Asiakirjojen tiedoksianto – oikeudellisten asiakirjojen virallinen toimittaminen

Luxemburg
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Mitä tiedoksianto käytännössä tarkoittaa? Miksi asiakirjojen tiedoksiantoa varten on erityisiä sääntöjä?

Luxemburgissa käsitteellä tiedoksianto (notification) tarkoitetaan yleisesti eri menettelytapoja, joiden avulla asiakirja saatetaan vastaanottajansa tietoon.

Haastemiestiedoksianto (signification) on erityinen tiedoksiannon laji. Haastemiestiedoksiannon suorittaa haastemies, joka käy vastaanottajan kotiosoitteessa luovuttaakseen tälle asiakirjan.

Suurin osa tiedoksiannoista toimitetaan postitse saantitodistuskirjeenä.

Haastemiehen suorittama tiedoksianto on varmempi tapa kuin postitse toimitettu tiedoksianto. Laissa edellytetäänkin, että tärkeimmät oikeudenkäyntiasiakirjat annetaan tiedoksi vastaanottajalle haastemiehen välityksellä.

Kutsut rauhantuomioistuimen (Justice de Paix) käsittelyihin lähetetään kuitenkin säännönmukaisesti kirjattuna kirjeenä. Oikeudenkäyntimenettelystä riippuu, laatiiko kutsun tuomioistuimen kanslia vai haastemies. On siis mahdollista, että haastemies turvautuu tavalliseen tiedoksiantoon haastemiestiedoksiannon sijaan.

Haastemiestiedoksianto on yleensä välttämätön, koska siitä lasketaan alkavaksi määräajat, joiden kuluessa oikeuden päätöksistä voidaan valittaa. Poikkeuksena mainitusta säännöstä ovat ensimmäisessä oikeusasteessa huoneenvuokra- ja työoikeudellisissa asioissa annetut päätökset, joiden valitusajat alkavat siitä, kun tuomioistuimen kanslia on antanut tuomion tiedoksi.

2 Mitkä asiakirjat on annettava todisteellisesti tiedoksi?

Useimmat oikeudenkäyntiasiakirjat on annettava tiedoksi, ennen kuin ne voidaan siirtää tuomarin käsiteltäviksi.

Laissa säädetään erikseen haasteiden tiedoksiannosta. Tiedoksiantoon sisältyy kutsu, jossa vastaaja pyydetään saapumaan henkilökohtaisesti tuomarin eteen tai valtuuttamaan edustajakseen asianajaja.

Myös tuomiot on annettava tiedoksi, jotta ne saisivat lainvoiman ja jotta valitusaika alkaisi kulua.

3 Kuka huolehtii asiakirjan tiedoksiannosta?

Luxemburgissa ainoastaan haastemiehillä on toimivalta suorittaa asiakirjan henkilökohtainen tiedoksianto.

Useimmissa asioissa haastemiehen toimittama tiedoksianto on välttämätön oikeudenkäynnin vireille panemiseksi. Tuomion antamisen jälkeen haastemiehen on annettava se tiedoksi oikeudenkäynnin hävinneelle osapuolelle. Valitusaika alkaa kulua tuomion tiedoksiannosta. Jos tuomiosta ei valiteta määräajassa, siitä tulee lopullinen. Jos hävinnyt osapuoli haluaa hakea tuomioon muutosta, hänen on käännyttävä haastemiehen puoleen, joka antaa muutoksenhakemuksen tiedoksi.

Laissa säädetään joitakin poikkeuksia haastemiehen yksinomaiseen toimivaltaan. Etenkin rauhantuomioistuinten käsittelemissä asioissa monet oikeudenkäynnit pannaan vireille jättämällä hakemus, joka on osoitettu toimivaltaiselle tuomioistuimelle. Kyseisen tuomioistuimen kanslia kutsuu asianosaiset oikeuden istuntoon antamalla tiedoksi kutsun, johon on liitetty jäljennös tuomarille osoitetusta hakemuksesta. Tätä menettelyä käytetään erityisesti huoneenvuokra-asioissa, mutta myös työoikeudellisissa ja maksusuoritusmääräyksiä koskevissa asioissa.

Kanslia toimittaa kutsun myös tietyissä piirituomioistuimen (tribunal d’arrondissement) käsittelemissä asioissa ja etenkin asioissa, jotka kuuluvat piirituomioistuimen presidentin toimivaltaan.

Asianajajilla ei ole oikeutta antaa asiakirjoja tiedoksi suoraan oikeussubjektille. Jotta tiedoksianto olisi pätevä, heidän on käännyttävä haastemiehen puoleen. Tilanne kuitenkin muuttuu, kun oikeudenkäynti on pantu vireille ja kutakin asianosaista edustaa asianajaja. Tästä hetkestä lukien oikeudenkäyntiasiakirjat ja muu aineisto voidaan antaa pätevästi tiedoksi asianajajien kesken. Asianajajien väliselle tiedoksiannolle ei aseteta erityisiä muotovaatimuksia. Yleisen käytännön mukaan asiakirjan tiedoksi saanut asianajaja antaa välittömästi vastaanottotodistuksen.

4 Osoitetiedustelut

4.1 Jos tiedoksiannettavien asiakirjojen vastaanottaja ei enää asu lähettävän viranomaisen tiedossa olevassa osoitteessa, pyrkiikö vastaanottava viranomainen oma-aloitteisesti selvittämään vastaanottajan olinpaikan oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa 13 päivänä marraskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1393/2007 (tiedoksiantoasetus) mukaisesti?

Asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa 13. marraskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1393/2007 2 artiklan 2 kohdan nojalla nimettyjä vastaanottavia viranomaisia Luxemburgissa ovat alueellisesti toimivaltaiset haastemiehet.

Haastemiehet ovat lain nojalla velvollisia antamaan asiakirjan vastaanottajalle tiedoksi viemällä sen joko henkilön kotiosoitteeseen tai oikeushenkilön päätoimipaikkaan.

Haastemiehillä on oikeus saada toimivaltaansa kuuluvien tehtävien suorittamista varten seuraavat tiedot:

  • Luonnolliset henkilöt:
    • sukunimi ja etunimet
    • kotiosoite
    • syntymäaika

Nämä tiedot hankitaan luonnollisten henkilöiden rekisteristä. Haastemiehillä on tehtäviensä suorittamista varten oikeus käyttää luonnollisten henkilöiden rekisteriä.

  • Yritykset:
    • yrityksen nimi
    • toiminimi
    • päätoimipaikka
    • kaupparekisterinumero

Kaupparekisterissä (Registre de Commerce et des Sociétés, RCS) olevien yritysten osalta nämä tiedot ovat julkisia ja siten kaikkien saatavilla.

4.2 Onko toisen jäsenvaltion oikeusviranomaisilla tai oikeudenkäyntimenettelyn asianosaisilla mahdollisuus tutustua maanne rekistereihin tai palveluihin henkilön nykyisen osoitteen selvittämiseksi? Jos on, millaisia rekistereitä tai palveluja on olemassa ja mikä on noudatettava menettely? Minkä suuruinen maksu tästä veloitetaan?

Ulkomaiset oikeusviranomaiset ja/tai oikeudenkäyntimenettelyn ulkomaiset asianosaiset eivät voi hakea luonnollisten henkilöiden rekisteristä tietyn henkilön osoitetietoja.

Kaupparekisterissä olevien yritysten perustiedot (päätoimipaikka, toiminimi ja kaupparekisterinumero) ovat julkisia ja tarkistettavissa maksutta. Yksityiskohtaisempia tietoja saa maksua vastaan.

4.3 Miten jäsenvaltioiden viranomaiset toimivat, kun ne vastaanottavat jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa 28 päivänä toukokuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1206/2001 mukaisesti lähetetyn pyynnön, jonka tarkoituksena on henkilön nykyisen osoitteen selvittäminen?

Jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa 28. toukokuuta 2001 annetun asetuksen (EY) N:o 1206/2001 nojalla lähetetyn pyynnön saanut oikeusviranomainen hakee henkilön senhetkiset osoitetiedot luonnollisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä, jos pyyntö koskee luonnollista henkilöä. Jos pyyntö koskee oikeushenkilöä, osoite haetaan kaupparekisterin tietokannasta.

5 Miten asiakirja yleensä annetaan tiedoksi? Onko käytettävissä vaihtoehtoisia menetelmiä (muita kuin jäljempänä kohdassa 6 tarkoitettu sijaistiedoksianto)?

  • Yhteenveto tiedoksiantomenettelystä

Suurin osa tiedoksiannoista toimitetaan saantitodistuskirjeenä.

Jos postinkantaja tavoittaa tiedoksiannon vastaanottajan, hän pyytää tätä allekirjoittamaan vastaanottotodistuksen, joka palautetaan lähettäjälle. Jos vastaanottaja kieltäytyy allekirjoittamasta vastaanottotodistusta, postinkantaja tekee siitä merkinnän ja tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi.

Jos vastaanottajaa ei tavoiteta, mutta toinen henkilö ottaa kirjatun kirjeen vastaan, postinkantaja merkitsee tämän henkilötiedot vastaanottotodistukseen. Sivulliselle suoritetulla tiedoksiannolla on useimmiten vähemmän painoarvoa kuin henkilökohtaisella tiedoksiannolla.

Jos vastaanottajaa ei tavoiteta, mutta osoite on oikea, postinkantaja jättää postilaatikkoon ilmoituksen, jossa kyseistä henkilöä pyydetään noutamaan lähetys postitoimipaikasta ilmoituksessa mainitun ajan kuluessa. Tiedoksianto katsotaan tällöin tapahtuneeksi, vaikkei kyseinen henkilö ilmoittautuisikaan postitoimipaikassa.

Jos osoitetta ei pystytä varmentamaan, postinkantaja palauttaa kirjeen lähettäjälle ja merkitsee tiedoksiannon jääneen toimittamatta. Tällöin kantajan on toimitettava uusi osoite. Jos tiedoksiannon vastaanottajan osoite on tuntematon, kantaja voi pyytää haastemiestä toimittamaan tiedoksiannon, jolloin kirjeeseen liitetään tarvittaessa selvitys (procès-verbal) siitä, että vastaanottajan osoitetta on yritetty selvittää.

Edellä kuvattua tiedoksiantomenettelyä sovelletaan vain siinä tapauksessa, että asiakirjan vastaanottaja asuu Luxemburgissa. Jos henkilön kotipaikka on ulkomailla, on käytettävä haastemiestiedoksiantoa.

  • Yhteenveto haastemiestiedoksiantoa koskevasta menettelystä

Asiakirjan tiedoksianto haastemiehen välityksellä tapahtuu siten, että haastemies luovuttaa asiakirjan vastaanottajalle itselleen siellä, missä hän vastaanottajan tapaa.

Haastemies käy tavallisesti vastaanottajan kotona. Haastemies voi kuitenkin luovuttaa asiakirjan missä tahansa paikassa, josta hän tavoittaa vastaanottajan, esimerkiksi tämän työpaikalla.

Haastemiestiedoksianto toimitetaan henkilökohtaisesti, kun sen jäljennös luovutetaan vastaanottajalle itselleen. Jos vastaanottaja on oikeushenkilö, haastemiestiedoksianto katsotaan toimitetuksi henkilökohtaisesti, kun asiakirjan jäljennös luovutetaan oikeushenkilön lailliselle edustajalle, prokuristille tai muulle oikeushenkilön valtuuttamalle henkilölle. Jos haastemiestiedoksianto toimitetaan prosessiosoitteessa, se katsotaan tapahtuneeksi henkilökohtaisesti, kun asiakirjan jäljennös luovutetaan asiamiehelle. Jos vastaanottaja ottaa asiakirjan jäljennöksen vastaan, haastemies toteaa sen haasteasiakirjassa. Tässä tapauksessa haastemiestiedoksianto katsotaan toimitetuksi päivänä, jolloin asiakirja on luovutettu vastaanottajalle.

Jos vastaanottaja kieltäytyy ottamasta asiakirjan jäljennöstä vastaan, haastemies toteaa sen haasteasiakirjassa. Tässä tapauksessa haastemiestiedoksianto katsotaan toimitetuksi päivänä, jona asiakirja on esitetty vastaanottajalle.

Jos haastemies tavoittaa asiakirjan vastaanottajan tämän kotoa, hän luovuttaa tälle asiakirjan oikeaksi todistetun jäljennöksen. Haastemies laatii tiedoksiannon toimittamisesta selvityksen, joka liitetään alkuperäiseen asiakirjaan. Alkuperäinen asiakirja ja selvitys palautetaan tiedoksiannon alulle panneelle asianosaiselle.

Jäljempänä kohdassa 7 tarkoitetun sijaistiedoksiannon lisäksi ei ole olemassa muita tiedoksiantotapoja.

6 Sallitaanko asiakirjojen sähköinen tiedoksianto (oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksianto sähköisten etäviestimien, kuten sähköpostin, suojatun verkkosovelluksen, faksin, tekstiviestin tms. välityksellä) siviilioikeudellisissa menettelyissä? Jos sallitaan, millaisissa menettelyissä tällaista tiedoksiantomenetelmää voidaan käyttää? Sovelletaanko tämän tiedoksiantomenetelmän käyttöön rajoituksia sen mukaan, millaiselle vastaanottajalle (esim. oikeusalan ammattilainen, oikeushenkilö, yritys tai muu elinkeinoelämän toimija) tiedoksianto on osoitettu?

Uudessa siviiliprosessilaissa (Code de Procédure civile) ei sallita asiakirjojen sähköistä tiedoksiantoa.

7 Sijaistiedoksianto

7.1 Salliiko maanne laki muiden tiedoksiantomenetelmien käyttämisen silloin, kun asiakirjoja ei ole voitu toimittaa vastaanottajalle (esim. ilmoitus kotiosoitteeseen tai haastemiehelle, postitiedoksianto tai kuulutustiedoksianto).

Haastemiestiedoksianto kotiosoitteessa

Jos haastemies ei voi antaa asiakirjaa tiedoksi vastaanottajalle itselleen, sen jäljennös luovutetaan vastaanottajan kotiosoitteeseen. Jos hän ei asu kotiosoitteessaan tai kotiosoitetta ei ole, asiakirjan jäljennös luovutetaan hänen pääasialliseen asuinpaikkaansa. Jos vastaanottaja on oikeushenkilö, haastemiestiedoksianto toimitetaan sen päätoimipaikkaan tai hallinnolliseen toimipaikkaan.

Asiakirjan jäljennös luovutetaan kenelle tahansa paikalla olevalle henkilölle, mikäli tämä ottaa sen vastaan ja ilmoittaa suku- ja etunimensä, asemansa ja osoitteensa sekä antaa vastaanottotodistuksen. Jäljennös luovutetaan suljetussa kirjekuoressa, jossa on ainoastaan vastaanottajan sukunimi ja etunimet, asema ja osoite sekä haastemiehen leima kirjekuoren sulkuläpän päällä.

Jäljennöstä ei voida luovuttaa alle 15-vuotiaalle lapselle eikä tiedoksiantoa pyytäneelle taholle.

Haastemies jättää vastaanottajan kotiosoitteeseen tai tämän pääasialliseen asuinpaikkaan tai oikeushenkilön päätoimipaikkaan tai hallinnolliseen toimipaikkaan suljetussa kirjekuoressa päiväyksellä varustetun ilmoituksen, jossa ilmoitetaan, että asiakirjan jäljennös on luovutettu, ja mainitaan sen henkilön tiedot, jolle jäljennös on luovutettu.

Haastemies liittää asiakirjan jäljennöksen ilmoitukseen erillisellä paperilla. Samoin toimitaan, kun haastemiestiedoksianto toimitetaan prosessiosoitteessa.

Haastemiestiedoksianto katsotaan toimitetuksi päivänä, jona asiakirjan jäljennös on luovutettu.

Uuden siviiliprosessilain 161 §:n mukaan ”haastemiestiedoksianto katsotaan toimitetuksi kotiosoitteessa silloin, kun se toimitetaan osoitteeseen, joka on merkitty vastaanottajan osoitteeksi väestörekisteriin”.

Uuden siviiliprosessilain 164 §:ssä täsmennetään, että ”haastemiestiedoksiantoja toimitetaan

1° valtiolle valtioneuvoston (Ministère d'Etat) päätoimipaikassa,

2° julkisille laitoksille niiden päätoimipaikassa,

3° kunnille kunnantalolla,

4° yhtiöille, voittoa tavoittelemattomille yhdistyksille ja yleishyödyllisille laitoksille joko niiden päätoimipaikassa tai henkilökohtaisesti niiden johtajille.”

Haastemiestiedoksiannon toimittaminen jättämällä haasteasiakirjan jäljennös

Uuden siviiliprosessilain 155 §:n 6 momentissa säädetään, että ”jos haastemiestiedoksiantoa ei ole voitu toimittaa edellä säädetyn mukaisesti ja jos tarkistuksista, jotka haastemies on tehnyt ja jotka on mainittava asiakirjassa, käy ilmi, että vastaanottaja asuu annetussa osoitteessa, haastemies jättää asiakirjan jäljennöksen kyseiseen osoitteeseen suljetussa kirjekuoressa ja liittää siihen ilmoituksen, jossa vastaanottajalle tiedotetaan, ettei henkilöä voitu tavata annetussa osoitteessa tai että läsnä olleet henkilöt ovat kieltäytyneet ottamasta asiakirjan jäljennöstä vastaan.

Haastemiestiedoksianto katsotaan toimitetuksi jäljennöksen jättämispäivänä. Samana päivänä tai viimeistään seuraavana arkipäivänä haastemies lähettää tavallisena kirjeenä asiakirjan jäljennöksen ja edellä mainitun ilmoituksen asiakirjassa annettuun osoitteeseen.”

Haastemiestiedoksianto silloin, kun osoite ei ole tiedossa

Uuden siviiliprosessilain 157 §:ssä säädetään, miten haastemiestiedoksianto on toimitettava silloin, kun vastaanottajan kotiosoite tai asuinpaikka taikka päätoimipaikka ei ole tiedossa. Pykälässä säädetään, että ”jos henkilön, jolle asiakirja on annettava tiedoksi, kotiosoite tai asuinpaikka ei ole tiedossa, haastemies laatii selvityksen, jossa hän kertoo yksityiskohtaisesti, mitkä toimet hän on toteuttanut asiakirjan vastaanottajan tavoittamiseksi. Selvityksessä mainitaan asiakirjan luonne ja kantajan nimi.

Haastemies lähettää samana päivänä tai viimeistään seuraavana arkipäivänä asiakirjan ja selvityksen jäljennökset vastaanottajalle saantitodistuskirjeenä tämän viimeksi tiedossa olleeseen osoitteeseen. Tämä muotovaatimus täyttyy myös lähettämällä asiakirjat samana päivänä tavallisena kirjeenä.

Vastaanottajalle osoitetun selvityksen jäljennöksessä ilmoitetaan, että hän voi kolmen kuukauden kuluessa noutaa asiakirjan jäljennöksen haastemiehen toimistosta tai valtuuttaa valitsemansa henkilön noutamaan sen.”

Uuden siviiliprosessilain 157 §:n 3 momentissa täsmennetään, että ”edellä olevia säännöksiä voidaan soveltaa, kun tiedoksi annettava asiakirja koskee oikeushenkilöä, jolla ei ole enää tiedossa olevaa toimipistettä paikassa, joka on ilmoitettu sen päätoimipaikaksi kaupparekisterissä.”

Muut haastemiestiedoksiannon toimitustavat

Uuden siviiliprosessilain 157 §:n 4 momentissa säädetään muun muassa, että ”kun haaste tai vastaava asiakirja on annettu tiedoksi edellä olevien säännösten mukaisesti, eikä vastaaja saavu tuomioistuimeen, asiaa käsittelevä tuomari voi määrätä julkaisemaan kuulutuksen luxemburgilaisessa tai ulkomaisessa lehdessä.”

Uuden siviiliprosessilain 158 §:ssä säädetään lisäksi, että ”jos asiakirjan vastaanottajaa ei tavoiteta tai jos hänen ei osoiteta saaneen ilmoitusta, tuomari voi määrätä viran puolesta täydentäviä toimia, mutta hän ei voi määrätä kantajan oikeuksien turvaamisen edellyttämiä välitoimia tai turvaamistoimia.”

Tiedoksianto saantitodistuskirjeenä

Kun asiakirjan toimittaa tuomioistuimen kanslia, tiedoksianto suoritetaan saantitodistuslähetyksenä. Jos vastaanottajan osoite ei ole tiedossa, asiakirja annetaan tiedoksi haastemiehen välityksellä.

7.2 Jos muita menetelmiä käytetään, milloin tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen?

Kun asiakirja toimitetaan haastemiestiedoksiantona, tiedoksiantoasiakirjassa (exploit de signification) on ilmoitettava tiedoksiantopäivämäärä, jonka on oltava sama kuin päivämäärä, jolloin haasteasiakirja on luovutettu vastaanottajalle tai vastaanottajan kotiosoitteeseen, tai päivämäärä, jolloin asiakirja on jätetty vastaanottajan kotiosoitteeseen.

Kun asiakirja toimitetaan tavallisena tiedoksiantona, Luxemburgissa käytetään kahden päivämäärän järjestelmää.

Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen asiakirjan lähettäjän osalta eri päivämääränä kuin asiakirjan vastaanottajan osalta.

Lähettäjän osalta tiedoksiantopäivämääräksi katsotaan lähetyspäivämäärä.

7.3 Jos yksi mahdollinen menetelmä on asiakirjojen jättäminen tiettyyn paikkaan (esim. postiin), miten asia saatetaan vastaanottajan tietoon?

Haastemiestiedoksiannon osalta ks. edellä kohta ”Haastemiestiedoksiannon toimittaminen jättämällä haasteasiakirjan jäljennös”.

Saantitodistuskirjeenä toimitettavan tiedoksiannon osalta ks. vastaus kysymykseen 3.3.

7.4 Mitkä ovat seuraukset, jos vastaanottaja kieltäytyy vastaanottamasta asiakirjoja? Katsotaanko asiakirjat tosiasiallisesti tiedoksiannetuiksi, jos vastaanottajalla ei ollut laillista perustetta kieltäytyä niiden vastaanottamisesta?

Kun asiakirja toimitetaan haastemiestiedoksiantona, vastaanottaja voi kieltäytyä ottamasta sitä vastaan ainoastaan vetoamalla edellä mainitun asetuksen (EY) N:o 1393/2007 5 ja 8 artiklassa tarkoitettuun kieltäytymisperusteeseen (käännösvaatimus).

Kun asiakirja toimitetaan tavallisena tiedoksiantona, vastaanottaja ei voi kieltäytyä ottamasta saantitodistuslähetystä vastaan.

Saantitodistuslähetyksenä toimitetun tiedoksiannon vastaanottaja voi kuitenkin myöhemmin kiistää tiedoksiannon pätevyyden osoittamalla, ettei kirjatun lähetyksen kuoreen merkitty osoite ollut hänen kotiosoitteensa, asuinpaikkansa osoite tai prosessiosoitteensa. Haastemiestiedoksianto on siis oikeudellisesti varmempi keino kuin saantitodistuskirjeenä toimitettava tiedonanto. Haastemiestiedoksiannon toimittava haastemies nimittäin tarkistaa vastaanottajan osoitteen luonnollisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä tai kunnallisesta väestörekisteristä. Lisäksi kirjattuna kirjeenä toimitetun tiedoksiannon päivämäärää ei voida varmuudella vahvistaa, jos vastaanottaja ei ole päivännyt ja allekirjoittanut saantitodistusta silloin, kun kirjattu kirje on esitetty hänelle (ensimmäisen kerran) hänen kotiosoitteessaan, asuinpaikassaan tai prosessiosoitteessaan. Haastemiestiedoksiannon päivämäärä merkitään sen sijaan aina tiedoksiantoasiakirjaan.

Se, että vastaanottaja kieltäytyy ottamasta asiakirjaa vastaan, ei muuta tavallisen tiedoksiannon tai haastemiestiedoksiannon pätevyyttä eikä päivämäärää.

8 Postitiedoksianto ulkomailta (tiedoksiantoasetuksen 14 artikla)

8.1 Jos posti toimittaa ulkomailta lähetetyn asiakirjan maassanne olevalle vastaanottajalle tilanteessa, jossa edellytetään saantitodistusta (tiedoksiantoasetuksen 14 artikla), toimittaako posti asiakirjan ainoastaan vastaanottajalle itselleen vai saako se postinjakelua koskevien kansallisten sääntöjen mukaan luovuttaa asiakirjan myös samassa osoitteessa asuvalle toiselle henkilölle?

Postin yleispalvelun yhteydessä tarjottavien palvelujen yleisten toimitusehtojen (Conditions générales de fourniture des services offerts dans le cadre du service postal universel) 8.1 kohdassa määrätään, että ”kirjatut lähetykset luovutetaan paitsi vastaanottajalle ja prokuristille myös

  • vastaanottajan kotiosoitteeseen täysi-ikäiselle henkilölle, joka ottaa lähetyksen vastaan vastaanottajan puolesta, sekä
  • postitoimistoon täysi-ikäiselle henkilölle luovutustodistusta vastaan.”

8.2 Miten tiedoksiantoasetuksen 14 artiklan mukainen asiakirjojen tiedoksianto toisesta jäsenvaltiosta tapahtuu (mahdollisuuksien mukaan postinjakelua koskevia kansallisia sääntöjänne noudattaen, ks. edellinen kysymys), jos toimitusosoitteessa ei tavoiteta vastaanottajaa eikä ketään muutakaan valtuutettua henkilöä?

Postilähetykset jaetaan niihin merkittyihin osoitteisiin, paitsi jos osoitteessa on ilmeinen virhe (esim. kadun nimi on kirjoitettu väärin, asunnon numero on väärä tai postinumerossa on selvä virhe).

Jos vastaanottajaa ei voida tavoittaa kuoreen merkityssä osoitteessa, kirjattua lähetystä ei luovuteta.

Postilähetykset, joita ei ole voitu jättää vastaanottajan postilaatikkoon tai luovuttaa niiden vastaanottoon oikeutetulle henkilölle postinkantajan käynnin yhteydessä, säilytetään vastaanottajaa varten hänen tuomiopiirinsä postitoimipaikassa postiyrityksen vahvistaman ajan, ja tämä mainitaan ilmoituksessa, jonka postinkantaja jättää käynnistään vastaajan postilaatikkoon. Kun säilytysaika on umpeutunut, lähetys palautetaan lähettäjälle, jos tämä on tiedossa.

8.3 Varaako posti tietyn ajan asiakirjojen noutamista varten ennen kuin se palauttaa ne lähettäjälle sillä perusteella, että vastaanottajaa ei ole tavoitettu? Jos varaa, miten vastaanottajalle saadaan tieto siitä, että hänelle on saapunut kirje, joka on noudettavissa postista?

Postilähetykset, joita ei ole voitu jättää vastaanottajan postilaatikkoon tai luovuttaa niiden vastaanottoon oikeutetulle henkilölle postinkantajan käynnin yhteydessä, säilytetään vastaanottajaa varten tämän tuomiopiirin postitoimipaikassa postiyrityksen vahvistaman ajan, ja asia mainitaan ilmoituksessa, jonka postinkantaja jättää käynnistään vastaajan postilaatikkoon. Kun säilytysaika on umpeutunut, lähetys palautetaan lähettäjälle, jos tämä on tiedossa.

9 Laaditaanko tiedoksiannosta kirjallinen todistus?

Kun tiedoksianto toimitetaan postitse, toimitus todennetaan saantitodistuksella. Kun tiedoksiannon suorittaa haastemies, hän laatii tehtävän suorittamisesta selvityksen. Haastemies on ministeriön virkamies. Haastemiehen laatima selvitys on todistusvoimainen, ellei sitä osoiteta vääräksi.

10 Mitä tapahtuu, jos asiakirjan vastaanottaja ei saa asiakirjaa tai jos tiedoksianto on tapahtunut säännösten vastaisesti (asiakirja on esimerkiksi toimitettu sivulliselle)? Voiko tiedoksianto silti olla pätevä (voidaanko säännösten rikkominen korjata) vai täytyykö asiakirja antaa uudelleen tiedoksi?

Tiedoksiantoa koskevien muotomääräysten rikkominen voi tehdä tiedoksiannon tai haastemiestiedoksiannon mitättömäksi.

Toimenpidettä ei kuitenkaan julisteta mitättömäksi muotovirheestä johtuvasta syystä, ellei todeta, että muotovirhe on ollut asiakirjan vastaanottajalle vahingoksi.

Harkintavalta asiassa kuuluu tuomarille.

Kun asiakirjoja ei ole pystytty luovuttamaan vastaanottajalle itselleen eikä tämä saavu oikeuden istuntoon, tuomarilla on oikeus kehottaa kantajaa toistamaan toimenpide asianosaisen haastamiseksi uudelleen. Tämä muodollisuus poistaa kaikki epäilykset siitä, miten asianosaisen poissaoloa on tulkittava.

Jos kyse on menettelystä, jossa asianosaiset kutsutaan yleensä asian käsittelyyn tuomioistuimen kanslian toimesta laaditulla kutsulla, tuomarilla on oikeus myös kehottaa kantajaa kääntymään haastemiehen puoleen kutsun toimittamiseksi, jos kirjattuna kirjeenä lähetetyn kutsun pätevyydestä on epäilyjä.

Jos asianosainen ei saavu oikeuden istuntoon, tuomari voi antaa tämän etujen vastaisena pidettävän tuomion vain, jos asianosaisen on osoitettu saaneen tiedon asian käsittelystä henkilökohtaisesti. Jos näin ei ole (kutsu on esimerkiksi annettu paikalta tavoitetulle toiselle henkilölle), tuomio annetaan yksipuolisena, jolloin siihen voidaan hakea takaisinsaantia.

11 Maksaako asiakirjan tiedoksianto ja jos maksaa, niin kuinka paljon?

Tuomioistuimen kanslian toimesta suoritetut tiedoksiannot ovat maksuttomia. Kun tiedoksiannon toimittaa haastemies, hänelle maksetaan suurherttuan asetukseen (règlement grand-ducal) sisältyvän hinnaston mukainen palkkio.

Linkkejä

Legilux

Registre de Commerce et des Sociétés

Päivitetty viimeksi: 10/10/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Palaute

Anna tällä lomakkeella palautetta uudesta sivustostamme