Eurooppalainen maksamismääräys

Belgia
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Riidattomien saatavien velkomusprosessin olemassaolo

Belgiassa on käytössä yksinkertaistettu maksamismääräysmenettely. Menettelystä on säädetty oikeudenkäyntilain (Gerechtelijk Wetboek / Code judiciaire ) 1338–1344 §:ssä, ja sitä sovelletaan vähäisten määrien velkomiseen.

Yksinkertaistettua maksamismääräysmenettelyä koskeva lainsäädäntö on saatavilla liittovaltion oikeusministeriön verkkosivuilla osoitteessa.

  • Valitse sivustolla ”Belgische wetgeving / Législation belge”.
  • Valitse vielä uudestaan ”Belgische wetgeving / Législation belge”
  • Valitse kohdassa ”Juridische aard / Nature juridique” vaihtoehto ”Gerechtelijk Wetboek / Code judiciaire”.
  • Syötä kohtaan ”Woord(en)/Mot(s)” luku 664.
  • Valitse ”Opzoeking/Recherche” ja sen jälkeen ”Lijst/Liste”.
  • Valitse ”Detail/Détail”.
  • Hae kohta ”Hoofdstuk XV / Chapitre XV”.

1.1 Menettelyn soveltamisala

1.1.1 Minkälaisiin saataviin menettely soveltuu (esim. vain rahasaatavat, vain sopimukseen perustuvat saatavat)?

Menettelyä sovelletaan ainoastaan rahamääräisiin vaatimuksiin.

1.1.2 Onko menettelyssä käsiteltäville vaatimuksille säädetty määrällinen yläraja?

Oikeudenkäyntilain 1338 §:n mukaan menettelyä sovelletaan ainoastaan enintään 1 860 euron suuruisten erääntyneiden velkojen perimiseen.

1.1.3 Onko menettelyn käyttö vapaaehtoista vai pakollista?

Yksinkertaistetun maksamismääräysmenettelyn käyttö on vapaaehtoista.

1.1.4 Voidaanko menettelyä soveltaa, jos vastaaja asuu toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa?

Ei. Oikeudenkäyntilain 1344 §:n mukaan yksinkertaistettua maksamismääräysmenettelyä koskevia sääntöjä sovelletaan vain, jos velallisen koti- tai asuinpaikka sijaitsee Belgiassa.

1.2 Toimivaltainen tuomioistuin

Menettely voidaan antaa rauhantuomarin tehtäväksi edellyttäen, että asia kuuluu hänen toimivaltaansa (rauhantuomarin toimivalta, ks. erillinen tietosivu ”Tuomioistuinten toimivalta – Belgia”). Säännöksiä voidaan soveltaa myös kaikkiin kauppatuomioistuimen ja poliisituomioistuimen toimivaltaan kuuluviin, oikeudenkäyntilain 1338 §:ssä tarkoitettuihin riita-asioihin.

1.3 Muotovaatimukset

1.3.1 Onko vakiolomakkeen käyttäminen pakollista (jos on, mistä lomakkeita saa)?

Menettelyn vireillepanoa varten ei ole erillistä lomaketta. Laissa säädetään kuitenkin tietyistä ehdoista, jotka koskevat maksukehotuksessa ja tuomioistuimelle toimitettavassa hakemuksessa ilmoitettavia tietoja.

Velkojan on toimitettava velalliselle maksukehotus ennen tuomioistuimen puoleen kääntymistä. Tästä velvoitteesta säädetään oikeudenkäyntilain 1339 §:ssä. Maksukehotuksen voi toimittaa joko haastemiehen välityksellä tai postitse saantitodistuskirjeenä. Samaisessa 1339 §:ssä säädetään myös siitä, mitä tietoja maksukehotuksen on sen mitätöinnin uhalla sisällettävä. Näitä tietoja ovat

  • yksinkertaistettua maksamismääräysmenettelyä koskevien oikeudenkäyntilain pykälien teksti;
  • kehotus maksaa 15 päivän kuluessa kirjeen lähettämisestä tai tiedoksiannosta;
  • maksettava määrä;
  • tuomioistuin, jossa asia pannaan vireille, jos velallinen ei suorita maksua.

Hakemus tuomioistuimelle toimitetaan kahtena kappaleena 15 päivän kuluessa kehotuksessa ilmoitetun 15 päivän määräajan umpeutumisesta. Oikeudenkäyntilain 1340 §:n mukaan hakemuksessa on oltava seuraavat tiedot:

  • päivämäärä (päivä, kuukausi ja vuosi);
  • hakijan suku- ja etunimi, ammatti ja kotipaikka sekä tapauksen mukaan tämän laillisten edustajien suku- ja etunimi, kotipaikka ja asema;
  • hakemuksen kohde ja velan tarkka määrä, erittely ja perustelut;
  • asian käsittelevä tuomioistuin;
  • asianosaista edustavan asianajajan allekirjoitus.

Mikäli hakija katsoo aiheelliseksi, hän voi ilmoittaa, miksi hän vastustaa maksuajan pidennystä.

Hakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat:

  • valokopio asiakirjasta, johon hakemus perustuu;
  • haaste, jäljennös saantitodistuskirjeestä, tai alkuperäinen kirje, johon on liitetty näyttö siitä, että vastaanottaja on kieltäytynyt kirjeen vastaanottamisesta tai ei ole hakenut sitä postista, sekä selvitys siitä, että velallinen on kirjoilla väestörekisterissä ilmoitetussa osoitteessa.

1.3.2 Täytyykö minun käyttää lakimiestä?

Yksi hakemuksen pakollisista kohdista on asianajajan allekirjoitus. Lisäksi oikeudenkäyntilain 1342 §:ssä säädetään, että hakijan asianajajalle lähetetään tuomioistuimen päätöksestä kopio tavallisena kirjeenä. Nämä ovat ainoat säännökset, jotka velvoittavat asianajajan käyttöön.

1.3.3 Kuinka yksityiskohtaisesti minun täytyy kuvailla vaatimuksen peruste?

Hakemuksen on oltava riittävän yksityiskohtainen. Oikeudenkäyntilain 1340 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan hakemuksessa on ilmoitettava hakemuksen kohde sekä velan tarkka määrä, erittely ja perustelut.

1.3.4 Täytyykö minun esittää kirjallista näyttöä saatavasta? Jos täytyy, mitkä asiakirjat ovat hyväksyttäviä todisteita?

Kyllä. Oikeudenkäyntilain 1338 §:n mukaan hakemuksen tueksi tarvitaan velallisen kirjallinen lausunto, jossa velkaa ei kuitenkaan ole pakko tunnustaa.

1.4 Hakemuksen hylkääminen

Tuomioistuin hyväksyy tai hylkää hakemuksen 15 päivän kuluessa sen jättämisestä tutkintajaostossa (raadkamer / chambre du conseil) tehtävällä päätöksellä. Tuomioistuin voi myöntää maksuajan pidennyksen tai hyväksyä hakemuksen osittain (ks. oikeudenkäyntilain 1342 §). Tuomioistuimella on tiedot velkaeristä, ja se voi hylätä osan niistä. Näin tuomioistuin voi ottaa huomioon sittemmin mahdollisesti suoritetut maksut. Tuomioistuin voi hylätä hakemuksen kokonaan, jos se ei ole asetettujen ehtojen mukainen (ks. oikeudenkäyntilain 1338–1344 §).

Tuomioistuimen päätös, jolla hakemus hyväksytään kokonaan tai osittain, on vaikutukseltaan rinnastettavissa yksipuoliseen tuomioon.

Velkojan on huolehdittava tuomioistuimen päätöksen tiedoksiannosta velalliselle.

Oikeudenkäyntilain 1343 §:n 2 momentin mukaan päätöksen tiedonannon on sen mitätöinnin uhalla sisällettävä seuraavat asiakirjat ja tiedot:

  • kopio hakemuksesta
  • määräaika, jonka kuluessa velallinen voi ilmoittaa vastustavansa päätöstä;
  • tieto tuomioistuimesta, jossa vastustus on esitettävä, ja tätä koskevat muotoseikat.

Saman seuraamuksen uhalla velallista on varoitettava tiedonannossa siitä, että mikäli hän ei ryhdy toimenpiteisiin ilmoitetussa määräajassa, hänet voidaan millä tahansa oikeudellisella keinolla velvoittaa maksamaan vaaditut rahamäärät.

Päätöksestä tulee lopullinen, jos velallinen ei vastusta sitä eikä hae siihen muutosta asetetussa määräajassa.

1.5 Muutoksenhaku

Muutoksenhaku velkojan toimesta

Velkojan muutoksenhakukeinoista säädetään oikeudenkäyntilain 1343 §:n 4 momentissa. Velkoja ei voi varsinaisesti valittaa hakemuksensa hylkäämisestä tai osittaisesta hyväksymisestä. Sen sijaan hän voi toimittaa saman hakemuksen tavanomaista tietä (eli ei yksinkertaistetussa menettelyssä). Jos hakemus hyväksytään osittain ja velkoja haluaa siitä huolimatta esittää sen tavanomaista tietä, ehtona on, ettei hän ole ehtinyt antaa päätöstä tiedoksi velalliselle.

Vastustus tai muutoksenhaku velallisen toimesta

Velallinen voi vastustaa päätöstä kahdella tavalla: hän voi valittaa siitä ylempään oikeusasteeseen tai vastustaa sitä (jos velkojan hakemus hyväksytään tuomioistuimen päätöksellä kokonaan tai osittain, päätöksellä on sama vaikutus kuin yksipuolisella tuomiolla; ks. oikeudenkäyntilain 1343 §:n 4 momentti). Molemmissa tapauksissa määräaika on kuukausi tuomioistuimen päätöksen tiedoksiannosta (ks. oikeudenkäyntilain 1048 ja 1051 §). Määräaikaa voidaan jatkaa, jos jommallakummalla osapuolella ei ole koti- tai asuinpaikkaa tai valittua kotipaikkaa Belgiassa.

Tässä tapauksessa sovelletaan vastustusta ja muutoksenhakua koskevia yleisiä oikeussääntöjä, lukuun ottamatta yhtä, oikeudenkäyntilain 1343 §:n 3 momentin toisessa kohdassa esitettyä poikkeusta: 1047 §:stä (jossa edellytetään haastemiehen käyttöä) poiketen tuomioistuimen päätöstä voi vastustaa hakemuksella, joka toimitetaan tuomioistuimen kirjaamoon yhtä monena kappaleena kuin asiassa on osapuolia ja asianajajia ja jonka kirjaaja antaa tiedoksi velkojalle ja tämän asianajajalle tuomioistuimen kirjelmällä.

Vastustusta ilmaisevan hakemuksen on mitätöinnin uhalla sisällettävä seuraavat tiedot:

  • päivämäärä (päivä, kuukausi ja vuosi);
  • vastustavan osapuolen suku- ja etunimi, ammatti ja kotipaikka;
  • velkojan suku- ja etunimi ja kotipaikka ja tämän asianajajan nimi;
  • riidanalainen päätös;
  • vastustuksen perustelut.

Tämän jälkeen kirjaaja kutsuu osapuolet tuomarin määräämään istuntoon.

1.6 Kantajan vaatimuksen vastustaminen

Belgian laissa ei ole nimenomaisia säännöksiä vastaväitteestä.

Velallinen voi toimittaa tietoja rauhantuomarille, mikä ei kuitenkaan vaikuta yksipuolisen tuomion luonteeseen.

1.7 Vastustamisen vaikutus

Kuten edellä todettiin, vastaväitettä ei ole mahdollista esittää. Yksinkertaistettua menettelyä jatketaan velallisen vastustuksesta riippumatta.

1.8 Seuraus siitä, ettei vastaaja vastusta kannetta

Katso kohta 1.7.

1.8.1 Mitä on tehtävä, jotta tuomiosta tulisi täytäntöönpanokelpoinen?

1.8.2 Onko tämä tuomio lopullinen vai voiko vastaaja edelleen valittaa siitä?

Päivitetty viimeksi: 24/10/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Palaute

Anna tällä lomakkeella palautetta uudesta sivustostamme