Eurooppalainen maksamismääräys

Italia
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Riidattomien saatavien velkomusprosessin olemassaolo

Italian siviiliprosessilaissa säädetään välitoimimenettelyihin kuuluvasta maksamismääräysmenettelystä (procedimento di ingiunzione; 633 § ja sitä seuraavat). Kyseessä on valvontamenettely. Siinä tuomioistuin tekee ratkaisun velkojan hakemuksesta toista osapuolta kuulematta ja antamatta tälle mahdollisuutta puolustautua tai esittää huomautuksia.

Kuuleminen järjestetään vasta tämän jälkeen, jos velallinen vastustaa maksamismääräystä.

Maksamismääräystä voi hakea ainoastaan tietyistä saatavista (näitä ovat esim. käteisellä maksettava rahasumma tai tietty määrä paljoustavaraa) ja vain, jos tietyt siviiliprosessilaissa säädetyt edellytykset täyttyvät (velkojan on toimitettava kirjallinen todiste saatavastaan ym.).

Jos tuomioistuin katsoo, että velkojan vaatimus on perusteltu, se määrää tavallisesti velallisen täyttämään sen 40 päivässä. Tuomioistuin ilmoittaa samalla, että asiasta voi valittaa saman 40 päivän määräajan kuluessa, ja jos siitä ei valiteta, maksamismääräyksestä tulee lopullinen, ja se voidaan panna täytäntöön.

1.1 Menettelyn soveltamisala

Maksamismääräysmenettely on sallittu ainoastaan, kun velkoja perii takaisin käteistä rahasummaa tai tiettyä määrää paljoustavaraa tai tällä on tiettyyn irtaimeen esineeseen liittyvä saatava.

1.1.1 Minkälaisiin saataviin menettely soveltuu (esim. vain rahasaatavat, vain sopimukseen perustuvat saatavat)?

Kun maksamismääräysmenettely perustuu rahamääräiseen velvoitteeseen, kyseessä voi olla ainoastaan tarkoin määritelty käteissumma. Menettely ei siis voi koskea sopimuksenulkoisia velkoja (esimerkiksi laittomasta teosta johtuvia vahingonkorvauksia).

1.1.2 Onko menettelyssä käsiteltäville vaatimuksille säädetty määrällinen yläraja?

Ylärajaa ei ole. Maksamismääräystä voi hakea minkä suuruisiin velkoihin tahansa.

1.1.3 Onko menettelyn käyttö vapaaehtoista vai pakollista?

Menettely on vapaaehtoinen. Velkoja voi aina käynnistää saataviensa perusteella tavanomaisen ulosmittausmenettelyn.

1.1.4 Voidaanko menettelyä soveltaa, jos vastaaja asuu toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa?

Kyllä.

1.2 Toimivaltainen tuomioistuin

Maksamismääräystä haetaan siltä rauhantuomarilta tai yleiseltä tuomioistuimelta (tribunale), joka olisi toimivaltainen tavanomaisessa menettelyssä. Rauhantuomarien tuomiovalta rajoittuu vähäisiä vaatimuksia koskeviin asioihin erityisesti siviiliprosessilain 7 §:ssä vahvistettujen edellytysten mukaisesti. Kun maksamismääräystä haetaan yleisestä tuomioistuimesta, se tekee ratkaisun yhden tuomarin kokoonpanossa.

Kun saatava liittyy oikeudenkäyntimaksuihin tai tuomioistuimen ulkopuolisista menettelyistä perittäviin maksuihin tai asianajajien, haastemiesten tai jonkun muun oikeudelliseen menettelyyn osallistuvan toimijan palkkioon, asian voi ratkaista myös se lainkäyttöelin, joka on tehnyt päätöksen kyseisessä asiassa.

Asianajaja voi hakea maksamismääräystä omia asiakkaitaan vastaan siinä tuomioistuimessa, joka on tuomiovaltainen hänen asianajajaliittonsa (consiglio dell’ordine) kotipaikassa. Vastaavasti notaari voi hakea maksamismääräystä sen paikkakunnan tuomioistuimelta, jossa on hänen notaariliittonsa (consiglio notarile) toimipaikka. (Vrt. ”Tuomioistuinten toimivalta”)

1.3 Muotovaatimukset

Maksamismääräyshakemukseen on sisällyttävä siviiliprosessilain 638 §:ssä mainitut tiedot. Se on jätettävä asiakirjoineen ja liitteineen tuomioistuimen kansliaan. Lokakuun 18. päivänä 2012 annetun asetuksen nro 179 (jota on muutettu 17. joulukuuta 2012 annetulla lailla nro 221) 16 bis §:n mukaan 30 päivästä kesäkuuta 2014 siviiliprosessilain IV osan I osaston I luvussa tarkoitetuissa yleisen tuomioistuimen (tribunale) oikeudenkäynneissä (muutoksenhakua lukuun ottamatta) toimenpiteet, kirjelmät ja asiakirjat on toimitettava yksinomaan sähköisesti. Tämän vuoksi 30. kesäkuuta 2014 alkaen jätetyissä kanteluissa ei hyväksytä lainkaan paperiasiakirjoja. Kun kyseessä on asetuksessa (EY) N:o 1896/2006 tarkoitettu eurooppalaisen maksamismääräys, 18. lokakuuta 2012 annetun asetuksen nro 179 16 bis §:ä ei sovelleta, joten sitä koskevan hakemuksen yhteydessä tukiasiakirjat on esitettävä paperisina, ei sähköisesti.

1.3.1 Onko vakiolomakkeen käyttäminen pakollista (jos on, mistä lomakkeita saa)?

Vakiolomakkeita ei tarvitse käyttää.

1.3.2 Täytyykö minun käyttää lakimiestä?

Tavallisesti kyllä. Kantaja voi kuitenkin edustaa itseään esimerkiksi tilanteessa, jossa asian ratkaisee rauhantuomari ja saatava on enintään 1 100 euroa, tai tilanteessa, jossa hakijalla on tarpeellinen pätevyys puolustautua tuomioistuimessa.

1.3.3 Kuinka yksityiskohtaisesti minun täytyy kuvailla vaatimuksen peruste?

Hakemuksessa on esitettävä sen kohde ja perustelut. Näiden ei tarvitse olla yksityiskohtaisia, vaan tiedot ja asiaankuuluvat asiakirjat voidaan esittää yhteenvetona.

1.3.4 Täytyykö minun esittää kirjallista näyttöä saatavasta? Jos täytyy, mitkä asiakirjat ovat hyväksyttäviä todisteita?

Kyllä. Maksamismääräyksen osalta kirjallisina todisteina pidetään erityisesti vakuutuskirjoja ja yksityishenkilön laatimia yksipuolisia sitoumuksia. Kun maksamismääräys koskee yrityksen muulle kuin ammatti- tai liiketoimintaa hoitavalle henkilölle toimittamia tavaroita tai suorittamia palveluja, velan kirjallisina todisteina voidaan esittää alkuperäiset otteet velkojan kirjanpitoaineistosta, mikäli ne on kirjattu säännönmukaisesti ja laadittu laissa säädettyjen vaatimusten mukaisesti. Myös laskut kelpaavat kirjalliseksi todisteeksi, jos niiden mukana on leimattu jäljennös hakijan tilausasiakirjasta.

Asianajajien, notaarien ja muiden itsenäisten ammattien harjoittajien palkkion ja kulujen maksamista samoin kuin valtion ja julkisten tahojen antamia velkoja koskevien maksamismääräysten todisteisiin sovelletaan erityisiä sääntöjä.

1.4 Hakemuksen hylkääminen

Jos tuomioistuin katsoo, ettei hakemus ole riittävästi perusteltu, se ilmoittaa tästä hakijalle kirjaajan kautta ja kehottaa hakijaa toimittamaan todisteita. Jos hakija ei vastaa pyyntöön eikä peruuta hakemustaan tai jos hakemusta ei voida hyväksyä, tuomioistuin hylkää hakemuksen perustellulla päätöksellä.

Hylkäämisestä huolimatta hakija voi aina tehdä uuden hakemuksen, myös tavanomaista reittiä.

1.5 Muutoksenhaku

Maksamismääräyshakemuksen hylkäämistä koskevaan päätökseen ei voi hakea muutosta tavanomaisen tai kassaatiotuomioistuimelle osoitettavan muutoksenhaun avulla.

1.6 Kantajan vaatimuksen vastustaminen

Jos hakemus hyväksytään ja maksamismääräys annetaan, siitä on toimitettava vastaajalle oikeaksi todistettu jäljennös. Ilmoitus on tehtävä Italiassa 60 päivän ja ulkomailla 90 päivän kuluessa.

Vastaaja voi vastustaa maksamismääräystä 40 päivän kuluessa sen vastaanottamisesta.

Määräaikaa voidaan perustellusta syystä lyhentää 10 päivään ja pidentää 60 päivään. Jos vastaaja asuu toisessa EU:n jäsenvaltiossa, määräaika on 50 päivää, ja sitä voidaan lyhentää 20 päivään. Jos vastaaja asuu muussa maassa, määräaika on 60 päivää, joka tapauksessa vähintään 30 ja enintään 120 päivää.

Vastaaja voi vastustaa maksamismääräystä myös määräajan päätyttyä, jos hän osoittaa, ettei päätöstä ole annettu hänelle tiedoksi ajoissa, koska tiedoksiantaminen on toimitettu sääntöjenvastaisesti tai ennalta-arvaamattomien seikkojen tai ylivoimaisen esteen vuoksi. Vastustaminen ei kuitenkaan ole sallittua enää, kun pakkotäytäntöönpanoa koskevasta ensimmäisestä asiakirjasta on kulunut 10 päivää.

Maksamismääräystä voi vastustaa siinä lainkäyttöelimessä, jossa sen antanut tuomari työskentelee. Vastustamisesta ilmoitetaan kanteella, joka annetaan hakijalle tiedoksi tämän hakemuksessaan ilmoittamaan osoitteeseen. Vastustamista koskevassa kanteessa on oltava kaikki tiedot, jotka yleensä sisältyvät tämän tyyppisiin kanteisiin. Tuomioistuimelle on ilmoitettava erityisesti vastustamisen perusteet.

1.7 Vastustamisen vaikutus

Vastustuksella käynnistetään tavanomainen ulosmittausmenettely, jossa pyritään varmentamaan velkojan vaateen perusteet.

1.8 Seuraus siitä, ettei vastaaja vastusta kannetta

Jos menettelyä ei vastusteta asetetussa määräajassa tai jos se tehdään määräajassa, mutta vastaaja ei saavu tuomioistuimeen, maksamismääräyksen antanut tuomioistuin julistaa sen hakijan pyynnöstä täytäntöönpanokelpoiseksi.

1.8.1 Mitä on tehtävä, jotta tuomiosta tulisi täytäntöönpanokelpoinen?

Mahdollisia tilanteita on neljä.

Ensimmäisessä tilanteessa vastaajan määräaika valituksen tekemiselle ei ole vielä päättynyt. Hakija voi pyytää, että tuomioistuin julistaa maksamismääräyksen heti täytäntöönpanokelpoiseksi. Tämä pyyntö voidaan hyväksyä ainoastaan, jos siviiliprosessilaissa sitä varten vahvistetut erityisedellytykset täyttyvät, esimerkiksi velka perustuu vekseliin tai šekkiin tai täytäntöönpanon viivästyminen aiheuttaisi velkojalle vakavan haitan. Tuomioistuin voi kuitenkin määrätä, että velkoja asettaa riittävän vakuuden vastaajalle jo tässä vaiheessa väliaikaista täytäntöönpanoa varten.

Toisessa tilanteessa vastaaja, jolle maksamismääräys on annettu tiedoksi, ei ole vastustanut sitä määräajassa. Velkoja voi tällöin pyytää tuomioistuinta julistamaan maksamismääräyksen täytäntöönpanokelpoiseksi.

Kolmannessa tilanteessa vastaaja on tehnyt valituksen, ja sitä koskeva menettely on vielä kesken. Tällöin velkoja voi pyytää maksamismääräyksen julistamista väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi. Tämä pyyntö voidaan hyväksyä ainoastaan, jos siviiliprosessilaissa sitä varten vahvistetut erityisedellytykset täyttyvät, esimerkiksi vastustamista ei ole perusteltu kirjallisin todistein. Tuomioistuin voi lisäksi julistaa maksamismääräyksen osittain väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi sen määrän rajoissa, jota vastaaja ei aseta kyseenalaiseksi. Tuomioistuin voi julistaa maksamismääräyksen väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi myös, jos velkoja antaa vakuuden mahdollista myöhempää korvausta, kuluja ja vahingonkorvausta varten.

Neljäs tilanne syntyy, kun mahdollista vastustamista ei hyväksytä. Tämän perusteella maksamismääräyksestä tulee täytäntöönpanokelpoinen, mikäli näin ei ollut jo aiemmin.

Joissakin edellä esitetyistä tilanteista täytäntöönpanokelpoiseksi julistetut maksamismääräykset aiheuttavat sen, että velkoja voi saada tuomioistuimen määräämän kiinnityksen (ipoteca giudiziale).

1.8.2 Onko tämä tuomio lopullinen vai voiko vastaaja edelleen valittaa siitä?

Maksamismääräys, joka on tullut täytäntöönpanokelpoiseksi sen perusteella, että vastaaja ei ole vastustanut sitä, voidaan purkaa laissa vahvistetuissa tapauksissa (esimerkiksi kun osoittautuu, että päätös on tehty sittemmin vääriksi todetuin perustein). Kun maksamismääräys asettaa kolmannen osapuolen saatavan kyseenalaiseksi, tämä osapuoli voi tehdä siitä nk. kolmannen osapuolen kantelun (opposizione di terzo).

Valitusmenettelyn päättävään tuomioon sovelletaan tavanomaisia muutoksenhakukeinoja.

Linkit

Italian perustuslaki (käännetty englanniksi)

https://www.senato.it/sites/default/files/media-documents/COST_INGLESE.pdf

Italian lait ja säännöt

https://www.normattiva.it/?language=en

Italian siviiliprosessilaki

http://www.altalex.com/documents/codici-altalex/2015/01/02/codice-di-procedura-civile

The Code of administrative trial (englanniksi)

https://www.giustizia-amministrativa.it/cdsintra/wcm/idc/groups/public/documents/document/mday/mzk3/~edisp/nsiga_4276977.pdf

Code de justice administrative (ranskaksi)

https://www.giustizia-amministrativa.it/cdsintra/wcm/idc/groups/public/documents/document/mday/njiz/~edisp/nsiga_4506451.pdf

Italienische Verwaltungsprozessordnung (saksaksi)

https://www.giustizia-amministrativa.it/cdsintra/wcm/idc/groups/public/documents/document/mday/nda5/~edisp/nsiga_4289867.pdf

Italian oikeusjärjestelmä

https://www.csm.it/web/csm-international-corner/consiglio-superiore-della-magistratura/sistema-giudiziario-italiano?show=true&title=&show_bcrumb=

Veroprosessilaki

http://def.finanze.it/DocTribFrontend/getAttoNormativoDetail.do?id=%7bECD81E71-D37B-4722-AA36-116B5BCB2232%7d

Oikeusministeriö

https://www.giustizia.it/giustizia

Päivitetty viimeksi: 21/12/2023

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.