Oikeusapu

Ranskassa oikeusapuun viitataan termillä aide juridictionnelle.

1 Mitä kustannuksia oikeudenkäyntiin liittyy, ja kuka ne yleensä maksaa?

Oikeudenkäyntiin liittyvät kustannukset vaihtelevat sen mukaan, kuinka monimutkainen asia on, mikä prosessi on kyseessä ja mikä tuomioistuin on toimivaltainen antamaan asiassa tuomion.

Kustannukset jaetaan kolmeen luokkaan seuraavasti:

• asianajajan palkkiot, joihin ei sovelleta kiinteää hinnastoa ja joista voidaan sopia vapaasti asianajajan ja hänen asiakkaansa kesken; palkkiot maksaa yleensä asiakas, ellei hän saa oikeusapua;

• kulut, jotka luetellaan tarkasti siviiliprosessilain (Code de procédure civile) 695 §:ssä ja joihin kuuluvat pääasiassa seuraavat:

a. asianajajille ja tietyille virkamiehille (officiers publics tai officiers ministériels) edustuksesta maksettavat korvaukset; korvaus on eri asia kuin palkkio;

b. haastemiehille maksettavat oikeudenkäyntikulut;

c. asiantuntijalausunnoista ja tutkinnasta aiheutuvat kulut;

d. kiinteän hinnaston mukaiset mahdolliset todistajille maksettavat korvaukset;

e. suullisista lausumista suoritettava maksu (le droit de plaidoirie);

f. kulukorvaukset: ammattilaisten esittämät kiinteämääräiset kustannukset oikeudenkäynnin edellyttämistä menoista.

Nämä kulut maksaa menettelyn hävinnyt osapuoli. Periaate vahvistetaan siviiliprosessilain 696 §:ssä. Tuomari voi kuitenkin perustellulla päätöksellä määrätä, että toinen osapuoli maksaa kaikki kulut tai osan niistä. Viimeksi mainitussa tapauksessa kulut jaetaan.

• muut tuomioistuimessa oikeudenkäynnin osapuolille aiheutuneet kulut. Osapuolet maksavat nämä kulut itse, ellei tuomari määrää toisin. Tuomari voi käyttää tätä toimivaltaansa sekä rikos- että siviilioikeudenkäynneissä, ja hänen on otettava huomioon tuomitun osapuolen omaisuus tai taloudellinen tilanne. Hän voi jopa viran puolesta päättää, ettei tällaista päätöstä tarvita.

Rikosasioissa oikeudenkäyntikulut maksaa valtio. Tuomitun on maksettava kiinteä oikeudenkäyntimaksu, jonka suuruus riippuu rikoksesta.

2 Mitä oikeusavulla tarkoitetaan?

Oikeusapu on osa oikeusapujärjestelmää (jolla korvattiin vuoden 1972 lakiin perustuva oikeusapujärjestelmä), josta säädetään oikeusapujärjestelmästä, oikeusavusta ja asianajajan antamasta avusta tuomioistuinmenettelyn ulkopuolisissa menettelyissä 10 päivänä heinäkuuta 1991 annetussa laissa nro 91-647.

Oikeusapujärjestelmä kattaa seuraavat:

• oikeusapu, jolla tarkoitetaan täyttä tai osittaista taloudellista tukea, jonka valtio myöntää seuraavissa yhteyksissä: oikeudenkäynnit ensimmäisen tai toisen oikeusasteen tuomioistuimissa, päätösten täytäntöönpano, sopimukset ennen oikeudenkäynnin alkamista sekä avioero puolisoiden yhteisestä hakemuksesta ilman tuomioistuinkäsittelyä;
• asianajajan antama apu tuomioistuinmenettelyn ulkopuolisissa rikosoikeudellisissa menettelyissä: kyseeseen voivat tulla vaihtoehdot syytteeseen asettamiselle (kuten tuomio- ja rikossovittelut), pidättämiseen liittyvät toimenpiteet tai pidätetyn henkilön avustaminen vankilan kurinpitolautakunnassa;
• avustaminen oikeussuojakeinojen käytössä (tiedotus, opastus, maksuton oikeusneuvonta).

Oikeusapu ja asianajajan antama apu tuomioistuimen ulkopuolisissa menettelyissä on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat puolustaa oikeuksiaan ja joiden varat ovat vähäiset. Tällöin valtio maksaa kokonaan tai osittain oikeudenkäytöstä johtuvat palkkiot ja kulut (asianajaja, haastemies, notaari jne.). Hakemus hyväksytään, jos kanne täyttää käsiteltäväksi ottamisen edellytykset tai on perusteltu ja oikeasuhtainen etenkin vaateiden lukumäärän tai systeemisen luonteen suhteen.

Oikeusapu voi kattaa kulut kokonaan tai osittain. Mahdollisuutena on myös, ettei oikeusapua myönnetä lainkaan. Oikeusapu ei kata oikeusturvavakuutuksen tai muun suojajärjestelmän piiriin kuuluvia kustannuksia. Tarvittaessa näiden järjestelmien piiriin kuuluvien kustannusten osuus vähennetään valtion oikeusapuna maksetuista summista.

Oikeusapu tarkoittaa sitä, että henkilö saa maksuttomasti apua asianajajalta tai muulta oikeuden avustajalta (kuten haastemieheltä, notaarilta tai huutokaupanpitäjältä) ja on vapautettu oikeudenkäyntimaksuista kokonaan tai osittain. Hakija saa oikeusapua, jos hän täyttää kelpoisuusehdot, joista säädetään edellä mainitussa 10 heinäkuuta 1991 annetussa laissa ja oikeusapujärjestelmästä, oikeusavusta ja asianajajan antamasta avusta tuomioistuinmenettelyn ulkopuolisissa menettelyissä 10 päivänä heinäkuuta 1991 annetun lain nro 91–647 täytäntöönpanosta 28 päivänä joulukuuta 2020 annetussa asetuksessa 2020-1717.

3 Kuka voi saada oikeusapua?

Oikeusavun myöntää oikeusaputoimisto (bureau d'aide juridictionnelle), joka toimii yhdistetyn tuomioistuimen (tribunal judiciaire) alaisuudessa. Oikeusavun myöntämiseen sovelletaan useita varallisuuteen sekä kansalaisuuteen, asuinpaikkaan ja käsiteltäväksi ottamiseen liittyviä ehtoja.

Oikeusapua voidaan tietyissä tapauksissa myöntää myös muilla perusteilla (ks. jäljempänä).

Varallisuutta koskevat edellytykset:

Oikeusapua voidaan myöntää, jos verotettavan viitetulot tai verotettavat varat ja omaisuus eivät ylitä asetuksessa vahvistettuja raja-arvoja.

Oikeusavun myöntämisehtoja koskevat uudet säännökset tulivat voimaan 1. tammikuuta 2021. Oikeusavun saatavuus perustuu näin ollen seuraavaan:

• Verotettavan viitetulot (revenu fiscal de référence): Verotettavan viitetuloilla tarkoitetaan veroviranomaisen laskemien ja verotuspäätöksessä ilmoitettujen vuotuisten tulojen määrää. Tukikelpoisuuskynnykset on vahvistettu oikeusavusta 28 päivänä joulukuuta 2020 annetun asetuksen 2020-1717 3 §:ssä. Esimerkiksi vuonna 2021 jätetyissä oikeusapuhakemuksissa huomioidaan viimeisimmässä verotuspäätöksessä vahvistetut tulot. 1. tammikuuta 2021 alkaen täysimääräiseen oikeusapuun oikeuttavat tulot voivat yhden henkilön kotitaloudessa olla enintään 11 262 euroa ja osittaiseen oikeusapuun enintään 16 890 euroa. Oikeusapuhakemuksen käsittelyssä viiteverotuloina otetaan siten huomioon verotuksellisen kotitalouden (foyer fiscal) tulot. Jos kotitalouteen kuuluu useampi kuin yksi henkilö, kotitalouden viitetuloina huomioidaan kaikkien näiden henkilöiden tulot. Sen sijaan jos oikeusapua haetaan hakijan ja samaan kotitalouteen kuuluvan jäsenen välisessä riita-asiassa, tuloja tarkastellaan kunkin henkilön osalta erikseen. Tässä tapauksessa tukikelpoisuudesta päätettäessä verotettavat varat huomioidaan seuraavasti:
• Irtain omaisuus (etenkin säästöt): jos irtaimen omaisuuden arvo on suurempi kuin täysimääräisen oikeusavun kynnysmäärä (11 262 euroa vuonna 2020 yhden henkilön osalta), hakija ei ole oikeutettu oikeusapuun;
• Kiinteä omaisuus (lukuun ottamatta pääasiallista asuntoa ja liiketiloja): jos kiinteän omaisuuden arvo on kaksi kertaa suurempi kuin osittaisen oikeusavun kynnysmäärä (33 780 euroa vuonna 2020 yhden henkilön osalta), hakija ei ole oikeutettu oikeusapuun.

Jos kotitalouteen kuuluu useampi kuin yksi henkilö, kotitalouden varallisuutena huomioidaan kaikkien näiden henkilöiden irtain ja kiinteä omaisuus. Sen sijaan jos oikeusapua haetaan hakijan ja samaan kotitalouteen kuuluvan jäsenen välisessä riita-asiassa, varallisuutta tarkastellaan kunkin henkilön osalta erikseen.

• Kotitalouteen kuuluvat henkilöt: Jos kotitalouteen kuuluu useampi kuin yksi henkilö, tulojen ja varallisuuden kynnysmääriä korotetaan seuraavasti:
  • kertoimella 0,18 seuraavien kahden henkilön osalta,
  • kertoimella 0,1137 seuraavien henkilöiden osalta.

Jos oikeusapua hakeva henkilö on joutunut vakavan rikoksen uhriksi (sellaisen hyökkäyksen uhriksi, joissa tarkoituksena on ollut uhata henkeä tai aiheuttaa ruumiillinen vamma), oikeusapu myönnetään ilman, että hakijan tai hakijan edunsaajan tarvitsee ilmoittaa varojaan.

• Kansalaisuutta koskeva ehto:

Oikeusapua voidaan myöntää henkilöille, jotka ovat Ranskan kansalaisia, Euroopan unionin jäsenvaltion (paitsi Tanskan) kansalaisia tai vakinaisesti ja laillisesti Ranskassa asuvia ulkomaan kansalaisia. Myös muualla kuin Ranskassa asuva ulkomaan kansalainen voi saada oikeusapua ranskalaisessa tuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa, jos kyseessä on sellaisen maan kansalainen, joka on tehnyt joko kansainvälisen sopimuksen tai kahdenvälisen sopimuksen Ranskan kanssa, ja kyseisessä sopimuksessa tunnustetaan kyseisen maan kansalaisten mahdollisuus saada oikeusapua.

Asumista koskeva ehto

Edellä mainittuja tapauksia lukuun ottamatta tukikelpoisuuden yleisenä perusteena on vakinainen ja laillinen asuinpaikka Ranskassa.

Oikeusapua myönnetään kuitenkin ilman asumista koskevaa ehtoa myös ulkomaalaisille, jos he ovat alaikäisiä, avustajaan oikeutettuja todistajia, tutkinnan kohteena olevia henkilöitä, vastaajia, syytettyjä, tuomittuja tai asianomistajia tai jos he ovat saaneet siviililain 515-9 §:ssä tarkoitetun suojelumääräyksen tai jos he ovat ennen kuulemista myöntäneet syyllisyytensä tai jos he ovat Ranskan maahantulo- ja oleskeluedellytyksiä koskevan oikeudenkäynnin kohteena.

• Käsiteltäväksi ottamista koskeva ehto:

Oikeusapua annetaan henkilöille, joiden kanteet ovat selvästi sellaisia, että ne täyttävät käsiteltäväksi ottamisen edellytykset tai ovat perusteltuja. Tätä ehtoa ei sovelleta kanteen vastaajaan, yksityisoikeudellisessa vastuussa olevaan henkilöön, avustajaan oikeutettuun todistajaan eikä syytettyyn tai tuomittuun.

Jos muutoksenhaulle ei ole kohtuullisia perusteita, hakijalle ei myönnetä oikeusapua sitä varten.

Jos oikeusapu evätään tällä perusteella mutta tuomari kuitenkin hyväksyy kantajan kanteen, kantajalle korvataan hänelle aiheutuneet tai hänen maksamansa kustannukset, menot ja maksut siihen oikeusavun summaan asti, johon hänellä olisi varojensa perusteella ollut oikeus.

Erityistilanteet

Oikeusapua myönnetään ilman tukikelpoisuuden edellytysten tutkimista, jos hakija on jo saanut oikeusapua asiassaan ja vastapuoli on hakenut annettuun päätökseen muutosta hyväkseen tai jos hakija nostaa kanteen kansallisessa turvapaikka-asioiden tuomioistuimessa (Cour nationale du droit d’asile, CNDA).

Vastaavasti henkilöille, jotka eivät täytä tukiehtoja, voidaan poikkeuksellisesti myöntää oikeusapua, jos se katsotaan hakijan kanteen osalta tarkoituksenmukaiseksi, kun otetaan huomioon oikeudenkäynnin kohde ja ennakoitavissa olevat oikeudenkäyntikulut (oikeusavusta 10 päivänä heinäkuuta 1991 annetun lain 6 §).

4 Myönnetäänkö oikeusapua kaikenlaisiin oikeudenkäynteihin?

Oikeusapua myönnetään sekä kantajille että vastaajille riidattomissa asioissa tai riita-asioissa kaikissa tuomioistuimissa ja alaikäisten kuulemista varten.

Sitä voidaan myöntää koko oikeudenkäyntiä tai sen osaa varten sekä sopimuksen tekemiseen ennen oikeudenkäynnin aloittamista.

Oikeusapua voidaan myöntää myös sen varmistamiseksi, että oikeuden päätös tai muu täytäntöönpanoasiakirja pannaan täytäntöön, myös niissä tapauksissa, kun nämä ovat peräisin toisesta EU:n jäsenvaltiosta Tanskaa lukuun ottamatta.

5 Onko kiireellisten tapausten varalle olemassa erityismenettelyä?

Oikeusapua voidaan myöntää väliaikaisesti, jos oikeudenkäynti vaarantaa asianosaisen henkilön välttämättömät elinolosuhteet, erityisesti sellaisten täytäntöönpanotoimien yhteydessä, joihin liittyy omaisuuden takavarikointi tai häätö. Tällaisessa tapauksessa oikeusaputoimiston johtaja tai toimivaltainen tuomioistuin tai sen puheenjohtaja voi myöntää oikeusapua. Rikosprosessien yhteydessä oikeusapua voidaan myöntää hätätapauksessa (kuten ensimmäisessä suullisessa käsittelyssä tapahtuvaa kuulustelua tai välitöntä oikeudenkäyntiä varten).

Väliaikainen oikeusapu myönnetään prosessin aikana, ja se kattaa kaikki tuomioistuimen toimet.

6 Mistä saan lomakkeen oikeusavun hakemista varten?

Oikeusapuhakemuslomakkeen voi ladata ja tulostaa seuraavasta osoitteesta:

https://www.justice.fr/formulaire/demande-aide-juridictionnelle

Oikeusapua voidaan hakea ennen kanteen nostamista tai oikeuskäsittelyn aikana.

Oikeusapua voidaan hakea myös käsittelyn päätyttyä, esimerkiksi tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanoon.

Oikeusapuhakemuslomakkeen voi myös hakea asuinpaikan tuomioistuimelta tai sen paikkakunnan tuomioistuimelta, jossa asia pannaan vireille, tai lähimmästä Point Justice -neuvontapisteestä (Maisons de la Justice et du Droit, Point d’Accès au Droit, Relais d’Accès au Droit). Lähimmän neuvontapisteen löydät seuraavan sivuston avulla: http://www.annuaires.justice.gouv.fr/lieux-dacces-aux-droits-10111/.

Ulkomailla asuvat Ranskan kansalaiset voivat pyytää lomakkeen myös konsulaateista tai seuraavasta osoitteesta:

Département de l'entraide, du droit international privé et européen, Ministère de la Justice,

Direction des affaires civiles et du sceau,

13 Place Vendôme, 75042 Paris Cedex 01.

Ulkomaalaiset, jotka eivät asu Ranskassa, saavat oikeusapuhakulomakkeen keskusviranomaiselta, jonka henkilön kotimaa on nimennyt kansainvälisten oikeusapuhakemusten toimittajaksi. Suurin osa maista on nimennyt tähän tehtävään oikeusministeriön. Ranska on nimennyt tähän tehtävään edellä mainitun oikeusministeriön yksikön (Bureau du droit de l’Union, du droit international privé et de l’entraide civile). Sen tehtävänä on käsitellä sellaisten Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden kansalaisten esittämiä hakemuksia siviili-, kauppa- tai hallinto-oikeudellisissa asioissa, jotka ovat 27. tammikuuta 1977 tehdyn oikeusapuhakemusten toimittamista koskevan eurooppalaisen sopimuksen osapuolia.

Euroopan unionin jäsenvaltion (muun kuin Tanskan) kansalaiset, jotka asuvat Ranskassa tai joiden riita-asia käsitellään ranskalaisessa tuomioistuimessa, voivat saada 27. tammikuuta 2003 annetun EU:n direktiivin 2003/8/EY mukaisesti rajatylittävää oikeusapua siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa. Ranskassa näitä hakemuksia käsittelevä toimivaltainen virasto on

Bureau de l’aide juridictionnelle (Oikeusaputoimisto)

Service de l'accès au droit et à la justice et de l'aide aux victimes (SADJAV) (Oikeudenkäyttö- ja uhrien tukipalvelut)

Ministère de la Justice (Oikeusministeriö)

13 Place Vendôme, 75042 Paris Cedex 01.

HUOMAUTUS: Oikeusapua on pian mahdollista hakea verkossa oikeusavun tietojärjestelmän (Système d’information de l’aide juridictionnelle, SIAJ) kautta. Järjestelmää testataan parhaillaan joissakin tuomioistuimissa.

Oikeusavun tietojärjestelmän ansiosta asianosaiset voivat hakea oikeusapua internetin välityksellä, ja hakemukset myös voidaan vastaanottaa oikeusaputoimistossa. Näin voidaan yksinkertaistaa hakumenettelyä ja lyhentää hakemusten käsittelyaikaa.

7 Mitä asiakirjoja oikeusapuhakemukseen on liitettävä?

Oikeusapuhakemuslomake on täytettävä ja siihen on liitettävä oikeusapuhakemuslomakkeen sisällöstä ja siihen liitettävistä asiakirjoista 30. joulukuuta 2020 annetussa määräyksessä luetellut todistusasiakirjat (esimerkiksi verotuspäätös ja todistus perhetilanteesta tai kansalaisuudesta). Todistusasiakirjat liittyvät erityisesti (hakijan ja samassa taloudessa vakinaisesti asuvien henkilöiden) varallisuuteen, hakemuksen kohteeseen sekä asiaa käsittelevään tuomioistuimeen.

8 Minne oikeusapuhakemus toimitetaan?

Hakemuksen voi toimittaa hakijan kotipaikan oikeusaputoimistoon tai sen alueen oikeusaputoimistoon, jonka tuomioistuimessa asia käsitellään.

Jokaisen yhdistetyn tuomioistuimen (aiemmin alioikeuden) yhteydessä on yksi oikeusaputoimisto, joka käsittelee kyseisessä tuomioistuimessa tai sen alueeseen kuuluvissa tuomioistuimissa käsiteltäviin tapauksiin liittyvät oikeusapuhakemukset. Näitä tuomioistuimia ovat yhdistetty tuomioistuin (tribunal judiciaire), hallintotuomioistuin (tribunal administratif), työtuomioistuin (conseil de prud'hommes) sekä muutoksenhakutuomioistuin (cour d’appel) ja hallinnollinen muutoksenhakutuomioistuin (cour administrative d'appel).

Yhden toimiston säännöstä poiketen oikeusaputoimisto on liitetty myös seuraaviin tuomioistuimiin:

• korkein oikeus (Cour de cassation)
• korkein hallinto-oikeus (Conseil d'État)
• kansallinen turvapaikka-asioiden tuomioistuin (Cour nationale du droit d'asile).

9 Miten saan tietää, onko minulla oikeus saada oikeusapua?

Hakija saa ilmoituksen päätöksestä kotipaikkansa oikeusaputoimistolta.

Omaa oikeuttaan oikeusapuun voi tutkia verkkolaskurin avulla:

https://www.justice.fr/simulateurs/aide-juridictionnelle

Laskurin avulla hakija saa alustavaa tietoa oikeusapua koskevista oikeuksistaan. Laskuri ei kuitenkaan korvaa hakemuksen käsittelyä eikä vaikuta oikeusaputoimiston päätökseen.

10 Miten minun tulee toimia, jos minulla on oikeus saada oikeusapua?

Hakijan on otettava yhteyttä asianajajaansa (tai muuhun oikeuden avustajaan, kuten haastemieheen, asiantuntijaan tai notaariin) tai muuhun hakijalle nimettyyn henkilöön ja annettava hänelle kaikki asiaa kokevat tiedot ja asiakirjat.

Jos hakija on saanut osittaista oikeusapua, oikeusavustajan kanssa on sovittava palkkiosta, jonka hakija maksaa oikeusavustajalle. Tämä summa on kirjattava sopimukseen, jonka hakija allekirjoittaa.

11 Jos oikeusapua on myönnetty, kuka valitsee asianajajan?

Kaikki voivat valita asianajajansa vapaasti.

Jos hakija valitsee asianajajansa itse, asianajajan nimi ilmoitetaan oikeusavun hakulomakkeessa.

Jos hakijalla ei ole tiedossa asianajajaa, asianajajan nimeää joko yhdistetyn tuomioistuimen (entisen alioikeuden) asianajajayhteisön puheenjohtaja tai asiaa käsittelevän tuomioistuimen puheenjohtaja.

12 Kattaako oikeusapu kaikki menettelyyn liittyvät kustannukset?

Täysimääräinen oikeusapu kattaa kaikki oikeudenkäyntikulut, myös asianajajalle tai muille oikeuden avustajille (kuten haastemiehelle, asiantuntijalle tai notaarille) suoraan suoritettavat maksut. Nämä maksut määräytyvät taulukon tai hinnaston mukaan ja riippuvat oikeudenkäynnin tyypistä.

13 Jos oikeusavun määrää on rajoitettu, kuka vastaa lopuista kustannuksista?

Hakijalle voidaan myöntää osittaista oikeusapua hänen varallisuudestaan riippuen. Valtion maksama osuus on joko 55 tai 25 prosenttia. Osittaisen oikeusavun saajan maksettavaksi jää tällöin se osa palkkiosta, johon ei sovelleta hinnastoa ja joka määritetään asianajajan kanssa tehtävässä sopimuksessa. Sopimuksen tekemistä valvoo asianajajaliiton puheenjohtaja, jonka puoleen voi kääntyä mahdollisessa riita-asiassa.

Kuten täysimääräisessä oikeusavussa, myös osittaisessa oikeusavussa saaja vapautetaan kaikista muista välttämättömistä oikeudenkäyntikuluista.

14 Kattaako oikeusapu myös muutoksenhakuvaiheen?

• Jos muutosta hakee oikeusapua saanut kantaja, hänen on tehtävä uusi oikeusapuhakemus, joka tutkitaan laissa vahvistettujen kriteerien mukaisesti.
• Jos taas muutosta hakee toinen vastapuoli, kantajalle myönnetty oikeusapu jatkuu ennallaan. Hakijan on kuitenkin täytettävä muodollinen hakemus joko kotipaikassaan tai muutoksenhakutuomioistuimen alueella sijaitsevassa yhdistetyn tuomioistuimen oikeusaputoimistossa.
• Jos hakija on jo saanut oikeusapua aiemmissa oikeusasteissa ja haluaa hakea muutosta korkeimmassa oikeudessa, aiemmat käsiteltäväksi ottamista koskevat päätökset eivät ole enää voimassa. Tässä tapauksessa uusi hakemus on esitettävä korkeimman oikeuden oikeusaputoimistolle, joka tarkastelee sekä hakijan varojen määrää että sitä, voidaanko esitetty kanne ottaa käsiteltäväksi. Jos muutoksenhaulle ei ole asianmukaisia perusteita, oikeusapu voidaan evätä.

15 Voidaanko oikeusapu peruuttaa ennen kuin oikeudenkäynti on päättynyt (tai jopa periä takaisin oikeudenkäynnin päätyttyä)?

Oikeusapu voidaan evätä kokonaan tai osittain oikeudenkäynnin aikana tai sen jälkeen (oikeusavusta vuonna 1991 annetun lain 50 §:n ja 28 päivänä joulukuuta 2020 annetun asetuksen 2020-1717 65–68 §:n mukaisesti) seuraavissa tapauksissa:

• oikeusapua on saatu väärien tietojen tai epätarkkojen asiakirjojen perusteella,
• oikeutta on käytetty väärin tai viivästyttämistarkoituksessa ja käsiteltäväksi ottamisen edellytykset puuttuvat,
• oikeusavun saajan irtaimen tai kiinteän omaisuuden arvo on kasvanut oikeudenkäynnin aikana merkittävästi,
• kyseistä asiaa koskevan lainvoimaiseksi tulleen tuomion seurauksena oikeusavun saaja saa varoja, joiden määrä ylittää oikeusapuun oikeuttavan kynnyksen,
• oikeusavun tai asianajajan antaman avun saajan elämään liittyvät ulkoiset tekijät vaikuttavat selvästi yhteensopimattomilta suhteessa niihin vuotuisiin varoihin, jotka on otettu huomioon arvioitaessa tuensaajan tukikelpoisuutta.

Oikeusavun peruuttamispäätökset velvoittavat tuensaajaa palauttamaan valtion maksaman tuen määrän.

16 Voiko oikeusavun epäämistä koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Jos oikeusapu evätään, päätökseen voi hakea muutosta.

Kielteiseen päätökseen voi hakea muutosta itse tai asianajajan välityksellä.

Muutosta voi hakea koko oikeusavun epäämistä koskevaan päätökseen tai osittaisen oikeusavun epäämistä koskevaan päätökseen silloin, kun hakija on hakenut täysimääräistä tukea.

Muutosta on haettava 15 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiannosta.

Muutoshakemuksessa on ilmoitettava syyt, joiden vuoksi hakija valittaa päätöksestä. Esimerkki: Hakijan kotitaloudessa olevien henkilöiden lukumäärässä tai varallisuudessa on virhe.

Muutoshakemus on lähetettävä päätöksen antaneeseen oikeusaputoimistoon kirjattuna kirjeenä, jonka vastaanottajan on kuitattava vastaanotetuksi.

Hakemukseen on liitettävä jäljennös päätöksestä, johon haetaan muutosta.

Päätöksen tehnyt yksikkö toimittaa hakemuksen viranomaiselle, joka on toimivaltainen tutkimaan muutoshakemuksen. Viranomaisen toimivalta määräytyy sen tuomioistuimen mukaan, joka käsittelee oikeusapuhakemuksen perusteena olevaa kannetta.

Tuomioistuimen mukaan määräytyvät toimivaltaiset muutoksenhakuviranomaiset
Tuomioistuin	Muutoksenhaun käsittelystä vastaava viranomainen
Tavallinen menettely	1. presidentti muutoksenhakutuomioistuimessa, jonka alaisuuteen asiaa käsittelevä tuomioistuin kuuluu, tai asiaa käsittelevässä muutoksenhakutuomioistuimessa
Kansallinen turvapaikka-asioiden tuomioistuin (Cour nationale du droit d'asile, CNDA)	Kansallisen turvapaikka-asioiden tuomioistuimen puheenjohtaja
Hallintotuomioistuin (Tribunal administratif)	Sen hallinnollisen muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtaja, johon hallintotuomioistuin kuuluu
Hallinnollinen muutoksenhakutuomioistuin (Cour administrative d'appel)	Asiaa käsittelevän hallinnollisen muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtaja
Korkein hallinto-oikeus (Conseil d'État)	Korkeimman hallinto-oikeuden riita-asioiden osaston puheenjohtaja
Korkein oikeus (Cour de cassation)	Korkeimman oikeuden 1. puheenjohtaja
Tuomioistuinten toimivaltakysymyksiä käsittelevä tuomioistuin (Tribunal des conflits)	Tribunal des conflits’n puheenjohtaja

Kun muutoshakemus on tutkittu, päätöksestä ilmoitetaan postitse.

Vaikka tämä uusi päätös ei tyydytä hakijaa, sitä ei voi riitauttaa. Toinen päätös on siis lopullinen.

HUOMAUTUS:

• Muutoksenhaku, jonka asianajaja tekee hallinnollisen muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtajalle tai riita-asioita käsittelevän korkeimman hallinto-oikeuden jaoston puheenjohtajalle, on toimitettava verkkohakemuksella.
• Oikeusapua voidaan myöntää taannehtivasti, jos osapuoli on nostanut kanteen ja voittanut asian ja oikeusapu oli evätty häneltä sillä perusteella, ettei kanteella ollut kohtuullista mahdollisuutta menestyä.