Yksityisoikeuden alalla ennen siirtymäkauden päättymistä meneillään olevat menettelyt ja vireille pannut oikeudenkäynnit jatkuvat EU:n lainsäädännön mukaisesti. Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa yhteisesti sovitun mukaisesti Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevat tiedot säilytetään Euroopan oikeusportaalissa vuoden 2024 loppuun.

Korot

Englanti ja Wales
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Lakisääteinen korko on korko, jota lain mukaan voidaan soveltaa tietyn rahasumman maksamattomaan määrään. Englannin ja Walesin lainsäädännössä säädetään lakisääteisen koron soveltamisesta asianmukaisissa tapauksissa.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Lakisääteisen koron määrä/taso

Lakisääteisen koron soveltamisperusteet

(tarvittaessa esim. viivästys, kuluttajasopimus jne.)

Oikeusperusta

8 %

Jos muuta lakisääteistä korkoa tai sopimusperusteista korkoa ei sovelleta, velkoja voi vaatia 8 prosentin vuotuista korkoa.

Judgments Act 1838 -lain 17 §

Senior (frmr Supreme) Court Act 1981 -lain 35A § High Courtia koskevassa luvussa: ”(...) velan koko määrään tai osaan siitä sovelletaan yksinkertaista korkoa, jonka määrän tuomioistuin määrittää tai josta määrätään oikeudenkäyntisäännöissä, koko sen ajanjakson ajan tai osan aikaa siitä ajanjaksosta, joka alkaa kanneperusteen syntymisestä ja päättyy velan maksamiseen (...)”

County Courts Act 1984 -lain 69 §

(...) county court -tuomioistuimen käsittelyissä, jotka koskevat velan perintää tai vahingonkorvausta (riippumatta siitä, milloin ne on käynnistetty), jokaiseen määrään, josta annetaan tuomio, voidaan sisällyttää tuomioistuimen sopivaksi katsoma tai säännöissä määrätyn suuruinen yksinkertainen korko, jota sovelletaan tuomion kattaman velan tai vahingonkorvauksen koko määrään tai osaan siitä, tai maksu voidaan suorittaa ennen tuomiota ajalta, joka kattaa osittain tai kokonaisuudessaan sen ajanjakson, joka alkoi kanneperusteen syntymisestä (...)”

Law Reform (Miscellaneous Provisions) Act 1934 -lain 3 § siltä osin kuin on kyse muista yleisistä tuomioistuimista (court of record) kuin High Courtista ja County

Courtista eli esimerkiksi ylioikeudesta (siviiliasioiden jaosto) (Court of Appeal (Civil Division)), kun se ratkaisee asian.

”Missä tahansa yleisessä tuomioistuimessa pidetyissä käsittelyissä, jotka koskevat velan perintää tai vahingonkorvausta, tuomioistuin voi, jos katsoo sen aiheelliseksi, määrätä, että tuomion kattaman velan tai vahingonkorvauksen koko määrään tai osaan siitä sovelletaan tuomioistuimen sopivaksi katsomaa korkoa ajalta, joka kattaa osittain tai kokonaisuudessaan sen ajanjakson, joka alkaa kanneperusteen syntymisestä ja päättyy tuomion antamiseen (...)”

Bills of Exchange Act 1882 -lain 57 §:n 1 momentin b kohta, joka koskee vekseleitä, jotka ovat jääneet lunastamatta joko vaadittaessa tai muussa tapauksessa erääntymispäivänä.

Taxes Management Act 1970 -lain 86–92 §, jotka koskevat erääntyneitä veroja

Solicitors (Non Contentious Business) Remuneration Order 1994 -lain 14 §, joka koskee asianajajien riidattomissa oikeudenkäynneissä tekemää työtä koskevia maksamattomia laskuja, mukaan lukien kulukorvaukset ja arvonlisävero; korko ei kuitenkaan voi ylittää tuomion mukaista lainan korkoprosenttia, joka on 8 prosenttia vuodessa.

Arbitration Act 1996 -lain 49 §, jonka nojalla tuomioistuin voi myöntää yksinkertaisia korkoja tai koronkorkoja ”niistä päivistä alkaen ja sen suuruisena kuin se katsoo vastaavan asian oikeudenmukaisuutta”.

Late Payment of Commercial Debts (Interest) Act 1998 -laki.

Lisäksi siviiliprosessisääntöjen (CPR rules) 16.4 §:n 1 momentin b kohdassa ja 2 momentissa edellytetään kantajan ilmoittavan yksityiskohtaisissa vaatimuksissa (tai vastakanteessa), että hän hakee korkoa, ja mainitsevan, hakeeko hän sitä sopimuksen nojalla, säädöksen nojalla (jos, niin minkä) vai muulla perusteella (millä).

Jos kanne koskee tiettyä rahasummaa, kantajan on ilmoitettava seuraavat tiedot:

vaadittu korkoprosentti

päivä, josta lähtien korkoa vaaditaan

päivä, jona korko on laskettu, viimeistään vaatimuslomakkeen antamispäivä

vaaditun koron kokonaismäärä koron laskentapäivään asti

päivittäinen korkoprosentti, jonka mukaan korko kertyy laskentapäivän jälkeen

8 prosenttia korkeampi kuin Englannin pankin peruskorko (Bank of England base rate) Pankin viitekorko vahvistetaan puolivuosittain 30. kesäkuuta ja 31. joulukuuta.

Yrityksillä ja julkisen sektorin elimillä on lakisääteinen oikeus vaatia viivästyskorkoa 7. elokuuta 2002 tai sen jälkeen tehdyistä sopimuksista johtuviin liiketapahtumiin liittyvistä saatavista.

Late Payments of Commercial Debt (Interest) Act 1998 -laki

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Korkoa voidaan vaatia saatavan erääntymispäivästä alkaen vaatimuksen esittämiseen asti ja edelleen samansuuruisena tuomion antamispäivään asti. Korkoa voidaan vaatia samansuuruisena myös High Court -tuomioistuimen osalta kaikensuuruisia määriä koskevien ja County Court -tuomioistuimen osalta 5 000 punnan ylittävien tuomioiden antamispäivästä alkaen. Tällöin sovelletaan vain yksinkertaista korkoa. Siviiliprosessisääntöjen 44 §:n 2 momentin 6 kohdan g alakohdassa annetaan tuomioistuimelle oikeus määrätä korkoa ennen tuomion antamista aiheutuneille kustannuksille.

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Asiaa koskeva lainsäädäntö on saatavilla seuraavien linkkien kautta:

Judgments Act 1838 -laki

Supreme Court Act -laki, joka on nimetty uudelleen Senior Courts Act -laiksi (1981)

County Courts Act 1984 -laki

Late Payments of Commercial Debt (Interest) Act 1998 -laki

The County Courts (Interest on Judgment Debts) Order 1991 -laki, jota on muutettu the County Courts (Interest on Judgment Debts) (Amendment) Order 1996 -lailla

Päivitetty viimeksi: 16/08/2021

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.