Korot

Slovenia
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Koron käsite määritellään velvoitelain 374 §:ssä (Obligacijski zakonik, OZ, Slovenian virallinen lehti 97/07, virallinen konsolidoitu teksti, ja perustuslakituomioistuimen päätös 64/16), jossa säädetään, että velallisen on pääoman lisäksi maksettava myös korkoa, jos laissa näin säädetään tai jos velkoja ja velallinen näin sopivat.

Jos velallinen myöhästyy maksuvelvollisuuden täyttämisessä, hänen on velvoitelain 378 §:n ensimmäisen momentin mukaan pääoman lisäksi maksettava myös viivästyskorkoa.

Sopimuskorosta säädetään velvoitelain 382 §:ssä, jonka mukaan sopimuksen osapuolet voivat sopia, että velallinen maksaa velan syntymisestä sen erääntymiseen asti pääoman lisäksi myös sopimuskorkoa.

Koronkoron periminen on Sloveniassa kielletty, mikä tarkoittaa, että erääntyneille mutta maksamattomille koroille ei lasketa korkoa, ellei laissa toisin säädetä. Näin ollen sopimusmääräys, jonka mukaan maksamattomalle erääntyneelle korolle lasketaan korkoa, on mitätön. Sopimuksessa voidaan kuitenkin sopia, että korko on suurempi, jos velallinen ei maksa erääntynyttä korkoa ajoissa.

Kuluttajansuojalain (Zakon o varstvu potrošnikov, ZUE, Slovenian virallinen lehti 98/04 – virallinen konsolidoitu teksti, 114/06 – 126/07, 86/09, 78/11, 38/14 ja 19/15) 27 §:ssä kuitenkin säädetään, että velvoitteita koskevasta yleisestä säännöstä huolimatta sopimuksen osapuolet eivät voi sopia, että kuluttajalta peritään maksun myöhästyessä velvoitelaissa säädettyä viivästyskorkoa korkeampaa korkoa.

Velvoitelaissa säädetään, että jos viivästys- tai sopimuskorko on yli 50 prosenttia korkeampi kuin lakisääteinen korko, kyseessä on koronkiskonta, ellei velkoja pysty osoittamaan, että hän ei ole käyttänyt hyväkseen velallisen ahdinkoa, vaikeaa taloudellista tilaa, kokemattomuutta, ajattelemattomuutta tai riippuvuutta tai että hyöty, jota hänelle tai jollekin toiselle on koitunut, ei ole epäsuhdassa siihen, mitä hän itse on antanut tai luvannut antaa tai tehdä. Tämä ei koske liikesopimuksia eli sopimuksia, joita talouden toimijat (yritykset ja muut oikeushenkilöt, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa, sekä elinkeinonharjoittajat) tekevät keskenään.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Velvoitelain 378 §:n toisessa momentissa säädetään, että viivästyskorko on 8 prosenttia vuodessa, ellei laissa muuta säädetä. Velvoitelain 379 §:n mukaan velkoja ja velallinen voivat sopia, että viivästyskorko on matalampi tai korkeampi kuin laissa säädetty viivästyskorko (sopimuksessa sovittava korko). Kuten jo edellä korostettiin, korkeammasta viivästyskorosta ei ole mahdollista sopia, jos on kyse sopimuksen kuluttajaosapuolen maksun viivästymisestä.

Viivästyskorosta säädetään laissa lakisääteisestä viivästyskorosta (Zakon o predpisani obrestni meri zamudnih obresti, ZPOMZO-1, Slovenian virallinen lehti 11/07 – virallinen konsolidoitu teksti). Lain 2 §:ssä säädetään, että lakisääteinen viivästyskorko on kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta 29. kesäkuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/35 (EYVL L 200, 8.8.2000, s. 35) huomioon ottaen ohjauskorko lisättynä 8 prosenttiyksiköllä. Lakisääteinen korko on voimassa aina kuusi kuukautta 1. tammikuuta tai 1. heinäkuuta lukien. Ohjauskorko on Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioissa ennen kuuden kuukauden jakson ensimmäistä kalenteripäivää käyttämä korko. Valtion varoista vastaava ministeri julkaisee lakisääteisen viivästyskoron ja sen muutokset Slovenian virallisessa lehdessä. Lakisääteinen viivästyskorko, jota sovellettiin 1. tammikuuta 2017 lukien kuusi kuukautta, oli 8 prosenttia.

Velvoitelain 382 §:n mukaan tapauksissa, joissa on sovittu sopimuskorosta mutta ei sen suuruudesta eikä erääntymisajankohdasta, vuotuinen korko on 6 prosenttia, ja se maksetaan samaan aikaan kuin pääoma. Sopimuskorko lakkaa juoksemasta, kun erääntynyt maksamatta oleva korko on suurempi kuin pääoma.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Peruskoron ja viivästyskoron suuruudesta on tietoa myös Slovenian keskuspankin verkkosivuilla

Slovenian korkeimman oikeuden verkkosivuilla on korkolaskuri.

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Slovenian velvoitelaki

Laki lakisääteisestä viivästyskorosta

Kuluttajansuojalaki

Päivitetty viimeksi: 04/03/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.