Korot

Ruotsi
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Korosta säädetään Ruotsissa korkolaissa (1975:635). Korkolain säännöksiä sovelletaan, ellei ole toisin sovittu, luvattu tai erikseen säädetty. Laissa on kuitenkin tiettyjä säännöksiä pätemättömistä sopimusehdoista.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Maksun palautusvaatimus

Maksun palautusvaatimukselle esim. sopimusrikkomuksen vuoksi lasketaan korko, jonka suuruus on viitekorko (0 % helmikuussa 2016) lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä. Korkoa peritään maksun suorittamispäivästä maksun palautuspäivään tai, jos palautus viivästyy, siihen päivään, josta lukien korkoa aletaan periä viivästyskorkona.

Erääntyneet saamiset

Erääntyneille saamisille lasketaan korko, jonka suuruus on viitekorko (0 % helmikuussa 2016) lisättynä kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Pääperiaatteet ovat seuraavat:

a) Jos kyseessä on vaatimus, jonka erääntymispäivä on määrätty etukäteen, korko lasketaan erääntymispäivästä lukien.

b) Jos kyseessä on vaatimus, joka perustuu jonkun velvollisuuteen tilittää varat, jotka hän on saanut päämieheltään tai kolmannelta, korko lasketaan tilityspäivästä tai, jos tilitys viivästyy, siitä päivästä, jona tilitys olisi pitänyt tehdä.

c) Muiden erääntyneiden saamisten kohdalla pääsääntö on, että korkoa aletaan laskea 30 päivän kuluttua siitä, kun velkoja on lähettänyt laskun tai muulla tavalla esittänyt määrättyä summaa koskevan maksuvaatimuksen ja ilmoittanut, että maksun laiminlyönti johtaa koronmaksuvelvollisuuteen. Velallinen ei ole velvollinen maksamaan korkoa ajalta ennen laskun tai vaatimuksen saamista.

Velkasuhteissa, joita syntyy liiketoiminnassa elinkeinonharjoittajien välille, maksetaan korkoa, vaikka maksuvaatimuksessa ei tarvitsekaan ilmoittaa, että maksun laiminlyönti johtaa koronmaksuvelvollisuuteen. Näin on myös silloin, kun elinkeinonharjoittaja vaatii liiketoiminnassaan viranomaiselta tai muulta viralliselta elimeltä maksua tavaroista tai palveluista.

Jos kyseessä on vahingonkorvausta tai muuta vastaavaa korvausta koskeva vaatimus, jota ei voida todeta ilman erityistä selvitystä, erääntyneelle summalle aletaan laskea korkoa 30 päivän kuluttua siitä, kun velkoja on esittänyt korvausvaatimuksen ja sellaisen selvityksen, jota häneltä voidaan kohtuudella edellyttää. Velallinen ei ole velvollinen maksamaan korkoa ajalta ennen vaatimuksen ja selvityksen esittämistä.

Korkoa maksetaan erääntyneestä vaatimuksesta viimeistään siitä päivästä, jona maksamismääräyshakemus tai haaste saamisen maksamista koskevassa asiassa annetaan tiedoksi, riippumatta siitä, mitä muutoin sovelletaan.

Jos vaatimus koskee vahingonkorvausta, joka liittyy tuottamuksellisesti tehtyyn rikokseen, eikä vaatimusta suoriteta elinkorkona, korkoa maksetaan siitä päivästä, jona vahinko aiheutui.

Saamiset, joista kertyy korkoa ennen eräpäivää

Jos vaatimukselle lasketaan korkoa sen erääntyessä eikä maksua suoriteta ajoissa, jatkossa sovelletaan samaa korkoa kuin eräpäivänä. Korko ei voi kuitenkaan koskaan olla pienempi kuin sellaisen erääntyneen saamisen, josta ei ole kertynyt korkoa ennen eräpäivää.

Koron kohtuullistaminen

Jos velallinen ei ole voinut maksaa ajoissa sairauden, työttömyyden tai muun sellaisen seikan vuoksi, johon hän ei ole voinut vaikuttaa, ja velvollisuus maksaa koko viivästyskorko olisi kohtuutonta, korkoa voidaan kohtuullistaa.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Ei.

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Korkolain epävirallinen versio

Päivitetty viimeksi: 23/02/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.