Vähäiset vaatimukset

Kroatia
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

Kroatiassa vähäisiin vaatimuksiin sovelletaan siviiliprosessilain (Zakon o parničnom postupku, Kroatian virallisen lehden (Narodne novine) nrot 53/91, 91/92, 112/99, 129/00, 88/01, 117/03, 88/05, 2/07, 96/08, 84/08, 123/08, 57/11, 25/13 ja 89/14) 457–467 §:n säännöksiä, kun taas 11. heinäkuuta 2007 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 861/2007 käyttöön otettuun, vähäisiin vaatimuksiin sovellettavaan eurooppalaiseen menettelyyn sovelletaan siviiliprosessilain 507.o–507.ž §:n säännöksiä.

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Kunnallisissa tuomioistuimissa (općinski sud) käsitellään enintään 10 000 kunan suuruisia vähäisiä vaatimuksia.

Kauppatuomioistuimissa (trgovački sud) käsitellään enintään 50 000 kunan suuruisia vähäisiä vaatimuksia.

Vähäisiksi vaatimuksiksi katsotaan myös vaatimukset, joissa ei ole kyse rahamääräisestä vaateesta vaan siitä, että kantaja ilmoittaa kanteessa tyytyvänsä tiettyyn summaan, joka on enintään 10 000 kunaa (menettely kunnallisessa tuomioistuimessa) tai enintään 50 000 kunaa (menettely kauppatuomioistuimessa).

Vähäisiksi vaatimuksiksi katsotaan myös vaatimukset, joissa ei ole kyse rahamääräisestä vaateesta vaan sellaisen irtaimen omaisuuden siirrosta, jonka arvoksi kantaja on ilmoittanut kanteessa enintään 10 000 kunaa (menettely kunnallisessa tuomioistuimessa) tai enintään 50 000 kunaa (menettely kauppatuomioistuimessa).

Asetusta (EY) N:o 861/2007 sovelletaan, jos vaatimuksen arvo ilman korkoja, kuluja ja kustannuksia on enintään 2 000 euroa ajankohtana, jolloin toimivaltainen tuomioistuin vastaanottaa vaatimushakemuksen.

1.2 Menettelyn aloittaminen

Vähäisiä vaatimuksia käsitellään kunnallisessa tuomioistuimessa tai kauppatuomioistuimessa siviiliprosessilain 34 ja 34.b §:ssä vahvistettujen asiallista toimivaltaa koskevien sääntöjen mukaisesti. Menettely pannaan vireille toimittamalla toimivaltaiseen tuomioistuimeen täytäntöönpanohakemus, joka perustuu notaarin vahvistamaan viralliseen alkuperäiseen asiakirjaan, jos täytäntöönpanomääräystä on vastustettu aiheellisesti ja annetussa määräajassa.

1.3 Lomakkeet

Lomakkeet, hakemukset ja ilmoitukset on toimitettava joko faksilla tai sähköpostitse, ja niitä käytetään ainoastaan asetuksen (EY) N:o 861/2007 mukaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa eurooppalaisessa menettelyssä.

Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn vireillepanoa varten ei ole olemassa muita lomakkeita.

1.4 Neuvonta

Siviiliprosessilaissa ei säädetä erikseen vähäisiin vaatimuksiin liittyvästä oikeusavusta. Niitä koskevissa riita-asioissa osapuolet voivat käyttää asianajajaa.

Jos maksuttomasta oikeusavusta annetussa laissa (Zakon o besplatnoj pravnoj pomoći, Kroatian virallisen lehden nro 143/13 – https://narodne-novine.nn.hr/clanci/sluzbeni/2013_12_143_3064.html) asetetut edellytykset täyttyvät, osapuolet voivat saada ensivaiheen ja toisen vaiheen oikeusapua.

Luettelo ensi vaiheen oikeusapua antavista valtuutetuista yhdistyksistä ja oikeusklinikoista löytyy osoitteesta https://pravosudje.gov.hr/istaknute-teme/besplatna-pravna-pomoc/ovlastene-udruge-i-pravne-klinike-za-pruzanje-primarne-pravne-pomoci/6190.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Vähäisiä vaatimuksia koskevassa menettelyssä osapuolten on viimeistään kannetta tai vastinetta toimittaessaan esitettävä kaikki seikat, joihin kanne/vastine perustuu, sekä kyseisiä seikkoja tukevat todisteet.

Osapuolet voivat esittää uusia seikkoja tai todisteita valmisteluistunnossa, jos he eivät itsestään riippumattomista syistä ole voineet esittää niitä kanteessa/vastineessa.

Tuomioistuin hylkää osapuolten valmisteluistunnossa esittämät seikat ja todisteet, jos edellä mainittu edellytys ei täyty.

Todisteluun sovelletaan siviiliprosessilain yleisiä sääntöjä. Niiden mukaan todisteina voidaan käyttää tapahtumapaikalla käyntiä, asiakirjoja sekä silminnäkijöiden, asiantuntijoiden ja osapuolten lausuntoja. Tuomari päättää, mitkä esitetyistä todisteista otetaan huomioon ratkaisevia seikkoja määriteltäessä.

Todistelusta on lisätietoja oikeusportaalin sivuilla ”Todistelu – Kroatia”.

1.6 Kirjallinen menettely

Vähäiset vaatimukset käsitellään kirjallisessa menettelyssä.

Vähäisiä vaatimuksia koskevassa menettelyssä kanne annetaan haasteen yhteydessä tiedoksi vastaajalle, jotta tämä voi esittää vastineen. Jos kantaja ei ilmaannu oikeuden ensimmäiseen istuntoon, kanne katsotaan peruutetuksi. Osapuolten on esitettävä kaikki seikat ja todisteet viimeistään kannetta/vastinetta toimittaessaan. Valmisteluistunnossa voi esittää uusia seikkoja tai todisteita ainoastaan siviiliprosessilain 461.a §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa (eli jos osapuolet eivät ole heistä riippumattomista syistä voineet esittää niitä ennen valmisteluistunnon alkamista). Päätöksen voi riitauttaa vain 354 §:n 2 momentissa tarkoitetun siviiliprosessia koskevien säännösten olennaisen rikkomisen perusteella. Tällaisia rikkomisia ovat

• 1 kohta – tuomion antamiseen on osallistunut tuomari, joka olisi lain mukaan pitänyt jäävätä (siviiliprosessilain 71 §:n 1 momentin 1–6 kohta) tai joka oli jäävätty tuomioistuimen päätöksellä, taikka henkilö, jolla ei ole tuomarin asemaa;

• 2 kohta – on annettu päätös asiassa, joka ei kuulu tuomioistuimen toimivaltaan (siviiliprosessilain 16 §);

• 4 kohta – tuomioistuin on perustanut päätöksensä siviiliprosessilain 3 §:n 3 momentin vastaisesti sellaisiin osapuolten toimittamiin seikkoihin, joita ei olisi pitänyt ottaa tutkittavaksi;

• 5 kohta – tuomioistuin on siviiliprosessilain vastaisesti antanut tuomion vaatimuksen hyväksymisen tai siitä luopumisen perusteella tai antanut yksipuolisen tuomion tai tuomion ilman oikeudenkäyntiä;

• 6 kohta – laittoman teon tai tiedoksiannon laiminlyönnin seurauksena osapuolelle ei ole annettu mahdollisuutta tulla kuulluksi tuomioistuimessa;

• 8 kohta – henkilö, joka ei voi olla menettelyn osapuoli, on osallistunut menettelyyn kantajana tai vastaajana; jos osapuolena olevaa oikeushenkilöä ei ole edustanut valtuutettu henkilö; jos oikeustoimikelvottomalla osapuolella ei ole ollut oikeudellista edustajaa; jos osapuolen asiamiehellä ei ole ollut tarvittavaa valtuutusta käydä oikeutta tai toteuttaa tiettyjä prosessitoimia, paitsi jos tällainen valtuutus on myönnetty myöhemmin;

• 9 kohta – on tehty päätös asiassa, josta oli jo vireillä menettely tai josta on jo annettu lainvoimainen tuomio tai josta on jo päästy sovintoon joko tuomioistuimessa tai erityissäännösten nojalla sen ulkopuolella, mutta tuomioistuimessa saavutettua sovintoa vastaavalla tavalla;

• 10 kohta – yleisöltä on lainvastaisesti evätty pääsy oikeuden istuntoon;

• 11 kohta – tuomiossa on puutteita, joiden takia sitä ei voida ottaa tarkasteltavaksi, ja varsinkin jos tuomiolauselma ei ole ymmärrettävä; jos tuomiolauselma on epäjohdonmukainen tai ristiriidassa tuomion perustelujen kanssa; jos tuomiota ei ole lainkaan perusteltu; jos tuomiossa ei perustella ratkaisevia seikkoja tai jos niitä koskevat perustelut ovat epätarkkoja tai ristiriitaisia; jos se, mitä tuomion perusteluissa todetaan menettelyssä annettuihin todistajanlausuntoihin liittyvistä asiakirjoista ja pöytäkirjoista, on ratkaisevien tosiseikkojen osalta ristiriidassa näiden asiakirjojen ja pöytäkirjojen tosiasiallisen sisällön kanssa;

tai jos aineellista oikeutta on sovellettu väärin.

Jos osapuolella ei ole vakituista tai tilapäistä asuinpaikkaa Kroatiassa ja jos hänen osoitteensa on tuntematon, oikeuden asiakirjojen tiedoksianto tapahtuu Kroatiaa sitovan kansainvälisen lainsäädännön ja unionin lainsäädännön mukaisesti. Jälkimmäisellä viitataan asetuksen (EY) N:o 861/2007 13 artiklassa tarkoitettuun menettelyyn.

1.7 Tuomion sisältö

Vähäisiä vaatimuksia koskevassa menettelyssä tuomio annetaan heti pääkäsittelyn päätteeksi. Tuomiota julistaessaan tuomarin on selitettävä läsnä oleville osapuolille edellytykset, joiden täyttyessä he voivat hakea muutosta.

Koska tuomion sisällöstä vähäisiä vaatimuksia koskevissa riita-asioissa ei ole erityisiä säännöksiä, asiassa sovelletaan siviiliprosessilain yleisiä säännöksiä ja varsinkin 338 §:ää, jonka mukaan kirjallisessa tuomiossa on oltava johdanto-osa, tuomiolauselma ja perustelut.

Tuomion johdanto-osan on sisällettävä maininta siitä, että tuomio annetaan Kroatian tasavallan nimissä; tuomioistuimen nimi; yhden tuomarin kokoonpanossa toimivan tuomioistuimen tuomarin taikka tuomarineuvoston puheenjohtajan, esittelevän tuomarin ja muiden jäsenten etu- ja sukunimi; osapuolten ja heidän edustajiensa ja asiamiestensä suku- ja etunimi (tai toiminimi), henkilönumero ja vakituinen tai tilapäinen asuinpaikka (tai toimipaikka); riidan aihe lyhyesti; pääkäsittelyn päättymispäivä; maininta siitä, ketkä osapuolista ja heidän edustajistaan ja asiamiehistään olivat läsnä pääkäsittelyssä; ja tuomion antamispäivä.

Tuomiolauselma sisältää päätöksen, jolla hyväksytään tai hylätään pääasiaan liittyvät vaatimukset ja johdetut vaatimukset, sekä päätöksen saatavan olemassaolosta (siviiliprosessilain 333 §)

Tuomion perusteluissa tuomioistuin toistaa osapuolten vaatimukset ja heidän esittämänsä seikat ja näytön, kertoo, mitkä seikat se on selvittänyt ja miksi ja miten, ja jos selvitys on tapahtunut todistajia kuulemalla, mitä näyttöä on esitetty ja miksi ja miten tuomioistuin on sitä arvioinut. Tuomioistuin ilmoittaa tuomion perusteluissa, mitä aineellisen oikeuden säännöksiä se on soveltanut osapuolten vaatimusten osalta. Lisäksi se ottaa tarvittaessa kantaa osapuolten näkemyksiin riidan oikeudellisista perusteista ja osapuolten esittämiin vaatimuksiin ja vastineisiin, siltä osin kuin se ei ole esittänyt perusteluja niitä koskevissa, menettelyn aikana tekemissään päätöksissä.

Yksipuolisen tuomion ja vaatimuksen hyväksymiseen tai siitä luopumiseen perustuvan tuomion perusteluissa ilmoitetaan ainoastaan tällaisen tuomion antamisen perustelut.

1.8 Kulujen korvaaminen

Päätös vähäisiä vaatimuksia koskevassa menettelyssä aiheutuvien kulujen korvaamisesta tehdään siviiliprosessilain yleisten sääntöjen mukaisesti. Niiden mukaan tapauksen kokonaan häviävän osapuolen on korvattava vastapuolelle ja tämän väliintulijalle aiheutuneet kulut.

Jos osapuoli voittaa tapauksen osittain, tuomioistuin voi määrätä lopputuloksesta riippuen kummatkin osapuolet maksamaan omat kulunsa tai toisen osapuolen maksamaan tietyn osuuden vastapuolen ja tämän väliintulijan kuluista.

Tuomioistuin voi määrätä toisen osapuolen maksamaan kaikki vastapuolelle ja tämän väliintulijalle aiheutuneet kulut, jos vastapuoli on hävinnyt ainoastaan suhteellisen vähäpätöisen kanteen osan, josta ei ole aiheutunut erityisiä kuluja.

Lopputuloksesta riippumatta osapuolen on korvattava vastapuolelle kulut, jotka ovat aiheutuneet hänen omasta virheestään tai aiheuttamistaan tapahtumista.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Vähäisiä vaatimuksia koskevassa menettelyssä osapuolilla on kahdeksan päivää aikaa valittaa ensimmäisen oikeusasteen tuomiosta tai päätöksestä.

Määräaika lasketaan päivästä, jona tuomio tai päätös on annettu. Jos tuomio tai päätös on annettu osapuolelle tiedoksi, määräaika alkaa kulua tiedoksiantopäivästä.

Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn lopettavasta tuomiosta tai päätöksestä voi valittaa kohdassa 1.6 tarkemmin esitetyistä syistä eli jos siviiliprosessilain 354 §:n 2 momentin 1, 2, 4–6 ja 8–11 kohdassa tarkoitettuja siviiliprosessia koskevia säännöksiä on rikottu olennaisesti.

Päivitetty viimeksi: 23/08/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Palaute

Anna tällä lomakkeella palautetta uudesta sivustostamme