Eurooppalainen tilivarojen turvaamismääräys

Somija

Saturu nodrošina
Somija

50 artiklan 1 kohdan a alakohta – Tuomioistuimet, jotka on nimetty toimivaltaisiksi antamaan turvaamismääräys

Helsingin käräjäoikeus

Porkkalankatu 13

00180 Helsinki

postiosoite:

PL 650

00181 Helsinki

puh: +358 2956 44200 (vaihde)

fax: +358 2956 44218

sähköposti: helsinki.ko@oikeus.fi

50 artiklan 1 kohdan b alakohta – Viranomainen, joka on nimetty toimivaltaiseksi hankkimaan tilitietoja

Toimivaltainen viranomainen tilitietojen hankkimiseen on ulosottomies. Pyyntö tilitietojen hankkimisesta voidaan toimittaa joko suoraan ulosottomiehelle tai Valtakunnanvoudinvirastolle, joka toimittaa pyynnön edelleen ulosottomiehelle.

Valtakunnanvoudinviraston yhteystiedot:

Valtakunnanvoudinvirasto

Eurooppalainen tilivarojen turvaaminen

PL 330

20101 Turku

Finland

puh. +358 2956 65150

faksi: +358 2956 65159

sähköposti: vvv@oikeus.fi

 

Ulosottomiesten yhteystiedot

Ulosottomiehet toimivat ulosottovirastoissa, joiden suomen-, ruotsin- ja osin englanninkieliset nimet ja yhteystiedot ovat saatavilla sähköisessä muodossa oikeusministeriön ylläpitämillä verkkosivuilla osoitteessa https://oikeus.fi/fi/.

50 artiklan 1 kohdan c alakohta – Keinot tilitietojen hankkimiseksi

Tilitietojen hankkimiseksi on Suomessa käytettävissä asetuksen 14 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan a  alakohdan mukainen keino (kaikki Suomen alueella olevat pankit velvoitetaan ilmoittamaan tiedonhankintaviranomaisen eli ulosottomiehen pyynnöstä, onko velallisella tili kyseisessä pankissa).

50 artiklan 1 kohdan d alakohta – tuomioistuin, jolle turvaamismääräyshakemuksen hylkäämistä koskeva muutoksenhaku osoitetaan

Helsingin käräjäoikeuden päätökseen haetaan muutosta Helsingin hovioikeudelta. Valituskirjelmä osoitetaan Helsingin hovioikeudelle ja toimitetaan päätöksen antaneen käräjäoikeuden, eli Helsingin käräjäoikeuden kansliaan. Helsingin käräjäoikeuden yhteystietojen osalta ks 50 artikan 1 kohdan a alakohta.

50 artiklan 1 kohdan e alakohta – Viranomaiset, jotka on nimetty toimivaltaisiksi vastaanottamaan, toimittamaan ja antamaan tiedoksi turvaamismääräys ja muut tämän asetuksen mukaiset asiakirjat

10 artiklan 2 kohta: Turvaamismääräyksen peruuttamisen ja lopettamisen täytäntöönpanoon toimivaltainen viranomainen on ulosottomies. Peruuttamislomake voidaan toimittaa joko suoraan ulosottomiehelle tai Valtakunnanvoudinvirastolle, joka toimittaa sen edelleen ulosottomiehelle (ks 50 artiklan 1 kohdan b alakohta).

23 artiklan 3 kohta: Jos turvaamismääräys on annettu Suomessa (Suomi on alkuperäjäsenvaltio), asetuksen 23 artiklan 3 kohdassa mainittujen asiakirjojen toimittamisesta vastaa määräyksen antanut tuomioistuin eli Helsingin käräjäoikeus (ks 50 artiklan 1 kohdan a alakohta)

Jos turvaamismääräys pannaan täytäntöön Suomessa (Suomessa on täytäntöönpanojäsenvaltio), täytäntöönpanojäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on ulosottomies. Täytäntöönpanossa tarvittavat asiakirjat voidaan toimittaa joko suoraan ulosottomiehelle tai Valtakunnanvoudinvirastolle, joka toimittaa asiakirjat edelleen ulosottomiehelle (ks 50 artiklan 1 kohdan f alakohta).

23 artiklan 5 kohta: ks 50 artiklan 1 kohdan f alakohdan vastaus.

23 artiklan 6 kohta: ks 50 artiklan 1 kohdan f alakohdan vastaus

23 artiklan 3 kohta: Turvaamismääräyksen täytäntöönpanosta vastaava ulosottomies antaa 25 artiklan mukaisen ilmoituksen varojen turvaamisesta ja toimittaa sen määräyksen antaneelle tuomioistuimelle ja velkojalle.

27 artiklan 2 kohta: Toimivaltainen  viranomainen liiallisesti turvatun määrän vapauttamisessa on turvaamismääräyksen täytäntöönpanosta vastannut ulosottomies. Pyyntö liiallisesti turvatun määrän vapauttamisesta voidaan toimittaa suoraan 25 artiklassa tarkoitetun ilmoituksen antaneelle ulosottomiehelle tai Valtakunnanvoudinvirastolle, joka toimittaa sen edelleen ulosottomiehelle (ks 50 artiklan 1 kohdan b alakohta).

28 artiklan 3 kohta: Jos Suomi on alkuperäjäsenvaltio, tiedoksiantamisen vireille saattamisesta ja 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen toimittamisesta velallisen kotipaikan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle vastaa turvaamismääräyksen antanut tuomioistuin eli Helsingin käräjäoikeus.

Jos velallisen kotipaikka on Suomessa, tiedoksiantoon toimivaltainen viranomainen riippuu siitä, sijaitseeko jokin turvaamisen kohteena olevista pankkitileistä Suomessa. Jos jokin turvaamisen kohteena olevista pankkitileistä sijaitsee Suomessa, tiedoksiantoon toimivaltainen viranomainen on ulosottomies. Tiedoksi annettavat asiakirjat voidaan tässä tapauksessa toimittaa joko suoraan ulosottomiehelle tai Valtakunnanvoudinvirastolle, joka toimittaa asiakirjat edelleen ulosottomiehelle. Jos mikään turvaamisen kohteena olevista tileistä ei sijaitse Suomessa, tiedoksiantoon toimivaltainen viranomainen on Helsingin käräjäoikeus.

36 artiklan 5 kohdan toinen alakohta: Oikeussuojakeinona koskevan päätöksen täytäntöönpanoon toimivaltainen viranomainen on ulosottomies. Oikeussuojakeinoa koskeva päätös voidaan toimittaa joko suoraan ulosottomiehelle tai Valtakunnanvoudinvirastolle, joka toimittaa päätöksen edelleen ulosottomiehelle.

50 artiklan 1 kohdan f alakohta – Viranomainen, jolla on toimivalta panna täytäntöön eurooppalainen tilivarojen turvaamismääräys

Turvaamistoimen täytäntöönpanoon toimivaltainen viranomainen on Suomessa ulosottomies. Jos Suomi on täytäntöönpanojäsenvaltio, täytäntöönpanossa tarvittavat, asetuksen 23 artiklan 3 kohdassa mainitut asiakirjat voidaan toimittaa joko suoraan ulosottomiehelle tai Valtakunnanvoudinvirastolle, joka toimittaa asiakirjat edelleen ulosottomiehelle (ks 50 artiklan 1 kohdan b alakohta).

50 artiklan 1 kohdan g alakohta – Missä määrin yhteis- ja hallintatilit voidaan turvata

Irtaimen omaisuuden, kuten pankkitilillä olevien varojen, takavarikko pannan ulosottokaaren (705/2007) 8 luvun 7 §:n nojalla täytäntöön noudattaen soveltuvin osin, mitä lain 4 luvussa säädetään ulosmittauksesta.

Ulosottokaaren 4 luvun 11 §:n mukaan velallisen ja sivullisen yhteisessä hallinnassa olevan irtaimen omaisuuden katsotaan kuuluvan heille yhtä suurin osuuksin, jollei sivullinen osoita tai muutoin käy ilmi, että omaisuus kuuluu yksin tai mainittua suuremmalla osuudella hänelle. Tämän omistusoikeusoletuksen perusteella velallisen ja kolmannen henkilön yhteisellä tilillä olevista varoista katsotaan lähtökohtaisesti kuuluvaksi velalliselle puolet, jolloin turvaamisen kohteena voi olla kyseinen puolikas (vähennettynä turvaamisesta 31 artiklan nojalla vapautettavalla määrällä).

Oletus yhteisomistuksesta kuitenkin väistyy, jos ilmenee, että omaisuus kuuluu tosiasiassa joko velalliselle tai sivulliselle kokonaan tai että heidän omistusosuutensa eivät ole yhtä suuret. Jos sivullinen väittää, että omaisuus kuuluu yksin tai puolta suuremmalla osuudella hänelle, hänen on näytettävä väitteensä toteen.

Ulosottokaari: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070705

50 artiklan 1 kohdan h alakohta – Säännöt, joita sovelletaan ulosotosta vapautettaviin määriin

Ulosottokaaren 4 luvun 21 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla ulosmittauksesta tulee luonnollisen henkilön osalta erottaa velallisen rahavaroista tai muusta vastaavasta omaisuudesta 48 §:ssä tarkoitetun suojaosuuden määrä puolitoistakertaisena kuukauden ajaksi, jollei velallisella ole muuta vastaavaa tuloa.

Suojaosuuden määrä tarkistetaan ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n 3 momentin mukaan oikeusministeriön asetuksella vuosittain siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään. Vuonna 2020 velallisen suojaosuus on suojaosuuden määrästä määräajoin maksettavan palkan ulosmittauksessa annetun oikeusministeriön asetuksen (1123/2019) 1§:n mukaan velallisen itsensä osalta 22,63 euroa ja hänen elatuksensa varassa olevan puolison, oman lapsen ja puolison lapsen osalta 8,12 euroa päivässä seuraavan palkan maksupäivään asti. Suojaosuus lasketaan kuukaudessa 30 päivältä.

Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa ja avoliitonomaisissa olosuhteissa elävää eli avopuolisoa. Velallisen elatuksen varassa olevana pidetään henkilöä, jonka saama tulo ei ylitä velallisen itsensä osalta laskettavaa suojaosuutta, ja tällaista lasta siitä riippumatta, osallistuuko myös toinen puoliso hänen elatukseensa. Velallisen maksama elatusapu voidaan ottaa huomioon siten kuin ulosottokaaren 4 luvun 51-53 §:ssä säädetään.

Edellä selostettu määrä vapautetaan ulosotosta velallisen pyytämättä, joten tilin turvaamisesta ja määrien vapauttamisesta vastaavan, ulosottomiehen on asetuksen 31 artiklan 2 kohdan nojalla vapautettava määrä turvaamisesta omasta aloitteestaan.

50 artiklan 1 kohdan i alakohta – Onko pankeilla oikeus periä maksuja vastaavien kansallisten määräysten toteuttamisesta tai tilitietojen toimittamisesta, ja jos on, kumpi osapuoli on vastuussa näiden maksujen maksamisesta

Pankeilla ei Suomen lain mukaan ole oikeutta periä maksuja vastaavien kansallisten määräysten toteuttamisesta eikä tilitietojen toimittamisesta.

50 artiklan 1 kohdan j alakohta – Maksuasteikko tai muu säännöstö, jossa vahvistetaan turvaamismääräyksen käsittelyyn tai täytäntöönpanoon osallistuvien viranomaisten tai muiden elinten perimät maksut

Ulosottomiehen suorittamasta turvaamismääräyksen täytäntöönpanosta peritään täytäntöönpanomaksua 225 euroa. Maksusta säädetään ulosottomaksuista annetun lain (34/1995) 2 §:n 5 momentissa ja ulosottomaksuista annetun asetuksen (35/1995) 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa. Maksu voidaan ulosottomaksuista annetun lain 4 §:n 3 momentin nojalla periä vain hakijalta, ei velalliselta.

Ulosottomiehen toimenpiteistä asetuksen 14 artiklan mukaisessa tilitietojen hankintamenettelyssä ei peritä maksua.

50 artiklan 1 kohdan k alakohta – Vastaavien kansallisten määräysten mahdollinen etusija-asema

Suomen lain mukaisilla turvaamistoimilla ei ole etusija-asemaa ulosmittaukseen nähden. Tämä perustuu ulosottokaaren 4 luvun 43 §:ään, jonka mukaan täytäntöönpantu takavarikko tai muu turvaamistoimi ei estä ulosmittausta.

50 artiklan 1 kohdan l alakohta – Tuomioistuin tai täytäntöönpanoviranomainen, jolla on toimivalta myöntää oikeussuojakeino

33 artiklan 1 kohta: Helsingin käräjäoikeus. Yhteystietojen osalta ks. 50 artiklan 1 kohdan a alakohta.

34 artiklan 1 kohta: Ulosottomies. Oikeussuojakeinoa koskeva hakemus voidaan toimittaa joko suoraan ulosottomiehelle tai Valtakunnanvoudinvirastolle, joka toimittaa sen edelleen ulosottomiehelle. Yhteystietojen osalta ks. 50 artiklan 1 kohdan b alakohta.

34 artiklan 2 kohta: Helsingin käräjäoikeus. Yhteystietojen osalta ks. 50 artiklan 1 kohdan  a alakohta.

50 artiklan 1 kohdan m alakohta – Tuomioistuin, jolle muutoksenhaku osoitetaan, ja muutoksenhaun mahdollinen määräaika

Helsingin käräjäoikeuden oikeussuojakeinosta tekemään päätökseen haetaan muutosta Helsingin hovioikeudelta. Helsingin hovioikeudelle osoitettu muutoksenhakulomake toimitetaan päätöksen antaneen käräjäoikeuden, eli Helsingin käräjäoikeuden kansliaan.

Määräaika muutoksenhakua varten on 30 päivää siitä päivästä, jona käräjäoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin. Muutoksenhakulomake on toimitettava käräjäoikeuden kansliaan viimeistään määräajan päättymispäivänä ennen virka-ajan päättymistä. Virka-aika päättyy kello 16.15.

Ulosottomiehen oikeussuojakeinosta tekemään päätökseen haetaan muutosta ulosottovalituksia ulosottokaaren 11 luvun 2 §:n mukaan käsittelevältä käräjäoikeudelta. Käräjäoikeudelle osoitettu muutoksenhakulomake on toimitettava päätöksen tehneen ulosottomiehen kansliaan. Ulosottomiesten yhteystietojen osalta ks. 50 artiklan 1 kohdan b alakohta.

Ulosottovalituksia käsitellään Ahvenanmaan, Helsingin, Länsi-Uusimaan, Oulun, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuksissa. Muutosta haetaan siltä käräjäoikeudelta, jonka tuomiopiirissä täytäntöönpanotoimi on suoritettu. Yhteystiedot löytyvät verkkosivulta https://oikeus.fi/fi/.

Määräaika muutoksenhaulle on kolme viikkoa. Määräaika lasketaan asianomaiselle päivästä, jona päätös tehtiin, jos siitä on hänelle etukäteen ilmoitettu tai hän on ollut toimituksessa läsnä. Muussa tapauksessa valituksen määräaika lasketaan siitä päivästä, jona asianomainen on saanut tiedon päätöksestä. Ulosottokaaren 3 luvun 39 §:n 2 momentissa säädetään siitä, milloin vastaanottajan katsotaan saaneen tiedon postitse tai sähköisesti lähetetystä päätöksestä. Jollei muuta näytetä, tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä tai seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun asiakirja on annettu postin kuljetettavaksi tai jätetty postilähetyksille varattuun paikkaan. Lähettämis- tai jättämispäivä on merkittävä asiakirjaan.

Muutoksenhakulomake on toimitettava päätöksen tehneen ulosottomiehen kansiaan viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Virka-aika päättyy kello 16.15.

50 artiklan 1 kohdan n alakohta – Oikeudenkäyntimaksut

Tuomioistuimissa perittävistä oikeudenkäyntimaksuista ja hakemusmaksuista säädetään tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015). Turvaamismääräyksen hakemisesta tuomioistuimessa peritään samansuuruinen maksu kuin kansallisen lainsäädännön mukaisten turvaamistoimien käsittelystä. Tällaisten turvaamistoimien käsittelystä tuomioistuinlain nojalla perittävät maksut perustuvat tällä hetkellä siihen maksuun, joka peritään hakijan vaatimusta tai oikeutta koskevan pääasian käsittelystä.

Maksun suuruus riippuu siten turvaamismääräysasian taustalla olevasta pääasiasta. Jos pääasia on riita-asia, käräjäoikeudessa perittävä oikeudenkäyntimaksu turvaamismääräystä koskevasta hakemuksesta on tuomioistuinmaksulain 2 §:n nojalla enimmillään 500 euroa. Oikeudenkäyntimaksu voi olla alhaisempi, jos pääasia on esimerkiksi oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:ssä tarkoitettu niin sanottu summaarinen riita-asia, oikeudenkäyntimaksu voi olla 65,86 tai 250 euroa siitä riippuen, miten pääasia on ratkaistu ja onko vastaaja riitauttanut asian.

Oikeudenkäyntimaksu hovioikeudessa on enimmillään 500 euroa.

Oikeudenkäyntimaksu peritään suoritteen valmistumisen jälkeen eli siinä vaiheessa kun asia on käsitelty loppuun tuomioistuimessa.

Oikeussuojakeinon käyttämisestä turvaamismääräystä vastaan ei peritä tuomioistuimessa maksua.

Tuomioistuinmaksulaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151455

50 artiklan 1 kohdan o alakohta – Asiakirjojen käännöksissä hyväksytyt kielet

Suomi, ruotsi ja englanti

Päivitetty viimeksi: 05/03/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Näiden sivujen kansallisesta sisällöstä vastaavat jäsenvaltiot päivittävät parhaillaan sivuja Britannian EU-erosta johtuvien muutosten vuoksi. Kaikki sivut eivät välttämättä ole vielä ajan tasalla, mutta tiedot korjataan aikanaan.

Atsauksmes

Lai sniegtu atsauksmes un komentārus par mūsu jauno vietni

, izmantojiet šo veidlapu