1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet välittömästi vastaan? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?
Todisteita voidaan vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet välittömästi vastaan. Siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa sovelletaan siviiliprosessilain (Zakon o pravdnem postopku, ZPP) 114 a §:ää, jossa säädetään, että tuomioistuin voi asianosaisten suostumuksella sallia, että asianosaiset ja heidän edustajansa ovat kuulemisen aikana muualla ja suorittavat prosessitoimet sieltä, jos kuulemispaikan ja sen paikan tai niiden paikkojen, joissa asianosaiset ja heidän edustajansa ovat, välillä on molemminpuolinen ääni- ja kuvayhteys. Tuomioistuin voi tällä ehdolla päättää, että se ottaa todisteita vastaan myös kuulemalla asianosaisia ja todistajia sekä kuulemalla asiantuntijoita todistajina.
2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?
Videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla asianosaisia ja todistajia, ja myös asiantuntijoita voidaan kuulla todistajina tällä tavoin. Asianosaiset ja heidän edustajansa (esim. asianajaja) voivat suorittaa kaikki prosessitoimet videoneuvottelun välityksellä.
3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu joitakin rajoituksia?
Periaatteessa asianosaiset ja heidän edustajansa voivat suorittaa kaikki prosessitoimet etäyhteyttä käyttäen. Sen sijaan mahdollisuus vastaanottaa todisteita videoneuvottelun välityksellä rajoitetaan siviiliprosessilaissa vain erikseen mainittuihin todistelukeinoihin (asianosaisten ja todistajien kuuleminen sekä asiantuntijoiden kuuleminen todistajina). Näin ollen videoneuvottelun välityksellä ei ole mahdollista vastaanottaa todisteita havainnoimalla tai asiakirjojen muodossa.
4 Onko olemassa rajoituksia, jotka koskevat paikkaa, jossa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?
Periaatteessa asianosaiset ja heidän edustajansa voivat suorittaa kaikki prosessitoimet etäältä. Paikkaa koskevia rajoituksia ei ole.
5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua, ja jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?
Siviiliprosessilain 125 a § sisältää oikeusperustan kuulemisen nauhoittamiselle. Kyseisen säännöksen mukaan oikeudenistuntoa johtava tuomari voi käyttää harkintavaltaansa ja päättää, että kuuleminen nauhoitetaan. Asianosainen ei 114 a §:n mukaan voi vaatia videoneuvottelun järjestämistä. Vaikka tuomioistuin tekee aloitteen videoneuvottelun järjestämisestä, siihen on saatava asianosaisten suostumus. Videoneuvottelun järjestämistä koskeva päätös on tehtävä riittävän ajoissa ennen kyseistä kuulemista ottaen huomioon, että teknisiin valmisteluihin tarvitaan aikaa ja että asianosaisten on saatava ennakolta tietää, onko heidän tultava tuomioistuimeen.
Vuodesta 2011 lukien jokaisessa Slovenian aluetuomioistuimessa (okrožno sodišče, 11 paikkakunnalla) on vähintään yhdessä oikeussalissa videoneuvotteluihin ja niiden nauhoittamiseen tarvittavat laitteet. Nauhoittaa voidaan ääntä tai kuvaa tai molempia. Käytettävissä on myös kolme liikkuvaa videoneuvottelulaitteistoa. Tuomioistuimet voivat käyttää niitä myös paikallistuomioistuimissa (okrajno sodišče) tai muissa tuomioistuimissa. Koska videoneuvottelu muodostetaan keskusyhteyspisteen kautta, kaikki videoneuvottelut voidaan myös tuomarin määräyksestä nauhoittaa.
6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun esitetään 10–12 artiklan mukainen pyyntö ja b) kun todisteet vastaanotetaan välittömästi 17 artiklan mukaisesti?
Pyynnön vastaanottanut tuomioistuin suorittaa kuulemisen asetuksen 10–12 artiklan mukaisesti tuomioistuimen virallisella kielellä (sloveeni sekä vähemmistökielet italia ja unkari niillä alueilla, joilla kyseiset kielet ovat virallisessa tuomioistuinkäytössä) ja tarvittaessa tulkattuna asianosaisten tai muiden menettelyyn osallistuvien ymmärtämälle kielelle, jos he tätä pyytävät tai jos tuomioistuin toteaa, että asianosaiset tai muut menettelyyn osallistuvat eivät ymmärrä sloveenia.
Pyynnön esittänyt jäsenvaltio suorittaa välittömän kuulemisen asetuksen 17 artiklan mukaisesti. Tässä tapauksessa kuuleminen voidaan suorittaa vieraalla kielellä, kunhan järjestetään tulkkaus kielelle, jota asianosaiset tai muut menettelyyn osallistuvat ymmärtävät.
7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa tulkkauksen järjestämisestä näissä kahdessa erityyppisessä kuulemisessa ja mihin tulkit pitäisi sijoittaa?
Jos käytetään tulkkausta, sen voi järjestää yhtä hyvin pyynnön vastaanottanut kuin pyynnön esittänyt tuomioistuin (tuomioistuinten on sovittava asiasta keskenään). Tulkit voivat olla pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen tiloissa, pyynnön esittäneen tuomioistuimen tiloissa tai jossain muualla.
Käytännössä tulkit ovat siellä, missä tulkkausta tarvitseva henkilökin, eli pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen tiloissa, jos pyynnön esittänyt tuomioistuin suorittaa kuulemisen omalla kielellään asetuksen 17 artiklan mukaisesti, tai pyynnön esittäneen tuomioistuimen tiloissa, jos pyynnön vastaanottanut tuomioistuin järjestää kuulemisen asetuksen 10–12 artiklan mukaisesti.
8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle? Paljonko tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille olisi jätettävä aikaa kuulemisajankohdasta päätettäessä, jotta se olisi riittävä?
Henkilölle, jota on tarkoitus kuulla, on lähetettävä henkilökohtainen kirjallinen kutsu. Kutsussa on mainittava muun muassa kuulemispaikka ja -aika. Tiettyjä todistajia voidaan vanhuuden, sairauden tai vakavan ruumiinvamman vuoksi kuulla heidän kotonaan. Siviiliprosessilaissa ei säädetä, kuinka paljon aikaisemmin kutsu on lähetettävä, mutta asianosaisilla on oltava kutsun saatuaan vähintään 15 päivää aikaa valmistautua kuulemiseen. Määräaikaa ei sovelleta, jos asianosainen kutsutaan todistajaksi.
9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?
Siviiliprosessilain 153 §:n mukaan todisteiden vastaanottamista pyytävän asianosaisen on talletettava rahasumma todisteiden vastaanottamisesta aiheutuvien kulujen kattamiseksi. Jos molemmat asianosaiset pyytävät todisteiden vastaanottamista, tuomioistuin päättää, että kumpikin asianosainen tallettaa yhtä suuren osan. Kulut jaetaan asian ratkaisun mukaan.
Videoneuvottelu on Sloveniassa maksutonta.
10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?
Siviiliprosessilaissa ei ole säädetty lisävaatimuksista.
11 Millä menettelyillä kuultavan henkilön henkilöllisyys varmistetaan?
Todistajia pyydetään ennen kuulemista kertomaan etu- ja sukunimensä, isänsä nimi, ammattinsa, asuinpaikkansa, syntymäpaikkansa, ikänsä ja suhteensa asianosaisiin (siviiliprosessilain 238 §:n 3 momentti).
12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään 17 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?
Siviiliprosessilaissa ei tunneta valan vannomista. Lain 238 §:n mukaan tuomioistuin varoittaa todistajia ennen kuulemisen aloittamista, että heidän on puhuttava totta eivätkä he saa salata mitään, ja kertoo väärän todistuksen seurauksista.
13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja huolehtia mahdollisista teknisistä ongelmista?
Siviiliprosessilaissa ei ole tästä säännöksiä.
Käytännössä vähintään viikkoa ennen videoneuvottelua testataan, että yhteys toimii ja että sen laatu on riittävä, ja korjataan mahdolliset puutteet. Testaamalla laitteet etukäteen varmistetaan, että teknikko, joka on kuulemisessa paikalla, voi käyttää videoneuvottelulaitteita ongelmitta. Tuomioistuimet antavat toisilleen videoneuvottelun teknisestä puolesta vastaavien henkilöiden yhteystiedot joko pyynnön esittämisen yhteydessä tai sen jälkeen.
14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?
Siviiliprosessilaissa ei ole tästä säännöksiä.
Käytännössä pyynnön esittävä tuomioistuin lähettää pyynnön vastaanottavalle tuomioistuimelle pyynnön yhteydessä lomakkeen, jossa on videoneuvottelujärjestelmän tekniset tiedot ja videoneuvottelun tekniikasta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot. Molemmilla tuomioistuimilla on oltava tiedossaan videoneuvottelujärjestelmä, yhteystyyppi (ISDN, IP), yhteysnopeus, osoite (puhelinnumero), kieli, jolla testi suoritetaan, testiajankohta ja mahdollinen aikaero sekä tekniikasta vastaavan henkilön yhteystiedot.
