Tämän sivun alkukielistä versiota kroaatti on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Swipe to change

Sovittelu perheasioissa

Kroatia
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

SOVITTELU

Kroatiassa tuli 1. marraskuuta 2015 voimaan uusi perhelaki (Obiteljski zakon; Kroatian virallisen lehden (Narodne novine, NN) nrot 103/15 ja 98/19). Laki muodostuu 10 erillisestä osasta, joista seitsemäs koskee pakollista perheneuvontaa ja perheasiain sovittelua.

Pakollisen perheneuvonnan tarkoituksena on auttaa perheenjäseniä sopimaan perheen sisäisistä suhteista, joiden jatkuminen pyritään turvaamaan varsinkin lasten osalta. Neuvonnassa asianosaisille myös kerrotaan oikeudellisista seuraamuksista, mikäli he eivät he pääse sovintoon, sekä siitä, miten pannaan vireille oikeudellinen menettely, jossa päätetään lapsen henkilökohtaisista oikeuksista. Pakollisesta perheneuvonnasta vastaa asiantuntijaryhmä Kroatian sosiaalityön instituutin (Hrvatski zavod za socijalni rad) siinä toimipisteessä, jonka alueella sijaitsee lapsen vakituinen tai tilapäinen kotipaikka tai av(i)opuolisoiden viimeinen yhteinen, vakituinen tai tilapäinen kotipaikka. Perhelain mukaan pakollista perheneuvontaa ei suoriteta ennen täytäntöönpano- tai välitoimimenettelyn vireillepanoa. Perheenjäsenten on osallistuttava pakolliseen neuvontaan henkilökohtaisesti, ei edustajan välityksellä.

Pakollinen perheneuvonta tapahtuu 1) ennen avioeron vireillepanoa, kun puolisoilla on yhteinen alaikäinen lapsi, ja 2) ennen muiden, vanhempainvastuuseen ja henkilökohtaisiin suhteisiin lapsen kanssa liittyvien oikeudellisten menettelyjen vireillepanoa. Pakollista perheneuvontaa ei järjestetä ennen avioeromenettelyä, jos puolisoista toinen tai molemmat 1) ovat oikeustoimikelvottomia eivätkä ymmärrä menettelyn tarkoitusta ja seurauksia edes ammattilaisen avustuksella, 2) ovat harkintakyvyttömiä tai 3) jos heidän vakituinen tai tilapäinen kotipaikkansa ei ole tiedossa.

Pakollinen perheneuvonta toteutetaan jommankumman osapuolen pyynnöstä, joka on toimitettava sosiaaliturvakeskukseen (centar za socijalnu skrb) kirjallisesti tai kirjattavalla suullisella ilmoituksella. Sosiaaliturvakeskuksen on tällaisen pyynnön saatuaan vahvistettava tapaamisen ajankohta ja kutsuttava osapuolet siihen. Sosiaaliturvakeskus voi poikkeuksellisesti järjestää osapuolille erilliset neuvontatilaisuudet, jos se katsoo, että yhteinen neuvonta on hyödytön tai jos osapuolista toinen tai molemmat ovat sitä perustelluista syistä pyytäneet.

Perheasiain sovitteluun osallistuminen on perheenjäsenille vapaaehtoista. Tästä periaatteesta poiketen sovittelun ensimmäinen istunto on pakollinen ennen avioeron vireillepanoa.

Perheasiain sovittelussa osapuolet pyrkivät ratkaisemaan perhesuhteisiin liittyvät erimielisyytensä sovinnollisesti yhden tai useamman sovittelijan avustuksella. Perheasiain sovittelijana voi toimia vain sovittelijarekisteriin kirjattu ja erityiskoulutuksen saanut henkilö, joka pysyy puolueettomana. Sovittelun perimmäisenä tarkoituksena on päästä sopimukseen yhteishuoltajuudesta ja muista lapseen liittyvistä asioista. Sen lisäksi osapuolet voivat sopia muista, esimerkiksi omaisuuteen liittyvistä asioista.

Perheasiain sovittelu ei tule kysymykseen 1) tapauksissa, joissa sosiaaliturvakeskuksen asiantuntijaryhmä tai perheasiain sovittelija katsoo, että puolisoiden tasavertainen osallistuminen sovitteluun ei ole perheväkivallan takia mahdollista, 2) jos puolisoista toinen tai molemmat ovat oikeustoimikelvottomia eivätkä ymmärrä menettelyn tarkoitusta ja seurauksia edes ammattilaisen avustuksella, 3) jos puolisoista toinen tai molemmat ovat harkintakyvyttömiä tai 4) jos toisen puolison vakituinen tai tilapäinen kotipaikka ei ole tiedossa.

Perheasiain sovittelu voidaan toteuttaa muusta oikeudellisesta menettelystä erillään sitä ennen, sen aikana tai sen jälkeen. Perhelain mukaan perheasiain sovittelua ei suoriteta ennen täytäntöönpano- tai välitoimimenettelyn vireillepanoa. Henkilökohtaisia suhteita lapsen kanssa koskevan täytäntöönpanomenettelyn kuluessa tuomioistuin voi kuitenkin poikkeuksellisesti ehdottaa osapuolille perheasiain sovittelua. Tuomioistuin voi osapuolia kuultuaan ja tapauksen olosuhteet huomioon ottaen lykätä täytäntöönpanoa 30 päivällä ja määrätä asiantuntijan kuulemaan lasta asiassa tai ehdottaa osapuolille perheasiain sovittelua riidan ratkaisemiseksi. Tuomioistuin voi tarvittaessa antaa asiantuntijan kanssa järjestettävän kuulemisen tai perheasiain sovittelun aikana yksityiskohtaisemman päätöksen siitä, miten henkilökohtaiset suhteet lapsen kanssa järjestetään. Näin ei kuitenkaan toimita, jos sovittelussa ei ole onnistuttu tai jos tarvitaan kiireellisiä toimenpiteitä.

Perheasiain sovittelija ja muut sovitteluun osallistuvat henkilöt eivät saa luovuttaa sovittelun kuluessa saamiaan tietoja kolmansille. Tämä ei kuitenkaan koske tilanteita, joissa tietojen luovuttaminen on välttämätöntä 1) sopimuksen täytäntöönpanoa varten tai 2) lapsen suojelemiseksi tilanteessa, jossa hänen hyvinvointinsa on uhattuna, taikka henkilön fyysiseen tai psyykkiseen koskemattomuuteen kohdistuvan vakavan loukkauksen riskin poistamiseksi. Perheasiain sovittelijan on kerrottava osapuolille luottamuksellisuusperiaatteen soveltamisalasta.

Perhelain mukaan yhteishuoltajuussopimus ja mahdolliset muut perheasian sovittelussa tehdyt sopimukset on laadittava kirjallisesti ja kaikkien osapuolten on allekirjoitettava ne. Niistä tulee täytäntöönpanokelpoisia sen jälkeen, kun tuomioistuin on osapuolten pyynnöstä vahvistanut ne tuomioistuimen ulkopuolisessa menettelyssä.

Jos sovittelussa ei päästä sopimukseen yhteishuoltajuudesta tai muusta perhesuhteisiin liittyvästä riita-asiasta, sovittelija kirjaa loppuraporttiin, ovatko molemmat osapuolet osallistuneet sovitteluun aktiivisesti. Loppuraportti toimitetaan sovitteluun osallistuneille. Lisäksi sovittelija toimittaa sen sille tuomioistuimelle, joka keskeytti oikeudellisen menettelyn sovittelun ajaksi.

Jos osapuolet oikeudellisen menettelyn kuluessa yhdessä ehdottavat riita-asiansa ratkaisemista perheasiain sovittelussa, tuomioistuin voi keskeyttää menettelyn ja asettaa kolmen kuukauden määräajan, jonka kuluessa osapuolet voivat yrittää ratkaista riitansa sovittelemalla. Jos tuomioistuin katsoo oikeudellisen menettelyn aikana, että perheriidasta on mahdollista päästä sovintoratkaisuun, se voi itsekin ehdottaa osapuolille perheasiain sovittelua. Jos osapuolet suostuvat ehdotukseen, tuomioistuin keskeyttää menettelyn ja asettaa kolmen kuukauden määräajan, jonka kuluessa osapuolet voivat yrittää ratkaista riitansa sovittelemalla. Oikeudellista menettelyä jatketaan, jos osapuolet eivät onnistu sovittelemaan riitojaan tuomioistuimen asettamassa kolmen kuukauden määräajassa tai jos ne itse sitä pyytävät ennen kyseisen määräajan umpeutumista. Tuomioistuimen on ennen menettelyn keskeyttämistä arvioitava, onko keskeytys asianmukaista ottaen huomioon, että lapsen oikeuksia ja etua koskevissa asioissa on toimittava nopeasti.

Perheasiain sovittelijan on sovittelun aikana muistutettava velvollisuudesta huolehtia lapsen hyvinvoinnista, ja vanhempien suostumuksella hän voi antaa lapsen esittää oman näkemyksensä asioista.

Sovittelusta vastannut sovittelija ei voi osallistua asiantuntijalausuntojen eikä perhetilannetta koskevien arvioiden laatimiseen eikä osallistua millään tavoin oikeudelliseen menettelyyn, jossa käsitellään sovittelun osapuolten riitoja, paitsi laissa erikseen säädetyissä tapauksissa.

Jos sovittelija on sosiaalihuollon palveluksessa, osapuolten ei tarvitse maksaa sovittelusta. Järjestelmän ulkopuolisten sovittelijoiden tapauksessa osapuolten on maksettava tarjotuista palveluista.

Sovittelua koskevia säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin myös perheasiain sovitteluun.

Lisätietoja:

perhelaki (NN nrot 103/15 ja 98/19)

pakollista perheneuvontaa koskevat säännöt (Pravilnik o obveznom savjetovanju; NN nro 123/15)

perheasiain sovittelua koskevat säännöt (Pravilnik o obiteljskoj medijaciji; NN nrot 123/15, 132/15 ja 132/17)

laki sovittelusta (Zakon o mirenju; NN nro 18/11)

Päivitetty viimeksi: 03/01/2024

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.