Todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun avulla

Puola
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet välittömästi vastaan? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Puolassa on mahdollista ottaa todisteita vastaan videoneuvottelun välityksellä. Tästä mahdollisuudesta säädetään sekä jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1206/2001 10–12 ja 17 artiklassa että (asetuksen soveltamisalaan kuulumattomien valtioiden osalta) todisteiden vastaanottamisesta ulkomailla siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa tehdyn Haagin yleissopimuksen nojalla (Puolan virallinen lehti Dziennik Ustaw 50/2000, 582 kohta).

Videoneuvottelusta säädetään siviiliprosessilain 235 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 24. helmikuuta 2010 annetulla oikeusministeriön asetuksella laitteista ja teknisistä välineistä, jotka mahdollistavat todisteiden vastaanottamisen siviiliprosessimenettelyssä etäyhteyden avulla.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Puolan lainsäädännössä ei ole tällaisia rajoituksia, eli videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla sekä asiantuntijoita että osapuolia ja todistajia.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu joitakin rajoituksia?

Puolan lainsäädännössä ei rajoiteta sitä, minkä tyyppisiä todisteita voidaan vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä.

4 Onko olemassa rajoituksia, jotka koskevat paikkaa, jossa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Puolan lainsäädännössä ei ole rajoituksia sen suhteen, missä paikassa videoneuvottelu on järjestettävä. Periaatteena on, että kuuleminen tapahtuu tuomioistuimessa, ellei asetuksen (EY) N:o 1206/2001 17 artiklasta muuta johdu; sen nojalla kuulemispaikan määrää pyynnön esittävä tuomioistuin.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua, ja jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Puolan lainsäädännössä ei säädetä erikseen videoneuvottelun tallentamisesta. Tallentamisesta päättää todisteet vastaanottava tuomari.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun esitetään 10–12 artiklan mukainen pyyntö ja b) kun todisteet vastaanotetaan välittömästi 17 artiklan mukaisesti?

Kuuleminen tapahtuu pääsääntöisesti puolan kielellä. Jos kuultava ei osaa puolaa, käytetään tulkkausta.

Asetuksen 17 artiklan nojalla tapahtuvasta kuulemisesta ei ole säädetty erikseen. Keskusviranomainen voi kuitenkin todisteiden välittömän vastaanottamisen hyväksyessään määrätä pyynnön esittänyttä tuomioistuinta järjestämään tulkkauksen.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa tulkkauksen järjestämisestä näissä kahdessa erityyppisessä kuulemisessa ja mihin tulkit pitäisi sijoittaa?

Kun kuuleminen tapahtuu asetuksen 10–12 artiklan nojalla, periaatteena on, että pyynnön vastaanottanut tuomioistuin järjestää tulkkauksen (tulkki etsitään auktorisoitujen tulkkien luettelosta). Poikkeustapauksissa tuomioistuin voi kuitenkin hyväksyä myös sen, että käytetään osapuolen ehdottamaa tulkkia.

Kun kuuleminen tapahtuu asetuksen 17 artiklan nojalla eli kun keskusviranomainen määrää pyynnön esittäneen tuomioistuimen järjestämään tulkkauksen, pyynnön vastaanottanut tuomioistuin varmistaa, että tulkki on käytettävissä.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle? Paljonko tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille olisi jätettävä aikaa kuulemisajankohdasta päätettäessä, jotta se olisi riittävä?

Jos kuuleminen tapahtuu asetuksen 10–12 artiklan nojalla, pyynnön vastanottaneen tuomioistuimen on ilmoitettava todistajalle/osapuolelle kuulemisen aika ja paikka vähintään seitsemän päivää etukäteen. Poikkeustapauksissa pyynnön vastanottaneen tuomioistuimen on ilmoitettava todistajalle/osapuolelle kuulemisen aika ja paikka kolme päivää etukäteen.

Jos kuuleminen tapahtuu asetuksen 17 artiklan nojalla, keskusviranomaisen on ilmoitettava todistajalle/osapuolelle, että se hyväksyy kuulemisen. Ilmoituksen yhteydessä on mainittava, että kuuleminen perustuu vapaaehtoisuuteen eikä siihen voida pakottaa pakkokeinoin. Pyynnön esittäneen tuomioistuimen tehtävänä on ilmoittaa kuulemisen aika ja paikka.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Jos todisteiden vastaanottamisesta uuden teknologian avulla aiheutuu kustannuksia pyynnön vastaanottaneelle tuomioistuimelle, tämä tuomioistuin soveltaa siviiliprosessilain 1135¹§:n 3 momenttia, jossa säädetään, että silloin kun jonkin toisen valtion tuomioistuimen tai muun viranomaisen esittämän pyynnön täyttämisestä voi aiheutua kustannuksia sen vuoksi, että on käytettävä menettelyä, joista ei säädetä Puolan lainsäädännössä, tuomioistuin täyttää pyynnön vasta kun kyseinen toisen valtion tuomioistuin tai muu viranomainen on suorittanut ennakkomaksun asetetussa määräajassa.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Keskusviranomaisen on ilmoitettava todistajalle/osapuolelle, että se hyväksyy kuulemisen. Ilmoituksen yhteydessä on mainittava, että kuuleminen perustuu vapaaehtoisuuteen eikä siihen voida pakottaa pakkokeinoin.

11 Millä menettelyillä kuultavan henkilön henkilöllisyys varmistetaan?

Tuomioistuin tarkistaa kuultavan henkilöllisyyden esimerkiksi henkilötodistuksen, passin tai ajokortin perusteella.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään 17 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Kun kyseessä on asetuksen 17 artiklaan perustuva kuuleminen, jonka yhteydessä pyynnön esittänyt tuomioistuin ilmoittaa keskusviranomaiselle haluavansa kuulla todistajaa valaehtoisesti, keskusviranomainen voi vaatia valan tekstin nähtäväksi. Jos valan teksti on ristiriidassa pyynnön vastaanottaneen valtion oikeusjärjestyksen kanssa, keskusviranomaisella on oikeus olla hyväksymättä kuulemista tai vaatia, että sen yhteydessä käytetään Puolan lainsäädännön mukaan käytettävää valaa.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja huolehtia mahdollisista teknisistä ongelmista?

Periaatteessa kaikissa tuomioistuimissa on henkilöstöä, jonka tehtäviin kuuluu teknisten laitteiden käyttö. Ongelmatapauksissa kehotetaan ottamaan yhteyttä Euroopan oikeudellisen verkoston yhteyshenkilöön Puolassa.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Puolan lainsäädännön nojalla tällaisia lisätietoja ei vaadita. Joissain tapauksissa ne saattavat kuitenkin olla tarpeen.

Päivitetty viimeksi: 13/03/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.