Taking evidence by videoconference

The European Judicial Network in civil and commercial matters (EJN civil) has produced a set of factsheets that provide practical information on rules, procedures and technical facilities for videoconferencing between courts in different EU countries.

Council Regulation (EC) No 1206/2001, which covers cooperation between courts in different EU countries on the taking of evidence in civil and commercial cases, provides a general legal framework for the taking of evidence in another country than that of the court. However, each EU country has its own procedural laws in this area, so the details of the process vary according to the law of the country receiving a request for cooperation.

To make it easier for judicial authorities in different EU countries to work together and make full use of videoconferencing for the taking of evidence in another EU country, the European Judicial Network in civil and commercial matters (EJN civil) has produced a set of factsheets. These provide practical information on rules, procedures and technical facilities in different EU countries.

Please select the relevant country's flag to obtain detailed national information.

Last update: 21/02/2019

This page is maintained by the European Commission. The information on this page does not necessarily reflect the official position of the European Commission. The Commission accepts no responsibility or liability whatsoever with regard to any information or data contained or referred to in this document. Please refer to the legal notice with regard to copyright rules for European pages.

Todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun avulla - Belgia

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet välittömästi vastaan? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Molempia keinoja voidaan käyttää todisteiden vastaanottamisessa. Menettelyjä on toteutettu tilanteen mukaan. Belgian lainsäädännössä ei säädetä videoneuvottelusta, mutta sitä ei ole myöskään kielletty.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Videoneuvottelun avulla voidaan kuulla sekä todistajia että asiantuntijoita. Käytännössä 17 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa on kuultu usein myös asianosaisia.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu joitakin rajoituksia?

Tässä yhteydessä sovelletaan pyynnön esittävän tuomioistuimen lakia. Pyydetty todisteiden vastaanottaminen ei saa olla ristiriidassa Belgian kansallisen lainsäädännön perustavanlaatuisten oikeusperiaatteiden kanssa (17 artiklan 5 kohdan c alakohta).

4 Onko olemassa rajoituksia, jotka koskevat paikkaa, jossa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Videoneuvottelua ei välttämättä tarvitse järjestää tuomioistuimen tiloissa.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua, ja jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Pyynnön esittävä tuomioistuin päättää tallentamisesta ja mahdollisista käytännön järjestelyistä omien sääntöjensä mukaisesti.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun esitetään 10–12 artiklan mukainen pyyntö ja b) kun todisteet vastaanotetaan välittömästi 17 artiklan mukaisesti?

a) ainoastaan hollanniksi, ranskaksi ja saksaksi (Belgian lain mukaisesti).

b) tältä osin ei ole esitetty kielivaatimuksia.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa tulkkauksen järjestämisestä näissä kahdessa erityyppisessä kuulemisessa ja mihin tulkit pitäisi sijoittaa?

Pyynnön esittävä tuomioistuin järjestää paikalle tulkin ja vastaa tulkkauskustannuksista. Yleensä tulkki hoitaa tehtävänsä pyynnön esittävän tuomioistuimen tiloissa silloin kun videoneuvottelu toteutetaan. Ei kuitenkaan ole estettä sille, että hän olisi fyysisesti samassa paikassa kuin todistaja.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle? Paljonko tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille olisi jätettävä aikaa kuulemisajankohdasta päätettäessä, jotta se olisi riittävä?

Tämä määritetään pyynnön esittävän tuomioistuimen kansallisen lain mukaisesti.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Pyynnön esittävä tuomioistuin vastaa kustannuksista.

Puhelinyhteyden avaa pyynnön esittävä tuomioistuin. Pyynnön esittävä tuomioistuin vastaa myös mahdollisista matkakustannuksista. Keskusviranomainen ilmoittaa tästä pyynnön esittävälle tuomioistuimelle samalla kun se vahvistaa ottaneensa pyynnön vastaan.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Ulkomainen tuomioistuin esittää todistajalle kutsukirjeen, jossa ilmoitetaan, että hänen osallistumisensa perustuu vapaaehtoisuuteen.

Keskusviranomainen pyytää pyynnön esittävää tuomioistuinta lähettämään kutsukirjeen ennen J-lomakkeen lähettämistä. Kirjeessä on mainittava selkeästi, että kuulemiseen osallistuminen on vapaaehtoista.

11 Millä menettelyillä kuultavan henkilön henkilöllisyys varmistetaan?

Henkilöasiakirjojen perusteella.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään 17 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Tässä noudatetaan pyynnön esittävän valtion lakia.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja huolehtia mahdollisista teknisistä ongelmista?

Keskusviranomaisen edustaja toimii väliaikaisesti koordinaattorina ja hoitaa sekä testausta että varsinaista videoneuvottelua koskevat käytännön järjestelyt.

Hallintovirkamies/kirjaaja huolehtii videoneuvottelujärjestelmän käynnistämisestä ja sulkemisesta.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Keskusviranomainen esittää lisätietoja koskevat kysymykset pyynnön esittävälle tuomioistuimelle ennen videoneuvottelua.

Päivitetty viimeksi: 24/02/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota tšekki on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun avulla - Tšekki

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet välittömästi vastaan? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Menettelystä säädetään laissa 99/1963 (siviiliprosessilaki, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna) ja tarkemmin oikeusministeriön ohjeissa 505/2001, joissa vahvistetaan hallinto- ja menettelysäännöt piirituomioistuimille, alueoikeuksille ja ylioikeuksille.

Oikeuden puheenjohtaja (yhden tuomarin kokoonpanossa) voi oikeusministeriön ohjeiden 505/2001 10a §:n mukaisesti käyttää kuvan ja ääneen siirtoon tarkoitettua teknistä välineistöä (jäljempänä ”videopuhelin”) todistajan tai asiantuntijan kuulemiseksi, jos tämä on tarkoituksenmukaista henkilöiden oikeuksien suojelun tai heidän turvallisuutensa takaamiseksi tai välttämätöntä turvatoimien tai muiden pakottavien syiden vuoksi ja mikäli se on teknisesti mahdollista.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Oikeusministeriön ohjeiden 505/2001 11a §:n mukaan videopuhelimen välityksellä voidaan kuulla todistajien lisäksi myös asiantuntijoita.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu joitakin rajoituksia?

Videopuhelinta voidaan käyttää vain todistajien ja asiantuntijoiden kuulemiseen.

4 Onko olemassa rajoituksia, jotka koskevat paikkaa, jossa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Jos oikeuden puheenjohtaja (yhden tuomarin kokoonpanossa) päättää kuulla todistajaa tai asiantuntijaa videopuhelimen välityksellä, haasteessa mainitaan myös paikka, johon tämän on tultava kuultavaksi. Tähän tarkoitukseen voidaan siis käyttää myös muita soveltuvia tiloja esimerkiksi siellä, missä asiantuntijat tai todistajat ovat (esim. sairaala tai laboratorio).

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua, ja jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Todistajanlausunnon olennainen sisältö kirjataan pöytäkirjaan. Lausunto voidaan joutua kirjaamaan osittain sanatarkasti. Vaihtoehtoisesti virallinen pöytäkirjanpitäjä voi kirjata koko lausunnon tai lausunnosta voidaan tehdä äänitallenne tai kuva- ja äänitallenne, mikäli tästä säädetään laissa tai jos oikeuden puheenjohtaja (yhden tuomarin kokoonpanossa) päättää toimia näin.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun esitetään 10–12 artiklan mukainen pyyntö ja b) kun todisteet vastaanotetaan välittömästi 17 artiklan mukaisesti?

Jos todistaja ei hallitse kieltä, jolla menettely käydään, hänellä on perustuslaillisen lain 2/1993 (perusoikeus- ja vapauskirja (Listina základních práv a svobod)) 37 §:n 4 momentin nojalla oikeus tulkkiin. Siviiliprosessilain 18 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuin määrää tulkin osapuolelle, jonka äidinkieli on muu kuin tšekki, jos tähän ilmenee tarve menettelyssä.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa tulkkauksen järjestämisestä näissä kahdessa erityyppisessä kuulemisessa ja mihin tulkit pitäisi sijoittaa?

Siviiliprosessilain 18 §:n 1 ja 2 momentin mukaan tuomioistuin on velvollinen varmistamaan asianosaisille yhtäläiset mahdolliset vaatia oikeuksiaan ja määräämään tulkin osapuolelle, jonka äidinkieli on muu kuin tšekki, jos tähän ilmenee tarve menettelyssä.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle? Paljonko tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille olisi jätettävä aikaa kuulemisajankohdasta päätettäessä, jotta se olisi riittävä?

Henkilölle toimittamassaan haasteessa tuomioistuin menettelee siviiliprosessilain 51 §:n mukaisesti. Jos laissa tai erityisessä säännöksessä ei aseteta muita vaatimuksia, haasteessa on oltava seuraavat tiedot: missä asiassa asianomaista kuullaan, oikeustoimen kohde, paikka ja alkamisajankohta, haasteen syy, kuultavaksi kutsutun asema menettelyssä, kuultavaksi kutsutun velvollisuudet toimen aikana ja soveltuvin osin toimen ennakoitu kesto. Haaste tulla kuultavaksi voidaan esittää paperimuodossa tai sähköisesti ja kiireellisissä tapauksissa myös puhelimitse tai faksitse. Jos todistajaa tai asiantuntijaa aiotaan kuulla videopuhelimen välityksellä ja tämän on määrä tulla kuultavaksi jonkin toisen tuomioistuimen toimivalta-alueella, haasteen toimittaa tuomioistuin, jonka toimivalta-alueella kuulemisen on määrä tapahtua, jolloin pyynnön esittänyt tuomioistuin pyytää tätä toista tuomioistuinta tekemään yhteistyötä toimen toteuttamiseksi (oikeusapupyyntö). Siviiliprosessilain 115 §:n 2 momentin mukaan haaste on toimitettava asianosaisille siten, että näillä on riittävästi aikaa valmistautua, pääsääntöisesti vähintään 10 päivää ennen oikeudenkäyntipäivää, paitsi jos oikeudenkäyntiä edeltää valmisteluistunto.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Videoneuvottelun käyttöön liittyy tiedonsiirtokustannuksia. Näistä tiedonsiirtokustannuksista vastaa pyynnön esittänyt tuomioistuin, joka käynnistää videoneuvottelun.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Siviiliprosessilain 126 §:n 1 momentin mukaan kuka tahansa luonnollinen henkilö, joka ei ole menettelyn osapuoli, on velvollinen saapumaan haasteen perusteella tuomioistuimeen antamaan todistajanlausunnon. Todistaja voi kieltäytyä todistamasta vain siinä tapauksessa, että hän todistamisellaan aiheuttaisi itselleen tai omaiselleen rikossyyteuhan. Ennen kuulemisen alkamista todistajalle kerrotaan aina hänen todistajanlausuntonsa merkityksestä, hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä väärän lausunnon antamisesta aiheutuvista rikosseuraamuksista.

11 Millä menettelyillä kuultavan henkilön henkilöllisyys varmistetaan?

Kuulemisen alussa tuomioistuimella on siviiliprosessilain 126 §:n 2 momentin mukaan velvollisuus tarkistaa todistajan henkilöllisyys, pääsääntöisesti pyytämällä tätä esittämään henkilöllisyystodistus tai passi.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään 17 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Kansainvälisestä yksityisoikeudesta annetun lain 91/2012 104 §:n 1 momentin mukaan todistajia, asiantuntijoita ja menettelyn osapuolia voidaan kuulla valaehtoisesti, jos ulkomaan viranomainen sitä pyytää. Todistajien ja menettelyn osapuolten vala kuuluu seuraavasti: Vakuutan kunnian ja omantunnon kautta, että vastaan kaikkiin tuomioistuimen kysymyksiin kertomalla kaikki tietoni asiasta ja pysymällä totuudessa siitä mitään salaamatta. Asiantuntijoiden vala kuuluu seuraavasti: Vakuutan kunnian ja omantunnon kautta, että annan lausunnon parhaan tietämykseni ja ymmärrykseni mukaan. Mahdollisissa myöhemmissä valoissa sanamuotoa muutetaan vastaavasti.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja huolehtia mahdollisista teknisistä ongelmista?

Käytännön toimenpiteistä sovitaan videoneuvottelun valmistelun yhteydessä pyynnön esittäneen ja pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen tarpeiden mukaisesti.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Käytännön toimenpiteistä sovitaan videoneuvottelun valmistelun yhteydessä pyynnön esittäneen ja pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen tarpeiden mukaisesti.

Päivitetty viimeksi: 27/02/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota saksa on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun avulla - Saksa

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet välittömästi vastaan? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelutekniikan avulla siviilioikeudellisissa menettelyissä on sallittua hakemuksesta Saksan siviiliprosessilain (Zivilprozessordnung, ZPO) 128 a §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan. Kuuleminen on aina välitettävä samanaikaisella kuva- ja ääniyhteydellä oikeussalista paikkaan, jossa todistajaa, asiantuntijaa tai asianosaista kuullaan. Jos asianosaiselle tai tämän lailliselle edustajalle tai neuvonantajalle on annettu lupa osallistua kuulemiseen toisella paikkakunnalla, kuuleminen on välitettävä samalla lailla myös heidän olinpaikkaansa. Asetuksen (EY) N:o 1206/2001 mukaisesti vastaanotettuun pyyntöön perustuvassa videokuulemisessa siviiliprosessilain 128 a §:ää on sovellettava mahdollisesti tietyin muutoksin, sillä todisteet vastaanottava tuomioistuin ei ole sama kuin asiaa käsittelevä tuomioistuin, jonka kannalta todistajasta saadulla välittömällä vaikutelmalla on merkitystä. Kun kyse on asetuksen 17 artiklan mukaisesta passiivisesta todisteiden vastaanottamisesta, kaikkiin pyyntöihin todisteiden välittömästä vastaanottamisesta viestintäteknologian välityksellä on periaatteessa suostuttava. Myös siviiliprosessilain 128 a §:n säännöksiä laajempi todisteiden vastaanotto on mahdollista. Pyyntö voidaan evätä ainoastaan asetuksen 17 artiklan 5 kohdassa mainituista syistä. Keskuselin voi kuitenkin asettaa Saksan lainsäädännön mukaisia edellytyksiä, joita noudattaen passiivinen todisteiden vastaanottaminen on toteutettava.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla todistajia, asiantuntijoita ja asianosaisia (ZPO:n 128 a §:n 2 momentin 1 kohta).

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu joitakin rajoituksia?

Siviiliprosessilain mukaan videoneuvottelun välityksellä voidaan vastaanottaa todisteita kuulemalla todistajia, asiantuntijoita tai asianosaisia (ZPO:n 128 a §:n 2 momentti). Muiden todisteiden (asiakirjat, katselmukset) vastaanottaminen videoneuvottelun välityksellä ei ole sallittua.

4 Onko olemassa rajoituksia, jotka koskevat paikkaa, jossa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Laissa ei ole määritetty paikkaa, johon kuultavan henkilön on tultava. Siviiliprosessilain mukaan paikan, josta on videoyhteys oikeussaliin, on kuitenkin sijaittava Saksan alueella.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua, ja jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Siviiliprosessilain 128 a §:n 3 momentin 1 kohdassa ei säädetä videoneuvottelun nauhoittamisesta. Nauhoittaminen on kuitenkin sallittua vastaanotettaessa todisteita 17 artiklan mukaisen passiivisen oikeusavun yhteydessä.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun esitetään 10–12 artiklan mukainen pyyntö ja b) kun todisteet vastaanotetaan välittömästi 17 artiklan mukaisesti?

a) Asetuksen 10–12 artiklan mukaisten pyyntöjen tapauksessa kuuleminen tapahtuu aina saksan kielellä. Jos menettelyyn osallistuu saksaa taitamattomia henkilöitä, on käytettävä tulkkauspalveluja. Tulkin käytöstä voidaan luopua, jos kaikki asianosaiset osaavat kyseistä vierasta kieltä.

b) Tässä tilanteessa on kyse ns. passiivisesta oikeusavusta, joten pyynnön esittänyt tuomioistuin päättää, mitä kieltä kuulemisessa käytetään. Hyväksyessään pyynnön 17 artiklan 4 kohdan mukaisesti keskuselin voi kuitenkin asettaa välittömälle todisteiden vastaanottamiselle ehtoja, jotka liittyvät esim. menettelyssä tai kuulemisessa käytettävään kieleen.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa tulkkauksen järjestämisestä näissä kahdessa erityyppisessä kuulemisessa ja mihin tulkit pitäisi sijoittaa?

Aktiivisen oikeusavun tapauksessa oikeusapua antava saksalainen tuomioistuin vastaa menettelystä ja todisteiden vastaanottamisesta. Todisteiden vastaanottamisessa saksalaisessa tuomioistuimessa on käytettävä tulkkia, jos joku asianosaisista ei hallitse saksan kieltä. Asianosaisten riittävä saksan kielen taito varmistetaan viran puolesta. Tuomioistuin voi periaatteessa valita tulkin vapaasti. Kun kyse on asetuksen 17 artiklan mukaisesta passiivisesta todisteiden vastaanottamisesta, pyynnön esittänyt tuomioistuin määrittää tulkkaustarpeen ja valitsee tulkin. Asetuksen 17 artiklan 4 kohdan mukaan keskuselin voi asettaa pyynnön hyväksymiselle eräitä ehtoja, kuten tulkkauksen saatavuuden. Keskuselin voi näiden ehtojen yhteydessä myös määrätä, että kuuleminen tapahtuu saksan kielellä.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle? Paljonko tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille olisi jätettävä aikaa kuulemisajankohdasta päätettäessä, jotta se olisi riittävä?

Kun kyse on aktiivisesta todisteiden vastaanottamisesta, pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen kanslia kutsuu todistajat ja asiantuntijat kuultaviksi vapaamuotoisella kutsulla, ellei tuomioistuin päätä turvautua haasteeseen. Jos tuomioistuin päättää kuulemisen toteuttamisesta videoneuvottelun välityksellä, henkilöt, joiden lausunnot lähetetään videoneuvottelussa, on kutsuttava paikkaan, josta lähetys tapahtuu. Kutsussa on täsmennettävä asianosaiset, kuulemisen aihe, kuulemisajankohta ja seuraamukset, joita kutsun laiminlyönnistä aiheutuu. Lisäksi kutsussa on oltava täsmälliset tiedot kuulemispaikasta ja ‑ajankohdasta. Laissa ei säädetä erityistä määräaikaa kutsun esittämiselle.

Pyynnön esittänyt tuomioistuin ilmoittaa kuultavalle henkilölle asetuksen 17 artiklan mukaisesti kuulemisen paikan ja ajankohdan. Ne määräytyvät tosin yleensä Saksan tuomioistuinten tilanteen mukaan (missä laitteet ovat saatavilla ja milloin niitä voidaan käyttää). Tästä syystä tarvitaan periaatteessa keskuselimen hyväksyntä kuulemispaikan ja ‑ajankohdan lukkoon lyömiseksi. Vaikka varsinaista määräaikaa ei ole, valtioiden rajat ylittävissä asioissa on otettava huomioon hitaampi postinkulku.

Videoneuvottelujen järjestämiseen ei sovelleta mitään erityistä menettelyä. Yleensä keskuselin nimeää yhteyshenkilön tuomioistuimessa, jossa videoneuvottelu on tarkoitus järjestää. Yhteyshenkilö voi vastata käytännön kysymyksiin.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Videoneuvottelutekniikan käytöstä aiheutuu laitteiden hankinta-, ylläpito- ja käyttökuluja. Näitä kuluja ei voida veloittaa siviiliprosessin asianosaisilta. Lisäksi videoneuvottelutekniikan käyttö aiheuttaa televiestintäkuluja. Pyynnön vastaanottanut tuomioistuin voi kuitenkin vaatia korvausta televiestintäkuluista asetuksen 10 artiklan 4 kohdan ja 18 artiklan 2 kohdan nojalla.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Pyynnön esittäneen tuomioistuimen on yksityisoikeudellisia asioita koskevan oikeusapuasetuksen (Rechtshilfeordnung für Zivilsachen, ZRHO) 64 §:n 2 momentin mukaisesti ilmoitettava kuultavalle henkilölle, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta.

11 Millä menettelyillä kuultavan henkilön henkilöllisyys varmistetaan?

Jos kuultavan henkilön henkilöllisyydestä on epäilyjä, tuomioistuimen tehtävänä on varmistaa kuultavan henkilöllisyys menettelyn kaikissa vaiheissa.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään 17 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Jos saksalaista tuomioistuinta pyydetään käyttämään videoyhteyttä todisteiden passiivisen vastaanottamisen tapauksessa, todistajanlausunnon antaminen – samoin kuin todistajanvalan vannominen – tapahtuu pyynnön esittäneen tuomioistuimen prosessilainsäädännön mukaisesti. Koska kuultavana olevan henkilön yhteistyö todistajanlausunnon antamisessa samoin kuin todistajanvalan vannominen perustuu vapaaehtoisuuteen (mistä on kerrottava hänelle), pyynnön vastaanottanut valtio ei voi asettaa valan vannomiselle lisäedellytyksiä. Keskuselimen on joka tapauksessa varmistettava, että jos kuultavaa henkilöä on Saksan lain nojalla kielletty todistamasta tai tulemasta kuulluksi, tätä kieltoa noudatetaan. Tämä koskee mm. saksalaisen virkamiehen kuulemista ilman hänen työnantajanaan olevalta viranomaiselta ennakkoon saatua lupaa tai lääkärin kuulemista ilman vapautusta vaitiolovelvollisuudesta.

Asianomainen keskuselin määrittää, onko valan vannominen mahdollista ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta edellytetään. Hyväksyessään pyynnön keskuselimen on varmistettava, että kuultava henkilö ei ole lausuntokiellossa. Tästä syystä keskuselintä voidaan mm. pyytää ilmoittamaan, missä olosuhteissa kyseinen henkilö on saanut tietonsa. Saksan lainsäädännössä säädetään esimerkiksi, että saksalaista valtion virkamiestä voidaan kuulla vain hänen työnantajanaan olevan viranomaisen ennakolta antamalla luvalla.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja huolehtia mahdollisista teknisistä ongelmista?

Tuomioistuinjärjestelmä on organisoitu osavaltioittain ja kuuluu kunkin osavaltion oikeushallintoviranomaisten vastuun piiriin. Tämä merkitsee, että tähän kysymykseen ei ole koko liittovaltiossa sovellettavia vakiosääntöjä. Käytännössä menettelyä koskevat säännöt laatii sen osavaltion ylioikeus (Oberlandesgericht), jonka tuomiopiiriin pyynnön vastaanottanut tuomioistuin kuuluu.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Ulkomailta esitetyt todisteiden vastaanottamista koskevat pyynnöt ja asetuksen (EY) N:o 1206/2001 mukaiset ilmoitukset on laadittava saksan kielellä tai niiden liitteenä on toimitettava saksankieliset käännökset (ZPO 1075 §).

Päivitetty viimeksi: 01/06/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota viro on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun avulla - Viro

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet välittömästi vastaan? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Todisteita voidaan ottaa vastaan videoneuvottelun välityksellä. Jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1206/2001 10 artiklan 4 kohdassa säädetään oikeudesta pyytää videoneuvottelun käyttöä. Videoneuvottelua voidaan 17 artiklan nojalla käyttää myös todisteiden vastaanottamiseksi. Keskuselimen tai toimivaltaisen viranomaisen on edistettävä viestintätekniikan, kuten videoneuvottelujen käyttöä. Viron tuomioistuimilla on tarvittavat välineet videoneuvottelujen järjestämiseksi. Kun jonkin Euroopan unionin jäsenvaltion tuomioistuin pyytää Virossa apua todisteiden vastaanottamiseksi, sovelletaan siviiliprosessilain Linkki avautuu uuteen ikkunaanlinkki) 15 §:n 6 momentin mukaan siviiliprosessilain säännöksiä, jollei asetuksen (EY) N:o 1206/2001 säännöksistä muuta johdu. Siviiliprosessilain 15 §:n 5 momentin mukaan virolaiset tuomioistuimet antavat toisen maan tuomioistuimen pyynnöstä prosessitoimen suorittamiseen liittyvää apua, jos pyydetty prosessitoimi kuuluu Viron lainsäädännön mukaisesti virolaisen tuomioistuimen toimivaltaan eikä sitä ei ole lainsäädännössä kielletty, jollei lainsäädännöstä tai kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu. Prosessitoimi voidaan suorittaa myös toisen maan lainsäädännön mukaisesti, jos se on tarpeen prosessitoimen suorittamiseksi kyseisessä maassa ja jos se ei ole asianosaisten etujen vastaista. Videoneuvotteluna pidettävään oikeudenistuntoon sovelletaan siviiliprosessilain 350 §:ää. Asetuksen (EY) N:o 1206/2001 nojalla järjestettäviin videoneuvotteluihin ei sovelleta mitään erityissäännöksiä eikä rajoituksia edes silloin kun videoneuvottelu järjestetään suoraan toisen jäsenvaltion sellaisen tuomioistuimen toimesta, joka on esittänyt pyynnön 17 artiklan nojalla.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Siviiliprosessilain 350 §:n 1 momentin mukaan asianosaisella on mahdollisuus suorittaa videoneuvotteluna pidettävässä oikeudenistunnossa prosessitoimia reaaliajassa, ja 2 momentin mukaan videoneuvotteluna pidettävässä oikeudenistunnossa voidaan kuulla myös todistajia tai asiantuntijoita.

Näin ollen asianosainen voi antaa videoneuvotteluna pidettävässä oikeudenistunnossa valaehtoisia lausuntoja ja muita kuin valaehtoisia lausuntoja (silloin kun kyseessä on hakemusmenettely). Myös todistajia ja asiantuntijoita voidaan kuulla videoneuvotteluna pidettävässä oikeudenistunnossa.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu joitakin rajoituksia?

Ks. vastaus ensimmäiseen kysymykseen.

4 Onko olemassa rajoituksia, jotka koskevat paikkaa, jossa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Siviiliprosessilain 350 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuin voi järjestää istunnon videoneuvotteluna niin, että asianosaisella tai hänen edustajallaan tai avustajallaan on mahdollisuus olla muualla ja suorittaa prosessitoimia sieltä käsin reaaliajassa.

Tuomioistuin voi siis järjestää istunnon videoneuvotteluna niin, ettei henkilön tarvitse olla tuomioistuimen tiloissa.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua, ja jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Oikeusistunnon voi tallentaa. Tallennus tehdään siviiliprosessilain 52 tai 42 §:ssä säädetyllä tavalla. Kun tuomioistuimessa kuullaan henkilöä, joka ei ole läsnä tuomioistuimessa, kuuleminen voidaan siviiliprosessilain 52 §:n nojalla tallentaa. Tuomioistuimissa ei ole kuitenkaan käytettävissä välineitä tallenteiden säilyttämistä, käsittelyä ja arkistointia varten. Sen vuoksi etäkuulemisia ei käytännössä tallenneta.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun esitetään 10–12 artiklan mukainen pyyntö ja b) kun todisteet vastaanotetaan välittömästi 17 artiklan mukaisesti?

Siviiliprosessilain 32 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynti ja tuomioistuinkäsittely tapahtuvat Virossa viron kielellä. Siviiliprosessilain 32 §:n 2 momentin mukaan oikeudenkäynti ja muut prosessitoimet tapahtuvat viron kielellä. Tuomioistuin voi kirjata oikeudenistunnossa vieraalla kielellä annetut lausumat tai lausunnot paitsi vironkielisen käännöksen muodossa myös sillä kielellä, jolla ne on esitetty, jos tämä on tarpeen lausumien tai lausuntojen tarkkuuden kannalta. Viron siviiliprosessilaissa ei ole asetukseen (EY) N:o 1206/2001 perustuvia erillisiä säännöksiä, jotka koskisivat kielijärjestelyjä silloin kun otetaan vastaan lausumia tai lausuntoja toisen jäsenvaltion tuomioistuimen pyynnöstä. Tämä koskee kielijärjestelyjä myös silloin, kun todisteita vastaanotetaan 17 artiklan nojalla.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa tulkkauksen järjestämisestä näissä kahdessa erityyppisessä kuulemisessa ja mihin tulkit pitäisi sijoittaa?

Siviiliprosessilain 34 §:n 1 momentissa säädetään, että silloin kun osapuoli ei osaa viroa eikä hänellä ole edustajaa menettelyssä, tuomioistuin osoittaa menettelyyn tulkin joko osapuolen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan. Tulkkia ei kutsuta, jos asianosaisten lausunnot ovat tuomioistuimelle ja asianosaisille ymmärrettäviä. Jos tuomioistuin ei pysty järjestämään tulkkia välittömästi, se määrää, että tulkkia tarvitsevan asianosaisen on etsittävä itselleen tulkki tai viroa osaava edustaja tuomioistuimen vahvistamassa määräajassa (siviiliprosessilain 34 §:n 2 momentti). Siviiliprosessilaissa ei ole erityisiä säännöksiä siitä, minkä maan tulkkia olisi käytettävä silloin kun todisteita vastaanotetaan asetuksen mukaisesti.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle? Paljonko tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille olisi jätettävä aikaa kuulemisajankohdasta päätettäessä, jotta se olisi riittävä?

Siviiliprosessilain 343 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuin antaa menettelyn osapuolille ja muille oikeudenistuntoon kutsuttaville henkilöille tiedoksi tuomioistuinkäsittelyn ajankohdan ja paikan. Siviiliprosessilain 343 §:n 2 momentin mukaan tiedoksiannon ja istunnon välille on jätettävä vähintään kymmenen päivää. Aika voi olla myös lyhyempi, jos asianosaiset siihen suostuvat.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Asetuksen (EY) N:o 1206/2001 mukaisesta todisteiden vastaanottamisesta aiheutuviin kuluihin sovelletaan kyseisen asetuksen 18 artiklaa. Siviiliprosessilain 15 §:n 4 momentin mukaan pyynnön esittäneen tuomioistuimen ei tarvitse vastata prosessitoimen kustannuksista. Prosessitoimen suorittanut tuomioistuin ilmoittaa pyynnön esittäneelle tuomioistuimelle kuluja koskevat tiedot, ja ne luetaan käsiteltävään asiaan liittyviksi kustannuksiksi. Todisteiden vastaanottamisesta aiheutuvat kustannukset maksetaan asian käsittelyyn liittyvinä kustannuksina siviiliprosessilain 148 §:n 1 momentin mukaisesti. Siinä säädetään, että asian käsittelyyn liittyvät kustannukset maksaa tuomioistuimen vahvistamassa laajuudessa sen pyynnön esittänyt osapuoli, johon kustannukset liittyvät, jollei tuomioistuin päätä toisin. Jos pyynnön esittäjinä ovat molemmat osapuolet tai jos tuomioistuin kutsuu todistajia tai asiantuntijoita oikeudenistuntoon tai määrää tehtäväksi selvityksen, kulut jaetaan tasan asianosaisten kesken. Koska tuomioistuimilla on videokonferenssilaitteet, niiden käyttämisestä aiheutuvia kustannuksia ei oteta huomioon.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Kuultavalle henkilölle ilmoitetaan asetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että pyynnön esittäneen tuomioistuimen suorittama kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta.

11 Millä menettelyillä kuultavan henkilön henkilöllisyys varmistetaan?

Siviiliprosessilain 347 §:n 2 momentin 1 alamomentin mukaan tuomioistuin tarkistaa oikeudenistunnon alussa, ketkä kutsutuista henkilöistä ovat saapuneet paikalle, sekä näiden henkilöllisyyden. Siviiliprosessilaissa ei ole tarkempia säännöksiä henkilöllisyyden tarkistamisesta oikeudenistunnossa. Tuomioistuimen on varmistuttava kutsuttujen henkilöiden henkilöllisyydestä. Sitä varten tuomioistuin tarkistaa kutsuttujen henkilöiden kuvalliset henkilöllisyystodistukset.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään 17 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Siviiliprosessilain 269 §:n 2 momentin mukaan osapuolen on ennen lausunnon antamista vannottava seuraava vala:

”Minä, (nimi), vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta, että kerron kaiken totuuden tässä asiassa siitä mitään salaamatta tai siihen mitään lisäämättä taikka sitä muuttamatta.” Osapuoli lausuu valan ja allekirjoittaa valatekstin.

Siviiliprosessilain 36 §:n 1 momentin mukaan viron kieltä osaamaton henkilö vannoo valan osaamallaan kielellä, ja 2 momentin mukaan allekirjoitetaan vironkielinen valateksti, joka on ensin tulkattu kyseiselle henkilölle.

Siviiliprosessilain 262 §:n 1 momentin toisessa virkkeessä säädetään, että ennen kuin todistaja antaa lausuntonsa, tuomioistuin muistuttaa, että tällä on velvollisuus puhua totta. Tuomioistuin myös selostaa todistajalle siviiliprosessilain 256–259 §:n sisällön. Siviiliprosessilain 303 §:n 5 momentin mukaan asiantuntijan kuulemiseen sovelletaan samoja säännöksiä kuin todistajan kuulemiseen. Muuta asiantuntijaa kuin tuomioistuimen asiantuntijaa ja valtion hyväksymää asiantuntijaa muistutetaan ennen asiantuntijalausunnon antamista siitä, ettei hän saa antaa tietoisesti väärää lausuntoa. Asiantuntijan on myös allekirjoitettava tuomioistuimen pöytäkirjan tätä koskeva kohta tai mainittu muistutus. Allekirjoitettu muistutus toimitetaan tuomioistuimelle yhdessä asiantuntijalausunnon kanssa.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja huolehtia mahdollisista teknisistä ongelmista?

Siviiliprosessilain 350 §:n 3 momentissa säädetään, että jos istunto järjestetään videoneuvotteluna, kaikille osapuolille on taattava oikeus esittää anomuksia ja hakemuksia sekä ottaa kantaa toisten osapuolten anomuksiin ja hakemuksiin teknisesti turvallisesti. On myös varmistettava muut oikeudenistunnon edellytykset, jotta muualla olevan osapuolen kuva ja ääni välittyvät tuomioistuimelle reaaliajassa ja päin vastoin.

Jokaisessa tuomioistuimessa on paikan päällä tietotekniikka-asiantuntijana rekisteri- ja tietojärjestelmäkeskuksen työntekijä, joka varmistaa videokonferenssilaitteiden toimivuuden ja ratkaisee teknisiä ongelmia.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Pyydetyt tiedot käyvät ilmi pyyntölomakkeesta. Lisätietojen luonne riippuu käsiteltävänä olevan asian olosuhteista.

Päivitetty viimeksi: 25/07/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun avulla - Irlanti

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet välittömästi vastaan? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Irlantilaisissa tuomioistuimissa voidaan vastaanottaa todisteita videoneuvottelun välityksellä joko niin, että tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet välittömästi vastaan. Menettelyissä noudatetaan käytännön ohjeita todisteiden vastaanottamisesta videoneuvottelun välityksellä siviilioikeudellisissa asioissa (High Court Practice Direction HC45 – Use of video conferencing link for taking evidence in civil cases).

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Irlannissa ei ole asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu joitakin rajoituksia?

Vastaanotettavien todisteiden tyypille ei ole asetettu rajoituksia.

4 Onko olemassa rajoituksia, jotka koskevat paikkaa, jossa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Rajoituksia ei ole edellyttäen, että tuomari sen hyväksyy.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua, ja jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Irlannissa videoneuvottelun välityksellä järjestettävät kuulemiset voidaan nauhoittaa ja siihen tarvittavat laitteet ovat käytettävissä. Tallenteeseen voi tutustua vain tuomioistuimen määräyksellä.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun esitetään 10–12 artiklan mukainen pyyntö ja b) kun todisteet vastaanotetaan välittömästi 17 artiklan mukaisesti?

Kuuleminen on toteutettava englannin tai iirin kielellä, jos se järjestetään Irlannissa. Irlannin ulkopuolella järjestetyn kuulemisen yhteydessä käytettävän kielen suhteen ei kuitenkaan ole asetettu rajoituksia.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa tulkkauksen järjestämisestä näissä kahdessa erityyppisessä kuulemisessa ja mihin tulkit pitäisi sijoittaa?

Jos tuomioistuin sijaitsee Irlannissa, Irlannin viranomaiset järjestävät tulkin perhe- tai rikosoikeudellisissa asioissa. Siviiliasioissa asianosaisten on järjestettävä tulkkaus.

Jos pyynnön esittänyt tuomioistuin ei ymmärrä englannin tai iirin kieltä, kyseisen tuomioistuimen vastuulla on järjestää tulkkaus itselleen.

Tulkin sijoittamista koskevia rajoituksia ei ole.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle? Paljonko tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille olisi jätettävä aikaa kuulemisajankohdasta päätettäessä, jotta se olisi riittävä?

Kyseiset tuomioistuimet sopivat keskenään kaikista järjestelyistä. Yhteyksien toimivuuden testaamista suositellaan ennen varsinaista tuomioistuinkäsittelyä.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Kulut vaihtelevat riippuen useista olosuhteista, kuten videoneuvottelun pitopaikasta (ts. järjestetäänkö se tuomioistuimessa vai jossakin muualla); kuulemisen ajankohdasta (ts. jos kuuleminen järjestetään tavanomaisen työajan ulkopuolella, henkilöstön on jäätävä ylitöihin); tarvitaanko erityisiä menettelyjä; ja aiheuttaako laitteiston käyttö kuluja. Pyynnön vastaanottava tuomioistuin ilmoittaa kuluista pyynnön esittäneelle tuomioistuimelle. Maksut on suoritettava euroina.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Pyynnön esittäneen tuomioistuimen tehtävänä on ilmoittaa tästä todistajalle.

11 Millä menettelyillä kuultavan henkilön henkilöllisyys varmistetaan?

Tuomioistuimen tehtävänä on varmistua kuultavan henkilön henkilöllisyydestä.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään 17 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Vala on vannottava Irlannin tuomioistuimissa yleisesti sovellettavia menettelyjä noudattaen.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja huolehtia mahdollisista teknisistä ongelmista?

Asiasta on sovittava kyseisten tuomioistuimen välillä.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Lisätietoja ei tarvita lukuun ottamatta erityistapauksia (esim. viittomakieli, pyörätuolin käyttö tai valan vannomista koskevat erityiset uskonnolliset vaatimukset).

Päivitetty viimeksi: 09/09/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun avulla - Kreikka

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet välittömästi vastaan? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Kyllä, mutta (toistaiseksi) vain Ateenan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Ei ole. Kaikkia oikeudenkäynnin osapuolia voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu joitakin rajoituksia?

Todistajien, asiantuntijoiden ja asianosaisten ym. suullista kuulemista varten ei ole asetettu rajoituksia.

4 Onko olemassa rajoituksia, jotka koskevat paikkaa, jossa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Kuuleminen voi tapahtua asianmukaisesti varustetussa huoneessa tuomioistuimessa tai Kreikan konsuliedustustossa ulkomailla.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua, ja jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen on sallittua, ja tuomioistuimen kirjaaja tai ulkomailla Kreikan konsuliedustuston sihteeri laatii pöytäkirjan.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun esitetään 10–12 artiklan mukainen pyyntö ja b) kun todisteet vastaanotetaan välittömästi 17 artiklan mukaisesti?

Menettely tapahtuu kreikan kielellä, ja paikalla on tarvittaessa tulkki.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa tulkkauksen järjestämisestä näissä kahdessa erityyppisessä kuulemisessa ja mihin tulkit pitäisi sijoittaa?

Se asianosainen, joka pyytää kreikkaa taitamattoman todistajan, toisen asianosaisen tai asiantuntijan kuulemista videoneuvottelun välityksellä, vastaa tulkin järjestämisestä ja tämän palkkion maksamisesta. Tulkkien on oltava samassa huoneessa kuin menettelyä videoneuvottelun välityksellä johtava tuomari tai ulkomailla Kreikan konsuliviranomaisen sihteeri.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle? Paljonko tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille olisi jätettävä aikaa kuulemisajankohdasta päätettäessä, jotta se olisi riittävä?

Presidentin asetuksen 142/2013 3 artiklasta: ”Tuomioistuin päättää videoneuvottelun käyttämisestä asiakohtaisesti joko omasta aloitteestaan tai asianosaisen pyynnöstä. Tuomioistuimella on toimivalta päättää, hyväksyykö se tällaisen pyynnön. Tuomioistuin päättää myös, onko tällaisen teknologian käyttö tarpeen menettelyn tehokkuuden kannalta. Tuomioistuin arvioi kunkin asian olosuhteet ja voi suostua videoneuvottelun käyttämistä koskevaan pyyntöön mutta vaatia lisätakeita menettelyn toteuttamiseksi asianmukaisesti.

a) Asianosaisen pyyntö: Asianosainen esittää asiaa käsittelevän tuomioistuimen kirjaajalle pyynnön kysymysten esittämisestä videoneuvottelun välityksellä (siviiliprosessilain (Κώδικα Πολιτικής Δικονομίας) 270 §:n 7 momentti) taikka kuulemista tai todistuksen antamista videoneuvottelun välityksellä koskevan pyynnön (siviiliprosessilain 270 §:n 8 momentti).

Pyynnössä mainitaan, mitä tuomioistuinta tai kaukana olevaa konsuliviranomaista pyyntö koskee, videoneuvotteluun osallistuvien henkilöiden nimet ja osoitteet (myös sähköpostiosoitteet) sekä puhelin- ja faksinumerot, joista heidät tavoittaa, menettelytoimi, jota varten kysymyksiä on tarkoitus esittää videoneuvottelun välityksellä, neuvottelun arvioitu kesto sekä tarvittavat laitteet. Siinä mainitaan myös asianosaisten videoneuvottelun käytölle mahdollisesti esittämät ehdot.

Pyyntö voidaan esittää milloin tahansa menettelyn kaikissa vaiheissa, kunhan noudatetaan siviiliprosessilaissa kullekin menettelytoimelle asetettuja määräaikoja. Sovellettavien sääntöjen mukaisesti pyyntö ja siihen liittyvät asiakirjat voidaan toimittaa myös sähköisesti.

Yhteydenpito videoneuvottelun suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi on tuomioistuimen ja videoneuvottelupaikan toimivaltaisten viranomaisten vastuulla, ja voi tapahtua kaikin asianmukaisin tavoin, kuten puhelimitse, sähköpostilla tai faksitse.

Tuomioistuin hyväksyy tai hylkää hakemuksen. Tuomioistuimen kirjaaja toimittaa tuomioistuimen päätöksen hakemuksen esittäneelle asianosaiselle millä tahansa sopivalla tavalla. Jos pyyntö hyväksytään, on sen esittäneen asianosaisen vastuulla ilmoittaa muille asianosaisille, että kyseinen menettelyvaihe tapahtuu videoneuvottelun välityksellä.

b) Tuomioistuimen oma-aloitteinen toiminta: Asiaa käsittelevä tuomioistuin voi omasta aloitteestaan päättää käyttää videoneuvottelua, jolloin se ilmoittaa siitä asianosaisille.”

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Se asianosainen, joka pyytää kreikkaa taitamattoman todistajan, toisen asianosaisen tai asiantuntijan kuulemista videoneuvottelun välityksellä, vastaa tulkin järjestämisestä ja tämän palkkion maksamisesta. Asianosainen maksaa palkkion suoraan tulkille.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Tuomioistuin ilmoittaa siitä.

11 Millä menettelyillä kuultavan henkilön henkilöllisyys varmistetaan?

Keskustelua johtava tuomari varmistaa kuultavan henkilöllisyyden. Videoneuvottelutilassa kuultavan henkilön henkilöllisyyden varmistamisessa tuomaria auttaa konsuliviranomaisen sihteeri tai muu konsulin valtuuttama henkilö, joka on kuultavan henkilön kanssa samassa tilassa.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään 17 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Keskustelua johtava tuomari kysyy todistajalta, asiantuntijalta tai muulta henkilöltä, vannooko hän valan vai antaako vakuutuksen. Samaa kysytään myös tulkilta ennen kuin tämä aloittaa työnsä.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja huolehtia mahdollisista teknisistä ongelmista?

Näistä asioista vastaavien tuomioistuimen virkamiesten on oltava läsnä ennen kuulemista videoneuvottelun välityksellä ja sen aikana.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Ei mitään.

Päivitetty viimeksi: 13/09/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota espanja on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun avulla - Espanja

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet välittömästi vastaan? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Todisteita voidaan vastaanottaa kummallakin tavalla.

Säädösperusta:

-        Siviiliprosessilain (Ley de Enjuiciamento Civil) 177 §, johon viitataan kansainvälisestä oikeudellisesta yhteistyöstä siviiliasioissa annetussa laissa 29/2015.

-        Oikeuslaitoslain (Ley Orgánica del Poder judicial) 229 §:n säännökset videoneuvottelujen kulusta. Oikeuslaitoslain 229 §:n 3 momentin mukaan videoneuvottelun välityksellä voidaan järjestää kuulemisia, esittää kysymyksiä, vastaanottaa todistajanlausuntoja, kuulustella asianosaisia, tutkia asiaa, antaa lausuntoja, hyväksyä asiantuntijalausuntoja ja järjestää oikeudenkäynti joko tuomarin läsnä ollessa tai tuomioistuimessa sekä tarvittaessa asianosaisten läsnä ollessa. Oikeudenkäynti järjestetään julkisessa istunnossa tai poikkeustapauksissa suljetussa istunnossa. Kaikissa tapauksissa on huolehdittava siitä, että asianosaisilla on mahdollisuus puolustautua ja kiistää vastapuolen esittämät todisteet.

-        Espanjan yleisen oikeusneuvoston (Consejo General del Poder Judicial) täysistunnossa 15. syyskuuta 2005 tehdyn sopimuksen IV osaston II luvun määräykset (74–80 §) oikeudellisiin menettelyihin liittyvistä näkökohdista.

Tapaukset, joissa Espanja pyytää ulkomaiselta viranomaiselta oikeusapua

Unionin oikeuden ensisijaisuusperiaatteen mukaisesti tällaisissa tapauksissa sovelletaan ensisijaisesti Euroopan unionin säännöksiä sekä kansainvälisiä sopimuksia, joiden sopimuspuoli Espanja on. Lakia 29/2015 sovelletaan toissijaisesti. Siviiliasioissa tehtävän kansainvälisen oikeudellisen yhteistyön alalla Espanjan viranomaiset voivat tehdä yhteistyötä ulkomaisten viranomaisten kanssa. Vaikka vastavuoroisuutta ei edellytetäkään, hallitus voi asetuksella säätää, että viranomaiset eivät tee yhteistyötä vieraan valtion viranomaisten kanssa, jos kyseisen valtion viranomaiset ovat toistuvasti kieltäytyneet yhteistyöstä tai jos yhteistyö kielletään sen lainsäädännössä.

Tapaukset, joissa espanjalaiset tuomioistuimet saavat pitää suoraan yhteyttä ulkomaisiin tuomioistuimiin

Kaikissa tapauksissa noudatetaan kummankin valtion voimassa olevaa lainsäädäntöä. Suoralla yhteydenpidolla tarkoitetaan kansallisten ja ulkomaisten tuomioistuinten välistä yhteydenpitoa, jossa ei ole välikäsiä. Tällainen yhteydenpito ei vaikuta tuomioistuinten riippumattomuuteen tai asianosaisten puolustautumisoikeuksiin.

Espanjan oikeusviranomaiset epäävät kansainvälistä oikeudellista yhteistyötä siviiliasioissa koskevat pyynnöt, jos

a) pyydetyn yhteistyön tavoite tai tarkoitus on yleisen järjestyksen vastainen;

b) espanjalaisella tuomioistuimella on yksinomainen toimivalta oikeusapupyyntöön liittyvässä menettelyssä;

c) suunnitellun toimen sisältö ei kuulu pyynnön vastaanottaneen espanjalaisen oikeusviranomaisen toimivallan alaan; pyynnön vastaanottanut viranomainen voi tarvittaessa toimittaa pyynnön toimivaltaiselle viranomaiselle ja ilmoittaa tästä pyynnön esittäneelle viranomaiselle;

d) kansainvälistä yhteistyötä koskeva pyyntö ei täytä laissa 29/2015 säädettyjä sisällöllisiä vaatimuksia ja vähimmäisvaatimuksia, jotta se voitaisiin käsitellä;

e) hallitus säätää asetuksella, että Espanjan viranomaiset eivät tee yhteistyötä sellaisen vieraan valtion viranomaisten kanssa, joka on toistuvasti kieltäytynyt yhteistyöstä tai jonka lainsäädännössä kielletään viranomaisia tekemästä yhteistyötä.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Ei ole asetettu rajoituksia, jotka koskisivat menettelyn osapuolia tai muita menettelyyn osallistuvia henkilöitä, olivatpa he todistajia tai asiantuntijoita. Tuomioistuin päättää, onko näiden henkilöiden osallistuminen asianmukaista ja mitä tietoja asiantuntijoille annetaan.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu joitakin rajoituksia?

Rajoitukset ovat aina poikkeustapauksia, ja ne on asetettava perustellulla tuomioistuimen päätöksellä, jossa otetaan huomioon rajoituksen oikeasuhteisuus. Niiden tarkoituksena on suojata perusoikeuksia tai alaikäisten etuja.

4 Onko olemassa rajoituksia, jotka koskevat paikkaa, jossa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Kuuleminen on järjestettävä sen tuomioistuimen tiloissa, jossa asiaa käsitellään ja jossa todisteita vastaanotetaan julkisessa istunnossa tai poikkeustapauksissa suljetussa istunnossa. Sen sijaan ei ole asetettu rajoituksia paikalle, jossa asianosainen osallistuu menettelyyn videoneuvottelun välityksellä. Tuomioistuimen asianajajan on todistettava asiaa käsittelevässä tuomioistuimessa niiden henkilöiden henkilöllisyys, jotka osallistuvat menettelyyn videoneuvottelun välityksellä. Tämä voi tapahtua etukäteen toimitettujen tai paikan päällä esitettävien asiakirjojen tai henkilön tunnistamisen perusteella.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua, ja jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen tallentaminen on pakollista.

Siviiliprosessilain 147 §:n mukaan istunnossa annetut suulliset lausumat ja esiintyminen on tallennettava äänen ja kuvan tallentamiseen ja toistamiseen soveltuvalla välineellä. Kaikissa Espanjan tuomioistuimissa on audiovisuaaliset laitteet oikeudenkäyntien ja kuulemisten tallentamista varten. Tuomioistuimen asianajajan on arkistoitava tallenne DVD-levylle, ja hän vastaa myös levykopioiden toimittamisesta asianosaisille. Kopiot ovat maksullisia.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun esitetään 10–12 artiklan mukainen pyyntö ja b) kun todisteet vastaanotetaan välittömästi 17 artiklan mukaisesti?

Jos espanjalainen tuomioistuin osallistuu kuulemiseen, oikeudenkäyntimenettelyssä ja siihen liittyvissä asiakirjoissa käytetään espanjan kieltä. Joillakin Espanjan alueilla menettelykieleksi voidaan kuitenkin hyväksyä tuon alueen virallinen kieli (galicia, katalaani, valencia tai baski), jos videoneuvottelun välityksellä kuultavat henkilöt osaavat ja haluavat käyttää kyseistä kieltä.

Kun noudatetaan 17 artiklan mukaista välitöntä kuulemista, ei ole mitään estettä pyynnön esittäneen valtion kielen käyttämiselle, koska todistajia kuullaan vapaaehtoiselta pohjalta.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa tulkkauksen järjestämisestä näissä kahdessa erityyppisessä kuulemisessa ja mihin tulkit pitäisi sijoittaa?

Siviiliasioissa tulkkauksen järjestämisestä oikeudenkäynnissä ja asiaan liittyvien asiakirjojen käännättämisestä oikeudenkäynnin jälkeen vastaa itsehallintoalueen oikeuspalvelu tai joissakin tapauksissa oikeusministeriö, ellei näitä palveluja käyttävä asianosainen järjestä tulkkausta tai käännättämistä itse. Tästä aiheutuvat kulut voidaan osoittaa sen asianosaisen maksettavaksi, joka on määrätty korvaamaan oikeudenkäyntikulut. Maksettava määrä riippuu siitä, onko asianosaisella oikeusmaksuttomaan oikeusapuun.

Sen takaamiseksi, että kaikilla asianosaisilla on mahdollisuus tulla kuulluksi, tulkki voi olla joko tuomioistuimen tiloissa tai samoissa tiloissa sen henkilön kanssa, jota istunnossa kuullaan videoneuvottelun välityksellä.

Tulkin on kaikissa tapauksissa vannottava vala tai annettava totuusvakuutus ja toimittava mahdollisimman objektiivisesti tehtäviään hoitaessaan.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle? Paljonko tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille olisi jätettävä aikaa kuulemisajankohdasta päätettäessä, jotta se olisi riittävä?

Kuulemista koskevaa sisäistä menettelyä asetuksen 10 artiklan mukaisissa tapauksissa tarkastellaan siviiliprosessilain 301 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä (asianosaisten kuuleminen), 360 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä (todistajien kuuleminen) sekä 335 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä, jotka koskevat lausumien antamista ja niiden toimittamista tutkittavaksi sekä asiantuntijoiden kuulemista vastakkain julkisissa istunnoissa.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Videoneuvottelu on periaatteessa maksuton, mutta jos joku asianosaisista haluaa jäljennöksen tallenteesta, hänen on toimitettava sitä varten sopiva väline tai maksettava sitä vastaava summa.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Kuuleminen tapahtuu espanjalaisen tuomioistuimen ohjauksessa.

11 Millä menettelyillä kuultavan henkilön henkilöllisyys varmistetaan?

Ks. vastaus kysymykseen 4.

Tuomioistuimen asianajajan on todistettava asiaa käsittelevässä tuomioistuimessa niiden henkilöiden henkilöllisyys, jotka osallistuvat menettelyyn videoneuvottelun välityksellä. Tämä voi tapahtua etukäteen toimitettujen tai paikan päällä esitettävien asiakirjojen tai henkilön tunnistamisen perusteella.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään 17 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

On erotettava seuraavat tapaukset:

a) Asianosaisten ei tarvitse antaa todistajanvalaa tai vakuutusta kuulemisen aikana. Tiedoksiannossa asianosaiselle on kuitenkin ilmoitettava, että jos hän jättää saapumatta tuomioistuimeen ilman perusteltua syytä, tuomioistuin voi pitää toteen näytettyinä tosiseikkoja, joissa hän oli henkilökohtaisesti osallisena, mikä on erittäin vahingollista hänen kannaltaan.

b) Jokaisen todistajan on ennen kuulemista annettava todistajanvala tai totuusvakuutus. Niiden rikkomisen seuraamuksista siviiliasioissa säädetään erikseen. Jos todistaja ei ole tietoinen näistä seuraamuksista, tuomioistuin ilmoittaa hänelle niistä.

Jos todistaja ei ole ikänsä puolesta rikosoikeudellisessa vastuussa, todistajanvalaa tai totuusvakuutusta ei vaadita.

c) Asiantuntijan on annettava asiantuntijanvala tai ‑vakuutus, jossa hän ilmoittaa toimineensa ja toimivansa tarvittaessa jatkossakin mahdollisimman objektiivisesti ottaen huomioon sekä tekijät, jotka voivat olla edullisia jommallekummalle osapuolelle, että tekijät, jotka voivat olla heille vahingollisia. Hänen on myös ilmoitettava ymmärtävänsä, millaisia rikosoikeudellisia seuraamuksia hänelle voi aiheutua tehtävänsä täyttämättä jättämisestä. Asiantuntijanvala tai ‑vakuutus toistetaan, kun asiantuntijalausuntoa käsitellään osapuolten kuulemismenettelyssä tuomioistuimessa.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja huolehtia mahdollisista teknisistä ongelmista?

Audiovisuaalisten laitteiden käytöstä sovitaan etukäteen. Tuomioistuimen kanslia vahvistaa videoneuvottelun päivämäärän, kellonajan ja toteuttamispaikan ja varmistaa, että paikalla on riittävästi henkilöstöä. Yleensä tehdään etukäteen testejä sen varmistamiseksi, että yhteydet ja laitteet toimivat asianmukaisesti.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Pyynnön esittäneen tuomioistuimen on annettava kaikki tarpeellisiksi katsotut tiedot, jotta todisteiden vastaanottaminen sujuu parhaalla mahdollisella tavalla.

Päivitetty viimeksi: 26/01/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun avulla - Kroatia

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet välittömästi vastaan? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Kroatiassa todisteita voidaan vastaanottaa kuulemalla todistajaa, asianosaista tai asiantuntijaa videoneuvottelun välityksellä jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa 28. toukokuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1206/2001 (jäljempänä ’asetus’) 10–12 ja 17 artiklan mukaisesti. Jos todisteiden vastaanottaminen asetuksessa säädetyllä tavalla on tarpeen, kroatialainen tuomioistuin voi pyytää

1. toisen jäsenvaltion toimivaltaista tuomioistuinta ottamaan todisteet vastaan, tai

2. saada itse ottaa todisteet vastaan toisessa jäsenvaltiossa asetuksen 17 artiklan mukaisesti.

Asetuksen mukaisesta todisteiden vastaanottamisesta säädetään siviiliprosessilain (Zakon o parničnom postupku) 507.d–507.h §:ssä (Kroatian virallisen lehden (Narodne novine) nrot 53/91, 91/92, 112/99, 88/01, 117/03, 88/05, 02/07, 84/08, 96/08, 123/08, 57/11, 148/11,25/13 ja 89/14.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Videoneuvottelua voidaan käyttää todistajien kuulemiseen sekä todisteiden vastaanottamiseen asiantuntijoilta ja asianosaisilta.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu joitakin rajoituksia?

Kroatiassa ei ole erityisiä rajoituksia sen suhteen, minkätyyppisiä todisteita videoneuvottelun välityksellä voidaan vastaanottaa. Menettelystä vastaava tuomioistuin päättää, mitä todisteita otetaan vastaan jonkin seikan todentamiseksi ja miten. Tuomioistuin päättää kunkin todisteen ja koko todistusaineiston huolellisen tarkastelun perusteella sekä koko menettelyn lopputuloksen huomioon ottaen, mitkä seikat se katsoo todistetuiksi. Videoneuvottelua käytetään yleensä todisteiden vastaanottamiseen asianosaisia ja todistajia kuulemalla, koska todisteiden vastaanottamiseen asiakirjaa tarkastelemalla tai paikan päällä tehtävällä tarkastuksella liittyy tiettyjä aineellisia ja teknisiä ongelmia.

4 Onko olemassa rajoituksia, jotka koskevat paikkaa, jossa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Kuuleminen tapahtuu yleensä tuomioistuimessa, mutta laissa ei ole erityisiä rajoituksia sen suhteen, missä videoneuvottelun välityksellä tapahtuva kuuleminen on järjestettävä.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua, ja jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Kroatiassa ei ole lainsäädäntöä, jolla säädettäisiin videoneuvotteluna toteutettavien kuulemisen tallentamisesta, mutta siviiliprosessilain 126.a–126.c §:n nojalla sen äänittäminen on sallittua. Päätöksen kuulemisen äänittämisestä tekee tuomioistuin joko oma-aloitteisesti tai asianosaisten pyynnöstä. Äänitteen tallentamisesta ja siirtämisestä sekä tallentamisen teknisistä vaatimuksista ja tallennusmenetelmistä määrätään tuomioistuimen työjärjestyksessä (virallisen lehden nrot 37/14, 49/14, 08/15, 35/15, 123/15 ja 45/16).

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun esitetään 10–12 artiklan mukainen pyyntö ja b) kun todisteet vastaanotetaan välittömästi 17 artiklan mukaisesti?

Asetuksen 10–12 artiklan nojalla esitettyyn pyyntöön perustuva kuuleminen järjestetään yleensä kroaatiksi. Vähemmistökielten käytöstä siviilioikeudellisessa menettelyssä säädetään erillisellä lailla (kielenä on kroaatti, ellei laissa ole säädetty muun kielen käytöstä tietyssä tuomioistuimessa). Jos menettelyn kieli on jokin muu kuin asianosaisten tai muiden osapuolten kieli, todisteiden vastaanottamiseksi järjestettävässä kuulemisessa on siviiliprosessilain 102 §:n nojalla huolehdittava tulkkauksesta ja asiakirjojen kääntämisestä.

Jos todiste vastaanotetaan välittömästi asetuksen 17 artiklan mukaisesti, kuuleminen voidaan järjestää vieraalla kielellä, koska sen suorittaa pyynnön esittänyt tuomioistuin. Tulkkauksesta asianosaisten ja muiden osapuolten ymmärtämälle kielelle on kuitenkin huolehdittava.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa tulkkauksen järjestämisestä näissä kahdessa erityyppisessä kuulemisessa ja mihin tulkit pitäisi sijoittaa?

Periaatteessa pyynnön vastaanottanut tuomioistuin huolehtii siitä, että asetuksen 10–12 artiklan mukaisissa kuulemisissa on käytettävissä tuomioistuimen tulkki. Tuomioistuin voi tietyin ehdoin (siviiliprosessilain 251 § yhdessä sen 263 §:n kanssa) päättää, että kuulemisessa käytetään asianosaisen ehdottamaa tulkkia.

Pyynnön esittänyt ja sen vastaanottanut tuomioistuin voivat myös sopia keskenään, kumman tuomioistuimen tulkkia käytetään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos pyynnön esittänyt tuomioistuin käyttää menettelyssä omaa kieltään asetuksen 17 artiklan mukaisesti, tulkki sijoitetaan sinne, missä tulkkia tarvitseva henkilö tai pyynnön vastaanottanut tuomioistuin sijaitsee. Jos taas kuulemisen suorittaa pyynnön vastaanottanut tuomioistuin asetuksen 10–12 artiklan mukaisesti, tulkki sijoitetaan sinne, missä pyynnön esittänyt tuomioistuin sijaitsee.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle? Paljonko tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille olisi jätettävä aikaa kuulemisajankohdasta päätettäessä, jotta se olisi riittävä?

Siviiliprosessilain 242 §:n mukaan todistajille toimitetaan haaste, jossa ilmoitetaan kuulemisen aika ja paikka. Haaste saapua kuulemiseen, jossa todisteita otetaan vastaan asianosaiselta, on annettava asianosaiselle tiedoksi henkilökohtaisesti. Jos asianosaisella on edustaja, haaste saapua kuulemiseen, jossa todisteita otetaan vastaan joko asianosaiselta itseltään tai sen nimissä kuultavalta henkilöltä, on toimitettava kyseisen edustajan välityksellä (siviiliprosessilain 268 § yhdessä sen 138 ja 142 §:n kanssa). Todistajaa, joka ei voi saapua kuulemiseen korkean ikänsä, sairauden tai vakavan fyysisen vamman takia, voidaan kuulla tämän omassa kodissa. Siviiliprosessilaissa ei säädetä määräajasta, johon mennessä haaste on toimitettava todistajalle. Asianosaisille haaste on toimitettava riittävän ajoissa (vähintään 8 päivää ennen istuntoa), jotta heille jää aikaa valmistautua kuulemiseen.

Asetuksen 10–12 artiklan mukaisesti järjestettävissä kuulemisissa pyynnön vastaanottanut tuomioistuin ilmoittaa todistajille/asianosaisille kuulemisen ajan ja paikan. Asetuksen 17 artiklaan perustuvissa kuulemisissa haasteen toimittaa pyynnön esittänyt tuomioistuin.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Siviiliprosessilain 153 §:n mukaan todisteiden vastaanottamista pyytävän asianosaisen on tuomioistuimen määräyksestä maksettava etukäteen kulut, joita todisteiden vastaanottamisesta aiheutuu. Jos todisteiden vastaanotto perustuu asianosaisten yhteiseen ehdotukseen tai tuomioistuimen oma-aloitteiseen määräykseen, tuomioistuin määrää kulujen kattamiseen tarvittavan summan, joka jaetaan asianosaisten kesken tasan.

Videoneuvottelusta aiheutuviin kuluihin sovelletaan asetuksen 18 artiklaa.

Kroatiassa todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun välityksellä on maksutonta.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Henkilölle annetaan tieto asiasta haasteessa. Siviiliprosessilaissa ei säädetä muista vaatimuksista.

11 Millä menettelyillä kuultavan henkilön henkilöllisyys varmistetaan?

Ennen kuulemista todistajaa pyydetään ilmoittamaan suku- ja etunimensä, henkilönumeronsa, isänsä etunimi, ammattinsa, koti- ja syntymäpaikkansa, ikänsä sekä suhteensa asianosaisiin (siviiliprosessilain 243 §:n 3 momentti).

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään 17 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Siviiliprosessilain 246 §:n nojalla tuomioistuin voi päättää, että todistajan on vannottava vala, mutta asetuksen 17 artiklan mukaisessa tapauksessa voidaan soveltaa pyynnön esittäneen valtion sääntöjä tietyin ehdoin, esimerkiksi silloin, kun kyseinen valtio ilmoittaa pyynnön vastaanottaneen valtion keskuselimelle tai toimivaltaiselle viranomaiselle ennen kuulemista aikovansa edellyttää valaa.

Siviiliprosessilain 270 §:n nojalla todisteiden vastaanottaminen asianosaisia kuulemalla tapahtuu ilman valaa.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja huolehtia mahdollisista teknisistä ongelmista?

Siviiliprosessilaissa ei ole tätä koskevia säännöksiä, mutta käytännössä videoneuvotteluna järjestettävässä kuulemisessa on oltava sen aikana ja sitä ennen paikalla teknistä henkilöstöä ja tarvittavat tuomioistuimen virkailijat huolehtimassa kuulemisen teknisistä edellytyksistä.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Lisätietojen pyytämisestä ei ole erillistä sääntöä. Kuulemisen ajankohdasta päätettäessä pyynnön esittävä ja vastaanottava tuomioistuin saattavat kuitenkin ottaa esiin joitakin teknisiä seikkoja, joilla halutaan varmistaa kuulemisen sujuvuus. Yleensä niistä sovitaan tuomarien kesken sähköpostitse.

Päivitetty viimeksi: 22/02/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun avulla - Italia

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet välittömästi vastaan? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Italian oikeusjärjestyksessä ja erityisesti siviiliprosessilaissa (Codice di Procedura Civile) ei ole erityisiä sääntöjä todisteiden vastaanottamisesta videoneuvottelun välityksellä.

Videoneuvottelu on silti käytössä Italian oikeusjärjestelmässä.

Siviiliprosessilain 202 §:n mukaan tutkintatuomarin on määritettävä todisteiden vastaanottamisen aika ja paikka sekä todisteiden vastaanottamisen tapa. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1206/2001 mukaisesti tuomari voi käyttää todisteiden vastaanottamisessa videoneuvottelua.

Siviiliprosessilain 261 §:n mukaan tuomari voi käyttää nauhoitettua materiaalia, mikä edellyttää mekaanisten apuvälineiden tai menettelyjen käyttöä.

Videoneuvottelu on erikseen mainittu rikosprosessilaissa (Codice di Procedura Penale) (esimerkiksi 205 ter §).

Näin ollen mahdollisuus rajoittaa asetuksen 10 artiklan ja sitä seuraavien artikloiden mukaisen menettelyn soveltamista sillä 10 artiklan 4 kohdassa mainitulla perusteella, että se on ristiriidassa jäsenvaltion lainsäädännön kanssa, voidaan sulkea pois.

Videoneuvottelupyynnön noudattamista voidaan rajoittaa ainoastaan huomattavien käytännön hankaluuksien perusteella.

Erilaisten todisteiden vastaanottamiseen sovelletaan EU:n lainsäädäntöä, Italian siviiliprosessilakia sekä vastaavia täytäntöönpanosäädöksiä.

Kun asetuksen 17 artiklassa kuvattuun menettelyyn liittyvien, artiklan 5 kohdassa lueteltujen vaatimusten täyttyminen on tarkistettu ja välittömälle todisteiden vastaanottamiselle on annettu lupa, pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion on edistettävä videoneuvottelujen käyttöä ja pyynnön vastaanottaneen oikeusviranomaisen on tapauskohtaisesti tarkistettava, että tämä todisteiden vastaanottamisen tapa on mahdollinen.

Näin ollen 10 artiklan ja sitä seuraavien artikloiden tai 17 artiklan mukaisesti hyväksytyn pyynnön perusteella kaikki todisteet voidaan vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä, paitsi silloin, kun tästä aiheutuisi huomattavia käytännön hankaluuksia sen vuoksi, että pyynnön vastaanottanut oikeusviranomainen ei voi käyttää näitä viestintävälineitä.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Videoneuvottelut ovat hyödyllinen apuväline todistajien ja oikeudenkäyntimenettelyjen osapuolten kuulemiseen. Yhteensopivuusongelmia Italian lainsäädännön kanssa ei ole, vaan siinä päinvastoin edistetään todistajien kuulemista, osapuolten epävirallista kuulemista sekä näiden kuulustelua valan nojalla.

Asiantuntijoiden kuulemisessa erityisesti välittömän todisteiden vastaanottamisen yhteydessä (17 artikla) on otettava huomioon asiantuntijalausunnon hyväksymisen edellytykset.

Italian lainsäädännössä asiantuntijan lausuntoon sovelletaan siviiliprosessilain 61 §:ä ja 191–201 §:ä. Asiantuntijat antavat tavallisesti kirjallisen lausunnon (siviiliprosessilain 195 §:n 2 momentti), mutta tuomioistuin voi myös pyytää selvennystä. Asiantuntijan kuulemiselle videoneuvottelussa ei siis pitäisi olla esteitä sen jälkeen, kun hän on toimittanut kirjallisen lausuntonsa. Italian siviiliprosessilain mukaan oikeuden puheenjohtajan on niin tarpeelliseksi katsoessaan kutsuttava asiantuntija osallistumaan oikeudenistuntoon tuomarien ollessa läsnä ja esittämään lausuntonsa suljetussa istunnossa osapuolten ollessa läsnä, jotta nämä voivat täsmentää ja esittää asiansa puolustusasianajajansa välityksellä.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu joitakin rajoituksia?

Videoneuvottelu vaikuttaa olevan tehokas tapa vastaanottaa todisteita, kuulla todistajia kasvotusten sekä saada osapuolilta lausuntoja.

Säännöissä ei kuitenkaan oteta selkeästi kantaa siihen, millaisista tai kuinka painavista todisteista on kyse, ja esimerkiksi grafologisten selvitysten, geneettisten tietojen selvittämisen ja puhelintodisteiden yhteydessä voi ilmetä käytännön ongelmia.

4 Onko olemassa rajoituksia, jotka koskevat paikkaa, jossa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Tavallisesti todisteet vastaanottaa pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion alueellisesti toimivaltainen oikeus- tai poliisiviranomainen, mikäli sillä on käytettävissä sekä tarvittava laitteisto että avustavaa henkilöstöä. Esimerkkejä videoneuvottelujen käytöstä siviilioikeudenkäynneissä ei kuitenkaan ole.

Rikosoikeudenkäynneissä videoneuvotteluja käydään yleensä pyynnön vastaanottaneen oikeusviranomaisen muutoksenhakutuomioistuimen alueella sijaitsevassa sopivassa tilassa (tuomioistuinsali, tuomioistuin, jossa on turvavalvonta, tai vankilan tiloissa sijaitseva huone), jossa on soveltuva välineistö.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua, ja jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Kuulemisen tallentamiselle ei ole lainsäädännöllisiä esteitä, mikäli pyynnön esittäneen valtion lainsäädäntö sallii sen.

Todisteiden vastaanottamiseen 4 artiklan ja sitä seuraavien artikloiden mukaisesti sovelletaan kuitenkin siviiliprosessilain 126 §:ä sekä sen voimaantulosäännöksen 46 §:ä menettelyä koskevan pöytäkirjan laatimisesta.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun esitetään 10–12 artiklan mukainen pyyntö ja b) kun todisteet vastaanotetaan välittömästi 17 artiklan mukaisesti?

Säännöissä ei suoraan käsitellä tätä seikkaa.

Asetuksen 5 artikla, jonka mukaan pyynnöt ja ilmoitukset on laadittava pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion virallisella kielellä, voi osoittaa, mitä kieltä kuulemisissa on käytettävä.

Kun pyyntö esitetään asetuksen 10 artiklan ja sitä seuraavien artikloiden mukaisesti, mikä tarkoittaa, että on sovellettava pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä, kuuleminen on pidettävä italiaksi.

Siviiliprosessilain 122 §:n mukaan italian kieltä on käytettävä koko oikeudenkäynnin ajan. Mikäli kuultavana on henkilö, joka ei puhu italiaa, tuomari voi määrätä tulkin.

On huomattava, että 17 artiklan mukaisissa menettelyissä sovelletaan pyynnön esittäneen valtion lakia. Tämä säännös voi vaikuttaa myös todisteiden vastaanottamisessa käytettävään kieleen. Tällöin käytetään pyynnön esittäneen valtion kieltä. Tässä tapauksessa voidaan tarvita tulkkeja.

Viranomainen, jolla on toimivalta myöntää lupa välittömälle todisteiden vastaanottamiselle, voi myös antaa ohjeita todisteiden vastaanottamisen edellytyksistä, esimerkiksi käytettävästä kielestä.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa tulkkauksen järjestämisestä näissä kahdessa erityyppisessä kuulemisessa ja mihin tulkit pitäisi sijoittaa?

Sääntöihin ei sisälly erityisiä määräyksiä, jotka koskevat tätä seikkaa.

Asetuksen 10 artiklan ja sitä seuraavien artikloiden mukaisissa menettelyissä noudatetaan pyynnön esittäneen valtion lakia.

Kaikissa tapauksissa toimitaan siviiliprosessilain 122 §:n 2 momentin mukaisella tavalla.

Siviiliprosessilaissa säädetään tulkin määräämisestä silloin, kun kuultavana on henkilö, joka ei puhu italiaa. Oletuksena on siis, että oikeudenkäynnin (ja oikeudenkäynnin tuomarin) kieli on italia.

Tulkkien käytöstä aiheutuvista kuluista vastaa pyynnön esittänyt oikeusviranomainen (ks. asetuksen 18 artikla).

Asetuksen 17 artiklan mukainen menettely: katso 6 kohta. Kuulemisessa käytetään pyynnön esittäneen valtion kieltä. Taho, joka vastaa tulkkien määräämisestä, määräytyy siis pyynnön esittäneen valtion lainsäädännön mukaan. Tässä tapauksessa toimivaltainen viranomainen, joka myöntää luvan välittömälle todisteiden vastaanottamiselle, voi pyytää tulkin määräämiseksi tarvittavia tietoja.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle? Paljonko tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille olisi jätettävä aikaa kuulemisajankohdasta päätettäessä, jotta se olisi riittävä?

Siviiliprosessilain 250 §:n mukaan haastemiehen on asianosaisen pyynnöstä annettava todistajille tiedoksi, että näiden on saavuttava tiettyyn paikkaan tiettynä päivämääränä ja tiettyyn aikaan. Lisäksi hänen on ilmoitettava heille, kuka on todisteita vastaanottava tuomari ja missä asiassa heitä kuullaan. Siviiliprosessilain täytäntöönpanosäädöksen 103 §:n mukaan todistajille on lähetettävä kutsu viimeistään seitsemän päivää ennen kuulemista.

Todistajien kuulemista koskevat säännöt perustuvat siviiliprosessilain 244–257 bis §:än sekä täytäntöönpanosäädöksen 102–108 §:än.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Kulut, jotka aiheutuvat asetuksen 4 artiklassa tarkoitetusta todisteiden vastaanottamisesta (epäsuorasti) 10 artiklan 4 kohdanmukaisen videoneuvottelun välityksellä, korvataan pyynnön vastaanottaneen viranomaisen hakemuksesta, kuten 18 artiklan 2 kohdassa säädetään.

Tästä korvausvelvollisuudesta ei säädetä, kun kyseessä on 17 artiklan mukainen ulkomaisen viranomaisen suorittama välitön todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun välityksellä.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Pyynnön esittäneen viranomaisen on ilmoitettava kuultavalle henkilölle, että todisteiden vastaanottaminen perustuu vapaaehtoisuuteen: 17 artiklan mukaan tämä on yksi niistä edellytyksistä, joiden on täytyttävä, jotta lupa välittömään todisteiden vastaanottamiseen voidaan myöntää.

Sääntöihin ei kuitenkaan sisälly vastaavia pyynnön vastaanottanutta viranomaista koskevia velvollisuuksia.

11 Millä menettelyillä kuultavan henkilön henkilöllisyys varmistetaan?

Yleensä pyynnön esittänyt viranomainen, joka toteuttaa videoneuvottelun 17 artiklan mukaisesti, on vastuussa todistajan henkilöllisyyden tarkistamisesta. Kun kyseessä on epäsuora todisteiden vastaanottaminen, todistajien kuulemisen yhteydessä tapahtuvassa henkilöllisyyden tarkistamisessa noudatetaan siviiliprosessilain 252 §:ä, jonka mukaan tutkintatuomarin on kysyttävä todistajan etunimeä, sukunimeä ja isän nimeä sekä tämän ikää ja ammattia ja pyydettävä todistajaa kertomaan, mikäli tällä on läheinen sukulaisuussuhde osapuoliin tai vaatimuksia oikeudenkäynnissä. Henkilöllisyys tarkistetaan valan vannomisen jälkeen, mistä säädetään siviiliprosessilain 251 §:ssä. Käytännössä tutkintatuomari pyytää todistajalta myös henkilöllisyystodistusta ja antaa sen tiedot kirjattavaksi menettelyn pöytäkirjaan.

Mikäli kuultavilla osapuolilla on mukanaan erityisasianajaja, tarvitaan myös erityisvaltakirja.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään 17 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Asetuksen 17 artiklassa mainittua menettelyä koskevaa erityissääntöä ei ole. Olisi hyödyllistä saada tietoja väärän valan tai tietojen salaamisen rikosoikeudellisista vaikutuksista (pyynnön esittäneen valtion lainsäädännön mukaan).

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja huolehtia mahdollisista teknisistä ongelmista?

Italian vankilaviranomainen (Dipartimento dell'Amministrazione Penitenziaria) on vastuussa videoneuvottelulinkeistä ja suorittaa järjestelmän yhteensopivuustarkistuksen yhdessä ulkomaisen teknisen henkilökunnan kanssa videoneuvottelua edeltävinä päivinä.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Kansainvälistä oikeusapua pyytävän oikeusviranomaisen olisi myös toimitettava käytettävissään olevat tekniset tiedot maassaan käytetystä videoneuvottelujärjestelmästä sekä ilmoitettava yhteyshenkilön, mieluiten teknisen erikoisasiantuntijan, nimi ja puhelinnumero sekä näissä toiminnoissa käytettävä kieli.

Päivitetty viimeksi: 04/02/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun avulla - Kypros

1 Kas tõendeid on võimalik koguda videokonverentsi teel kas taotleva liikmesriigi kohtu osalemisel või otse asjaomase liikmesriigi kohtu poolt? Kui jah, millised riiklikke menetlusi ja õigusakte kohaldatakse?

Todisteita voidaan vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa maassaan, tai suoraan. Tätä koskeva oikeusperusta on todisteista annetun Kyproksen lain 9 luvun 36A § (sellaisena kuin se on muutettuna lailla 122(Ι)/2010). Tuomioistuin voi 36A §:n nojalla määrätä todisteiden ottamisen kannalta tarpeelliseksi katsomansa edellytykset, kunhan ne eivät ole Kyproksen tasavallan kansainvälisten sitoumusten vastaisia.

2 Kas esineb piiranguid isikute ringi suhtes, keda võib videokonverentsi teel küsitleda – näiteks, kas videokonverentsi teel võib küsitleda vaid tunnistajaid või ka eksperte ja osalisi?

Tällaisia rajoituksia ei ole asetettu. On mahdollista kuulla ketä tahansa henkilöä, jonka kuuleminen katsotaan tarpeelliseksi, kunhan todisteiden antamista koskeva pyyntö kuuluu asetuksen (EY) N:o 1206/2001 soveltamisalaan ja on kansallisen oikeuden mukainen.

3 Kas esineb piiranguid tõendite liikide suhtes, mida võib videokonverentsi teel koguda?

Videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyyppiä ei ole rajoitettu. Riittää, että pyyntö vastaanottaa todisteet ei ole kansallisen oikeuden vastainen ja että pyydettyjen todisteiden vastaanottaminen on käytännössä mahdollista.

4 Kas esineb piiranguid selle suhtes, kus tuleks isikut videokonverentsi teel küsitleda – st kas küsitlemine peab toimuma kohtus?

Ei ole.

5 Kas videokonverentsi teel peetavaid ülekuulamisi tohib salvestada? Kui jah, kas selline võimalus on loodud?

Ainoastaan kuulemista koskeva menettely voidaan nauhoittaa.

6 Mis keeles tuleb ülekuulamine läbi viia: kui taotlused tehakse artiklite 10–12 kohaselt; ja kui tõendeid kogutakse vahetult artikli 17 kohaselt?

Kuuleminen tapahtuu todisteet antavan henkilön äidinkielellä, minkä jälkeen hänen lausumansa tulkataan/käännetään tuomioistuimen viralliselle kielelle eli kreikaksi.

7 Kui vajatakse tõlke, kes vastutab nende leidmise eest mõlemat liiki ülekuulamiste puhul ja kus peaks olema tõlkide asukoht?

Tulkkaukseen liittyvistä järjestelyistä vastaa sen tuomioistuimen kirjaamo, joka käsittelee asiaa, jota varten henkilöä kuullaan.

8 Millist menetlust kohaldatakse ülekuulamise korraldamiseks ja isiku teavitamiseks küsitlemise aja ja koha kohta? Kui palju aega tuleks ette näha ülekuulamise kuupäevast teavitamiseks, et isik saaks ülekuulamise toimumisest piisavalt vara teada?

Kuultavalle henkilölle lähetetään kutsu, ja vahvistetaan sellainen kuulemispäivä, että siitä voidaan ilmoittaa kyseiselle henkilölle ajoissa.

9 Millised on videokonverentsi kasutamise kulud ja kuidas neid tasutakse?

Tulkkauksen kustannuksista vastaa valtio, jossa asiaa käsittelevä tuomioistuin sijaitsee, kun taas teknisen tuen antamisesta kuulemispäivänä aiheutuvista kustannuksista vastaa se valtio, jossa todistaja on.

10 Kas on nõudeid selle tagamiseks, et otse taotleva kohtu poolt küsitletavat isikut teavitatakse sellest, et see toimub vabatahtlikkuse alusel?

Siitä ilmoitetaan kuultavalle henkilölle lähetettävän kutsun yhteydessä.

11 Millist menetlust kasutatakse küsitletava isiku identiteedi kontrollimiseks?

Kuultava henkilö antaa valan tai vakuutuksen ja hänen henkilöllisyytensä varmistetaan.

12 Millised on kohaldatavad vande andmise nõuded ja millist teavet vajab taotlev kohus, kui artikli 17 kohase tõendite otsese kogumise raames nõutakse vande andmist?

Pyynnön esittäneen tuomioistuimen on toimitettava kuultavan henkilön tiedot. Kuultava henkilö vannoo valan uskonsa mukaan käsi Raamatun tai Koraanin päällä tai antaa vakuutuksen.

13 Mida on tehtud selle tagamiseks, et videokonverentsi toimumise asukohas on kontaktisik, kellega taotlev kohus saab suhelda, ja et ülekuulamise päeval on kohal ka isik, kes seab videokonverentsi seadmed töökorda ja tegeleb võimalike tehniliste probleemidega?

Yhteydenottoa kokeillaan päivää ennen kuulemista, kunhan siitä on sovittu asiassa toimivaltaisen viranomaisen (kirjaamon) kanssa etukäteen.

14 Millist lisateavet taotlevalt kohtult nõutakse?

Lisätietoja ei tarvita.

Päivitetty viimeksi: 13/05/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun avulla - Luxemburg

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet välittömästi vastaan? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Kyllä, molemmat menettelyt ovat mahdollisia. Valtaosa Luxemburgille osoitetuista pyynnöistä koskee todisteiden vastaanottamista siten, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan.

Videoneuvotteluista ei ole säädetty erikseen, joten niihin sovelletaan uuden siviiliprosessilain säännöksiä, jotka koskevat todistajien kuulemista, tuomarin suorittamia tarkistuksia ja osapuolten henkilökohtaista osallistumista oikeudenkäyntiin. Toistaiseksi ei ole olemassa videoneuvotteluja koskevaa oikeuskäytäntöä.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla todistajia ja tietyissä tapauksissa myös asianosaisia ja asiantuntijoita. Toistaiseksi pyynnöt ovat kuitenkin koskeneet ainoastaan todistajien kuulemista.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu joitakin rajoituksia?

Ainoa rajoitus koskee sitä, että todistajan kuulemisen on perustuttava vapaaehtoisuuteen. Jos todistaja kieltäytyy videoneuvottelusta, Luxemburgin viranomaiset eivät voi pakottaa häntä siihen.

4 Onko olemassa rajoituksia, jotka koskevat paikkaa, jossa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Todisteiden on oltava sellaisia, että ne voidaan ottaa vastaan sellaisissa tuomioistuimen tiloissa, joissa on tarvittavat tekniset laitteet.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua, ja jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Jos pyynnön esittänyt valtio haluaa nauhoittaa videoneuvottelun, sen on saatava siihen Luxemburgissa kuultavan todistajan nimenomainen lupa. Luxemburg ei pyynnön vastaanottavana valtiona nauhoita videoneuvotteluja, koska Luxemburgin laki kieltää sen.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun esitetään 10–12 artiklan mukainen pyyntö ja b) kun todisteet vastaanotetaan välittömästi 17 artiklan mukaisesti?

a) ranskaksi tai saksaksi

b) millä tahansa kielellä.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa tulkkauksen järjestämisestä näissä kahdessa erityyppisessä kuulemisessa ja mihin tulkit pitäisi sijoittaa?

Pyynnön vastaanottavana valtiona Luxemburg järjestää tulkkauksen, jos viestintä pyynnön esittäneen valtion viranomaisten tai kuultavan kanssa sitä edellyttää.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle? Paljonko tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille olisi jätettävä aikaa kuulemisajankohdasta päätettäessä, jotta se olisi riittävä?

Luxemburgin viranomaiset eli käytännössä tutkintatoimesta vastaava tuomioistuin ottaa yhteyttä pyynnön esittävän jäsenvaltion viranomaisiin videoneuvottelun ajankohdan sopimista varten. Tiedoksiantamiseen on varattava vähintään 15 päivää. Luxemburgin viranomaiset huolehtivat asianomaisten henkilöiden kutsumisesta.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Asetuksessa säädetään, että pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio hyväksyy videoneuvottelun järjestämisen ja pyynnön esittävä jäsenvaltio huolehtii kaikista virallisista menettelyistä, järjestelyistä ja teknisistä seikoista, myös asianomaisille tiedottamisesta.

Videoneuvottelusta aiheutuvat kustannukset ja todistajalle maksettavat korvaukset maksaa Luxemburg. Tulkkauskustannukset maksaa periaatteessa pyynnön esittänyt jäsenvaltio.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Kuultavalle henkilölle ilmoitetaan tästä kutsukirjeessä, minkä lisäksi tuomari tai tuomioistuimen kirjaaja kertoo sen hänelle ennen videoneuvottelun alkua.

11 Millä menettelyillä kuultavan henkilön henkilöllisyys varmistetaan?

Kun Luxemburg on vastaanottanut pyynnön, sen tuomioistuin tarkistaa kuultavan henkilöllisyyden henkilöasiakirjojen perusteella videoneuvottelun alussa.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään 17 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Sekä todistajien että asiantuntijoiden on vannottava valalla, että he puhuvat totta. Heille ilmoitetaan, että väärän todistuksen antaminen voi johtaa sakko- tai vankeusrangaistukseen.

Vala vannotaan pyynnön esittäneelle tuomioistuimelle.

Asetuksen 17 artiklassa tarkoitetussa tapauksessa pyynnön esittänyt valtio soveltaa omia vaatimuksiaan. Videoneuvottelussa läsnä oleva luxemburgilainen tuomari puuttuu pyynnön vastaanottaneen valtion edustajana asiaan vain jos ilmenee ongelmia.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja huolehtia mahdollisista teknisistä ongelmista?

Videoneuvottelulle sovittuna ajankohtana paikalla ovat tuomari, tuomioistuimen kirjaaja, teknikko ja tarvittaessa tulkki.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Ennen videoneuvottelun järjestämistä on selvitettävä eräitä teknisiä seikkoja. Sen vuoksi videoneuvottelun onnistuminen edellyttää huolellista valmistelua ja yhteyshenkilöiden tehokasta yhteistyötä.

Päivitetty viimeksi: 18/09/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota unkari on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.

Todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun avulla - Unkari

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet välittömästi vastaan? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Siviiliprosessista vuonna 1952 annetun lain III (A polgári perrendtartásról szóló 1952. évi III. törvény) mukaan tuomioistuin voi päättää joko asianosaisen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan kuulla asianosaista tai jotakuta toista henkilöä, jota oikeudenkäyntimenettely koskettaa, taikka asiantuntijaa tai todistajaa suljetun tietoliikenneverkon välityksellä. Kuuleminen on perusteltua järjestää suljetun tietoliikenneverkon välityksellä erityisesti silloin, kun näin voidaan nopeuttaa oikeudenkäyntimenettelyä tai kun kuulemisen järjestäminen käsittelypaikkakunnalla olisi erittäin vaikeaa tai aiheuttaisi suhteettoman paljon lisäkustannuksia.

Suljetun tietoliikenneverkon välityksellä järjestettävästä kuulemisesta säädetään tarkemmin siviiliprosessilaissa.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Sille, ketä suljetun tietoliikenneverkon välityksellä voidaan kuulla, ei ole asetettu rajoituksia. Tällä tavalla voidaan kuulla asianosaisia ja muita henkilöitä, joita oikeudenkäyntimenettely koskettaa, sekä todistajia ja asiantuntijoita.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu joitakin rajoituksia?

Suljetun tietoliikenneverkon välityksellä voidaan kuulla asianosaisia, muita henkilöitä, joita oikeudenkäyntimenettely koskettaa, sekä asiantuntijoita ja todistajia.

4 Onko olemassa rajoituksia, jotka koskevat paikkaa, jossa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Suljetun tietoliikenneverkon välityksellä tapahtuva kuuleminen voidaan järjestää tuomioistuimessa tai jonkin muun viranomaisen luona tätä tarkoitusta varten erikseen varatussa tilassa.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua, ja jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Siviiliprosessilaissa ei säädetä suljetun tietoliikenneverkon välityksellä tapahtuvan kuulemisen nauhoittamisesta. Siinä todetaan kuitenkin, että suljetun tietoliikenneverkon välityksellä tapahtuvasta kuulemisesta laaditussa pöytäkirjassa on mainittava, millaisissa olosuhteissa kuuleminen on suoritettu, ja lueteltava ne henkilöt, jotka olivat paikalla tilassa, jossa kuuleminen järjestettiin.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun esitetään 10–12 artiklan mukainen pyyntö ja b) kun todisteet vastaanotetaan välittömästi 17 artiklan mukaisesti?

Kun esitetään 10–12 artiklan mukainen pyyntö, on noudatettava siviiliprosessilakia, jonka mukaan tuomioistuinmenettelyn kieli on unkari. Samalla on varmistettava, ettei kenellekään aiheudu haittaa siitä, ettei hän osaa unkaria. Jokaisella on oikeus käyttää tuomioistuinmenettelyssä äidinkieltään tai jotakin alueellista tai vähemmistökieltä kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Sitä varten tuomioistuimen on tarvittaessa käytettävä tulkkia.

Kun esitetään 17 artiklan mukainen pyyntö, pyynnön esittänyt tuomioistuin toteuttaa kuulemisen 17 artiklan 6 kohdan mukaisesti noudattaen kyseisen jäsenvaltion lainsäädäntöä.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa tulkkauksen järjestämisestä näissä kahdessa erityyppisessä kuulemisessa ja mihin tulkit pitäisi sijoittaa?

Kun esitetään 10–12 artiklan mukainen pyyntö, tulkkien järjestämisestä vastaa tuomioistuin, jos tulkkia tarvitaan äidinkielen tai alueellisen tai vähemmistökielen käytön takia.

Siviiliprosessilaissa ei säädetä, mihin tulkki pitäisi sijoittaa suljetun tietoliikenneverkon välityksellä tapahtuvan kuulemisen yhteydessä.

Kun esitetään 17 artiklan mukainen pyyntö, on noudatettava 17 artiklan 4 ja 6 kohdan säännöksiä.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle? Paljonko tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille olisi jätettävä aikaa kuulemisajankohdasta päätettäessä, jotta se olisi riittävä?

Suljetun tietoliikenneverkon välityksellä tapahtuvan kuulemisen tiedoksi antamisesta ei säädetä erikseen siviiliprosessilaissa. Kutsu kuulemiseen on lähetettävä hyvissä ajoin, jotta tuomioistuin ehtii saada takaisin vastaanottotodistuksen, joka osoittaa tiedoksiantamisen tapahtuneen, vielä ennen kuulemista.

Jos vastaajalle on samalla annettava tiedoksi syytekirjelmä, käsittelypäivä on määrättävä siten, että syytekirjelmä voidaan antaa tiedoksi vastaajalle yleensä vähintään 15 päivää aikaisemmin. Tuomioistuimen presidentti voi kiireellisissä tapauksissa lyhentää tätä määräaikaa.

Kun esitetään 17 artiklan mukainen pyyntö, on noudatettava 17 artiklan 4 ja 6 kohdan säännöksiä.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Kustannukset vaihtelevat, ja niistä huolehtii pyynnön esittänyt tuomioistuin.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Asetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaan pyynnön esittäneen tuomioistuimen on ilmoitettava kyseiselle henkilölle, että todisteiden vastaanottaminen tapahtuu vapaaehtoiselta pohjalta.

11 Millä menettelyillä kuultavan henkilön henkilöllisyys varmistetaan?

Suljetun tietoliikenneverkon välityksellä tapahtuvaan kuulemiseen osallistuvan henkilön henkilöllisyys selvitetään seuraavien seikkojen perusteella:

- henkilön antamat tiedot, joista käy ilmi hänen henkilöllisyytensä ja osoitteensa

- virallinen kuvallinen henkilötodistus tai oleskeluasiakirja

Tuomioistuin varmistaa, että suljetun tietoliikenneverkon välityksellä tapahtuvaan kuulemiseen osallistuvan henkilön

- ilmoittama henkilöllisyys ja osoite vastaavat rekisteriin kirjattuja tietoja ja

- hänen esittämänsä virallinen henkilötodistus tai oleskeluasiakirja on voimassa ja vastaa rekisteriin kirjattuja tietoja.

Varmistaminen tapahtuu joko sähköisesti tai tekemällä suoraan hakuja tietokantoihin.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään 17 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Siviiliprosessilain mukaan tuomioistuinkäsittelyssä ei vannota valaa.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja huolehtia mahdollisista teknisistä ongelmista?

Asiasta ei säädetä laissa. Pyynnön esittäneen tuomioistuimen ja pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen on sovittava asiasta keskenään. Siviiliprosessilain mukaan tilassa, jossa kuuleminen järjestetään suljetun tietoliikenneverkon välityksellä, on oltava paikalla henkilö, joka vastaa kuulemisessa käytettävän teknisen laitteiston toiminnasta.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Yleensä ei tarvita lisätietoja.

Päivitetty viimeksi: 16/10/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun avulla - Malta

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet välittömästi vastaan? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Kun Malta on pyynnön esittänyt valtio, videoneuvottelua käytetään vasta viimeisenä keinona.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Tällaisia rajoituksia ei ole asetettu. Videon välityksellä voidaan kuulla todistajia, asiantuntijoita ja asianosaisia.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu joitakin rajoituksia?

On tuomioistuimen asia päättää, millaisia todisteita voidaan ottaa vastaan.

4 Onko olemassa rajoituksia, jotka koskevat paikkaa, jossa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Kun Malta on pyynnön vastaanottanut valtio, henkilöä on kuultava tuomioistuimessa.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua, ja jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Videoneuvottelujen tallentaminen on sallittua, ja siihen tarvittavat laitteet ovat käytettävissä.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun esitetään 10–12 artiklan mukainen pyyntö ja b) kun todisteet vastaanotetaan välittömästi 17 artiklan mukaisesti?

a) Kun Malta on pyynnön vastaanottanut valtio, 10–12 artiklan mukaisesti pyydetty kuuleminen toteutetaan maltan tai englannin kielellä.

b) Kun Malta on pyynnön esittänyt valtio, 17 artiklan mukainen kuuleminen toteutetaan maltan tai englannin kielellä.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa tulkkauksen järjestämisestä näissä kahdessa erityyppisessä kuulemisessa ja mihin tulkit pitäisi sijoittaa?

Kun Malta on pyynnön vastaanottanut ja kuulemisen järjestävä valtio, noudatetaan siviiliprosessilain 596 §:n 1 momenttia (Maltan lain 12 luku): Jos tuomioistuin ei ymmärrä todistajan käyttämää kieltä, se nimittää pätevän tulkin, jonka palkkiosta todistajan kutsunut osapuoli vastaa alustavasti. Tällöin tulkin on oltava samassa paikassa kuin todistaja.

Kun Malta on 17 artiklan mukaisen pyynnön esittänyt valtio ja todisteita vastaanotetaan suoraan toisessa jäsenvaltiossa, tulkki sijoitetaan olosuhteiden edellyttämällä tavalla.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle? Paljonko tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille olisi jätettävä aikaa kuulemisajankohdasta päätettäessä, jotta se olisi riittävä?

Kun todistajia kuullaan 10 ja 12 artiklan mukaisesti ja Malta on pyynnön vastaanottanut valtio, noudatetaan siviiliprosessilain 596 §:n 1 momenttia: Todistajat kutsutaan kuultavaksi haasteella, joka toimitetaan asianosaisen hakemuksesta. Oikeudenistuntojen välille on jätettävä kuukauden tauko, jotta haaste ehditään antaa todistajalle tiedoksi.

Kun Malta on 17 artiklan mukaisen pyynnön esittänyt valtio, tuomioistuimen on ratkaistava, millä tavoin kuulemisajankohta ja ‑paikka annetaan tiedoksi kuultavalle henkilölle. Oikeudenistuntojen välille on jätettävä kuukauden tauko, jotta haaste ehditään antaa todistajalle tiedoksi.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Vähimmäismaksu on 100 euroa, joka kattaa videoneuvottelun kaksi ensimmäistä tuntia.

Sen jälkeen maksu on 50 euroa tunnilta.

Lisäksi veloitetaan teknisen avustajan palkkio, joka on 58 euroa tunnilta.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Tuomioistuin varoittaa todistajaa ennen kuulemista, että jos hän ei ole halukas antamaan todistajanlausuntoa, hänen on syytä ilmoittaa tästä pyynnön esittäneelle tuomioistuimelle.

11 Millä menettelyillä kuultavan henkilön henkilöllisyys varmistetaan?

Tuomioistuin voi pyytää kuultavaa henkilöä esittämään passin tai henkilöllisyystodistuksen ennen todistajanlausunnon antamista. Todistajalle ilmoitetaan ennen istuntoa, että hänen on esitettävä jompikumpi näistä asiakirjoista.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään 17 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Siviiliprosessilain 111 §:n mukaan roomalaiskatolista uskoa tunnustava todistaja vannoo valan uskontokuntansa jäsenten tapojen mukaisesti, kun taas todistaja, joka ei tunnusta kyseistä uskoa, vannoo valan tavalla, jota hän itse pitää omaatuntoaan vahvimmin sitovana.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja huolehtia mahdollisista teknisistä ongelmista?

Yhteyshenkilöinä toimivat seuraavat henkilöt:

Charles Calleja, vanhempi audiovisuaalinen avustaja,

vastaa videoneuvottelujen yhdistämisestä, testaamisesta ja teknisestä avusta.

Puhelin (+356) 25 90 23 75 – Vallettan oikeustalon 4. kerros

Linkki avautuu uuteen ikkunaancharles-george.calleja@gov.mt

Maria Ruth Ciantar vastaa videoneuvottelujen saatavuudesta.

Puhelin (+356) 25 90 23 91 – Vallettan oikeustalon 4. kerros

Linkki avautuu uuteen ikkunaanmaria.a.ciantar@gov.mt

Alan J. Darmanin, kirjaaja

Puhelin (+356) 25 90 22 11 – Vallettan oikeustalon 4. kerros

Linkki avautuu uuteen ikkunaanalan.a.darmanin@gov.mt

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Pyynnön esittävän tuomioistuimen on ilmoitettava ennen kuulemispäivää seuraavat tiedot:

a. aikavyöhyke

b. ajanvaraus testausta varten (päivämäärä ja kellonaika)

c. kiinteä IP-osoite

d. teknisen yhteyshenkilön yhteystiedot.

Päivitetty viimeksi: 09/03/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun avulla - Alankomaat

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet välittömästi vastaan? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Alankomaiden siviiliprosessilaissa ei säädetä tästä menettelystä erikseen. Videoneuvottelun käyttöä ei ole kielletty, joten se on lain mukaan mahdollista.

Videoneuvottelua käytetään siviilioikeudellisissa asioissa säännöllisesti virka-apupyyntöjen vaihtoehtona.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Jos henkilöä voidaan kuulla siviiliprosessioikeuden nojalla, kuuleminen voi periaatteessa tapahtua myös videoneuvottelun avulla. Tästä ei säädetä siviiliprosessilaissa erikseen.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu joitakin rajoituksia?

Erityisistä rajoituksista ei ole säädetty. Asiaan sovelletaan kansallisen siviiliprosessilain säännöksiä.

4 Onko olemassa rajoituksia, jotka koskevat paikkaa, jossa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Videoneuvottelun avulla tapahtuvalle kuulemiselle ei ole säädetty erityisiä rajoituksia. Asiaan sovelletaan kansallisen siviiliprosessilain säännöksiä. Pääsääntöisesti henkilöitä on kuultava tuomioistuimessa. Tästä voidaan poiketa, jos kuultava on estynyt saapumasta tuomioistuimeen esimerkiksi sairauden tai muun syyn vuoksi (siviiliprosessilain 175 §).

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua, ja jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Alankomaalaisen tuomioistuimen videoneuvottelun avulla toteuttama kuuleminen rinnastetaan tavallisen kuulemisen suoraan lähetykseen. Lain mukaan tutkintatuomari laatii todistajan kuulemisesta pöytäkirjan. Samoja sääntöjä sovelletaan myös videoneuvottelun avulla tapahtuvaan kuulemiseen, joten myös siitä on laadittava pöytäkirja. Laki ei estä tekemästä kuulemisesta pöytäkirjan lisäksi kuva- tai äänitallennetta, mutta tällaista tallennetta ei voida rinnastaa pöytäkirjaan.

Myöhemmin annettavan lainsäädännön nojalla tuomari voi päättää, että suullisesta käsittelystä tehdään kuva- tai äänitallenne kirjallisen pöytäkirjan sijasta. Tällä perusteella myös todistajankuulustelua koskevasta pöytäkirjasta voidaan tarvittaessa tehdä tallenne.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun esitetään 10–12 artiklan mukainen pyyntö ja b) kun todisteet vastaanotetaan välittömästi 17 artiklan mukaisesti?

Jos pyynnön vastaanottanut tuomioistuin sijaitsee Alankomaissa, kuuleminen tapahtuu hollanniksi. Tähän ei sovelleta mitään erityisiä sääntöjä.

Alankomaiden täytäntöönpanolainsäädännössä on kuitenkin sääntö, jonka mukaan toimivaltainen viranomainen voi asettaa todisteiden suoraa vastaanottamista varten ehtoja, joiden se katsoo olevan hyvän oikeudenhoidon kannalta hyödyllisiä tai tarpeellisia.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa tulkkauksen järjestämisestä näissä kahdessa erityyppisessä kuulemisessa ja mihin tulkit pitäisi sijoittaa?

Alankomaiden siviiliprosessilaissa ei säädetä erikseen tulkkien käytöstä. Siviilioikeudellisissa asioissa osapuolten on periaatteessa hankittava tulkki itse.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle? Paljonko tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille olisi jätettävä aikaa kuulemisajankohdasta päätettäessä, jotta se olisi riittävä?

Alankomaiden täytäntöönpanolainsäädännön mukaan pyynnön vastaanottanut tuomioistuin voi päättää, kumpi osapuoli vastaa todistajien kutsumisesta tuomioistuimeen todisteiden vastaanottamista varten.

Myös pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen kirjaaja voi huolehtia todistajien kutsumisesta, jos sitä ei määrätä osapuolten tehtäväksi. Alankomaiden siviiliprosessilain mukaan kutsu on toimitettava todistajille vähintään viikkoa (ja myöhemmin annettavan lainsäädännön mukaan vähintään 10 päivää) ennen kuulemista.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Osapuolten ei tarvitse maksaa tästä kuulemismuodosta ja videotekniikan käytöstä aiheutuvia kustannuksia. Alankomaiden lainsäädännön nojalla näitä kustannuksia ei veloiteta. Kustannuksista vastaa valtio, jolta voidaan hakea korvausta (ks. asetuksen 18 artiklan 2 kohta yhdessä 10 artiklan 4 kohdan kanssa).

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Asetuksen 17 artiklan 2 kohdassa säädetään, että jos välitön todisteiden vastaanottaminen edellyttää henkilön kuulemista, pyynnön esittäneen tuomioistuimen on ilmoitettava kyseiselle henkilölle, että todisteiden vastaanottaminen tapahtuu vapaaehtoiselta pohjalta. Tältä osin ei sovelleta muita vaatimuksia.

11 Millä menettelyillä kuultavan henkilön henkilöllisyys varmistetaan?

Alankomaiden siviiliprosessilain nojalla tuomari selvittää todistajan henkilöllisyyden (siviiliprosessilain 177 §).

Tuomari pyytää todistajaa ilmoittamaan suku- ja etunimensä, ikänsä, ammattinsa ja koti- tai asuinpaikkansa. Lisäksi todistajan on ilmoitettava, mikä on hänen suhteensa osapuoliin (esimerkiksi sukulaisuus- tai työsuhde).

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään 17 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Alankomaiden siviiliprosessilain mukaisesti tuomari pyytää todistajaa vannomaan ennen kuulustelua valan tai antamaan juhlallisen vakuutuksen, jossa hän vakuuttaa kertovansa totuuden ja vain totuuden. Jos todistaja ei tämän jälkeen puhu totta, hän syyllistyy väärän valan antamiseen. Todisteiden välitön vastaanottaminen tapahtuu pyynnön esittävän jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja huolehtia mahdollisista teknisistä ongelmista?

Tieto- ja viestintätekniikasta vastaava tuomioistuimen yksikkö (SPIRIT) esittää kansainvälisen oikeusapupyynnön kuulemisen järjestämisestä videoneuvottelun avulla. Tämä yksikkö vastaa teknisistä ja logistisista järjestelyistä.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Tällaisia tietoja voidaan pyytää toimivaltaisen viranomaisen välityksellä.

Päivitetty viimeksi: 28/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun avulla - Itävalta

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet välittömästi vastaan? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Molemmat videoneuvottelun välityksellä tapahtuvan todisteiden vastaanottamisen tavat ovat mahdollisia ja sallittuja Itävallassa. Itävallan siviiliprosessilainsäädännön muodostavat siviiliprosessilaki (Zivilprozessordnung,ZPO), joka koskee riita-asioita, ja hakemusasioista annettu laki (Außerstreitgesetz, AußStrG), joka koskee riidattomia asioita. Todisteiden vastaanottamista koskevat säännökset sisältyvät ZPO:hon (266–389 §) ja AußStrG:hen (16, 20 ja 31–35 §, joissa viitataan osittain ZPO:hon) sekä tietyntyyppisiä menettelyjä koskeviin yksittäisiin säännöksiin (kuten velvollisuudesta osallistua isyyteen liittyviin menettelyihin annettu 85 §). Asiaa koskevat kansalliset menettelyt ja oikeussäännöt kuvataan yksityiskohtaisesti seuraaviin kysymyksiin annettavissa vastauksissa ja tietosivulla ”Todisteiden vastaanottaminen – Itävalta”.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

ZPO:n 277 §:n (riita-asiat) ja AußStrG:n 35 §:n (hakemusasiat), luettuna yhdessä ZPO:n 277 §:n kanssa, mukaan videoneuvottelua voidaan käyttää todisteiden vastaanottamiseen ja siten myös asianosaisten, todistajien ja asiantuntijatodistusten kuulemiseen.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu joitakin rajoituksia?

ZPO:n 277 §:n (riita-asiat) ja AußStrG:n 35 §:n (hakemusasiat) (luettuna yhdessä ZPO:n 277 §:n kanssa) mukaan videoneuvottelua voidaan käyttää todisteiden vastaanottamiseen ja myös asianosaisten, todistajien ja asiantuntijoiden todistajanlausuntojen kuulemiseen. Todisteiden vastaanottamiselle videoneuvottelun välityksellä voi kuitenkin olla käytännön esteitä, esimerkiksi kun todisteiden vastaanottamisessa on tarkoitus käyttää varmenteita tai silmämääräistä tarkastusta.

4 Onko olemassa rajoituksia, jotka koskevat paikkaa, jossa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Paikallinen tuomioistuin voi kutsua kenet tahansa kuultavaksi tuomioistuimeen videoneuvottelun välityksellä. Kaikissa itävaltalaisissa tuomioistuimissa, syyttäjänvirastoissa ja vankiloissa on käytössä ainakin yksi videoneuvottelujärjestelmä. Itävallan lainsäädännössä ei säädetä, että videoneuvottelun käyttäminen todisteiden vastaanottamiseen olisi sallittua vain tuomioistuimen tiloissa.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua, ja jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Siviiliasioiden osalta Itävallan lainsäädäntöön ei sisälly yleisiä tietosuojasäännöksiä, joissa säädettäisiin videoneuvottelun välityksellä toteutettavan kuulemisen tallentamisesta. Tallentaminen edellyttää siten kaikkien videoneuvotteluun osallistuvien henkilöiden suostumusta. Tämä pätee todisteiden välilliseen vastaanottamiseen, joka jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa annetun asetuksen (EY) N:o 1206/2001 (”asetus”) 10 artiklan 2 kohdan mukaan on toteutettava pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion lainsäädäntöä noudattaen.

Todisteiden välitöntä vastaanottamista koskeva pyyntö täytetään kuitenkin pyynnön esittäneen valtion lainsäädännön mukaisesti (asetuksen 17 artiklan 6 kohta). Jos kyseisen valtion lainsäädännössä säädetään, että videoneuvottelut voidaan tallentaa myös ilman asianomaisten henkilöiden suostumusta, tämä on sallittua Itävallan näkökulmasta.

Videoneuvottelun välityksellä toteutettavat kuulemiset voidaan periaatteessa tallentaa kaikilla videoneuvottelujärjestelmillä. Paikoissa, joissa tuomioistuinmenettelyt tallennetaan yleisesti (monissa rikostuomioistuimissa), olemassa olevia teknisiä laitteita voidaan käyttää videoneuvottelun välityksellä toteutettavan kuulemisen tallentamiseen. Kuuleminen voidaan tallentaa kaikissa muissa tiloissa yksinkertaisesti käyttämällä asiaankuuluvaa tallennusvälinettä.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun esitetään 10–12 artiklan mukainen pyyntö ja b) kun todisteet vastaanotetaan välittömästi 17 artiklan mukaisesti?

a) Asetuksen 10 artiklan 2 kohdan mukaan todisteet on otettava vastaan pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion lainsäädäntöä noudattaen. Kuuleminen on siten toteutettava saksan kielellä (joissain Itävallan tuomioistuimissa sallittuja kieliä ovat myös kroaatti, sloveeni tai unkari). Pyynnön esittänyt tuomioistuin voi pyytää, että käytetään sen omaa virallista kieltä (tai jotain muuta kieltä) osana erityistä menettelyä sen todisteiden vastaanottamista koskevan pyynnön täyttämiseksi. Pyynnön vastaanottanut tuomioistuin voi kuitenkin hylätä pyynnön, jos se aiheuttaisi merkittäviä käytännön vaikeuksia (asetuksen 10 artiklan 3 kohta).

b) Asetuksen 17 artiklan 6 kohdan mukaan pyynnön esittäneen tuomioistuimen on toteutettava todisteiden välitön vastaanottaminen jäsenvaltionsa lainsäädännön mukaisesti. Käytettävän kielen on siten oltava jokin kyseisessä lainsäädännössä säädetyistä virallisista kielistä. Pyynnön vastaanottaneena jäsenvaltiona Itävallalla on kuitenkin asetuksen 17 artiklan 4 kohdan mukaan oikeus vaatia sen virallisen kielen käyttämistä edellytyksenä todisteiden vastaanottamiselle.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa tulkkauksen järjestämisestä näissä kahdessa erityyppisessä kuulemisessa ja mihin tulkit pitäisi sijoittaa?

Kun kyseessä on todisteiden välillinen vastaanottaminen, asetuksen 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti mahdollisesti maksetusta korvauksesta huolimatta vastuu tulkkauksen järjestämisestä on ensisijaisesti pyynnön vastaanottaneella tuomioistuimella. Asianomaisten tuomioistuinten olisi kuitenkin tehtävä rakentavaa yhteistyötä (kuten muillakin aloilla).

Kun kyseessä on todisteiden välitön vastaanottaminen, asetuksen 17 artiklan mukaan vastuu tulkkauksen järjestämisestä on ensisijaisesti pyynnön esittäneellä tuomioistuimella. Asetuksen 17 artiklassa ei edellytetä, että pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion on avustettava tässä, mutta se ei myöskään estä tällaisen avun antamista. Tuomioistuimen toimivaltaa koskevan lain (Jurisdiktionsnorm) 39a §:n 4 momentissa edellytetään, että oikeusapua antava tuomioistuin avustaa käytännössä todisteiden vastaanottamisessa ulkomaisen tuomioistuimen pyynnöstä. Tähän kuuluisi esimerkiksi soveltuvan tulkin etsiminen.

Päätös siitä, minkämaalaisia tulkkeja käytetään, on tehtävä sen perusteella, mikä on tarkoituksenmukaista yksittäistapauksessa.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle? Paljonko tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille olisi jätettävä aikaa kuulemisajankohdasta päätettäessä, jotta se olisi riittävä?

Kuultava henkilö kutsutaan kuultavaksi videoneuvottelun välityksellä Itävallassa samalla tavalla ja kuulemiseen sovelletaan samoja tiedoksiannon määräaikoja kuin jos hänet kutsuttaisiin kuultavaksi asiaa käsittelevään tuomioistuimeen.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Internet-protokollaa (IP) käyttäen toteutettavan videoneuvottelun käytöstä ei tule kustannuksia. Jos videoneuvottelussa käytetään ISDN-yhteyttä, soittajille aiheutuu kustannuksia, aivan kuten puhelinsoitostakin. Nämä kustannukset vaihtelevat sen mukaan, missä laitteet, joihin soitetaan, sijaitsevat.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Tämä on ensisijaisesti pyynnön esittäneen tuomioistuimen velvollisuus, ja sitä sitoo asetuksen 17 artiklan 2 kohta. Useimmissa tapauksissa pyynnön esittänyt tuomioistuin pyytää itse kyseiset henkilöt paikalle videoneuvotteluun. Jos Itävallan keskusviranomainen tai itävaltalainen tuomioistuin havaitsee, että asetuksen 17 artiklan 2 kohtaa on mahdollisesti rikottu todisteiden välittömän vastaanottamisen valmistelussa tai toteutuksessa, viranomaisen tai tuomioistuimen on yhteistyössä pyynnön esittäneen tuomioistuimen kanssa huolehdittava siitä, että tätä säännöstä noudatetaan asianmukaisesti. Itävaltalaisten tuomioistuinten työntekijät ovat saaneet koulutusta asetuksen noudattamisessa, ja heillä on myös mahdollisuus tutustua EU:n tasolla laadittuun ”Oppaaseen videoneuvotteluista rajatylittävissä oikeudenkäynneissä” oikeusministeriön intranet-verkon kautta.

11 Millä menettelyillä kuultavan henkilön henkilöllisyys varmistetaan?

Kuultavan henkilöllisyys varmistetaan kuvallisella henkilötodistuksella. Henkilöllisyys tarkistetaan myös kuulemisen yhteydessä (ZPO:n 340 §:n 1 momentti).

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään 17 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Asiaosaisten valan vannomisesta säädetään ZPO:n 377 ja 379 §:ssä ja todistajien valan vannomisesta puolestaan ZPO:n 336–338 §:ssä.

Sekä asianosaisten että todistajien on vannottava vala. Asianosaisia ei voida oikeudellisesti pakottaa vannomaan valaa, kun taas todistajille voidaan määrätä seuraamuksia, jos he lainvastaisesti kieltäytyvät valan vannomisesta (ZPO:n 325 ja 326 §; seuraamukset ovat samat kuin ne, joita määrätään todistamasta kieltäytyville henkilöille, ja henkilölle voidaan määrätä tämän perusteella sakkoa tai enintään kuuden viikon vankeusrangaistus).

Rikoslain (Strafgesetzbuch, StGB) 288 §:n 2 momentin mukaan väärän todistuksen antaminen tai vahvistaminen valaehtoisesti tai väärän valan antaminen, joista säädetään asiaa koskevassa lainsäädännössä, ovat rangaistavia tekoja. Niistä voidaan määrätä rangaistukseksi vankeutta kuudesta kuukaudesta viiteen vuoteen.

Menettelyn asianosaisen, joka ei ole vannonut valaa, antamaa väärää todistusta ei pidetä rangaistavana tekona. Sen sijaan todistajalle, joka ei ole vannonut valaa ja antaa väärän todistuksen, voidaan määrätä enintään kolmen vuoden vankeusrangaistus (StGB:n 288 §:n 1 momentti).

Siviiliprosessilain täytäntöönpanosta annetun lain (Einführungsgesetz zur Zivilprozessordnung) XL §:n mukaan on noudatettava 3. toukokuuta 1868 annetun lain (Reichsgesetzblatt nro 33) (valan sanamuoto ja muita muodollisuuksia) säännöksiä (ks. Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://alex.onb.ac.at/cgi-content/alex?aid=rgb&datum=18680004&seite=00000067).

ZPO:n 336 §:n 1 momentin ja 377 §:n 1 momentin mukaan henkilöt, jotka on aiemmin tuomittu väärän todistuksen antamisesta tai jotka ovat alle 14-vuotiaita taikka jotka eivät ymmärrä riittävästi valan luonnetta ja merkitystä kypsymättömyyden tai älyllisen kehitysvammaisuuden vuoksi, eivät voi vannoa valaa. Tämän vuoksi heitä ei voida kuulla valaehtoisesti.

Edellä mainittuja todistajan tai asianosaisen valaehtoista kuulemista koskevia säännöksiä ei voida soveltaa tapauksissa, joista säädetään hakemusasioista annetussa laissa (AußStrG:n 35 §).

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja huolehtia mahdollisista teknisistä ongelmista?

Kaikissa toimipaikoissa, joissa on oikeusministeriön toimittamat videoneuvottelulaitteet, yksi työntekijä vastaa näiden laitteiden toiminnasta. Kyseinen henkilö voi käyttää videoneuvottelulaitteita ja tehdä vähäisiä muutoksia asetuksiin. Kaikki videoneuvottelulaitteet ovat yhteydessä liittovaltion oikeusministeriön (Bundesministerium für Justiz) IT-osaston keskusyksikköön. Sieltä käsin IT-ylläpitäjät voivat säätää kaikkia Itävallassa olevia videoneuvottelujärjestelmiä.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan seuraavat tiedot:

  • IP-osoite ja/tai ISDN-numero ja suuntanumero
  • etälaitteen teknisistä seikoista pyynnön esittäneessä tuomioistuimessa vastaavan henkilön nimi, puhelinnumero ja sähköpostiosoite.
Päivitetty viimeksi: 02/06/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun avulla - Puola

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet välittömästi vastaan? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Puolassa on mahdollista ottaa todisteita vastaan videoneuvottelun välityksellä. Tästä mahdollisuudesta säädetään sekä jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1206/2001 10–12 ja 17 artiklassa että (asetuksen soveltamisalaan kuulumattomien valtioiden osalta) todisteiden vastaanottamisesta ulkomailla siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa tehdyn Haagin yleissopimuksen nojalla (Puolan virallinen lehti Dziennik Ustaw 50/2000, 582 kohta).

Videoneuvottelusta säädetään siviiliprosessilain 235 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 24. helmikuuta 2010 annetulla oikeusministeriön asetuksella laitteista ja teknisistä välineistä, jotka mahdollistavat todisteiden vastaanottamisen siviiliprosessimenettelyssä etäyhteyden avulla.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Puolan lainsäädännössä ei ole tällaisia rajoituksia, eli videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla sekä asiantuntijoita että osapuolia ja todistajia.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu joitakin rajoituksia?

Puolan lainsäädännössä ei rajoiteta sitä, minkä tyyppisiä todisteita voidaan vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä.

4 Onko olemassa rajoituksia, jotka koskevat paikkaa, jossa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Puolan lainsäädännössä ei ole rajoituksia sen suhteen, missä paikassa videoneuvottelu on järjestettävä. Periaatteena on, että kuuleminen tapahtuu tuomioistuimessa, ellei asetuksen (EY) N:o 1206/2001 17 artiklasta muuta johdu; sen nojalla kuulemispaikan määrää pyynnön esittävä tuomioistuin.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua, ja jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Puolan lainsäädännössä ei säädetä erikseen videoneuvottelun tallentamisesta. Tallentamisesta päättää todisteet vastaanottava tuomari.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun esitetään 10–12 artiklan mukainen pyyntö ja b) kun todisteet vastaanotetaan välittömästi 17 artiklan mukaisesti?

Kuuleminen tapahtuu pääsääntöisesti puolan kielellä. Jos kuultava ei osaa puolaa, käytetään tulkkausta.

Asetuksen 17 artiklan nojalla tapahtuvasta kuulemisesta ei ole säädetty erikseen. Keskusviranomainen voi kuitenkin todisteiden välittömän vastaanottamisen hyväksyessään määrätä pyynnön esittänyttä tuomioistuinta järjestämään tulkkauksen.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa tulkkauksen järjestämisestä näissä kahdessa erityyppisessä kuulemisessa ja mihin tulkit pitäisi sijoittaa?

Kun kuuleminen tapahtuu asetuksen 10–12 artiklan nojalla, periaatteena on, että pyynnön vastaanottanut tuomioistuin järjestää tulkkauksen (tulkki etsitään auktorisoitujen tulkkien luettelosta). Poikkeustapauksissa tuomioistuin voi kuitenkin hyväksyä myös sen, että käytetään osapuolen ehdottamaa tulkkia.

Kun kuuleminen tapahtuu asetuksen 17 artiklan nojalla eli kun keskusviranomainen määrää pyynnön esittäneen tuomioistuimen järjestämään tulkkauksen, pyynnön vastaanottanut tuomioistuin varmistaa, että tulkki on käytettävissä.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle? Paljonko tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille olisi jätettävä aikaa kuulemisajankohdasta päätettäessä, jotta se olisi riittävä?

Jos kuuleminen tapahtuu asetuksen 10–12 artiklan nojalla, pyynnön vastanottaneen tuomioistuimen on ilmoitettava todistajalle/osapuolelle kuulemisen aika ja paikka vähintään seitsemän päivää etukäteen. Poikkeustapauksissa pyynnön vastanottaneen tuomioistuimen on ilmoitettava todistajalle/osapuolelle kuulemisen aika ja paikka kolme päivää etukäteen.

Jos kuuleminen tapahtuu asetuksen 17 artiklan nojalla, keskusviranomaisen on ilmoitettava todistajalle/osapuolelle, että se hyväksyy kuulemisen. Ilmoituksen yhteydessä on mainittava, että kuuleminen perustuu vapaaehtoisuuteen eikä siihen voida pakottaa pakkokeinoin. Pyynnön esittäneen tuomioistuimen tehtävänä on ilmoittaa kuulemisen aika ja paikka.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Jos todisteiden vastaanottamisesta uuden teknologian avulla aiheutuu kustannuksia pyynnön vastaanottaneelle tuomioistuimelle, tämä tuomioistuin soveltaa siviiliprosessilain 1135¹§:n 3 momenttia, jossa säädetään, että silloin kun jonkin toisen valtion tuomioistuimen tai muun viranomaisen esittämän pyynnön täyttämisestä voi aiheutua kustannuksia sen vuoksi, että on käytettävä menettelyä, joista ei säädetä Puolan lainsäädännössä, tuomioistuin täyttää pyynnön vasta kun kyseinen toisen valtion tuomioistuin tai muu viranomainen on suorittanut ennakkomaksun asetetussa määräajassa.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Keskusviranomaisen on ilmoitettava todistajalle/osapuolelle, että se hyväksyy kuulemisen. Ilmoituksen yhteydessä on mainittava, että kuuleminen perustuu vapaaehtoisuuteen eikä siihen voida pakottaa pakkokeinoin.

11 Millä menettelyillä kuultavan henkilön henkilöllisyys varmistetaan?

Tuomioistuin tarkistaa kuultavan henkilöllisyyden esimerkiksi henkilötodistuksen, passin tai ajokortin perusteella.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään 17 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Kun kyseessä on asetuksen 17 artiklaan perustuva kuuleminen, jonka yhteydessä pyynnön esittänyt tuomioistuin ilmoittaa keskusviranomaiselle haluavansa kuulla todistajaa valaehtoisesti, keskusviranomainen voi vaatia valan tekstin nähtäväksi. Jos valan teksti on ristiriidassa pyynnön vastaanottaneen valtion oikeusjärjestyksen kanssa, keskusviranomaisella on oikeus olla hyväksymättä kuulemista tai vaatia, että sen yhteydessä käytetään Puolan lainsäädännön mukaan käytettävää valaa.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja huolehtia mahdollisista teknisistä ongelmista?

Periaatteessa kaikissa tuomioistuimissa on henkilöstöä, jonka tehtäviin kuuluu teknisten laitteiden käyttö. Ongelmatapauksissa kehotetaan ottamaan yhteyttä Euroopan oikeudellisen verkoston yhteyshenkilöön Puolassa.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Puolan lainsäädännön nojalla tällaisia lisätietoja ei vaadita. Joissain tapauksissa ne saattavat kuitenkin olla tarpeen.

Päivitetty viimeksi: 13/03/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota portugali on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun avulla - Portugali

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet välittömästi vastaan? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Portugalin lainsäädännön mukaan pyynnön esittäneen tuomioistuimen tuomarin on otettava videoneuvottelutekniikan avulla kuultavien henkilöiden esittämät lausunnot välittömästi vastaan ilman, että pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen tuomari toimii asiassa. Tätä sääntöä sovelletaan jäsenvaltion sisäisissä menettelyissä, joissa henkilöä kuullaan videoneuvottelun välityksellä. Samaa käytäntöä sovelletaan valtioiden rajat ylittävissä tapauksissa, joissa pyynnön esittäneen jäsenvaltion tuomioistuin pyytää, että kuuleminen toteutetaan videoneuvottelutekniikan avulla 28. toukokuuta 2001 annetun asetuksen (EY) N:o 1206/2001 17 artiklan mukaisesti.

Valtioiden rajat ylittävissä tapauksissa pyynnön esittäneen jäsenvaltion tuomioistuin voi vaihtoehtoisesti pyytää, että kuuleminen toteutetaan videoneuvottelun välityksellä asetuksen 10–12 artiklan mukaisesti.

Todisteiden vastaanottamista videoneuvottelun välityksellä asiantuntijoilta, todistajilta ja asianosaisilta koskevat tärkeimmät kansalliset menettelysäännöt ovat seuraavat:

Asiantuntijat

Siviiliprosessilain (Código de Processo Civil) 486 §

Asiantuntijoiden esiintyminen lopullisessa kuulemisessa

1 - Asianosaisen pyynnöstä tai tuomarin määräyksestä asiantuntijat ovat läsnä lopullisessa kuulemisessa, jotta he voivat esittää valaehtoisesti heiltä pyydettyjä selvennyksiä.

2 - Laitosten, laboratorioiden tai julkishallinnon yksiköiden asiantuntijoita kuullaan videoneuvottelun välityksellä heidän työpaikallaan.

Todistajat

Siviiliprosessilain 502 §

Kuuleminen videoneuvottelun välityksellä

1 - Todistajia, jotka asuvat kyseisen tuomiopiirin (itsehallintoalueilla kyseisen saaren) ulkopuolella, edustavat 507 §:n 2 momentin mukaisesti asianosaiset, jos he ovat ilmoittaneet tarjoutuvansa toimimaan todistajina, tai heitä kuullaan videoneuvottelun välityksellä erityisen kuulemisen aikana ja heidän asuinalueensa paikallisesta alioikeudesta (tribunal da comarca) käsin.

2 - Asiaa käsittelevä tuomioistuin vahvistaa kuulemisajankohdan neuvoteltuaan sen tuomioistuimen kanssa, jossa todistajan on tarkoitus antaa todistajanlausunto, ja kutsuu todistajan antamaan lausunnon.

3 - Kuulemispäivänä todistajat todistavat henkilöllisyytensä sen tuomioistuimen virkailijalle, jossa todistajanlausunto annetaan. Tämän jälkeen kuulemisen toteuttavat asiaa käsittelevä tuomioistuin ja molempien asianosaisten asianajajat videoneuvottelun välityksellä. Siinä tuomioistuimessa, jossa todistajanlausunto annetaan, toimiva tuomari ei osallistu todistajanlausunnon antamiseen.

4 - Ulkomailla asuvia todistajia kuullaan videoneuvottelun välityksellä, jos heidän asuinpaikassaan on käytettävissä tarvittavat tekniset välineet.

5 -Lissabonin ja Porton suurkaupunkialueiden tuomioistuimissa käsiteltävissä asioissa kuulemista ei toteuteta videoneuvottelun välityksellä, jos todistaja asuu asianomaisessa tuomiopiirissä. Tästä poikkeuksena ovat 520 §:ssä mainitut tapaukset.

Siviiliprosessilain 520 §

Tuomioistuimen ja todistajanlausunnon antavan henkilön välinen suora viestintä

1 - Jos henkilön, jonka on annettava todistajanlausunto, on mahdotonta tai erittäin vaikeaa saapua kuultavaksi, tuomari voi päättää asianosaisten suostumuksella, että selvennykset, joita tarvitaan asian ratkaisemiseksi asianmukaisesti, esitetään puhelimitse tai muulla tuomioistuimen ja todistajan välisellä suoralla viestintävälineellä, jos tutkittavat tai selvennettävät tosiseikat ovat luonteeltaan sellaisia, että tätä kuulemismenettelyä voidaan käyttää.

2 - Tuomioistuimen on varmistettava käytettävissään olevilla keinoilla, että todistajanlausunto annetaan totuudenmukaisesti ja vapaaehtoisesti. Erityisesti on varmistettava, että todistajanlausunnon antamisen aikana todistajan seurana on tuomioistuimen virkailija. Myös lausunnon sisältö ja sen antamista koskevat olosuhteet kirjataan erilliseen asiakirjaan.

3 - 513 §:n säännöksiä [vala ja tuomarin suorittama alustava kuuleminen] ja edellisen pykälän 4 momentin ensimmäistä kohtaa [tuomari voi määrätä, että todistajanlausunto on annettava uudelleen hänelle henkilökohtaisesti] sovelletaan tämän pykälän soveltamisalaan kuuluviin tapauksiin.

Asianosaiset

Siviiliprosessilain 456 §

Todistajanlausunnon antamisen ajankohta ja paikka

1 – Todistajanlausunto annetaan yleensä lopullisessa kuulemisessa, ellei se ole kiireellinen tai todistaja ei voi saapua tuomioistuimeen.

2 - 502 §:ään sisältyviä sääntöjä, jotka koskevat todistajanlausunnon antamista videoneuvottelun välityksellä, sovelletaan asianosaisiin, jotka asuvat kyseisen tuomiopiirin ulkopuolella (itsehallintoalueiden tapauksessa kyseisen saaren ulkopuolella).

3 - Todistajanlausunto voidaan antaa myös alustavassa kuulemisessa, jolloin edellisen momentin säännöksiä sovelletaan tarvittavin mukautuksin.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Erityisiä rajoituksia ei ole. Portugalin lainsäädännön mukaan todistajia, asianosaisia ja asiantuntijoita voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä, kuten edellä lainatuissa säännöksissä todetaan.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu joitakin rajoituksia?

Katso edelliseen kysymykseen annettu vastaus.

4 Onko olemassa rajoituksia, jotka koskevat paikkaa, jossa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Pääsääntönä on, että henkilöä on kuultava videoneuvottelun välityksellä tuomioistuimen tiloissa. Julkishallinnon yksiköiden asiantuntijoita voidaan kuitenkin kuulla videoneuvottelun välityksellä heidän työpaikallaan. Poikkeustapauksissa eli siviiliprosessilain 520 §:ssä (ks. vastaus kysymykseen 1) säädetyissä tilanteissa tuomioistuin voi kuulla videoneuvottelun välityksellä henkilöä, joka on muualla kuin tuomioistuimen tiloissa.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua, ja jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Videoneuvottelutekniikan avulla toteutettavat kuulemiset tallennetaan aina tuomioistuimen äänitysjärjestelmällä, kuten Portugalin siviiliprosessilain 155 §:ssä säädetään.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun esitetään 10–12 artiklan mukainen pyyntö ja b) kun todisteet vastaanotetaan välittömästi 17 artiklan mukaisesti?

Kun Portugali on pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio, kuulemisen kieli vaihtelee tilanteesta riippuen:

a) Kun pyynnöt esitetään asetuksen 10–12 artiklan mukaisesti, käytetään portugalin kieltä. Jos on kuultava ulkomaiden kansalaisia, he voivat käyttää toista kieltä, elleivät he osaa portugalia. Tässä tapauksessa pyynnön esittäneen tuomioistuimen on ilmoitettava asiasta pyynnön vastaanottaneelle tuomioistuimelle, jotta viimeksi mainittu voi pyytää tulkkia osallistumaan kuulemiseen.

b) Kun pyynnöt esitetään asetuksen 17 artiklan mukaisesti, käytettävä kieli on kieli, josta säädetään sen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä, jossa pyynnön esittänyt tuomioistuin toimii. Jos kuultavat henkilöt eivät osaa kyseistä kieltä, pyynnön esittänyt tuomioistuin voi kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti pyytää tulkkia osallistumaan kuulemiseen. Vaihtoehtoisesti pyynnön esittänyt tuomioistuin voi pyytää pyynnön vastaanottanutta Portugalin tuomioistuinta pyytämään tulkkia osallistumaan kuulemiseen.

Kaikissa edellä a ja b kohdassa mainituissa tapauksissa, joissa tulkkia on tarpeen pyytää osallistumaan kuulemiseen pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion tuomioistuimessa, pyynnön vastaanottanut tuomioistuin pyytää pyynnön esittänyttä tuomioistuinta korvaamaan tulkille maksetun palkkion (kuten asetuksen 18 artiklan 2 kohdassa säädetään).

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa tulkkauksen järjestämisestä näissä kahdessa erityyppisessä kuulemisessa ja mihin tulkit pitäisi sijoittaa?

Nämä tiedot sisältyvät jo kysymykseen 6 annettuun vastaukseen.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle? Paljonko tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille olisi jätettävä aikaa kuulemisajankohdasta päätettäessä, jotta se olisi riittävä?

Portugalin lainsäädännössä kuulemisprosessiin ja henkilön kuultavaksi kutsumiseen sovellettavasta menettelystä säädetään lähinnä Portugalin siviiliprosessilain 7 §:n 3 momentissa, 172 §:n 5 ja 6 momentissa, 220 §:ssä, 247 §:n 2 momentissa, 251 §:n 1 momentissa sekä 417, 507, 508 ja 603 §:ssä.

Tuomioistuimen kirjaamon velvollisuutena on yleensä ilmoittaa todistajille, asiantuntijoille, asianosaisille ja heidän edustajilleen, milloin heidän on oltava läsnä tuomioistuinmenettelyssä tuomioistuimen määräyksen mukaisesti. Jos asianosainen vaatii todistajan kuulemista videoneuvottelun välityksellä, tuomioistuimen kirjaamo vastaa todistajan kutsumisesta kuultavaksi.

Tiedoksiannot, joilla kutsutaan todistajia, asiantuntijoita ja muita asiaan liittyviä henkilöitä (esim. tulkki tai tekninen neuvonantaja) kuultavaksi tuomioistuimeen, lähetetään kirjattuna kirjeenä. Tiedoksiannossa ilmoitetaan kuulemisen ajankohta, paikka ja tarkoitus. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen, vaikka vastaanottaja kieltäytyisi vastaanottamasta kirjettä. Postinjakaja kirjaa tällöin vastaanottajan kieltäytyneen vastaanottamisesta.

Tiedoksiannot, joilla asianosainen kutsutaan kuultavaksi tuomioistuinmenettelyyn tai antamaan todistajanlausunto, lähetetään kirjattuna kirjeenä ja osoitetaan kyseiselle asianosaiselle. Tiedoksiannossa mainitaan kuulemisen ajankohta, paikka ja tarkoitus. Jos asianosainen on nimennyt oikeudenkäyntiasianajajan (advogado) tai jos asianosaista edustavat samanaikaisesti oikeudenkäyntiasianajaja ja toimistoasianajaja (solicitador), tiedoksianto on osoitettava molemmille.

Tiedoksianto asianosaisten edustajille suoritetaan sähköisesti 26. elokuuta 2013 annetun ministeriön päätöksen (portaria) N:o 280/2013 25 §:n mukaisesti. IT-järjestelmä todentaa tiedoksiannon ajankohdan.

Lainsäädännössä ei nimenomaisesti säädetä, miten paljon etukäteen kuuleminen on annettava tiedoksi. Edellä mainituissa tapauksissa tiedoksianto katsotaan suoritetuksi kolmantena päivänä sen kirjaamisesta tai siitä, kun se on suoritettu sähköisesti. Jos kolmas päivä ei ole arkipäivä, tiedoksianto katsotaan suoritetuksi ensimmäisenä sitä seuraavana arkipäivänä. Käytännön syistä kuulemisajankohdan osalta noudatetaan ainakin tätä tiedoksiannon määräaikaa, jotta voidaan katsoa, että tiedoksianto on suoritettu asianmukaisesti.

Kiireellisissä tapauksissa todistajia, asiantuntijoita, muita asiaan liittyviä henkilöitä, asianosaisia tai heidän edustajiaan voidaan kutsua kuultavaksi (tai kutsu voidaan peruuttaa) sähkeitse, puhelimitse tai muilla vastaavilla keinoilla. Yhteydenotto puhelimitse merkitään aina asiakirja-aineistoon, ja sitä seuraa kirjallinen vahvistus.

Jos henkilö, jonka olisi pitänyt olla läsnä tuomioistuimessa, ei saavu paikalle, henkilön on perusteltava poissaolonsa kuulemisessa tai viiden päivän kuluessa siitä (määräaika lasketaan kalenteripäivinä; jos viimeinen päivä ei ole arkipäivä, määräaikaa jatketaan seuraavaan arkipäivään).

Portugalin lainsäädännössä säädetään seuraamuksia kuulemistilaisuuteen saapumisen laiminlyönnistä. Jos todistaja jättää saapumatta, kun tiedoksianto on suoritettu asianmukaisesti eikä todistaja ole perustellut poissaoloaan laissa säädettyyn määräaikaan mennessä, määrätään sakkoa. Tuomari voi myös määrätä, että todistaja tuodaan tuomioistuimeen. Näitä seuraamuksia ei sovelleta, jos oikeudenkäyntiä lykätään muista kuin todistajan saapumatta jäämiseen liittyvistä syistä. Jos asiantuntija tai muu asiaan liittyvä henkilö jättää saapumatta tuomioistuimeen, kun tiedoksianto on suoritettu asianmukaisesti eikä tämä ole perustellut poissaoloaan laissa säädettyyn määräaikaan mennessä, määrätään sakkoa. Jos toinen asianosaisista jättää saapumatta tuomioistuimeen, kun tiedoksianto on suoritettu asianmukaisesti eikä tämä ole perustellut poissaoloaan laissa säädettyyn määräaikaan mennessä, määrätään niin ikään sakkoa. Tuomioistuin voi vapaasti tulkita asianosaisen saapumatta jättämistä todistelutarkoituksiin. Jos tuomioistuin katsoo, että asianosaisen saapumatta jäämisen vuoksi todistustaakkaa on mahdotonta täyttää, se voi kääntää todistustaakan.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Videoneuvottelun käytöstä ei peritä kuluja.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Kun portugalilainen tuomioistuin on pyynnön esittävä osapuoli asetuksen 17 artiklan mukaisesti, se kutsuu kuultavan henkilön saapumaan nimettyyn tuomioistuimeen pyynnön vastaanottaneessa jäsenvaltiossa. Kutsu esitetään postitse käyttäen tapauksen mukaan jotakin kysymykseen 8 annetussa vastauksessa mainittua menetelmää. Tästä postitiedoksiannon mahdollisuudesta säädetään 13. marraskuuta 2007 annetun asetuksen (EY) N:o 1393/2007 14 artiklassa. Kuultavalle henkilölle ilmoitetaan tiedoksiannossa, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta.

Kun portugalilainen tuomioistuin on pyynnön vastaanottanut osapuoli, pyynnön esittäneen tuomioistuimen velvollisuus on suorittaa tiedoksianto kuultaville henkilöille ja ilmoittaa heille, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta.

Jos pyynnön esittänyt ja vastaanottanut tuomioistuin sopivat niin keskenään, pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion tuomioistuin voi suorittaa tiedoksiannon kuultaville henkilöille ja ilmoittaa heille, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta. Näin voidaan toimia käytännössä riippumatta siitä, onko portugalilainen tuomioistuin pyynnön esittänyt vai vastaanottanut osapuoli.

11 Millä menettelyillä kuultavan henkilön henkilöllisyys varmistetaan?

Sovittuna kuulemisajankohtana tuomioistuimen virkailija tarkastaa, että kuultava henkilö on paikalla, ja ilmoittaa siitä kuulemisen toteuttavalle tuomarille tai pyynnön esittäneelle tuomioistuimelle, jos tämä toteuttaa kuulemisen välittömästi.

Jos kuulemisen toteuttaa portugalilainen tuomari, menettelyn alettua ja ennen kuin henkilö aloittaa varsinaisen todistajanlausunnon antamisen, toteutetaan seuraavat toimet: i) todistajanlausunnon antava henkilö, todistaja tai asiantuntija vannoo valan tuomarin edessä, ja ii) tuomari kysyy alustavia kysymyksiä varmistuakseen kuultavan henkilön henkilöllisyydestä.

Tuomarin tehtävänä on suorittaa alustava kuulustelu varmistuakseen kuultavan henkilöllisyydestä. Tämä voidaan tehdä kysymällä henkilön nimeä, ammattia, osoitetta, siviilisäätyä ja muita yksityiskohtia, joita tuomari pitää tarpeellisina henkilöllisyyden varmistamiseksi.

Tuomari myös kysyy kuultavalta henkilöltä, onko hän jonkun asianosaisen sukulainen, ystävä tai vihamies ja onko hänellä suora tai välillinen intressi asiassa. Tämän tarkoituksena on arvioida todistajanlausunnon uskottavuutta.

Jos tuomari toteaa alustavan kuulustelun aikana, että henkilö ei voi toimia todistajana tai ei ole oikea henkilö, tuomari ei anna henkilön todistaa. Henkilö ei voi toimia todistajana, vaikka hänen psyykkinen terveydentilansa ei sitä estäisi, jos hän ei täytä todistamiselle asetettuja fyysistä tai henkistä soveltuvuutta koskevia edellytyksiä.

Alustavan kuulustelun avulla tuomari voi myös tarkistaa, onko kyseessä jokin seuraavassa esitettävistä tapauksista, joissa Portugalin siviiliprosessilain mukaan todistajat tai asianosaiset voivat kieltäytyä todistamasta.

Todistamisesta voivat kieltäytyä (lukuun ottamatta toimia, joiden tarkoituksena on lasten syntymän tai kuoleman todentaminen) seuraavat henkilöt:

a)         ylenevää polvea olevat sukulaiset asioissa, jotka koskevat heidän jälkeläisiään, adoptiovanhemmat heidän adoptiolapsiaan koskevissa asioissa ja päinvastoin;

b)         appi tai anoppi heidän vävyään tai miniäänsä koskevassa asiassa ja päinvastoin;

c)         aviopuolisot tai entiset aviopuolisot asioissa, jotka koskevat heidän aviopuolisoaan tai entistä aviopuolisoaan;

d)         henkilö, joka on tai on ollut avioliiton kaltaisessa suhteessa jonkun asianosaisen kanssa.

Tuomarin velvollisuus on kertoa edellä mainituille henkilöille, että heillä on oikeus kieltäytyä todistamasta.

Henkilöt, joita sitoo ammatillinen vaitiolovelvollisuus, virkamiehen vaitiolovelvollisuus tai valtionsalaisuuksia koskeva vaitiolovelvollisuus, on vapautettava todistamisesta niiden seikkojen osalta, jotka kuuluvat tällaisen vaitiolovelvollisuuden piiriin. Näissä tapauksissa tuomari varmistaa, että vapautus on perusteltu ja, jos hän pitää sitä tarpeellisena, vapauttaa heidät vaitiolovelvollisuudestaan.

Asianosaiset voivat antaa todistajanlausunnon vain henkilökohtaisista seikoista. Siviilikanteessa asianosaisen todistajanlausunto ei voi koskea kriminalisoituja tai lainvastaisia tekoja, joiden osalta asianosainen on vastaajana rikosasiassa.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään 17 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Portugalin lainsäädännön mukaan

  • ennen todistajanlausunnon antamista tuomari muistuttaa kuultavaa henkilöä vannottavan valan moraalisesta merkityksestä, velvollisuudesta pitäytyä totuudessa ja seuraamuksista, joita virheellisten tietojen antamisesta määrätään;
  • sen jälkeen tuomari pyytää todistajaa vannomaan seuraavan valan: ”Juro pela minha honra que hei-de dizer toda a verdade e só a verdade” (vannon kunniani kautta, että kerron kaiken totuuden ja vain totuuden);
  • valan vannomisesta kieltäytyminen merkitsee käytännössä kieltäytymistä todistajanlausunnon antamisesta. Tuomari voi määrätä tällöin rangaistuksen oikeuden halventamisesta, ellei kieltäytyminen ole perusteltua.

Jos toisen jäsenvaltion tuomioistuin vastaanottaa välittömästi todisteita Portugalista videoneuvottelun välityksellä asetuksen 17 artiklan mukaisesti, pyynnön esittäneen jäsenvaltion tuomioistuimen on ilmoitettava (pyynnön vastaanottaneelle) portugalilaiselle tuomioistuimelle todistajanlausunnon antavasta henkilöstä seuraavat henkilötiedot: nimi, ammatti, osoite, siviilisääty ja muut tiedot, joita se pitää tarpeellisina henkilöllisyyden varmistamiseksi. Samoin on ilmoitettava ominaisuus, jossa henkilöä kuullaan (esim. asianosainen, todistaja, asiantuntija, tekninen neuvonantaja), henkilön käyttämä kieli ja tulkkauspalvelujen tarve tuomioistuimessa.

Nämä tiedot ovat tarpeen, jotta pyynnön vastaanottanut portugalilainen tuomioistuin voi hankkia tulkin ja varmistua siitä, että kuultava henkilö on paikalla videoneuvottelulle sovittuna ajankohtana.

Portugalilainen tuomari ei kuitenkaan varsinaisesti osallistu menettelyyn, joten vala on vannottava videoneuvottelun välityksellä pyynnön esittäneen jäsenvaltion tuomioistuimen tuomarille. Sama pätee mahdolliseen alustavaan kuulemiseen ja seikkoihin, jotka liittyvät todistajien kelpoisuuteen, todistamisesta kieltäytymiseen tai todistamisesta vapauttamiseen. Nämä seikat ratkaisee pyynnön esittäneen tuomioistuimen tuomari pyynnön esittäneen jäsenvaltion siviiliprosessilainsäädännön mukaisesti, kuten asetuksen 17 artiklan 6 kohdassa säädetään.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja huolehtia mahdollisista teknisistä ongelmista?

Pyynnön esittänyt ja vastaanottanut tuomioistuin (sen jälkeen kun keskusviranomainen on nimennyt jälkimmäisen) ottavat suoraan yhteyttä toisiinsa ja sopivat videoneuvottelun ajankohdasta. Niiden olisi myös sovittava ajankohta, jolloin videoneuvottelua testataan etukäteen.

Käytännön syistä yhteyttä on suositeltavaa testata ennen asian tiedoksiantoa todistajalle. Testausajankohta olisi varattava riittävän varhain, jotta tiedoksianto todistajalle voidaan suorittaa ajallaan.

Videoneuvottelun testausajankohtana ja varsinaisen kuulemisen toteuttamisajankohtana kummassakin tuomioistuimessa tulisi olla paikalla IT-teknikko, tietoliikenneteknikko tai tuomioistuimen virkailija, jolla on riittävä tietotaito.

Portugalin oikeuslaitoksen varainhoito- ja infrastruktuurivirastossa (Instituto de Gestão Financeira e Estruturas da Justiça, IGFEJ) on erillinen yksikkö, joka vastaa tuomioistuimissa toteutettavista videoneuvotteluista.

Organisatorisista syistä IGFEJ:lle olisi mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava testaus- ja kuulemisajankohdasta kolme päivää etukäteen, jotta IGFEJ voi tarkistaa, että tarvittavat tekniset edellytykset videoneuvottelulle ovat olemassa. Näin se voi ratkaista mahdolliset viestintäongelmat välittömästi ja seurata videoneuvottelun testausta.

Portugalilaisen tuomioistuimen pyynnöstä toisessa jäsenvaltiossa toteutettavan videoneuvottelun ajankohdasta sopiminen

Pyynnön esittäneen portugalilaisen tuomioistuimen on ensin pyydettävä IGFEJ:tä luomaan tarvittavat tekniset edellytykset videoneuvottelulle, ratkaisemaan mahdolliset viestintäongelmat ja seuraamaan videoneuvottelun testausta.

Jotta mahdolliset tekniset ongelmat voidaan ratkaista, portugalilainen tuomioistuin pyytää pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion tuomioistuinta myös nimeämään videoneuvottelupalveluista vastaavan henkilön. Kyseinen henkilö seuraa testiä ja antaa tarvittavaa teknistä apua yhteistyössä portugalilaisten teknikkojen kanssa.

Kun portugalilaiset tuomioistuimet ovat pyynnön esittäneenä osapuolena, ne pyytävät usein apua siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston Portugalin yhteysviranomaiselta. Yhteysviranomainen ottaa tämän perusteella yhteyttä pyynnön esittäneisiin tuomioistuimiin ja sopii testauksen ja videoneuvottelun ajankohdan. Jos yhteysviranomaiselle ilmoitetaan teknisistä ongelmista, viranomainen ottaa suoraan yhteyttä videoneuvottelusta kummassakin jäsenvaltiossa vastaaviin yksiköihin, pyytää tarvittavia yhteyksiä, tietoja tai teknisiä muutoksia sekä tiedottaa asiasta asianomaisille tuomioistuimille. Näin voidaan myös auttaa mahdollisissa kieliongelmissa, jotta kuuleminen onnistuu hyvin videoneuvottelun avulla.

Portugalilaisessa tuomioistuimessa toisen jäsenvaltion pyynnöstä toteutettavan videoneuvottelun ajankohdasta sopiminen

Portugalissa oikeushallintovirasto (Direcção-Geral da Administração da Justiça, DGAJ) on keskuselin, joka vastaa toisen jäsenvaltion esittämien pyyntöjen vastaanottamisesta ja täyttämisestä asetuksen 17 artiklan mukaisesti. Kun pyyntö on täytetty, DGAJ ilmoittaa pyynnön esittäneen jäsenvaltion tuomioistuimelle (pyynnön vastaanottaneen) portugalilaisen tuomioistuimen, jossa videoneuvottelu toteutetaan. Tämän jälkeen pyynnön esittäneen ja vastaanottaneen tuomioistuimen on sovittava suoraan keskenään videoneuvottelun testauksen ja varsinaisen videoneuvottelun välityksellä tapahtuvan kuulemisen ajankohdasta.

DGAJ avustaa pyynnön esittäneen ja vastaanottaneen tuomioistuimen välisessä suorassa yhteydenpidossa ja yhteyksissä IGFEJ:n videoneuvotteluyksikköön, jotta mahdolliset tekniset ongelmat voidaan ratkaista. Myös siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomainen Portugalissa voi pyydettäessä auttaa yhteydenpidossa.

Tuomioistuimet sopivat keskenään videoneuvottelutilan varaamisesta ja nimeävät henkilöt, jotka vastaavat teknisistä yhteyksistä ja seuraavat videoneuvottelua pyynnön esittäneessä ja vastaanottaneessa tuomioistuimessa. Portugalissa tähän tehtävään valitaan yleensä tuomioistuimen virkailija, jolla on riittävä tietotaito. On suositeltavaa, että hänen lisäkseen paikalla on portugalilaisen tuomioistuimen IT-teknikko.

Kun videoneuvottelu toteutetaan IP-protokollaa käyttäen, se on ehdottomasti tehtävä Portugalista käsin. Tätä varten portugalilainen tuomioistuin pyytää etukäteen IGFEJ:tä avaamaan ulkoisen yhteyden.

Jos videoneuvotteluissa käytetään puhelinyhteyttä (ISDN), yhteys portugalilaisiin tuomioistuimiin voidaan luoda muiden jäsenvaltioiden tuomioistuimista käsin.

Jos ilmenee teknisiä ongelmia, portugalilaisen tuomioistuimen IT-teknikko tai IGFEJ:n teknikko voi antaa tarvittavaa apua.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Kun esitetään videoneuvottelupyyntö, asetuksen liitteessä olevan I-lomakkeen 12 kohdassa tai tarvittaessa erillisessä liitteessä on esitettävä seuraavat tiedot:

1. Pyynnön esittäneen tuomioistuimen käyttämiä videoneuvottelulaitteita koskevat tekniset tiedot:

  • käytetty viestintäprotokolla (esim. H.323, H.320)
  • videoprotokollat (esim. H.261, H.263 ja H.264)
  • audioprotokollat (esim. G.711a, G.711u, G.722 ja G.729)
  • tarvittaessa sisällön jakamisprotokolla [esim. H.239 tai BFCP (SIP)]
  • turvallisuus: H.235 ja asianomainen tuettu salaus
  • tuettu enimmäiskaistanleveys
  • itsenäinen palvelin, mikrotietokoneyksikkö tai yhdyskäytävälaitteet
  • mikrotietokoneyksikön tai yhdyskäytävän tapauksessa se, onko siinä interaktiivinen äänentunnistus (IVR).

2. Tuomioistuimen ISDN- ja/tai julkiset IP-yhteystiedot.

3. Pyyntö ajankohdan sopimisesta videoneuvottelun testaamiseksi ennen todistajanlausunnon antamista.

4. Videoneuvottelussa avustavan henkilön (mieluiten tuomioistuimen virkailija yhdessä tuomioistuimen tukihenkilöstöön kuuluvan IT- tai teleliikenneteknikon kanssa) nimi ja suorat yhteystiedot (puhelin, faksi ja sähköposti).

Huomautus:

Tässä lomakkeessa annetut tiedot eivät sido siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaista, tuomioistuimia tai muita yksikköjä ja viranomaisia. Ne eivät myöskään poista tarvetta tutustua sovellettaviin oikeudellisiin teksteihin. Tietoja ajantasaistetaan säännöllisesti, ja niitä voidaan tarkistaa oikeuskäytännön kehittyessä.

Päivitetty viimeksi: 07/10/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun avulla - Romania

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet välittömästi vastaan? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Kyllä. Tässä tapauksessa sovelletaan kansainvälisestä oikeusavusta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettua lakia nro 189/2003, tarkemmin sanottuna sen 25 §:n 1 ja 3 momenttia ja 35 §:n 3 momenttia.

Romanian oikeusviranomainen, jolle pyyntö on esitetty, voi pyynnön esittäneen oikeusviranomaisen pyynnöstä harkita erityisen menettelyn käyttämistä, edellyttäen ettei se ole Romanian lainsäädännön vastaista. Romanialainen tuomioistuin ilmoittaa pyynnön esittäneelle oikeusviranomaiselle oikeusapupyyntömenettelyn ajankohdan ja paikan, ja se voi sallia ulkomaisten tuomareiden osallistumisen menettelyyn. 28. toukokuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1206/2001 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti oikeusministeriö hoitaa tehtäviä, jotka liittyvät saman asetuksen 17 artiklan nojalla esitettyjä pyyntöjä koskevien päätösten tekemiseen.

Videoneuvottelu olisi toteutettava sellaisen alueellisen tuomioistuimen tuomarin läsnä ollessa, joka on toimivaltainen todistelupaikassa, ja apuna olisi tarvittaessa oltava tulkki. Tuomarin on varmistettava kuultavan henkilön henkilöllisyys ja Romanian lainsäädännön perusperiaatteiden noudattaminen.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Ei. Oikeusapupyyntömenettelyssä voidaan kuulla todistajia tai muita asiaan liittyviä henkilöitä (kansainvälisestä oikeusavusta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annetun lain nro 189/2003 17 §).

Kansainvälisestä oikeusavusta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annetun lain nro 189/2003 26 §:n 2 momentin mukaan oikeusapupyyntö voidaan kuitenkin evätä, jos kuultavaa henkilöä ei voida kuulla todistajana joidenkin Romanian lainsäädäntöön perustuvien kieltojen vuoksi tai jos asiakirjoja, jotka on tarkoitus toimittaa tai tutkia, ei voida jakaa.

Lisäksi uuden siviiliprosessilain 315, 316 ja 317 §:n mukaan todistajina ei voida kuulla seuraavia henkilöitä: sukulaiset ja sukulaiset avioliiton kautta kolmas polvi mukaan lukien, aviopuolisot, entiset aviopuolisot, kihlatut tai avopuolisot, henkilöt, jotka ovat jonkun asianosaisen vihamiehiä tai joilla on jokin erityinen intressi johonkin asianosaiseen nähden, henkilöt, joilla ei ole oikeustoimikelpoisuutta, ja henkilöt, jotka on tuomittu väärästä valasta. Asianosaiset voivat kuitenkin sopia joko nimenomaisesti tai hiljaisesti, että todistajina voidaan kuulla myös seuraavia henkilöitä: sukulaiset ja sukulaiset avioliiton kautta kolmas polvi mukaan lukien, aviopuolisot, entiset aviopuolisot, kihlatut tai avopuolisot sekä henkilöt, jotka ovat jonkun asianosaisen vihamiehiä tai joilla on jokin erityinen intressi johonkin asianosaiseen nähden.

Tuomioistuimessa käsiteltävissä asioissa, jotka koskevat vanhemmuutta, avioeroa tai muita perhesuhteita, voidaan kuulla myös sukulaisia ja sukulaisia avioliiton kautta kolmas polvi mukaan lukien, lukuun ottamatta jälkeläisiä.

Seuraavat henkilöt on vapautettu todistajanlausunnon antamisesta:
1. papit, lääkärit, apteekkarit, asianajajat, julkiset notaarit, haastemiehet, sovittelijat, kätilöt ja sairaanhoitajat sekä kaikki muut sellaiset ammatinharjoittajat, joita lainsäädännön mukaan sitoo vaitiolovelvollisuus tai ammatillinen salassapitovelvollisuus niiden tosiseikkojen osalta, jotka ovat tulleet heidän tietoonsa työssä tai ammatillisia toimintoja harjoittaessa, senkin jälkeen, kun he ovat jo lopettaneet työskentelyn;
2. tuomarit, syyttäjät ja virkamiehet senkin jälkeen, kun he ovat jo lopettaneet työskentelyn, sellaisten salaisten seikkojen osalta, jotka ovat tulleet heidän tietoonsa viranhoidossa;
3. henkilöt, jotka vastauksillaan todennäköisesti saattavat itsensä, sukulaisensa tai sukulaisensa avioliiton kautta kolmas polvi mukaan lukien taikka aviopuolisonsa, entiset aviopuolisonsa, kihlattunsa tai avopuolisonsa alttiiksi rikosoikeudelliselle seuraamukselle tai julkiselle halveksunnalle.
Pappeja lukuun ottamatta näitä henkilöitä voidaan kuitenkin kuulla todistajina, jos asianosainen, jonka etujen mukainen vaitiolo- tai salassapitovelvollisuus on, vapauttaa heidät vaitiolovelvollisuudesta tai ammatillisesta salassapitovelvollisuudesta, jollei laissa toisin säädetä. Myös tuomareita, syyttäjiä ja virkamiehiä voidaan kuulla todistajina, jos viranomainen tai laitos, jossa he työskentelevät tai ovat työskennelleet, antaa tähän hyväksynnän.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu joitakin rajoituksia?

Ei ole. Kansainvälisestä oikeusavusta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annetun lain nro 189/2003 17 §:n mukaan oikeusapupyyntömenettelyssä voidaan kuulla todistajia tai muita asiaan liittyviä henkilöitä, hankkia asiakirjoja, laatia asiantuntijalausuntoja ja suorittaa tutkintaa tai hankkia muita asian ratkaisemiseksi tarvittavia asiakirjoja tai tietoja.

4 Onko olemassa rajoituksia, jotka koskevat paikkaa, jossa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Ei ole. Uuden siviiliprosessilain 16 §:n, 261 §:n 1 momentin ja 314 §:n mukaan asiaa käsittelevä tuomioistuin kuitenkin vastaanottaa todisteet. Jos todisteet voidaan objektiivisista syistä vastaanottaa vain sen paikkakunnan ulkopuolella, jossa tuomioistuimen toimipaikka on, todisteet voi vastaanottaa oikeusapupyyntömenettelyssä samanasteinen tai myös alemmanasteinen tuomioistuin, jos kyseisellä paikkakunnalla ei ole samanasteista tuomioistuinta. Tuomioistuin, jolle todisteiden vastaanottaminen on annettu tehtäväksi oikeusapupyyntömenettelyssä, vastaanottaa todisteet asianosaisten läsnä ollessa, tai myös näiden poissa ollessa, jos heidät on kutsuttu paikalle lainmukaisesti. Sillä on samat velvollisuudet kuin pyynnön esittäneellä tuomioistuimella noudatettavan menettelyn osalta. Sen sijaan todistajaa, joka ei sairauden tai muun vakavan esteen vuoksi voi saapua tuomioistuimeen, voidaan kuulla siellä, missä todistaja on. Todistajiin sovelletaan samaa kutsumismenettelyä kuin asianosaisiin.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua, ja jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Kyllä, tämä on sallittua oikeuslaitoksen organisaatiosta annetun lain nro 304/2004 (uudelleenjulkaistu) 13 §:n nojalla.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun esitetään 10–12 artiklan mukainen pyyntö ja b) kun todisteet vastaanotetaan välittömästi 17 artiklan mukaisesti?

a) romanian kielellä

b) romanian kielellä, koska pyynnön vastaanottaneen romanialaisen tuomioistuimen olisi laadittava kuulemisesta raportti, johon kirjataan kuulemisajankohta ja -paikka, kuultavan henkilön henkilöllisyys, tiedot valan vannomisesta, kuulemisen tekniset olosuhteet jne.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa tulkkauksen järjestämisestä näissä kahdessa erityyppisessä kuulemisessa ja mihin tulkit pitäisi sijoittaa?

Tulkkauksen järjestämisestä on vastuussa pyynnön esittänyt tuomioistuin kansainvälisestä oikeusavusta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annetun lain nro 189/2003 27 §:n mukaisesti. Pyynnön vastaanottanut romanialainen tuomioistuin voi tarvittaessa auttaa tulkin saamisessa Romaniassa toimittamalla pyynnön esittäneelle tuomioistuimelle luettelon tulkeista.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle? Paljonko tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille olisi jätettävä aikaa kuulemisajankohdasta päätettäessä, jotta se olisi riittävä?

Vähintään kuukausi ja enintään kolme kuukautta.

Tässä tapauksessa sovelletaan kansainvälisestä oikeudellisesta avusta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettua lakia nro 189/2003, tarkemmin sanottuna sen 25 §:n 3 momenttia. Romanialainen tuomioistuin ilmoittaa pyynnön esittäneelle oikeusviranomaiselle oikeusapupyyntömenettelyn ajankohdan ja paikan. Uuden siviiliprosessilain 261 §:n 4 momentin mukaan tuomioistuin, jolle todisteiden vastaanottaminen on annettu tehtäväksi oikeusapupyyntömenettelyssä, vastaanottaa todisteet asianosaisten läsnä tai myös poissa ollessa, jos heidät on kutsuttu paikalle lainmukaisesti. Sillä on samat velvollisuudet kuin pyynnön esittäneellä tuomioistuimella noudatettavan menettelyn osalta.

Koska suhteissa ulkomaisiin elimiin sovellettavia menettelyjä on kaksi (välittämismenettely todisteiden vastaanottamisessa), katsomme, että määräajan olisi käytännössä oltava vähintään kuukausi ja enintään kolme kuukautta, kun otetaan huomioon sovellettavat säännökset, jotka koskevat:

- oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa (asiakirjojen tiedoksianto) ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1348/2000 kumoamisesta 13 päivänä marraskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1393/2007 säädetyn tiedoksiantopyynnön täyttämistä; siihen olisi erityisesti sisällyttävä ainakin kuukauden määräaika, joka tarvitaan, jotta pyyntö suorittaa tiedoksianto postitse kirjattuna kirjeenä vastaanottotodistusta käyttäen voidaan tosiasiallisesti täyttää;

- pyynnön esittäneen tuomioistuimen velvoitteita täyttää pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen pyynnöt, jotka koskevat lisätietojen toimittamista tai ennakkomaksun maksamista / vakuuden asettamista jne., sellaisina kuin ne ilmenevät jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa 28 päivänä toukokuuta 2001 annetusta neuvoston asetuksesta (EY) N:o 1206/2001.

Syinä ovat pyynnön esittäneen tuomioistuimen tai todistajan kanssa käytävän kirjeenvaihdon kääntämiseen ja kirjeen ulkomaille lähettämiseen varattava aika, suuri työtaakka ja etenkin videoneuvottelun ajankohdasta sopiminen.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Kustannuksia ei voida arvioida, koska ne vaihtelevat ajankohdan ja maan mukaan. Kustannukset olisi korvattava tekemällä pankkisiirto muutoksenhakutuomioistuimen, joka on toissijainen hyväksyntäelin, tai alueellisen tuomioistuimen, joka on kolmas hyväksyntäelin, tilille. Pyynnön esittänyt ulkomainen tuomioistuin korvaa pyynnön vastaanottaneelle romanialaiselle tuomioistuimelle kustannukset, jotka aiheutuvat videoyhteydestä, yhteyden luomisesta pyynnön esittäneessä valtiossa, tulkkien palkkioista sekä todistajille ja asiantuntijoille maksettavista korvauksista. Se korvaa myös kustannukset, jotka aiheutuvat matkustamisesta pyynnön vastaanottaneeseen valtioon.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Kuultava henkilö olisi kutsuttava tuomioistuimeen samoin Romanian uuden siviiliprosessilain säännösten mukaisesti. Kyseiselle henkilölle olisi ilmoitettava, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta, pyynnön vastaanottaneen romanialaisen tuomioistuimen lähettämässä kutsussa, päätöksessä, jossa hyväksytään todisteiden vastaanottaminen pyynnön esittäneen tuomioistuimen toimesta, tai muussa asiakirjassa.

Uuden siviiliprosessilain 261 §:n 4 momentin mukaan tuomioistuin, jolle todisteiden vastaanottaminen on annettu tehtäväksi oikeusapupyyntömenettelyssä, vastaanottaa todisteet asianosaisten läsnä tai myös poissa ollessa, jos heidät on kutsuttu paikalle lainmukaisesti. Sillä on samat velvollisuudet kuin pyynnön esittäneellä tuomioistuimella noudatettavan menettelyn osalta.

11 Millä menettelyillä kuultavan henkilön henkilöllisyys varmistetaan?

Uuden siviiliprosessilain 318 §:n mukaisesti ennen lausunnon antamista tuomioistuimen presidentti pyytää todistajaa ilmoittamaan sukunimensä, etunimensä, ammattinsa, kotipaikkansa ja ikänsä sekä sen, onko hän jonkin asianosaisen sukulainen tai sukulainen avioliiton kautta ja jos on, niin miten läheistä sukua, ja onko hän jonkin asianosaisen palveluksessa. Tämän jälkeen presidentti muistuttaa todistajaa velvollisuudesta vannoa vala ja valan merkityksestä.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään 17 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Romanian uuden siviiliprosessilain 319 ja 320 §:n mukaan ennen kuulemistaan todistaja vannoo seuraavan valan: ”Vannon, että kerron totuuden enkä salaa mitään tiedossani olevaa seikkaa. Jumala minua auttakoon!”

Todistaja vannoo valan pitäen kättään ristin tai Raamatun päällä. Valan sanamuodossa mainitun jumalan nimitys vaihdetaan todistajan uskonnon mukaan. Edellä mainittuja ohjeita ei sovelleta todistajaan, jonka uskonto on jokin muu kuin kristinusko.

Todistaja, joka ei kuulu mihinkään uskontokuntaan, vannoo seuraavan valan: ”Vannon kunniani ja omantuntoni kautta, että kerron totuuden enkä en salaa mitään tiedossani olevaa seikkaa.”

Todistajat, jotka eivät vanno valaa omaantuntoon tai uskontoon liittyvistä syistä, lausuvat tuomioistuimessa seuraavat sanat: ”Sitoudun kertomaan totuuden ja olla salaamatta mitään tiedossani olevaa seikkaa.”

Luku- ja kirjoitustaitoiset mykät ja kuuromykät henkilöt vannovat valan allekirjoittamalla litteroidun valatekstin, kuulovammaiset henkilöt lausuvat valan ja luku- ja kirjoitustaidottomat henkilöt vannovat valan käyttämällä merkkejä tulkin avustuksella.

Kun todistaja on vannonut valan, presidentti muistuttaa todistajaa siitä, että jos hän ei kerro totuutta, hän syyllistyy väärän valan antamiseen, joka on rikos.

Kaikki nämä seikat sisältyvät kirjalliseen lausumaan.

Alle 14-vuotiaita lapsia, joilla ei ole päätöksentekovalmiuksia kuulemisajankohtana, voidaan kuulla ilman valaa. Tuomioistuin kuitenkin muistuttaa heitä siitä, että heidän olisi kerrottava totuus, ja ottaa huomioon heidän erityisasemansa todistajanlausuntoa arvioidessaan.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja huolehtia mahdollisista teknisistä ongelmista?

Yhteyshenkilö voi olla muutoksenhakutuomioistuimen IT-asiantuntija, tuomioistuimen virkailija tai tuomari. Noin 144:ssä 244 tuomioistuimesta on videoneuvottelulaitteet. Kussakin näistä 144 tuomioistuimesta on kahdet videoneuvottelulaitteet.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Päivitetty viimeksi: 31/05/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun avulla - Slovenia

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet välittömästi vastaan? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Todisteita voidaan vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet välittömästi vastaan. Siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa sovelletaan siviiliprosessilain (Zakon o pravdnem postopku, ZPP) 114 a §:ää, jossa säädetään, että tuomioistuin voi asianosaisten suostumuksella sallia, että asianosaiset ja heidän edustajansa ovat kuulemisen aikana muualla ja suorittavat prosessitoimet sieltä, jos kuulemispaikan ja sen paikan tai niiden paikkojen, joissa asianosaiset ja heidän edustajansa ovat, välillä on molemminpuolinen ääni- ja kuvayhteys. Tuomioistuin voi tällä ehdolla päättää, että se ottaa todisteita vastaan myös kuulemalla asianosaisia ja todistajia sekä kuulemalla asiantuntijoita todistajina.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla asianosaisia ja todistajia, ja myös asiantuntijoita voidaan kuulla todistajina tällä tavoin. Asianosaiset ja heidän edustajansa (esim. asianajaja) voivat suorittaa kaikki prosessitoimet videoneuvottelun välityksellä.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu joitakin rajoituksia?

Periaatteessa asianosaiset ja heidän edustajansa voivat suorittaa kaikki prosessitoimet etäyhteyttä käyttäen. Sen sijaan mahdollisuus vastaanottaa todisteita videoneuvottelun välityksellä rajoitetaan siviiliprosessilaissa vain erikseen mainittuihin todistelukeinoihin (asianosaisten ja todistajien kuuleminen sekä asiantuntijoiden kuuleminen todistajina). Näin ollen videoneuvottelun välityksellä ei ole mahdollista vastaanottaa todisteita havainnoimalla tai asiakirjojen muodossa.

4 Onko olemassa rajoituksia, jotka koskevat paikkaa, jossa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Periaatteessa asianosaiset ja heidän edustajansa voivat suorittaa kaikki prosessitoimet etäältä. Paikkaa koskevia rajoituksia ei ole.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua, ja jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Siviiliprosessilain 125 a § sisältää oikeusperustan kuulemisen nauhoittamiselle. Kyseisen säännöksen mukaan oikeudenistuntoa johtava tuomari voi käyttää harkintavaltaansa ja päättää, että kuuleminen nauhoitetaan. Asianosainen ei 114 a §:n mukaan voi vaatia videoneuvottelun järjestämistä. Vaikka tuomioistuin tekee aloitteen videoneuvottelun järjestämisestä, siihen on saatava asianosaisten suostumus. Videoneuvottelun järjestämistä koskeva päätös on tehtävä riittävän ajoissa ennen kyseistä kuulemista ottaen huomioon, että teknisiin valmisteluihin tarvitaan aikaa ja että asianosaisten on saatava ennakolta tietää, onko heidän tultava tuomioistuimeen.

Vuodesta 2011 lukien jokaisessa Slovenian aluetuomioistuimessa (okrožno sodišče, 11 paikkakunnalla) on vähintään yhdessä oikeussalissa videoneuvotteluihin ja niiden nauhoittamiseen tarvittavat laitteet. Nauhoittaa voidaan ääntä tai kuvaa tai molempia. Käytettävissä on myös kolme liikkuvaa videoneuvottelulaitteistoa. Tuomioistuimet voivat käyttää niitä myös paikallistuomioistuimissa (okrajno sodišče) tai muissa tuomioistuimissa. Koska videoneuvottelu muodostetaan keskusyhteyspisteen kautta, kaikki videoneuvottelut voidaan myös tuomarin määräyksestä nauhoittaa.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun esitetään 10–12 artiklan mukainen pyyntö ja b) kun todisteet vastaanotetaan välittömästi 17 artiklan mukaisesti?

Pyynnön vastaanottanut tuomioistuin suorittaa kuulemisen asetuksen 10–12 artiklan mukaisesti tuomioistuimen virallisella kielellä (sloveeni sekä vähemmistökielet italia ja unkari niillä alueilla, joilla kyseiset kielet ovat virallisessa tuomioistuinkäytössä) ja tarvittaessa tulkattuna asianosaisten tai muiden menettelyyn osallistuvien ymmärtämälle kielelle, jos he tätä pyytävät tai jos tuomioistuin toteaa, että asianosaiset tai muut menettelyyn osallistuvat eivät ymmärrä sloveenia.

Pyynnön esittänyt jäsenvaltio suorittaa välittömän kuulemisen asetuksen 17 artiklan mukaisesti. Tässä tapauksessa kuuleminen voidaan suorittaa vieraalla kielellä, kunhan järjestetään tulkkaus kielelle, jota asianosaiset tai muut menettelyyn osallistuvat ymmärtävät.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa tulkkauksen järjestämisestä näissä kahdessa erityyppisessä kuulemisessa ja mihin tulkit pitäisi sijoittaa?

Jos käytetään tulkkausta, sen voi järjestää yhtä hyvin pyynnön vastaanottanut kuin pyynnön esittänyt tuomioistuin (tuomioistuinten on sovittava asiasta keskenään). Tulkit voivat olla pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen tiloissa, pyynnön esittäneen tuomioistuimen tiloissa tai jossain muualla.

Käytännössä tulkit ovat siellä, missä tulkkausta tarvitseva henkilökin, eli pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen tiloissa, jos pyynnön esittänyt tuomioistuin suorittaa kuulemisen omalla kielellään asetuksen 17 artiklan mukaisesti, tai pyynnön esittäneen tuomioistuimen tiloissa, jos pyynnön vastaanottanut tuomioistuin järjestää kuulemisen asetuksen 10–12 artiklan mukaisesti.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle? Paljonko tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille olisi jätettävä aikaa kuulemisajankohdasta päätettäessä, jotta se olisi riittävä?

Henkilölle, jota on tarkoitus kuulla, on lähetettävä henkilökohtainen kirjallinen kutsu. Kutsussa on mainittava muun muassa kuulemispaikka ja -aika. Tiettyjä todistajia voidaan vanhuuden, sairauden tai vakavan ruumiinvamman vuoksi kuulla heidän kotonaan. Siviiliprosessilaissa ei säädetä, kuinka paljon aikaisemmin kutsu on lähetettävä, mutta asianosaisilla on oltava kutsun saatuaan vähintään 15 päivää aikaa valmistautua kuulemiseen. Määräaikaa ei sovelleta, jos asianosainen kutsutaan todistajaksi.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Siviiliprosessilain 153 §:n mukaan todisteiden vastaanottamista pyytävän asianosaisen on talletettava rahasumma todisteiden vastaanottamisesta aiheutuvien kulujen kattamiseksi. Jos molemmat asianosaiset pyytävät todisteiden vastaanottamista, tuomioistuin päättää, että kumpikin asianosainen tallettaa yhtä suuren osan. Kulut jaetaan asian ratkaisun mukaan.

Videoneuvottelu on Sloveniassa maksutonta.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Siviiliprosessilaissa ei ole säädetty lisävaatimuksista.

11 Millä menettelyillä kuultavan henkilön henkilöllisyys varmistetaan?

Todistajia pyydetään ennen kuulemista kertomaan etu- ja sukunimensä, isänsä nimi, ammattinsa, asuinpaikkansa, syntymäpaikkansa, ikänsä ja suhteensa asianosaisiin (siviiliprosessilain 238 §:n 3 momentti).

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään 17 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Siviiliprosessilaissa ei tunneta valan vannomista. Lain 238 §:n mukaan tuomioistuin varoittaa todistajia ennen kuulemisen aloittamista, että heidän on puhuttava totta eivätkä he saa salata mitään, ja kertoo väärän todistuksen seurauksista.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja huolehtia mahdollisista teknisistä ongelmista?

Siviiliprosessilaissa ei ole tästä säännöksiä.

Käytännössä vähintään viikkoa ennen videoneuvottelua testataan, että yhteys toimii ja että sen laatu on riittävä, ja korjataan mahdolliset puutteet. Testaamalla laitteet etukäteen varmistetaan, että teknikko, joka on kuulemisessa paikalla, voi käyttää videoneuvottelulaitteita ongelmitta. Tuomioistuimet antavat toisilleen videoneuvottelun teknisestä puolesta vastaavien henkilöiden yhteystiedot joko pyynnön esittämisen yhteydessä tai sen jälkeen.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Siviiliprosessilaissa ei ole tästä säännöksiä.

Käytännössä pyynnön esittävä tuomioistuin lähettää pyynnön vastaanottavalle tuomioistuimelle pyynnön yhteydessä lomakkeen, jossa on videoneuvottelujärjestelmän tekniset tiedot ja videoneuvottelun tekniikasta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot. Molemmilla tuomioistuimilla on oltava tiedossaan videoneuvottelujärjestelmä, yhteystyyppi (ISDN, IP), yhteysnopeus, osoite (puhelinnumero), kieli, jolla testi suoritetaan, testiajankohta ja mahdollinen aikaero sekä tekniikasta vastaavan henkilön yhteystiedot.

Päivitetty viimeksi: 16/03/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun avulla - Slovakia

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet välittömästi vastaan? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Slovakian lainsäädännössä ei ole erityisiä sääntöjä todisteiden hankkimisesta siten, että menettelyyn osallistuu tuomioistuin pyynnön vastaanottaneesta jäsenvaltiosta, mutta säännökset eivät toisaalta myöskään estä tuomioistuinta toimimasta näin. Menettelysääntöjen mukaan tuomioistuin vastaanottaa todisteita istuntokäsittelyssä ja tarvittaessa myös sen ulkopuolella (siviiliprosessilain 122 §). Tuomioistuin voi asianomaisten suostumuksella järjestää suullisen käsittelyn videoneuvottelun tai muun viestintätekniikan välityksellä (siviiliprosessilain 116 §:n 6 momentti). Menettelyn osapuolilla on periaatteessa oikeus olla läsnä todisteita vastaanotettaessa.

Todisteiden vastaanottamiselle videoneuvottelun välityksellä ei ole edellä mainittujen lisäksi muita erityisiä menettelyjä. Näin ollen sovelletaan asetusta todisteiden vastaanottamisesta (Nariadenie o výkone dôkazu), siviiliprosessilakia (Občiansky súdny poriadok) ja johdannaista lainsäädäntöä eli tuomioistuinten hallinto- ja menettelysääntöjä (Spravovací a kancelársky poriadok pre súdy) (Slovakian oikeusministeriön asetus 543, annettu 11. marraskuuta 2005, piirituomioistuinten, alueoikeuksien ja erikois- ja sotilastuomioistuinten hallinnosta ja menettelyistä).

Kaikki muut kysymykset on ratkaistava kyseessä olevien tuomioistuinten välisellä sopimuksella Euroopan oikeudellisen verkoston avustuksella.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Slovakian lainsäädäntö ei aseta rajoituksia sille, ketä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä. Siviiliprosessilain 125 §:n mukaan todisteina voidaan käyttää kaikkia keinoja, joiden avulla voidaan määrittää asian tosiseikat. Erityisesti voidaan kuulla osapuolia, todistajia ja asiantuntijoita.

Siviiliprosessilain 124 §:n mukaan todisteet on vastaanotettava noudattaen velvoitetta pitää turvallisuusluokitellut tiedot salassa.

Jos tuomioistuin päättää ottaa huomioon alaikäisen antaman lausunnon, sen on siviiliprosessilain 100 §:n 3 momentin mukaan varmistettava lausunto alaikäisen edustajalta tai lasten sosiaalisoikeudellisesta suojelusta ja sosiaalisesta edunvalvonnasta vastaavalta toimivaltaiselta viranomaiselta taikka kuulemalla alaikäistä myös ilman vanhempien läsnäoloa. Käytännön rajoitukset riippuisivat ymmärrettävästi lapsen iästä ja tavasta, jolla tuomioistuin on päättänyt kuulla häntä.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu joitakin rajoituksia?

Ei ole, lukuun ottamatta videoneuvottelun luonteesta johtuvia rajoituksia (esim. videoneuvottelun soveltumattomuus paikkatutkintaan).

4 Onko olemassa rajoituksia, jotka koskevat paikkaa, jossa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Todisteet otetaan vastaan pääsääntöisesti istuntokäsittelyssä (siviiliprosessilain 122 §), joka pidetään yleensä tuomioistuimen tiloissa (tuomioistuinten hallinto- ja menettelysääntöjen 25 § yhdessä 35 §:n kanssa) Henkilöiden kuuleminen olisi teknisistä syistä vaikeasti toteutettavissa muualla.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua, ja jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Videoneuvotteluun käytettävä välineistö mahdollistaa myös videoneuvottelun tallentamisen. Siviiliprosessilain 166 §:n 6 momentin mukaan videoneuvottelun välityksellä käytävälle suulliselle käsittelylle tarvitaan kuitenkin menettelyn osapuolten suostumus. Jos osapuolet eivät anna suostumustaan, sovelletaan yleensä siviiliprosessilain 44a §:ä, jonka mukaan käsittely voidaan tallentaa käyttämällä äänentallennusta. Tällä tavoin tehty tallenne sisällytetään osaksi tuomioistuimen asiakirja-aineistoa.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun esitetään 10–12 artiklan mukainen pyyntö ja b) kun todisteet vastaanotetaan välittömästi 17 artiklan mukaisesti?

Tästä seikasta ei säädetä erikseen siltä osin kuin se liittyy todisteiden vastaanottamiseen ulkomailla tai videoneuvottelun välityksellä. Yleisten sääntöjen mukaan Slovakian tuomioistuinkäsittelyt käydään aina maan virallisella kielellä ja tarvittaessa huolehditaan tulkkauksesta.

Oletuksena on, että jos tuomioistuin osallistuu yhteistyössä todisteiden vastaanottamiseen, kuulemisesta huolehtii pyynnön vastaanottanut tuomioistuin omalla kielellään. Jos tuomioistuin vastaanottaa todisteita suoraan 17 artiklan mukaisesti, tämä tapahtuu sen omalla kielellä.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa tulkkauksen järjestämisestä näissä kahdessa erityyppisessä kuulemisessa ja mihin tulkit pitäisi sijoittaa?

Slovakian lainsäädännössä ei ole säännöksiä näistä kysymyksistä. Asiasta päätetään tapauskohtaisesti asianomaisten tuomioistuinten välisellä sopimuksella.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle? Paljonko tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille olisi jätettävä aikaa kuulemisajankohdasta päätettäessä, jotta se olisi riittävä?

Slovakian lainsäädäntö ei sisällä säännöksiä, jotka koskisivat erityisesti näitä kysymyksiä. Asiaan sovelletaan yleisiä sääntöjä oikeudenkäynnin suorittamisesta ja todistajien ja osapuolten kutsumisesta kuultaviksi. Tuomioistuin vastaanottaa todisteet pääsääntöisesti istuntokäsittelyssä (siviiliprosessilain 122 §), ja haaste on toimitettava riittävän ajoissa siten, että käyttöön jää tuomioistuinkäsittelyn valmisteluun varattu lakisääteinen määräaika (tuomioistuinten hallinto- ja menettelysääntöjen 46/3 §), joka on ”pääsääntöisesti vähintään viisi päivää ennen kuin käsittelyn on määrä alkaa” (siviiliprosessilain 115 §:n 2 momentti).

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Slovakian tuomioistuimet eivät veloita kuluja itse videoneuvottelusta.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Slovakian lainsäädäntö ei sisällä säännöksiä, jotka koskisivat erityisesti tätä kysymystä. Yleisesti pätee, että tuomioistuimen on kuulemisen alussa kerrottava kuultavalle henkilölle tälle kuuluvista menettelyllisistä oikeuksista ja velvoitteista lukuun ottamatta tapauksia, joissa henkilöä edustaa asianajaja (siviiliprosessilain 5 §).

11 Millä menettelyillä kuultavan henkilön henkilöllisyys varmistetaan?

Slovakian lainsäädäntö ei sisällä säännöksiä, jotka koskisivat erityisesti tätä kysymystä. Käytännön menettelystä päätetään tapauskohtaisesti asianomaisten tuomioistuinten välisellä sopimuksella. Asiaan sovelletaan yleisiä sääntöjä kuultavien henkilöiden henkilöllisyyden tarkistamiseksi. Näiden sääntöjen mukaan kuulemisen alussa on tarkistettava todistajan henkilöllisyys ja selvitettävä olosuhteet, jotka voivat vaikuttaa hänen uskottavuuteensa (sukulaissuhteet jne.; siviiliprosessilain 126 §:n 2 momentti).

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään 17 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Slovakian lainsäädäntö sisältää tätä kysymystä koskevia erityisiä säännöksiä ainoastaan rikosoikeudellisissa (ei siviilioikeudellisissa) asioissa.

Siviiliprosessilain 126 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuin kertoo kuitenkin todistajalle kuulemisen alussa todistajanlausunnon merkityksestä, hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan (kertoa totuus mitään salaamatta) ja väärän valan antamisesta aiheutuvista rikosoikeudellisista seuraamuksista. On huomattava, ettei kyseinen sääntö (väärä vala) koske menettelyn osapuolia.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja huolehtia mahdollisista teknisistä ongelmista?

Kaikissa Slovakian tuomioistuimissa toimii hallintovirkailija, joka vastaa videoyhteyden testaamisesta, kuulemisen ajankohdasta sopimisesta jne. Virkailijalla on koulutus videoneuvotteluvälineistön käyttöön. Ongelmatapauksissa virkailija ottaa yhteyttä tuomioistuimen tekniseen henkilöstöön ja varmistaa, että kuulemispäivänä paikalla on teknikko.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Tekniset tiedot yhteyden luomiseksi pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen laitteisiin.

Päivitetty viimeksi: 14/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun avulla - Suomi

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet välittömästi vastaan? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Molemmat menettelyt ovat mahdollisia. Pyynnössä tulisi mainita selkeästi kumpaa menettelyä pyynnön esittänyt tuomioistuin tarkoittaa.

Kun esitetään asetuksen 10-12 artiklan mukainen pyyntö, kuulemiseen sovelletaan todistelua koskevia oikeudenkäymiskaaren säännöksiä.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa ei ole tällaisia rajoituksia. Videon välityksellä voidaan kuulla myös asiantuntijoita ja asianosaisia.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu joitakin rajoituksia?

Ei ole.

4 Onko olemassa rajoituksia, jotka koskevat paikkaa, jossa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Ei ole.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua, ja jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen tallentaminen ei ole kiellettyä, mutta sitä varten tarvittavia laitteita ei ole käytettävissä kaikissa tuomioistuimissa. Asiaa tulisi erikseen tiedustella pyyntöä esitettäessä.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun esitetään 10–12 artiklan mukainen pyyntö ja b) kun todisteet vastaanotetaan välittömästi 17 artiklan mukaisesti?

Kun esitetään 10-12 artiklan mukainen pyyntö, kuuleminen toteutetaan suomen- tai ruotsinkielellä. Kun noudatetaan 17 artiklan mukaista välitöntä kuulemista, pyynnön esittänyt tuomioistuin valitsee käytettävän kielen.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa tulkkauksen järjestämisestä näissä kahdessa erityyppisessä kuulemisessa ja mihin tulkit pitäisi sijoittaa?

Kun esitetään 10-12 artiklan mukainen pyyntö, tulkkien järjestämisestä ja sijoittamisesta voidaan sopia pyynnön esittävän ja pyynnön vastaanottavan tuomioistuimen välillä. Kun esitetään 17 artiklan mukainen pyyntö, pyynnön esittänyt tuomioistuin huolehtii itse tulkkien hankkimisesta ja sijoittamisesta.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle? Paljonko tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille olisi jätettävä aikaa kuulemisajankohdasta päätettäessä, jotta se olisi riittävä?

Kun esitetään 10-12 artiklan mukainen pyyntö, pyynnön vastaanottanut tuomioistuin lähettää kuultavalle kirjallisen kutsun tulla kuultavaksi. Olisi suotavaa, että tiedoksiannosta kuulemisajankohtaan olisi vähintään 2-3 viikkoa aikaa. Jos esitetään 17 artiklan mukainen pyyntö, pyynnön esittänyt tuomioistuin huolehtii tiedoksiannosta ja järjestelyistä.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Kun henkilöä kuullaan asetuksen 10-12 artiklan mukaisesti tuomioistuimessa, jossa on videolaitteet, videoneuvottelun käytöstä ei yleensä aiheudu erillisiä kustannuksia. Kun henkilöä kuullaan 17 artiklan mukaisesti muualla kuin tuomioistuimessa, pyynnön esittänyt tuomioistuin huolehtii videoneuvottelun kustannuksista.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Asetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaan pyynnön esittäneen tuomioistuimen on ilmoitettava kyseiselle henkilölle, että todeisteiden vastaanottaminen tapahtuu vapaaehtoiselta pohjalta.

11 Millä menettelyillä kuultavan henkilön henkilöllisyys varmistetaan?

Kun esitetään 10-12 artiklan mukainen pyyntö, pyynnön vastaanottanut tuomioistuin selvittää kuultavan henkilöllisyyden ja varmistaa sen tarvittaessa henkilöllisyystodistuksesta tai passista. Kun esitetään 17 artiklan mukainen pyyntö, pyytävän tuomioistuimen on varmistettava itse kuultavan henkilöllisyys.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään 17 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Mitään erityisiä valan vannomiseen liittyviä edellytyksiä ei sovelleta 17 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa. Vala vannotaan noudattaen todistajaa kuulevan tuomioistuimen lainsäädäntöä.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja huolehtia mahdollisista teknisistä ongelmista?

Pyynnön vastaanottanut tuomioistuin ilmoittaa yhteyshenkilön tätä varten.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

- Pyynnön esittävän tuomioistuimen olisi hyvä ilmoittaa yhteyshenkilö selä teknisiä järjestelyjä että asiakohtaisia (juridisia) kysymyksiä varten.

- Pyynnössä tulisi mainita yhteyshenkilön sellaiset yhteystiedot (sähköposti ja/tai puhelinnumero), josta hänet tavoittaa myös kuulemisen aikana esimerkiksi jos videoyhteyden kanssa on ongelmia.

- Mikäli valtioiden välillä on aikaeroa, pyynnössä tulisi ilmoittaa onko tarkoitettu kuulemisajankohta pyynnön esittävän valtion aikaa vai pyynnön vastaanottavan valtion aikaa.

Päivitetty viimeksi: 13/08/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun avulla - Ruotsi

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet välittömästi vastaan? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Todisteita voidaan vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet välittömästi vastaan.

Siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvaa todisteiden vastaanottamista koskevasta EY:n asetuksesta annetun lain (2003:493) 5 §:stä käy ilmi, että todisteiden vastaanottamisesta huolehtii käräjäoikeus ja että oikeudenkäyntikaaren säännöksiä todisteiden vastaanottamisesta pääkäsittelyn ulkopuolella (rättegångsbalken, 35 luku, 8–11 §) sovelletaan siinä tapauksessa, että asetuksesta ei muuta johdu.

Niihin tapauksiin, joihin ei voida soveltaa todisteiden vastaanottamista koskevaa asetusta, sovelletaan muiden lakien säännöksiä, esim. lakia (1946:816) todisteiden vastaanottamisesta ulkomaista tuomioistuinta varten.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Kaikkia asiassa kuultavia asianosaisia voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu joitakin rajoituksia?

Ei ole mitään erityisiä rajoituksia.

4 Onko olemassa rajoituksia, jotka koskevat paikkaa, jossa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Todisteiden vastaanottamisesta huolehtii käräjäoikeus. Muutoin ei ole mitään erityisiä rajoituksia.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua, ja jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Kyllä, se on sallittua ja siihen tarvittavat laitteet ovat käytettävissä.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun esitetään 10–12 artiklan mukainen pyyntö ja b) kun todisteet vastaanotetaan välittömästi 17 artiklan mukaisesti?

a)      Kuuleminen pidetään ruotsiksi, mutta tuomioistuin voi käyttää tulkkia.

b)      Riippuu pyynnön esittäneen valtion säännöistä.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa tulkkauksen järjestämisestä näissä kahdessa erityyppisessä kuulemisessa ja mihin tulkit pitäisi sijoittaa?

Silloin kun kuuleminen pidetään Ruotsissa, tulkkauksesta päättää ruotsalainen tuomioistuin.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle? Paljonko tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille olisi jätettävä aikaa kuulemisajankohdasta päätettäessä, jotta se olisi riittävä?

Henkilölle, jota on tarkoitus kuulla, on lähetettävä henkilökohtainen kutsu. Kutsussa on mainittava aika ja paikka. Lainsäädännössä ei ole säädetty siitä, kuinka paljon aikaa on jätettävä tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Jos ruotsalainen tuomioistuin sitä pyytää, pyynnön esittäneen tuomioistuimen on vastattava asiantuntijoiden ja tulkkien kuluista ja kuluista, joita syntyy, kun pyyntö toteutetaan erityistä menettelyä noudattaen tai kun käytetään video- ja puhelinneuvottelujen kaltaista viestintätekniikka (ks. todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 18 artiklan 2 kohta ja 10 artiklan 3 ja 4 kohta).

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Pyynnön esittäneen tuomioistuimen on annettava kuultavalle henkilölle tieto siitä, että todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 17 artiklan mukainen kuuleminen pidetään vapaaehtoiselta pohjalta.

11 Millä menettelyillä kuultavan henkilön henkilöllisyys varmistetaan?

Henkilöllisyyden varmistamiseen ei ole mitään erikseen säädettyä menettelyä.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään 17 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Pääsääntöisesti sovelletaan valan vannomista koskevia kansallisia sääntöjä, eikä 17 artiklan soveltamiseen ole mitään erityisiä ehtoja tai vaatimuksia.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja huolehtia mahdollisista teknisistä ongelmista?

Jokaisella tuomioistuimella on käytettävissään henkilöstöä, joka osaa käyttää videoneuvottelulaitteita.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Lisätietoja ei yleensä tarvita.

Päivitetty viimeksi: 02/06/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.