Eurooppalainen tilivarojen turvaamismääräys

Kroatia

Sisällön tuottaja:
Kroatia

50 artiklan 1 kohdan a alakohta – Tuomioistuimet, jotka on nimetty toimivaltaisiksi antamaan turvaamismääräys

Kroatiassa asetuksen 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja tuomioistuimia, joilla on toimivalta antaa tilivarojen turvaamismääräys, ovat tuomioistuimet, joilla on toimivalta ratkaista pääasia tuomioistuimista annetun lain (Zakon o sudovima, Kroatian virallisen lehden (Narodne Novine) nrot 28/13, 33/15, 82/15, 82/16, 67/18, 126/19, 130/20, 21/22, 60/22 ja 16/23), siviiliprosessilain (Zakon o parničnom postupku, Kroatian virallisen lehden nrot 53/91, 91/92, 112/99, 129/00, 88/01, 117/03, 88/05, 2/07, 96/08, 84/08, 123/08, 57/11, 25/13, 89/14, 70/19, 80/22 ja 114/22) ja muiden erityismääräysten nojalla. Kroatiassa tällaisia tuomioistuimia ovat ensimmäisen oikeusasteen kunnalliset tuomioistuimet (općinski sud) ja kauppatuomioistuimet (trgovački sud).

50 artiklan 1 kohdan b alakohta – Viranomainen, joka on nimetty toimivaltaiseksi hankkimaan tilitietoja

Kroatiassa rahoitusvirasto (FINA) on asetuksen 14 artiklassa tarkoitettu viranomainen, jolla on toimivalta hankkia velallisen tilitiedot:

Financijska agencija

Ulica grada Vukovara 70, 10000 Zagreb, Croatia

Maksuton palvelunumero: (+385 0) 800 0080

Sähköposti: info@fina.hr

50 artiklan 1 kohdan c alakohta – Keinot tilitietojen hankkimiseksi

Asetuksen 14 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut tilitiedot hankitaan siten, että tiedonhankintaviranomaiselle annetaan pääsy asiaankuuluviin tietoihin, jos kyseiset tiedot ovat viranomaisten ylläpitämissä rekistereissä tai muuten viranomaisten hallussa (14 artiklan 5 kohdan b alakohta).

50 artiklan 1 kohdan d alakohta – tuomioistuin, jolle turvaamismääräyshakemuksen hylkäämistä koskeva muutoksenhaku osoitetaan

Tuomioistuin, jolla on toimivalta tehdä päätös asetuksen 21 artiklassa tarkoitetusta hakemuksesta, jolla velkoja hakee ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelta muutosta päätökseen, jolla hänen turvaamismääräyshakemuksensa on hylätty kokonaan tai osittain, on ylempi tuomioistuin, jolla on toimivalta päättää muutoksenhakemuksesta päätökseen, jolla on hylätty vaatimus vakuuden antamisesta (maakunnallinen tuomioistuin (županijski sud) tai ylin kauppatuomioistuin (Visoki trgovački sud) – siviiliprosessilain 34 a ja 34 c § (Kroatian virallisen lehden nrot 53/91, 91/92, 58/93, 112/99, 88/01, 117/03, 88/05, 02/07, 84/08, 123/08, 57/11, 148/11, 25/13, 89/14, 70/19, 80/22 ja 114/22) yhdessä täytäntöönpanolain (Ovršni zakon) 21 §:n 1 momentin kanssa; linkit:

https://narodne-novine.nn.hr/clanci/sluzbeni/2011_12_148_2993.html

https://narodne-novine.nn.hr/clanci/sluzbeni/2013_02_25_405.html

https://narodne-novine.nn.hr/clanci/sluzbeni/2019_07_70_1447.html

https://narodne-novine.nn.hr/clanci/sluzbeni/2022_07_80_1170.html

https://narodne-novine.nn.hr/clanci/sluzbeni/2022_10_114_1713.html

Eli jos päätöksen turvaamismääräyksen hylkäämisestä kokonaan tai osittain on tehnyt kunnallinen tuomioistuin, velkoja voi hakea siihen muutosta maakunnallisessa tuomioistuimessa kunnallisen tuomioistuimen välityksellä. Jos taas päätöksen on tehnyt kauppatuomioistuin, muutosta haetaan ylimmästä kauppatuomioistuimesta kauppatuomioistuimen välityksellä.

50 artiklan 1 kohdan e alakohta – Viranomaiset, jotka on nimetty toimivaltaisiksi vastaanottamaan, toimittamaan ja antamaan tiedoksi turvaamismääräys ja muut tämän asetuksen mukaiset asiakirjat

Asetuksen 14 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu viranomainen, jolla on toimivalta vastaanottaa, toimittaa ja antaa tiedoksi turvaamismääräyksiä ja muita asiakirjoja, on Zagrebin kunnallinen siviilituomioistuin:

Općinski građanski sud u Zagrebu

Ulica grada Vukovara 84

10000 Zagreb.

50 artiklan 1 kohdan f alakohta – Viranomainen, jolla on toimivalta panna täytäntöön eurooppalainen tilivarojen turvaamismääräys

Viranomainen, jolla on toimivalta panna turvaamismääräys täytäntöön asetuksen 3 luvun mukaisesti, on rahoitusvirasto:

Financijska agencija

Ulica grada Vukovara 70, 10000 Zagreb, Croatia

Maksuton palvelunumero: (+385 0) 800 0080

Sähköposti: info@fina.hr

50 artiklan 1 kohdan g alakohta – Missä määrin yhteis- ja hallintatilit voidaan turvata

Mikä tahansa maksutili, jota maksupalvelujen tarjoaja pitää yhden tai useamman maksupalvelujen käyttäjän puolesta ja jota käytetään maksujen suorittamiseen, on mahdollista turvata kokonaan.

Hallintatilin varoja ei voida turvata tapauksissa, joissa se on laissa kielletty.

Kuluttajan konkurssista annetun lain (Zakon o stečaju potrošača, Kroatian virallisen lehden nrot 100/15, 67/18 ja 36/22) 42 §:n mukaan pesänhoitajan on avattava erillinen käyttötili kutakin sellaista kuluttajaa varten, jota tuomioistuimen määräyksellä käynnistetty konkurssimenettely koskee; linkit:

https://narodne-novine.nn.hr/clanci/sluzbeni/2015_09_100_1936.html

https://narodne-novine.nn.hr/clanci/sluzbeni/2018_07_67_1364.html

https://narodne-novine.nn.hr/clanci/sluzbeni/2022_03_36_432.html

Kyseessä on käyttötili, jonka kuluttajan konkurssimenettelyssä nimetty pesänhoitaja avaa omissa nimissään asianomaisen kuluttajan puolesta. Pesänhoitaja voi käyttää kyseistä tiliä ainoastaan konkurssimenettelyn kohteena olevan kuluttajan pesän hallintaan ja luovutukseen liittyvien maksujen vastaanottamiseen ja suorittamiseen. Pesänhoitaja on velvollinen pitämään kyseiset hallintaan ja luovutukseen liittyvät maksut erillään pesän varallisuudesta.

Kuluttajan konkurssista annetun lain 42 §:n 4 momentin mukaan pesänhoitajaa koskeva ulosotto ei voi kohdistua erillistilillä oleviin varoihin. Jos pesänhoitaja menee konkurssiin tai kuolee, kyseiset varat eivät siirry hänen konkurssipesäänsä tai kuolinpesäänsä.

Kuluttajan konkurssissa pesänhoitaja toimii kuluttajan edustajana ja tiliä voidaan pitää hallintatilinä, koska se sisältää sekä pesänhoitajan että yhden tai useamman konkurssimenettelyssä olevan kuluttajan varat. Pesänhoitajan edustaman kuluttajan pankkitalletuksia ei voida kuitenkaan ulosmitata eikä turvata, jos menettelyn kohteena onkin pesänhoitaja.

50 artiklan 1 kohdan h alakohta – Säännöt, joita sovelletaan ulosotosta vapautettaviin määriin

Asetuksen 31 artiklassa tarkoitetut ulosotosta vapautettavat määrät vahvistetaan täytäntöönpanolain 172 §:ssä (vapautus ulosotosta) ja 173 §:ssä (ulosottoa koskevat rajoitukset).

Jos velallinen saa 172 §:ssä tarkoitettuja tuloja ja suoritteita, jotka on vapautettu ulosotosta, taikka 173 §:ssä tarkoitettuja määriä, hänen on ilmoitettava niistä FINAlle täytäntöönpanolain 212 §:n mukaisesti.

Täytäntöönpanolaki (Kroatian virallisen lehden nrot 112/12, 93/14, 73/17, 131/20 ja 114/22); linkit:

https://narodne-novine.nn.hr/clanci/sluzbeni/2012_10_112_2421.html

https://narodne-novine.nn.hr/clanci/sluzbeni/2014_07_93_1877.html

https://narodne-novine.nn.hr/clanci/sluzbeni/2017_07_73_1770.html

https://narodne-novine.nn.hr/clanci/sluzbeni/2020_11_131_2487.html

https://narodne-novine.nn.hr/clanci/sluzbeni/2022_10_114_1716.html

Täytäntöönpanolain 173 §:n mukaan ulosottokelpoisia eivät ole seuraavat:

1) Jos ulosotto suoritetaan palkasta, sen ulkopuolelle jätetään määrä, joka vastaa kahta kolmasosaa keskimääräisestä nettopalkasta Kroatiassa. Jos ulosoton syynä on lakisääteinen elatusapusaatava, korvaus terveydentilan heikentymisestä taikka työkyvyn alentumisesta tai menetyksestä aiheutuneesta vahingosta tai korvaus elatusvelvollisen kuoleman takia menetetystä elatusavusta, ulosoton ulkopuolelle jätetään puolet keskimääräisestä nettopalkasta Kroatiassa, paitsi kun on kyse lapsen elatusapusaatavasta. Tällöin ulosoton ulkopuolelle jäävä määrä on neljäsosa oikeushenkilön palveluksessa Kroatiassa olevan henkilön edellisvuoden keskimääräisestä nettopalkasta.

2) Jos elatusvelvollisen palkka on pienempi kuin keskimääräinen nettopalkka Kroatiassa, ulosoton ulkopuolelle jätetään kolme neljäsosaa palkasta ja joka tapauksessa enintään kaksi kolmasosaa keskimääräisestä nettopalkasta Kroatiassa. Jos ulosoton syynä on lakisääteinen elatusapusaatava, korvaus terveydentilan heikentymisestä taikka työkyvyn alentumisesta tai menetyksestä aiheutuneesta vahingosta tai korvaus elatusvelvollisen kuoleman takia menetetystä elatusavusta, ulosoton ulkopuolelle jätetään puolet elatusvelvollisen nettopalkasta, paitsi kun on kyse lapsen elatusapusaatavasta. Tällaisissa tapauksissa ulosoton ulkopuolelle jäävä määrä on neljäsosa elatusvelvollisen nettopalkasta.

3) Pykälän 1 momentissa käytetyllä käsitteellä ’keskimääräinen nettopalkka’ (prosječna netoplaća) tarkoitetaan kuluvan vuoden tammi–elokuun välisenä aikana oikeushenkilön palveluksessa Kroatiassa olevan henkilön keskimääräistä nettokuukausipalkkaa. Kroatian tilastokeskus määrittää tämän määrän ja julkaisee sen maan virallisessa lehdessä viimeistään kyseisen vuoden viimeisenä päivänä (31.12.). Näin määritettyä määrää sovelletaan seuraavana vuonna.

4) Tämän pykälän 1 ja 2 momentin säännöksiä sovelletaan myös ulosottoon, jonka kohteena on palkan sijasta maksettava korvaus, työajan lyhennyksen johdosta maksettava korvaus, palkan alentamisen johdosta maksettava korvaus, eläke, sotilashenkilöstön palkka, asepalveluksensa aikana reserviin kuuluvien henkilöiden tulot sekä muut siviili- ja sotilashenkilöstön säännölliset tulot, lukuun ottamatta 5 ja 6 momentissa tarkoitettuja tuloja.

5) Ulosotto voi kohdistua vammaiselle tämän ruumiinvamman johdosta maksettavaan korvaukseen ja hoitoavustukseen vain, jos ulosoton syynä on lakisääteinen elatusapusaatava, korvaus terveydentilan heikentymisestä taikka työkyvyn alentumisesta tai menetyksestä aiheutuneesta vahingosta tai korvaus elatusvelvollisen kuoleman takia menetetystä elatusavusta. Ulosmitattava määrä voi olla korkeintaan puolet mainituista tuloista.

6) Elinikäisestä elatussopimuksesta, elinikäisestä elinkorkosopimuksesta ja henkivakuutuksesta saatavaan tuloon kohdistuva ulosotto voidaan suorittaa ainoastaan elatusavun laskentaperusteena käytetyn määrän ylittävältä osalta.

7) Pykälän 1 ja 2 momentin säännöksiä sovelletaan myös silloin, kun ulosotto kohdistuu muuhun kuin palkkaan, eläkkeeseen taikka itsenäisen ammatin, käsityöläisammatin tai vapaan ammatin harjoittamisesta, maa- tai metsätaloudesta, omaisuudesta tai omistusoikeuksista, pääomasta tai vakuutuksesta saatavaan tuloon (eli erityismääräyksissä tarkoitettuun muuhun tuloon), jos velallinen pystyy virallisella asiakirjalla osoittamaan, että kyseinen tulo hänen ainoa säännöllinen ansiotulonsa.

Oikeushenkilön palveluksessa oleville henkilöille Kroatiassa kuukausittain maksettava keskimääräinen nettopalkka oli vuonna 2022 Kroatiassa 7 653 kunaa (https://narodne-novine.nn.hr/clanci/sluzbeni/2022_10_125_1909.html).

50 artiklan 1 kohdan i alakohta – Onko pankeilla oikeus periä maksuja vastaavien kansallisten määräysten toteuttamisesta tai tilitietojen toimittamisesta, ja jos on, kumpi osapuoli on vastuussa näiden maksujen maksamisesta

FINAlla ja pankeilla on oikeus periä maksu turvaamismääräysten täytäntöönpanosta sekä pankkitalletuksiin kohdistuvasta ulosotosta ja vakuuden antamisesta. Maksujen osalta on noudatettava tilivarojen ulosotosta annetussa laissa säädettyjen tehtävien suorittamisesta perittäviä maksuja koskevia sääntöjä, jäljempänä ’maksusäännöt’ (virallisen lehden nrot 105/10, 124/11, 52/12 ja 6/13):

https://narodne-novine.nn.hr/clanci/sluzbeni/2010_09_105_2831.html

https://narodne-novine.nn.hr/clanci/sluzbeni/2011_11_124_2491.html

https://narodne-novine.nn.hr/clanci/sluzbeni/2012_05_52_1278.html

https://narodne-novine.nn.hr/clanci/sluzbeni/2013_01_6_90.html

Sääntöjen 6 §:n mukaan maksut peritään velalliselta.

Säännöissä vahvistetaan tilivarojen ulosotosta annetussa laissa määriteltyjen tehtävien suorittamisesta perittävät maksut (virallisen lehden nrot 91/10 ja 112/12).

Säännöissä vahvistetaan kaksi maksulajia:

1. maksu velallisen tilivaroihin kohdistuvasta ulosotosta ja

2. maksu pankkitilien keskusrekisterissä oleviin tietoihin tutustumisesta ja niiden toimittamisesta.

Velallisen tilivaroihin kohdistuvasta ulosotosta perittävät maksut jaetaan neljään ryhmään:

  • täytäntöönpanoasiakirjan täytäntöönpanomahdollisuuden selvittäminen
  • koron laskeminen
  • täytäntöönpanoasiakirjan täytäntöönpano
  • täytäntöönpanoasiakirjojen etusijajärjestystä koskevien tietojen, jäljennösten ja todistusten toimittaminen rekisteristä.

FINA perii täytäntöönpanoasiakirjan täytäntöönpanomahdollisuuden selvittämistä ja koron laskemista koskevat maksut täytäntöönpanoasiakirjojen (määrä, joka velallisen on maksettava velkojalle tuomioistuimen päätöksen nojalla) vastaanottamisen ja rekisteriin viemisen yhteydessä. Maksu peritään myös sen tarkistamisesta, että täytäntöönpanoasiakirja sisältää kaikki täytäntöönpanon edellyttämät tiedot, sekä koron laskemisesta. Nämä maksut sekä maksu täytäntöönpanoasiakirjan täytäntöönpanosta lankeavat kokonaisuudessaan velallisen maksettavaksi.

Täytäntöönpanoasiakirjan täytäntöönpanosta perittävästä maksusta saatava tulo jaetaan FINAn (55%) ja pankkien (45%) kesken. Pankeille jaettava osuus suhteutetaan siihen, kuinka monta tiliä velallisella on pankkitilien keskusrekisterin sisältämien tietojen mukaan kussakin pankissa päivänä, jona maksu peritään.

Hakija suorittaa maksupyynnön perusteella ennakkoon maksun täytäntöönpanoasiakirjojen etusijajärjestystä koskevien tietojen, jäljennösten ja todistusten toimittamisesta rekisteristä. Hakijan on toimitettava FINAlle maksutosite. Tämän jälkeen hän saa pyytämänsä tiedot ja jäljennökset sekä laskun palvelun suorittamisesta.

FINA laskuttaa pankkitilien keskusrekisterissä oleviin tietoihin tutustumisesta (verkko- tai online-palvelua käyttäen) ja niiden toimittamisesta (sähköisesti tai paperilla).

FINA vahvistaa hinnaston sen johtokunnan tekemällä päätöksellä, jonka valtiovarainministeriö vahvistaa. Hinnasto julkaistaan FINAn verkkosivuilla. Kaikista maksuista peritään arvonlisävero.

Ote FINAn hinnastosta (maksut tilivarojen ulosotosta annetussa laissa määriteltyjen tehtävien suorittamisesta).

50 artiklan 1 kohdan j alakohta – Maksuasteikko tai muu säännöstö, jossa vahvistetaan turvaamismääräyksen käsittelyyn tai täytäntöönpanoon osallistuvien viranomaisten tai muiden elinten perimät maksut

FINA ja pankit veloittavat asetuksen 43 artiklassa tarkoitetut turvaamismääräyksen täytäntöönpanosta niille aiheutuneet kustannukset maksusäännöissä esitetyn mukaisesti. FINA laskuttaa rekisterin sisältämien tietojen, jäljennösten ja todistusten sekä tilitietojen toimittamisesta. Maksut vahvistetaan maksusääntöjen 8 §:ssä.

Maksusääntöjen 3 §:ssä tarkoitetut maksut:

Järj. nro

Palvelun kuvaus

Laskentaperuste

Määrä (kunaa)

Tilivarojen ulosotto

1.

Täytäntöönpanoasiakirjan täytäntöönpanomahdollisuuden selvittäminen

täytäntöönpanoasiakirja

65,00

2.

Koron laskeminen

pääoma

7,00

3.

Täytäntöönpanoasiakirjan täytäntöönpano

3.1.

Koko määrän kertaperintä yhteen pankkiin talletetuista varoista

täytäntöönpanoasiakirja

17,00

3.2.

Koko määrän kertaperintä useaan pankkiin talletetuista varoista

täytäntöönpanoasiakirja

39,00

3.3.

Täytäntöönpano, kun tili turvataan ja varojen käyttö kielletään

täytäntöönpanoasiakirja

110,00

4.

Tietojen, jäljennösten ja todistusten toimittaminen rekisteristä

4.1.

– paperilla

sivu

43,00

4.2.

– tiedostona

tavu

0,20

väh. 21,00

Edellä 4 kohdassa luetelluista maksuista peritään arvonlisävero.

Maksusääntöjen 7 §:ssä tarkoitetut maksut:

Järj. nro

Palvelun kuvaus

Laskentaperuste

Määrä (kunaa)

Pankkitilien keskusrekisterissä oleviin tietoihin tutustuminen ja niiden toimittaminen

1.

Tietoihin tutustuminen FINAn verkko- tai online-palvelua käyttäen

1.1.

– tutustuminen (yleinen)

pyyntö

0,80

1.2.

– tutustuminen (yksityiskohtainen)

tavu

0,20

2.

Tietoihin tutustuminen FINAn verkkopalvelua käyttäen

2.1.

– puolivuotistilaus

käyttäjä

298,37

2.2.

– vuositilaus

käyttäjä

498,37

3.

Tietojen lataaminen

3.1.

– FINAn verkkopalvelua käyttäen

tavu

0,10

3.2.

– FINAn online-palvelua käyttäen

tavu

0,10

3.3.

– CD-pohjaista palvelua käyttäen

tavu

0,10

4.

Tietojen toimittaminen

4.1.

– paperilla

jokainen uusi sivu

19,51

4.2.

– tiedostona

tavu

0,20

väh. 19,51

Edellä luetelluista maksuista peritään arvonlisävero.

Maksusääntöjen 5 §:n 1 momentin mukaan maksut jaetaan FINAn ja niiden pankkien kesken, jotka osallistuvat FINAn valtuuttamina täytäntöönpanoasiakirjan täytäntöönpanoon. FINAn osuus on 55 prosenttia ja pankkien 45 prosenttia.

Turvaamismääräyksen haku- tai valitusmenettelyssä peritään hakemuksen arvon perusteella määräytyvä maksu oikeudenkäyntikuluista annetun lain (Zakon o sudskim pristojbama; virallisen lehden nrot 74/95, 57/96, 137/02, 125/11, 112/12,157/13 ja 110/15) mukaisesti (ks. asetuksen 50 artiklan 1 kohdan n alakohdassa tarkoitettu ilmoitus oikeudenkäyntimaksusta).

50 artiklan 1 kohdan k alakohta – Vastaavien kansallisten määräysten mahdollinen etusija-asema

Asetuksen 32 artiklassa tarkoitettu etusija-asema määräytyy täytäntöönpanolain 78 §:n perusteella: kun useammalla velkojalla on samaan ulosmitattavaan kohteeseen kohdistuvia rahasaatavia samalta velalliselta, perintä toteutetaan siinä järjestyksessä, jossa velkojat ovat saaneet perintäoikeuden kyseiseen kohteeseen, ellei laista muuta johdu.

Useiden velkojien panttioikeuksien tärkeysjärjestys määräytyy turvaamismääräyksen vastaanottopäivän perusteella (täytäntöönpanolain 180 §; https://narodne-novine.nn.hr/).

50 artiklan 1 kohdan l alakohta – Tuomioistuin tai täytäntöönpanoviranomainen, jolla on toimivalta myöntää oikeussuojakeino

Kroatiassa toimivalta ratkaista hakemus, jolla velallinen pyytää turvaamismääräyksen peruuttamista tai muuttamista asetuksen 33 artiklan nojalla, on määräyksen antaneella tuomioistuimella.

Toimivalta ratkaista hakemus, jolla velallinen pyytää turvaamismääräyksen täytäntöönpanon rajoittamista tai lopettamista asetuksen 34 artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla, on Zagrebin kunnallisella siviilituomioistuimella:

Općinski građanski sud u Zagrebu

Ulica grada Vukovara 84

10000 Zagreb.

50 artiklan 1 kohdan m alakohta – Tuomioistuin, jolle muutoksenhaku osoitetaan, ja muutoksenhaun mahdollinen määräaika

Toimivalta ratkaista hakemus, jolla haetaan muutosta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätökseen (ks. asetuksen 37 artikla yhdessä sen 33, 34 ja 35 artiklan kanssa), on ylemmällä tuomioistuimella, jolla on toimivalta ratkaista hakemus, jolla haetaan muutosta vakuuden antamista koskevaan päätökseen (maakunnallinen tuomioistuin tai ylin kauppatuomioistuin, ks. siviiliprosessilain 34.a ja 34.c § yhdessä täytäntöönpanolain 21 §:n 1 momentin kanssa).

Muutosta on haettava kahdeksan päivän kuluessa päätöksen tiedoksiantopäivästä (täytäntöönpanolain 11 §), ja hakemus on toimitettava kyseisen päätöksen antaneelle tuomioistuimelle (siviiliprosessilain 357 §).

Täytäntöönpanolain 2 §:n 1 momentin 9 kohdan mukaan vakuuspäätöksellä (rješenje o osiguranju) tarkoitetaan päätöstä, jolla tuomioistuin hyväksyy kokonaan tai osittain vakuuden antamista koskevan pyynnön, tai päätöstä, jolla tuomioistuin määrää oma-aloitteisesti vakuuden antamisesta.

50 artiklan 1 kohdan n alakohta – Oikeudenkäyntimaksut

Menettelyssä, joka koskee turvaamismääräyksen hakemista tai oikeussuojakeinon käyttämistä turvaamismääräystä vastaan, asetuksen 42 artiklassa tarkoitetut hakemuksen arvon perusteella määräytyvät oikeudenkäyntimaksut peritään seuraavista:

  • turvaamismääräyshakemus ja vakuuden asettamista koskeva pyyntö,
  • turvaamismääräyspäätös ja päätös vakuuden asettamisesta,
  • täytäntöönpanolain 364.b §:n 2–5 momentissa tarkoitetut lausumat (podnesak) sekä muutoksenhaku vakuuden asettamista koskevaan päätökseen.

Oikeudenkäyntikuluista annetun lain 4 §:n mukaisesti maksuvelvollisuus syntyy turvaamismääräyksen täytäntöönpanohakemusta tai muutoksenhakemusta jätettäessä.

Oikeustoimikohtaiset oikeudenkäyntimaksut lasketaan riidanalaisen kohteen arvon perusteella seuraavasti:

enemmän kuin
(kunaa)

enintään
(kunaa)

maksu
(kunaa)

0,00

3 000,00

100,00

3 000,00

6 000,00

200,00

6 000,00

9 000,00

300,00

9 000,00

12 000,00

400,00

12 000,00

15 000,00

500,00

Yli 15 000 kunan suuruisista määristä peritään 500 kunan maksu plus 1 prosentti 15 000 kunaa ylittävästä osuudesta, mutta enintään 5 000 kunaa.

50 artiklan 1 kohdan o alakohta – Asiakirjojen käännöksissä hyväksytyt kielet

Ei sovelleta.

Päivitetty viimeksi: 26/03/2024

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.