Upozorňujeme, že výchozí francouzština verze této stránky byla v nedávné době aktualizována. Na překladu do jazyka, ve kterém se vám stránka právě zobrazuje, zatím pracujeme.
K dispozici jsou již tyto aktualizované překlady
Swipe to change

Eurooppalainen maksamismääräys

Belgie
Obsah zajišťuje
European Judicial Network
Evropská soudní síť (občanské a obchodní věci)

1 Riidattomien saatavien velkomusprosessin olemassaolo

Belgiassa on käytössä yksinkertaistettu maksamismääräysmenettely. Menettely on kuvattu oikeudenkäyntilain (Gerechtelijk Wetboek / Code judiciaire) 1338–1344 §:ssä, ja sitä sovelletaan vähäisten määrien velkomiseen.

Yksinkertaistettua maksamismääräysmenettelyä koskeva lainsäädäntö liittovaltion oikeusministeriön verkkosivuilla:

  • valitse ”Geconsolideerde wetgeving / Législation consolidée” kohdassa ”Belgische wetgeving / Législation belge”
  • valitse ”Gerechtelijk Wetboek / Code judiciaire” kohdassa ”Juridische aard / Nature juridique”
  • kirjoita ”664” kohtaan ”Woord(en)/Mot(s)”
  • valitse ”Opzoeking/Recherche” ja sen jälkeen ”Lijst/Liste”
  • valitse ”Detail/Détail”.

1.1 Menettelyn soveltamisala

1.1.1 Minkälaisiin saataviin menettely soveltuu (esim. vain rahasaatavat, vain sopimukseen perustuvat saatavat)?

Menettelyä sovelletaan ainoastaan rahamääräisiin vaatimuksiin.

1.1.2 Onko menettelyssä käsiteltäville vaatimuksille säädetty määrällinen yläraja?

Oikeudenkäyntilain 1338 §:n mukaan menettelyä sovelletaan ainoastaan enintään 1 860 euron suuruisten erääntyneiden velkojen perimiseen.

1.1.3 Onko menettelyn käyttö vapaaehtoista vai pakollista?

Yksinkertaistetun maksamismääräysmenettelyn käyttö on vapaaehtoista.

1.1.4 Voidaanko menettelyä soveltaa, jos vastaaja asuu toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa?

Ei. Oikeudenkäyntilain 1344 §:n mukaan yksinkertaistettua maksamismääräysmenettelyä koskevia sääntöjä sovelletaan vain, jos velallisen asuin- tai oleskelupaikka sijaitsee Belgiassa.

1.2 Toimivaltainen tuomioistuin

Menettely voidaan antaa rauhantuomarin tai poliisituomioistuimen tehtäväksi edellyttäen, että asia kuuluu niiden toimivaltaan (rauhantuomarin ja poliisituomioistuimen toimivalta, ks. erillinen tietosivu ”Tuomioistuinten toimivalta – Belgia”).

1.3 Muotovaatimukset

1.3.1 Onko vakiolomakkeen käyttäminen pakollista (jos on, mistä lomakkeita saa)?

Menettelyn vireillepanoa varten ei ole erillistä lomaketta. Laissa säädetään kuitenkin tietyistä ehdoista, jotka koskevat maksukehotuksessa ja tuomioistuimelle toimitettavassa kanteessa ilmoitettavia tietoja.

Velkojan on toimitettava velalliselle maksukehotus ennen tuomioistuimen puoleen kääntymistä. Tästä velvoitteesta säädetään oikeudenkäyntilain 1339 §:ssä. Maksukehotuksen voi toimittaa joko haastemiehen välityksellä tai postitse kirjattuna kirjeenä. Samaisessa 1339 §:ssä säädetään myös siitä, mitä tietoja maksukehotuksen on sen mitätöinnin uhalla sisällettävä. Näitä tietoja ovat

  • yksinkertaistettua maksamismääräysmenettelyä koskevien oikeudenkäyntilain pykälien teksti;
  • kehotus maksaa 15 päivän kuluessa kirjeen lähettämisestä tai ilmoituksesta;
  • maksettava määrä;
  • tuomioistuin, jossa asia pannaan vireille, jos velallinen ei suorita maksua.

Hakemus tuomioistuimelle toimitetaan kahtena kappaleena 15 päivän kuluessa kehotuksessa ilmoitetun 15 päivän määräajan umpeutumisesta. Oikeudenkäyntilain 1340 §:n mukaan hakemuksessa on oltava seuraavat tiedot:

  • päivämäärä;
  • hakijan suku- ja etunimi, ammatti ja asuinpaikka sekä tapauksen mukaan tämän laillisten edustajien suku- ja etunimi, asuinpaikka ja asema;
  • hakemuksen kohde ja yksityiskohtainen kuvaus vaaditusta määrästä, mukaan lukien velan eri osien erittely ja sen perusteet;
  • asian käsittelevä tuomioistuin;
  • asianosaista edustavan asianajajan allekirjoitus.

Mikäli hakija katsoo aiheelliseksi, hän voi ilmoittaa, miksi hän vastustaa maksun lykkäämistä.

Hakemukseen on liitettävä seuraavat:

  • valokopio asiakirjasta, johon hakemus perustuu;
  • haaste, jäljennös kirjatusta kirjeestä, johon on liitetty vastaanottoilmoitus, tai alkuperäinen kirje, johon on liitetty näyttö siitä, että vastaanottaja on kieltäytynyt kirjeen vastaanottamisesta tai ei ole hakenut sitä postista, sekä selvitys siitä, että velallinen on rekisteröity väestörekisterissä ilmoitettuun osoitteeseen.

1.3.2 Täytyykö minun käyttää lakimiestä?

Yksi hakemuksen pakollisista kohdista on asianajajan allekirjoitus. Lisäksi oikeudenkäyntilain 1342 §:ssä säädetään, että hakijan asianajajalle lähetetään tuomioistuimen päätöksestä kopio tavallisena kirjeenä. Nämä ovat ainoat säännökset, jotka velvoittavat asianajajan käyttöön.

1.3.3 Kuinka yksityiskohtaisesti minun täytyy kuvailla vaatimuksen peruste?

Hakemuksen on oltava melko yksityiskohtainen. Oikeudenkäyntilain 1340 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan hakemuksessa on ilmoitettava kanteen aihe sekä saatavan tarkka määrä, erittely ja perustelut.

1.3.4 Täytyykö minun esittää kirjallista näyttöä saatavasta? Jos täytyy, mitkä asiakirjat ovat hyväksyttäviä todisteita?

Kyllä. Oikeudenkäyntilain 1338 §:n mukaan kanteen tueksi tarvitaan velallisen kirjallinen lausunto, jossa velkaa ei kuitenkaan ole pakko tunnustaa.

1.4 Hakemuksen hylkääminen

Tuomioistuin hyväksyy tai hylkää hakemuksen 15 päivän kuluessa sen jättämisestä tutkintajaostossa (raadkamer / chambre du conseil) tehtävällä päätöksellä. Tuomioistuin voi myöntää maksuajan pidennyksen tai hyväksyä hakemuksen osittain (ks. oikeudenkäyntilain 1342 §). Tuomioistuimella on tiedot velkaeristä, ja se voi hylätä tietyt erät. Näin tuomioistuin voi ottaa huomioon sittemmin mahdollisesti suoritetut maksut. Tuomioistuin voi hylätä kanteen kokonaan, jos se ei ole asetettujen ehtojen mukainen (ks. oikeudenkäyntilain 1338 ja 1344 §).

Tuomioistuimen päätös, jolla hakemus hyväksytään kokonaan tai osittain, on vaikutukseltaan rinnastettavissa yksipuoliseen tuomioon.

Kantajan on huolehdittava tuomioistuimen päätöksen tiedoksiannosta velalliselle. Koska tuomioistuimen päätöksellä, jolla kantajan hakemus hyväksytään kokonaan tai osittain, on sama vaikutus kuin yksipuolisella tuomiolla, se on mitätöinnin uhalla annettava tiedoksi vuoden kuluessa (ks. oikeudenkäyntilain 806 §).

Oikeudenkäyntilain 1343 §:n 2 momentin mukaan päätöksen tiedonantoon on sen mitätöinnin uhalla sisällyttävä seuraavat:

  • kopio hakemuksesta,
  • määräaika, jonka kuluessa velallinen voi ilmoittaa vastustavansa päätöstä,
  • tieto tuomioistuimesta, jossa vastustus on esitettävä, ja esittämistä koskevat muotoseikat.

Tiedoksiannossa velallista on varoitettava siitä, että mikäli hän ei ryhdy toimenpiteisiin ilmoitetussa määräajassa, hänet voidaan kaikkia laillisia keinoja käyttäen pakottaa maksamaan vaaditut rahamäärät. Ilman tätä varoitusta tiedoksianto katsotaan mitättömäksi.

Päätös ei ole väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoinen (ks. oikeudenkäyntilain 1399 §:n toinen momentti). Päätöksen täytäntöönpanoa lykätään siis sen ajan, kun sitä voi vastustaa tai siihen voi hakea muutosta ylemmässä oikeusasteessa. Päätöstä voidaan kuitenkin käyttää perusteena omaisuuden hukkaamiskiellolle.

Päätöksestä tulee lopullinen, jos velallinen ei vastusta sitä eikä hae siihen muutosta asetetussa määräajassa.

1.5 Muutoksenhaku

Muutoksenhaku velkojan toimesta

Kantajan muutoksenhakukeinoista säädetään oikeudenkäyntilain 1343 §:n 4 momentissa. Kantaja ei voi varsinaisesti valittaa hakemuksensa hylkäämisestä tai osittaisesta hyväksymisestä. Sen sijaan hän voi toimittaa saman hakemuksen tavanomaista tietä (eli ei yksinkertaistetussa menettelyssä). Jos hakemus hyväksytään osittain ja kantaja haluaa siitä huolimatta esittää sen tavanomaista tietä, ehtona on, ettei hän ole ehtinyt antaa päätöstä tiedoksi velalliselle.

Vastustus tai muutoksenhaku velallisen toimesta

Velallinen voi vastustaa päätöstä kahdella tavalla: hän voi valittaa siitä ylempään oikeusasteeseen tai vastustaa sitä (jos kantajan hakemus hyväksytään tuomioistuimen päätöksellä kokonaan tai osittain, päätöksellä on sama vaikutus kuin yksipuolisella tuomiolla; ks. oikeudenkäyntilain 1343 §:n 1 momentti). Molemmissa tapauksissa määräaika on kuukausi tuomioistuimen päätöksen tiedoksiannosta (ks. oikeudenkäyntilain 1048 ja 1051 §). Määräaikaa voidaan jatkaa, jos jommallakummalla osapuolella ei ole koti- tai asuinpaikkaa tai valittua kotipaikkaa Belgiassa.

Tässä tapauksessa sovelletaan vastustusta ja muutoksenhakua koskevia yleisiä oikeussääntöjä yhtä, oikeudenkäyntilain 1343 §:n 3 momentin toisessa kohdassa esitettyä poikkeusta lukuun ottamatta: 1047 §:stä (jossa edellytetään haastehakemuksen käyttöä) poiketen tuomioistuimen päätöstä voi vastustaa hakemuksella, joka toimitetaan tuomioistuimen kirjaamoon yhtä monena kappaleena kuin asiassa on osapuolia ja asianajajia ja jonka kirjaaja antaa tiedoksi velkojalle ja tämän asianajajalle tuomioistuimen kirjelmällä.

Vastustusta ilmaisevan hakemuksen on mitätöinnin uhalla sisällettävä seuraavat tiedot:

  • päivämäärä;
  • vastustavan osapuolen suku- ja etunimi, ammatti ja kotipaikka;
  • velkojan suku- ja etunimi ja kotipaikka ja tämän asianajajan nimi;
  • riidanalainen päätös;
  • vastustuksen perustelut.

Tämän jälkeen kirjaaja kutsuu osapuolet tuomarin määräämään istuntoon.

1.6 Kantajan vaatimuksen vastustaminen

Belgian laissa ei ole nimenomaisia säännöksiä vastaväitteestä.

Velallinen voi toimittaa tietoja rauhantuomarille, mikä ei kuitenkaan vaikuta yksipuolisen tuomion luonteeseen.

1.7 Vastustamisen vaikutus

Kuten edellä todettiin, vastaväitettä ei ole mahdollista esittää. Yksinkertaistettua menettelyä jatketaan velallisen vastustuksesta riippumatta.

1.8 Seuraus siitä, ettei vastaaja vastusta kannetta

Katso vastaus kysymykseen 1.7.

1.8.1 Mitä on tehtävä, jotta tuomiosta tulisi täytäntöönpanokelpoinen?

1.8.2 Onko tämä tuomio lopullinen vai voiko vastaaja edelleen valittaa siitä?

Päivitetty viimeksi: 13/11/2014

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Zpětná vazba

Formulář níže můžete použít k zaslání vašich připomínek týkajících se nové podoby portálu

.