

Hae tietoja alueittain
Bulgarian siviiliprosessilaki (Grazhdansko protsesualen kodeks) julkaistiin 20. heinäkuuta 2007 virallisessa lehdessä N:o 59, ja se tuli voimaan 1. maaliskuuta 2008. Lain muutokset on julkaistu virallisissa lehdissä N:o 42/2009 ja 13/2017. Siviiliprosessilain XXXVIII luvussa, joka käsittelee maksamismääräysmenettelyjä, säädetään yksinkertaistetusta menettelystä, jonka avulla kantaja voi periä saataviaan, jos vastaaja ei todennäköisesti vastusta vaatimusta.
Velkoja voi pyytää maksamismääräyksen antamista seuraavien saatavien perusteella:
Lisäksi siviiliprosessilain 417 §:ssä säädetään nimenomaisesti, että kantaja voi pyytää maksamismääräyksen antamista, kun saatava sen määrästä riippumatta perustuu
Kun hakemukseen on liitetty siviiliprosessilain 417 §:ssä tarkoitettu asiakirja, johon saatava perustuu, velkoja voi pyytää tuomioistuinta määräämään välittömästi täytäntöönpanosta ja antamaan täytäntöönpanomääräyksen.
Saataville ei ole ylärajaa, jos ne perustuvat siviiliprosessilain 417 §:ssä tarkoitettuihin asiakirjoihin.
Muissa tapauksissa, kun saatava koskee rahamääriä, korvattavia tavaroita tai omaisuuden siirtoa, maksamismääräys voidaan antaa vain, jos kanne kuuluu piirituomioistuimen toimivaltaan. Piirituomioistuin on toimivaltainen käsittelemään siviili- ja kauppaoikeudellisia kanteita, jos kyse on enintään 25 000 levin rahamäärästä, sekä elatusapukanteita, työoikeudellisia kanteita ja kanteita, jotka perustuvat maksuvajauksen vahvistavaan asiakirjaan.
Menettelyn käyttö on vapaaehtoista. Vaikka maksamismääräyksen antamisen edellytykset täyttyisivät, kantajan ei ole pakko käyttää maksamismääräysmenettelyä, vaan hän voi nostaa kanteen tavallista kannemenettelyä noudattaen.
Maksamismääräystä ei anneta, jos velallisella ei ole pysyvää osoitetta tai tavanomaista asuinpaikkaa taikka rekisteröityä toimipaikkaa tai yrityksen kotipaikkaa Bulgariassa.
Hakemus on toimitettava velallisen pysyvän osoitteen tai rekisteröidyn toimipaikan perusteella toimivaltaiseen piirituomioistuimeen. Tuomioistuimella on kolme päivää aikaa viran puolesta varmistaa alueellinen toimivalta. Jos tuomioistuin katsoo, että asia ei kuulu sen toimivaltaan, se toimittaa asian edelleen toimivaltaiseen tuomioistuimeen.
On käytettävä oikeusministeriön hyväksymää hakemuslomaketta. Hakemuslomake on liitteenä oikeusministerin 20. helmikuuta 2008 antamassa asetuksessa N:o 6, jossa säädetään maksamismääräystä koskevien lomakkeiden, maksamismääräyksen antamista koskevien hakemusten ja muiden maksamismääräysmenettelyyn liittyvien hakemusten hyväksymistä.
Se ei ole pakollista.
Hakemuksessa kuvataan ne seikat, joihin vaatimus perustuu, ja vaatimuksen kohde.
Hakemukseen ei tarvitse liittää vaatimusta perustelevaa näyttöä. Kantaja voi liittää sellaista näyttöä, mutta hänellä ei ole velvollisuutta tehdä niin, koska menettelyn tavoitteena on vain selvittää, vastustetaanko vaatimusta. Riittää, että kantaja väittää, että hänellä on vaatimus. Jos velallinen vastustaa maksamismääräystä, menettelyn aikana tutkitaan vaatimuksen todenperäisyys. Hakemukseen on liitettävä todistus mahdollisten tuomioistuinmaksujen maksamisesta sekä valtakirja, jos hakemuksen jättää muu kuin kantaja itse.
Maksamismääräystä koskeva hakemus hylätään seuraavissa tapauksissa:
Osapuolet eivät voi hakea maksamismääräykseen muutosta muuten kuin kustannusten osalta. Kantaja voi jättää toimivaltaiseen maakuntatuomioistuimeen (okrazhen sad) yksityisen valituksen, joka koskee määräystä, jolla hakemus hylätään joko kokonaan tai osittain. Valituksesta ei tarvitse toimittaa jäljennöstä sen tiedoksi antamista varten. Muutosta voi hakea myös tuomioistuimen päätökseen, jolla määrätään välittömästä täytäntöönpanosta siviiliprosessilain 417 §:ssä tarkoitettuja asiakirjoja koskevissa tapauksissa. Yksityinen hakemus välitöntä täytäntöönpanoa koskevan päätöksen kumoamiseksi on toimitettava yhtä aikaa maksamismääräystä koskevan vastineen kanssa, ja sen perusteena voivat olla pelkästään siviiliprosessilain 417 §:ssä tarkoitetut asiakirjat.
Sen jälkeen, kun velallinen on saanut maksamismääräyksen, hänellä on kaksi viikkoa aikaa vastustaa sitä kirjallisesti. Siviiliprosessilain 414 §:n mukainen vastustaminen voi perustua mihin tahansa seikkaan, joka on ristiriidassa täytäntöönpanon kanssa, tai erimielisyyteen taikka mihin tahansa lausumaan, jonka perusteella voidaan päätellä, että velallinen ei aio suorittaa maksua. Laissa nimenomaan säädetään, että vastustamista ei tarvitse perustella.
Jos velallinen esittää vastalauseen määräajassa, tuomioistuin ilmoittaa kantajalle, että tämä voi nostaa kanteen saatavan vahvistamiseksi yhden kuukauden määräajassa edellyttäen, että hän maksaa asianmukaiset tuomioistuinmaksut. Jos kantaja ei näytä toteen, että hän on nostanut kanteen mainitussa määräajassa, tuomioistuin kumoaa maksamismääräyksen kokonaan tai siltä osin kuin kannetta ei ole nostettu.
Siviiliprosessilain 416 §:ssä säädetään, että jos vastinetta ei esitetä määräajassa tai jos se peruutetaan, maksamismääräys tulee voimaan ja tuomioistuin antaa sen perusteella täytäntöönpanomääräyksen.
Velallinen, joka ei ole saanut mahdollisuutta vastustaa kantajan vaatimusta, voi seuraavissa tapauksissa hakea muutosta muutoksenhakutuomioistuimessa yhden kuukauden kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon maksamismääräyksestä:
Vaatimuksen vastustaminen ei estä täytäntöönpanoa, mutta tuomioistuin voi lykätä sitä velallisen pyynnöstä, jos hän asettaa riittävän vakuuden.
Tuomioistuin hyväksyy vastalauseen, jos se toteaa, että edellä mainitut edellytykset täyttyvät. Jos muutoksenhakutuomioistuin hyväksyy vastalauseen sen vuoksi, että velallisella ei ole pysyvää osoitetta tai rekisteröityä toimipaikkaa taikka tavanomaista asuinpaikkaa tai yrityksen kotipaikkaa Bulgariassa, se kumoaa maksamismääräyksen ja sen perusteella annetun täytäntöönpanoasiakirjan. Muissa tapauksissa, jos muutoksenhakutuomioistuin hyväksyy vastalauseen, se lykkää annetun maksamismääräyksen täytäntöönpanoa ja palauttaa asian piirituomioistuimeen. Piirituomioistuin puolestaan ilmoittaa kantajalle, että tämä voi nostaa saatavaa koskevan kanteen kuukauden määräajassa edellyttäen, että kantaja maksaa asianmukaiset tuomioistuinmaksut.
Velallinen voi lisäksi vastustaa tavanomaisessa menettelyssä saatavaa, jonka osalta maksamismääräys on annettu, jos asiassa on ilmennyt uusia seikkoja tai jos on olemassa uusia merkittäviä asiakirjatodisteita, joista velallinen ei voinut olla tietoinen ennen vastustamista koskevan määräajan umpeutumista, tai velallinen ei voinut saada niitä haltuunsa kyseisessä määräajassa. Kanne on esitettävä kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona velallinen sai tietää uusista seikoista, tai päivästä, jona velallinen on saanut haltuunsa uudet asiakirjatodisteet, mutta viimeistään vuoden kuluessa siitä kun saatava on pantu pakolla täytäntöön.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.