaan ratkaistaan muissa tuomioistuimissa.

Rauhantuomari ratkaisee myös maantie- tai vesiliikenteessä aiheutuneiden vahinkojen korvaamista koskevat asiat, kun korvaussumma on enintään 20 000 euroa.

Arvosta riippumatta rauhantuomarilla on toimivalta seuraavissa tapauksissa:

  • rajariidat ja asiat, jotka koskevat laissa tai säädöksissä vahvistettua tai tapaoikeuden mukaista puiden ja pensaiden istutusetäisyyttä
  • asiat, jotka liittyvät kerrostalopalvelujen laajuuteen ja käyttöön
  • asiat, jotka liittyvät asuinkäytössä olevien kiinteistöjen omistajien ja asukkaiden välisiin suhteisiin, kun on kyse kohtuuden rajat ylittävästä savun, lämmön, hajun, melun tai tärinän aiheuttamista tai vastaavista haitoista
  • asiat, jotka liittyvät myöhässä oleviin sosiaaliturva- ja hyvinvointipalvelumaksuihin.

Italian parlamentti valtuutti 28. huhtikuuta 2016 annetulla lailla nro 57 hallituksen uudistamaan maallikkotuomarijärjestelmää ja korottamaan tämän uudistuksen yhteydessä maallikkotuomareiden käsittelemien asioiden enimmäisarvoa 5 000 eurosta 30 000 euroon (50 000 euroon, kun kyseessä on korvaus liikennevahingosta). Uudistusta ei ole vielä toteutettu, joten uudet säännöt eivät ole vielä voimassa.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Rauhantuomarin toimivaltaan kuuluvissa asioissa hakemus tehdään esittämällä haaste saapua rauhantuomarin istuntoon. Hakemus voidaan esittää myös suullisesti. Tällöin rauhantuomari merkitsee pöytäkirjaan, että haaste saapua rauhantuomarin istuntoon on annettu vastaajalle tiedoksi kantajan toimesta (siviiliprosessilain 316 §). Hakemuksessa on mainittava asiaa käsittelevä tuomioistuin ja osapuolet, yhteenveto tosiseikoista ja asian kohde. Tiedoksiantopäivän ja kuulemispäivän välinen aika on lyhennetty puoleen tavanomaisesta määräajasta eli 45 päivään (siviiliprosessilain 318 §). Ensimmäisessä kuulemisessa rauhantuomari haastattelee osapuolia vapaamuotoisesti ja pyrkii saamaan aikaan sovitteluratkaisun. Mahdollinen sovitteluratkaisu kirjataan pöytäkirjaan. Jos sovitteluratkaisua ei synny, rauhantuomari kehottaa osapuolia kuvailemaan lopullisesti hakemuksen, vastausten ja poikkeusten perusteena olevat tosiasiat, esittämään asiakirjat ja pyytämään tarvittavaa todistusaineistoa. Lisätodisteiden toimittamista ja pyytämistä on myös mahdollista lykätä kerran myöhempään istuntoon, jos se on osapuolten toimien vuoksi välttämätöntä. Osapuolten toimittamat asiakirjat voidaan lisätä asian käsittelyä koskevaan asiakirja-aineistoon ja säilyttää siellä käsittelyn päättymiseen asti.

1.3 Lomakkeet

Lomakkeita ei ole käytössä.

1.4 Neuvonta

Osapuolet voivat edustaa rauhantuomarin suorittamassa käsittelyssä itseään, jos asian arvo on alle 1 100 euroa (siviiliprosessilain 82 §; ks. ”Asian vieminen tuomioistuimeen”).

Muissa tapauksissa osapuolilla on oltava oikeudessa oikeudellinen avunantaja. Rauhantuomari voi kuitenkin päättää asian luonteen ja laajuuden perusteella sallia osapuolen edustaa itseään oikeudessa tämän suullisesti tai kirjallisesti esittämästä pyynnöstä.

Tuomioistuin tarkistaa viran puolesta osapuolten esittämän aineiston säännönmukaisuuden. Tarvittaessa osapuolia pyydetään täydentämään puutteelliseksi katsottuja asiakirjoja tai saattamaan ne säännönmukaisiksi.

Jos tuomioistuin toteaa edustukseen tai oikeusapuun liittyvän puutteita tai virheen, joka johtaa puolustuksen valtuutuksen mitätöimiseen, osapuolille määrätään ehdoton määräaika tilanteen korjaamiseen. Jos tilanne korjataan määräajassa, hakemuksen aineelliset ja menettelylliset vaikutukset alkavat heti ensimmäisestä ilmoituksesta (siviiliprosessilain 182 §).

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt ovat samat kuin tavanomaisessa menettelyssä. (Ks. ”Todistelu”)

1.6 Kirjallinen menettely

Yksinomaan kirjallista menettelyä ei käytetä, koska rauhantuomarin velvollisuutena on kuulla molempia osapuolia ja pyrkiä saamaan aikaan sovinto.

1.7 Tuomion sisältö

Yleensä sovelletaan tavanomaista menettelyä koskevia sääntöjä.

Uudistuksen mukaan maallikkotuomari voi päättää kohtuudenmukaisuuden perusteella (secondo equità) eli ilman viittausta oikeudellisiin sääntöihin asioista, joiden arvo on enintään 2 500 euroa.

Tällä hetkellä rauhantuomareilla on vastaava oikeus asioissa, joiden arvo on enintään 1 100 euroa.

1.8 Kulujen korvaaminen

Onko kulujen korvaamista rajoitettu? Jos on, millä tavalla?

Kulujen korvaamiseen sovelletaan yleisiä sääntöjä, joiden mukaan kulut määrätään hävinneen osapuolen maksettavaksi, paitsi jos kulut jaetaan molempien osapuolten kesken siksi, että osa vaateista on ratkaistu yhden asianosaisen ja osa toisen hyväksi, tai jos on olemassa muu perusteltu syy.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Rauhantuomarin tekemien, kohtuudenmukaisuuteen perustuvien ratkaisujen (asioissa, jotka ovat arvoltaan enintään 1 100 euroa) muutoksenhakumenettelyä muutettiin vuonna 2006 toteutetulla uudistuksella siten, että niihin voidaan nyt hakea muutosta ainoastaan menettelysääntöjen, perustuslaillisten tai yhteisösääntöjen tai asiaa koskevien menettelysääntöjen rikkomisen vuoksi.

Sääntöjä sovelletaan 2. päivän maaliskuuta 2006 jälkeen annettuihin tuomioihin (asetuksen 2006/40 27 §).

Ennen kyseistä päivämäärää annettuihin kohtuudenmukaisuuteen perustuviin ratkaisuihin voi hakea muutosta kassaatiotuomioistuimessa (lakisääteisten määräaikojen puitteissa) ainoastaan perustuslain, EU:n sääntöjen tai menettelysääntöjen rikkomisen vuoksi tai puutteellisten tai näennäisten perustelujen nojalla. Rauhantuomarin antamiin sakkotuomioihin voi hakea muutosta ainoastaan kassaatiotuomioistuimessa ylimääräisin muutoksenhakukeinoin.

Muihin rauhantuomarin päätöksiin sen sijaan voi hakea muutosta tavanomaisin keinoin.

Ks. oikeuslaitosta, tuomioistuinten toimivaltaa ja asian vireillepanoa tuomioistuimessa koskevat sivut.

Linkit

Siviiliprosessilaki (Codice di procedura civile)

Päivitetty viimeksi: 21/07/2022

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.