Asiakirjojen tiedoksianto – oikeudellisten asiakirjojen virallinen toimittaminen

Ranska
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Mitä tiedoksianto käytännössä tarkoittaa? Miksi asiakirjojen tiedoksiantoa varten on erityisiä sääntöjä?

Haastemiestiedoksianto (signification) on erityinen tiedoksiannon laji.

Ranskan siviiliprosessilain (Code de Procédure civile) 651 §:n mukaan asiakirjat annetaan tiedoksi asianomaisille tiedoksiannolla.

Tiedoksianto voidaan tehdä haastemiestiedoksiantona, jolloin tiedon toimittaa perille haastemies (2 momentti), tai ilman haastemiehen toimia eli tavanomaisena tiedoksiantona.

Haastemiestiedoksiantoa koskevat tiukat yleiset ehdot, jotka liittyvät sallittuihin kellonaikoihin ja päiviin sekä muotovaatimuksiin, jotka on asetettu siviiliprosessilain 653 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä.

  • Linkki tiedoksiantoja ja haastemiestiedoksiantoja koskeviin siviiliprosessilain säännöksiin: napsauta tästä

2 Mitkä asiakirjat on annettava todisteellisesti tiedoksi?

Kaikki oikeudenkäynnissä merkitykselliset asiakirjat on annettava toiselle osapuolelle tiedoksi. Oikeudenkäyntiasiakirjoja ovat asiakirjat, joilla oikeudenkäynti pannaan vireille tai joilla varmistetaan oikeudenkäynnin jatkuminen, sen keskeytyminen tai lopettaminen tai joilla tuomio pannaan täytäntöön (esimerkkejä: haaste, asianosaisten vaatimukset sisältävä oikeudenkäyntiasiakirja (conclusion), kannekirjelmä, tuomion tiedoksianto).

Siviiliprosessilaissa vahvistetaan oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksiantoa varten sekajärjestelmä: tiedoksianto voidaan aina tehdä haastemiestiedoksiantona (siviiliprosessilain 651 §:n 3 momentti), silloinkin kun laissa on säädetty muusta tiedoksiantotavasta. Jos laissa sitä vastoin on säädetty haastemiestiedoksiannosta, muunlainen tiedoksiantotapa ei ole mahdollinen.

3 Kuka huolehtii asiakirjan tiedoksiannosta?

Haaste- ja ulosottomiehillä (huissiers de justice) on yksinomainen toimivalta tehdä haastemiestiedoksianto. Tämän toimivallan käytössä he voivat käyttää apunaan valantehneitä avustajia, joiden toiminnasta haastemiehet ovat yksityisoikeudellisessa vastuussa.

Tavanomaisen tiedoksiannon voi tehdä kuka tahansa. Tiedoksiannon tekijän on ilmoitettava tiedoksiannossa suku- ja etunimensä sekä kotipaikkansa tai toiminimensä ja päätoimipaikkansa (siviiliprosessilain 665 §). Tiedoksianto voidaan tehdä myös tuomioistuimen kanslian pyynnöstä (tietyissä tapauksissa oikeuden istuntoon kutsumista tai tuomion tiedoksiantoa varten).

4 Osoitetiedustelut

4.1 Jos tiedoksiannettavien asiakirjojen vastaanottaja ei enää asu lähettävän viranomaisen tiedossa olevassa osoitteessa, pyrkiikö vastaanottava viranomainen oma-aloitteisesti selvittämään vastaanottajan olinpaikan oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa 13 päivänä marraskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1393/2007 (tiedoksiantoasetus) mukaisesti?

Jos Ranskan viranomaista (syyttäjää tai haastemiestä) pyydetään antamaan tiedoksi ulkomailta peräisin oleva asiakirja ja todetaan, että henkilö ei enää asu ilmoitetussa osoitteessa, kyseisen viranomaisen on suoritettava tarpeelliset toimet asianomaisen tarkan osoitteen selvittämiseksi.

Syyttäjällä on tätä varten pääsy eri rekistereihin, muun muassa sosiaaliviranomaisten rekistereihin. Luovutettavat tiedot ovat velallisen osoite, tämän työnantajan osoite sekä laitokset, joissa on avattu velallisen nimiin tili. Mitään muita tietoja ei anneta.

Kun kyse on yksityisoikeudellisesta täytäntöönpanomenettelystä, yksityisoikeudellisista täytäntöönpanomenettelyistä annetun lain (code des procédures civiles d'exécution) L. 152-1 §:ssä annetaan haaste- ja ulosottomiehille lisäksi suora pääsy valtion hallinnon tai yksiköiden ja julkisyhteisöjen sekä hallinnollisen viranomaisen valvonnassa toimivien yritysten ja elinten tietoihin.

4.2 Onko toisen jäsenvaltion oikeusviranomaisilla tai oikeudenkäyntimenettelyn asianosaisilla mahdollisuus tutustua maanne rekistereihin tai palveluihin henkilön nykyisen osoitteen selvittämiseksi? Jos on, millaisia rekistereitä tai palveluja on olemassa ja mikä on noudatettava menettely? Minkä suuruinen maksu tästä veloitetaan?

Ulkomaiset viranomaiset tai asianosaiset voivat saada käyttöönsä vain julkisia tietoja (esim. puhelinluettelot). Sen sijaan niillä ei ole mahdollisuutta tutustua rekistereihin, jotka sisältävät henkilötietoja, esimerkiksi velallisen osoitteen.

Tutustumismahdollisuus voidaan Ranskan oikeudessa antaa vain yksityisoikeudellisen täytäntöönpanomenettelyn puitteissa tai, jos on kyse oikeudenkäynnistä, tuomioistuimen määräyksestä (ks. kysymys 1.3).

4.3 Miten jäsenvaltioiden viranomaiset toimivat, kun ne vastaanottavat jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa 28 päivänä toukokuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1206/2001 mukaisesti lähetetyn pyynnön, jonka tarkoituksena on henkilön nykyisen osoitteen selvittäminen?

Asetuksen N:o 1206/2001 käyttämistä henkilön osoitteen selvittämiseen ei ole kielletty siviiliprosessilaissa. Edellä mainitun asetuksen mukaisissa toimissa on kuitenkin noudatettava siviiliprosessilain säännöksiä. Siviilituomioistuimella ei tosin Ranskan oikeudessa ole suoraa oikeutta tutustua väestörekisteritietoihin, toisin kuin muissa jäsenvaltioissa. Näin ollen asetusta N:o 1206/2001 voitaisiin käyttää esimerkiksi tilanteessa, jossa sivullisen hallussa on asiakirja, jossa on tieto asianomaisen osoitteesta. Tässä tapauksessa tuomari voisi siviiliprosessilain 138 ja sitä seuraavien pykälien mukaisesti määrätä kyseisen sivullisen esittämään tarkoitetun asiakirjan, vaikkakin tämä voi vedota lailliseen esteeseen, kuten asianajosalaisuuteen.

5 Miten asiakirja yleensä annetaan tiedoksi? Onko käytettävissä vaihtoehtoisia menetelmiä (muita kuin jäljempänä kohdassa 6 tarkoitettu sijaistiedoksianto)?

Tavanomainen tapa toimittaa tiedoksianto on lähettää asiakirja suljetussa kirjekuoressa (siviiliprosessilain 667 §) postitse tai luovuttaa se vastaanottotodistusta tai kuittausta vastaan. Tiedoksiannon on sisällettävä täydellisinä lähettäjän suku- ja etunimet ja kotipaikka taikka toiminimi ja päätoimipaikka. Tiedoksiannosta on käytävä ilmi, kuka on sen vastaanottaja (siviiliprosessilain 665 §). Tiedoksianto voidaan katsoa mitättömäksi, jos jokin edellä mainituista tiedoista puuttuu (siviiliprosessilain 693 §).

Kun vastaanottaja on luonnollinen henkilö, tiedoksianto tehdään paikkaan, jossa hän asuu, tai mihin tahansa paikkaan edellyttäen, että tiedoksianto luovutetaan hänelle henkilökohtaisesti, taikka hänen valitsemaansa tiedoksianto-osoitteeseen, jos sellainen sallitaan tai sitä edellytetään laissa. Jos vastaanottaja on oikeushenkilö, tiedoksianto tehdään tämän toimipaikkaan, tai jollei sellaista ole, henkilökohtaisesti jollekin oikeushenkilön jäsenelle, jonka tämä on valtuuttanut ottamaan tiedonannon vastaan.

Tiedoksiannon lähettäjän kannalta ratkaiseva päivämäärä on kirjeen lähetyspäivä, joka on lähettävän toimiston leimassa. Tiedonannon vastaanottajan kannalta ratkaiseva on kirjeen vastaanottopäivä. Jos kyseessä on kirjattu saantitodistuskirje, kyseinen päivämäärä on postilaitoksen ilmoittama päivä, jona kirje on luovutettu vastaanottajalle.

Asianajajien välistä tiedoksiantoa sovelletaan, kun asianajajan on annettava asiakirja tiedoksi kollegalleen (siviiliprosessilain 671–673 §). Se tehdään aina oikeustalolla jommallakummalla seuraavista tavoista: haastemiestiedoksiantona (johon haastemiehen on osallistuttava leimaamalla ja allekirjoittamalla asiakirja ja sen kopio) tai suorana tiedoksiantona (joka tehdään siten, että vastaanottavalle asianajajalle luovutetaan asiakirja kahtena kappaleena, joista toiseen vastaanottava asianajaja merkitsee päiväyksen ja tarkastusmerkinnän ja antaa sen takaisin asiakirjan toimittajalle).

Haastemies hoitaa haastemiestiedoksiannot asuinpaikkansa alioikeuden tuomiopiirissä. Käytännössä haastemiestiedoksiannon saa tehdä vain työpäivinä kello kuuden ja kello 21:n välillä, jollei tuomioistuin anna lupaa muuhun toimitusaikaan. Siviiliprosessilain 663 §:ssä luetellaan tietyt tiedot, jotka on mainittava haastemiehen toimittaman asiakirjan kahdessa alkuperäiskappaleessa. Säännönvastainen tiedoksianto johtaa sen mitätöimiseen (siviiliprosessilain 693 §). Haastemiestiedoksianto on tehtävä henkilökohtaisesti. Jollei se ole mahdollista, tiedoksianto voidaan tehdä vastaanottajan koti- tai asuinpaikkaan. Jos viimeksi mainittua tiedoksiantotapaa koskevat edellytykset eivät täyty, tiedoksianto tehdään lähettämällä vastaanottajalle selvitys (procès-verbal). Tällöin tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen haastemiehen virkahuoneella.

6 Sallitaanko asiakirjojen sähköinen tiedoksianto (oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksianto sähköisten etäviestimien, kuten sähköpostin, suojatun verkkosovelluksen, faksin, tekstiviestin tms. välityksellä) siviilioikeudellisissa menettelyissä? Jos sallitaan, millaisissa menettelyissä tällaista tiedoksiantomenetelmää voidaan käyttää? Sovelletaanko tämän tiedoksiantomenetelmän käyttöön rajoituksia sen mukaan, millaiselle vastaanottajalle (esim. oikeusalan ammattilainen, oikeushenkilö, yritys tai muu elinkeinoelämän toimija) tiedoksianto on osoitettu?

Siviiliprosessilain 748-1 §:n mukaan lähettäminen, luovuttaminen ja tiedoksianto voidaan tietyin edellytyksin tehdä sähköisesti, kun kyseessä ovat oikeudenkäynti- tai muut asiakirjat, lausunnot, haasteet tai kutsut oikeuden istuntoon, selvitykset, pöytäkirjat sekä tuomioistuinratkaisujen jäljennökset ja otteet, joihin on lisätty täytäntöönpanolauseke.

Uusien tekniikoiden käyttöönotto oikeushallinnossa on johtanut siihen, että haastemiesten toimittaman sähköisen tiedoksiannon tavat on täsmennetty.

Asianajajien välinen tiedoksianto voidaan tehdä myös asianajajien virtuaalisessa yksityisverkossa (Réseau Privé Virtuel Avocats, RPVA), jota lisäksi käytetään oikeudenkäynteihin liittyvään tietojenvaihtoon asianajajien ja tuomioistuinten välillä.

Käytännön menettelytavat, joiden mukaisesti sähköinen tietojenvaihto on tehtävä, määritetään teknisissä määräyksissä, joiden mukaan sähköistä viestintää voivat käyttää periaatteessa vain tietyt ammatilliset toimijat, kuten asianajajat sekä haaste- ja ulosottomiehet.

Sähköinen viestintä on mahdollista useimmissa tuomioistuimissa (alioikeuksissa, kauppatuomioistuimissa, muutoksenhakutuomioistuimissa, kassaatiotuomioistuimessa ja rajoitetummin vähäisten riita-asioiden tuomioistuimissa).

Tarkoin määritellyissä tapauksissa ja tarkoin edellytyksin tietyt tuomioistuimen kanslian lähettämät asiakirjat (ilmoitukset oikeuden istunnosta tai tiettyjen oikeushenkilöiden osalta kutsut saapua istuntoon) voidaan lähettää osapuolille sähköpostitse (siviiliprosessilain 748-8 ja 748-9 §).

Kaikissa tapauksissa asiakirjan vastaanottajan on nimenomaisesti annettava suostumus sähköisen viestinnän käyttöön.

7 Sijaistiedoksianto

7.1 Salliiko maanne laki muiden tiedoksiantomenetelmien käyttämisen silloin, kun asiakirjoja ei ole voitu toimittaa vastaanottajalle (esim. ilmoitus kotiosoitteeseen tai haastemiehelle, postitiedoksianto tai kuulutustiedoksianto).

Jos tavanomainen tiedoksianto ei onnistu, on käytettävä haastemiestiedoksiantoa.

Tiedoksianto tehdään joko vastaanottajan kotipaikkaan (domicile) tai, jollei se ole tiedossa, asuinpaikkaan (résidence). Haastemiehen on näin ollen pyrittävä kaikin mahdollisin tavoin selvittämään vastaanottajan kotipaikka ennen asiakirjan toimittamista asuinpaikkaan.

Jos asiakirjan vastaanottajan koti- tai asuinpaikka on tiedossa, mutta haastemies ei tavoita vastaanottajaa sieltä, ainoa tapa tehdä pätevä tiedoksianto on luovuttaa asiakirjan jäljennös henkilölle, joka on läsnä koti- tai asuinpaikassa. Jos asiakirjaa ei luovuteta vastaanottajalle henkilökohtaisesti, tämän etuja on suojattava määrämuotoisin menettelyin: suljetussa kirjekuoressa luovutettavaan kopioon on tehtävä tietyt merkinnät, ja luovutuksesta on ilmoitettava asianomaiselle tavallisella kirjeellä.

Jos vastaanottajan koti-, asuin- tai työpaikkaa ei tiedetä, haastemies voi tehdä pätevän tiedoksiannon virkahuoneellaan. Tätä varten hän laatii selvityksen, jossa kerrotaan yksityiskohtaisesti toimet, joita asianomaisen löytämiseksi on toteutettu. Samana tai viimeistään seuraavana työpäivänä hänen on lähetettävä vastaanottajalle tämän viimeiseen tunnettuun osoitteeseen jäljennös selvityksestä ja tiedoksiannon kohteena olevasta asiakirjasta kirjattuna saantitodistuskirjeenä. Samana päivänä haastemies ilmoittaa tämän muotovaatimuksen täyttämisestä vastaanottajalle tavallisella kirjeellä.

7.2 Jos muita menetelmiä käytetään, milloin tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen?

Haastemiestiedoksianto katsotaan tehdyksi päivänä, jona se on toimitettu vastaanottajalle henkilökohtaisesti tai hänen koti- tai asuinpaikkaansa. Koska virkahuoneella tehty haastemiestiedoksianto katsotaan tehdyksi ”kotipaikkaan”, tiedoksiantopäivän määrittää käyntipäivästä tehtävä ilmoitus eikä kopion luovutus virkahuoneella. Haastemiestiedoksiannon päivämäärän määrittämistä koskevia sääntöjä sovelletaan silloinkin, kun on lähetettävä ilmoitus virkahuoneella tehdystä tiedoksiannosta.

7.3 Jos yksi mahdollinen menetelmä on asiakirjojen jättäminen tiettyyn paikkaan (esim. postiin), miten asia saatetaan vastaanottajan tietoon?

Jos vastaanottaja ei ole paikalla, kun postinkantaja käy toimittamassa kirjatun saantitodistuskirjeen, vastaanottajalle annetaan käynnistä ilmoitus, jonka mukaan hän voi noutaa asiakirjan kopion postitoimistosta tietyn määräajan kuluessa.

Jos haastemies on varma siitä, että tiedoksiantoasiakirjassa oleva osoite on oikea, mutta hän ei pysty luovuttamaan asiakirjaa kenellekään, hän jättää postilaatikkoon käynnistään ilmoituksen, jossa vastaanottajaa pyydetään noutamaan asiakirjakopio haastemiehen virkahuoneelta (siviiliprosessilain 656 §).

7.4 Mitkä ovat seuraukset, jos vastaanottaja kieltäytyy vastaanottamasta asiakirjoja? Katsotaanko asiakirjat tosiasiallisesti tiedoksiannetuiksi, jos vastaanottajalla ei ollut laillista perustetta kieltäytyä niiden vastaanottamisesta?

Asiakirjan luovuttaminen ei edellytä vastaanottajan suostumusta, joten haastemiestiedoksianto katsotaan toimitetuksi asianomaiselle henkilökohtaisesti siinäkin tapauksessa, että vastaanottaja ei halua ottaa vastaan haastemiehen hänelle esittämää asiakirjaa. Haastemiehenhän olisi mahdotonta pakottaa vastaanottajaa ottamaan asiakirjaa, jos tämä kieltäytyy siitä, joten riittää, että haastemies jättää kopion vastaanottajan luo, jos tämä on tavattu kotoaan. Näin ollen tiedoksianto on pätevä silloinkin, kun haastemies on jättänyt asiakirjan jonkin huonekalun päälle, vaikka vastaanottaja olisikin kieltäytynyt ottamasta kopiota (Pariisin muutoksenhakutuomioistuin, 12. joulukuuta 1906, S. 1907. 2.109).

8 Postitiedoksianto ulkomailta (tiedoksiantoasetuksen 14 artikla)

8.1 Jos posti toimittaa ulkomailta lähetetyn asiakirjan maassanne olevalle vastaanottajalle tilanteessa, jossa edellytetään saantitodistusta (tiedoksiantoasetuksen 14 artikla), toimittaako posti asiakirjan ainoastaan vastaanottajalle itselleen vai saako se postinjakelua koskevien kansallisten sääntöjen mukaan luovuttaa asiakirjan myös samassa osoitteessa asuvalle toiselle henkilölle?

Postitiedoksiannoissa saantitodistuskirjeen toimittamisesta vastaava henkilö ei periaatteessa saa toimittaa lähetystä muulle henkilölle kuin vastaanottajalle, paitsi jos vastaanottaja on valtuuttanut kolmannen henkilön ottamaan tällaiset asiakirjat vastaan.

8.2 Miten tiedoksiantoasetuksen 14 artiklan mukainen asiakirjojen tiedoksianto toisesta jäsenvaltiosta tapahtuu (mahdollisuuksien mukaan postinjakelua koskevia kansallisia sääntöjänne noudattaen, ks. edellinen kysymys), jos toimitusosoitteessa ei tavoiteta vastaanottajaa eikä ketään muutakaan valtuutettua henkilöä?

Jos asiakirjan vastaanottaja tai henkilö, joka on valtuutettu ottamaan vastaan saantitodistuskirjeitä, ei ole voinut tutustua postitiedoksiannon kohteena olevaan asiakirjaan, tiedoksianto ei ole säännönmukainen vaan se on toistettava siten, että haastemies toimittaa tiedoksiannon.

8.3 Varaako posti tietyn ajan asiakirjojen noutamista varten ennen kuin se palauttaa ne lähettäjälle sillä perusteella, että vastaanottajaa ei ole tavoitettu? Jos varaa, miten vastaanottajalle saadaan tieto siitä, että hänelle on saapunut kirje, joka on noudettavissa postista?

Jos saantitodistuskirjeen toimittamisesta vastaava henkilö on käynyt asiakirjan vastaanottajan kotipaikassa, eikä kyseinen henkilö (tai saantitodistuskirjeiden vastaanottoon valtuutettu henkilö) ole ollut paikalla, postinkantaja jättää käynnistä ilmoituksen asianomaisen postilaatikkoon. Käynti-ilmoituksessa kerrotaan, että kirje on asianomaisen saatavissa postissa ja että tämä voi noutaa sen 15 päivän määräajassa. Jos asianomainen ei nouda kirjettä annetussa määräajassa, kirje palautuu lähettäjälle.

9 Laaditaanko tiedoksiannosta kirjallinen todistus?

Jos tiedoksianto tehdään kirjattuna kirjeenä saantitodistusta vastaan, postinkantaja luovuttaa kirjeen vastaanottajalle saantitodistukseen tehtyä kuittausta vastaan. Saantitodistus toimitetaan lähettäjälle todisteeksi siitä, että asiakirja on luovutettu vastaanottajalle henkilökohtaisesti. Jos vastaanottaja ei ole noutanut kirjettä postista tai jos osoite on esimerkiksi virheellinen, lähettäjä saa samaten saantitodistuksen sen jälkeen, kun käynti-ilmoituksessa annettu 15 päivän määräaika on kulunut. Tällöin siinä ilmoitetaan asiakirjan luovutuksen epäonnistumisesta.

Jos kyseessä on haastemiestiedoksianto, haastemies ilmoittaa tiedonantoa koskevassa selvityksessä, mihin toimiin hän on siviiliprosessilain 655 §:n mukaisesti ryhtynyt, jotta tiedoksianto sujuisi moitteettomasti. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan haastemiehen on ilmoitettava asiakirjassa toimet, jotka hän on toteuttanut toimittaakseen tiedoksiannon vastaanottajalle henkilökohtaisesti, sekä olosuhteet, jotka ovat tehneet tällaisen tiedoksiannon mahdottomaksi.

Haastemies ilmoittaa selvityksessä, kenelle hän on luovuttanut asiakirjan, ja ilmoittaa siitä toimeksiantajalle.

10 Mitä tapahtuu, jos asiakirjan vastaanottaja ei saa asiakirjaa tai jos tiedoksianto on tapahtunut säännösten vastaisesti (asiakirja on esimerkiksi toimitettu sivulliselle)? Voiko tiedoksianto silti olla pätevä (voidaanko säännösten rikkominen korjata) vai täytyykö asiakirja antaa uudelleen tiedoksi?

Asiakirjat on periaatteessa annettava tiedoksi henkilökohtaisesti. Se seikka, että tiedoksianto on tehty sivulliselle, ei kuitenkaan välttämättä tee tiedoksiannosta säännönvastaista, jos tietyt edellytykset täyttyvät.

Siviiliprosessilain 670 §:n mukaisesti kirjatulla saantitodistuskirjeellä tehty tiedoksianto katsotaan tehdyksi koti- tai asuinpaikkaan, jos saantitodistuksen allekirjoittaa tähän valtuutettu henkilö. Tällainen tiedoksiantotapa voi vaikuttaa tuomioistuimen asiassa tekemän päätöksen määrittelyyn (päätös voidaan määrittää joko kontradiktoriseksi tai, jos henkilö ei ole läsnä, yksipuoliseksi), mutta tiedoksianto on joka tapauksessa säännönmukainen.

Muissa tapauksissa, eli jos kirjatulla kirjeellä tehtävän tiedoksiannon osoite on virheellinen tai jollei vastaanottaja ole noutanut kirjettä postista, tuomioistuimen kirjaajan on kehotettava asianosaista käyttämään haastemiestiedoksiantoa saman lain 670-1 §:n mukaisesti. Tällä tavoin asiakirjan tiedoksiannosta tulee säännönmukainen.

Samalla tavoin haastemies voi luovuttaa asiakirjan muulle henkilölle kuin sen vastaanottajalle, esimerkiksi tämän kotipaikassa läsnä olevalle perheenjäsenelle. Tässä tapauksessa asiakirjan kopio jätetään sinetöidyssä kirjekuoressa sivulliselle, ja haastemies ilmoittaa tiedoksiantoa koskevassa selvityksessä asiakirjan vastaanottaneen henkilön nimen (saman lain 655 ja 657 §).

Jos haastemies on pystynyt todentamaan, että vastaanottaja asuu ilmoitetussa osoitteessa, hän voi myös jättää käynnistään ilmoituksen postilaatikkoon ja pyytää vastaanottajaa noutamaan kirjeen haastemiehen virkahuoneelta. Tässä tapauksessa haastemiestiedoksianto on säännönmukainen ja se katsotaan tehdyksi kotipaikkaan, joten sillä on tuomion määrittelyyn edellä jo mainitut seuraukset (saman lain 656 §).

Vastaajan vapaaehtoinen läsnäolo alioikeuden, kauppatuomioistuimen ja työtuomioistuimen istunnossa mahdollistaa lisäksi sen, että haasteen säännönvastainen (haastemies)tiedoksianto voidaan sivuuttaa, jos asianosaiset siihen suostuvat (Kassaatiotuomioistuimen sosiaaliasioita käsittelevä jaosto (Soc.), 16. toukokuuta 1990).

Edellä mainittuja tilanteita lukuun ottamatta säännönvastaisesti tehdyllä (haastemies)tiedoksiannolla ei ole merkitystä, eikä sellaisella voi saada mitään oikeuksia. Se ei vaikuta esimerkiksi määräaikojen kulumiseen.

11 Maksaako asiakirjan tiedoksianto ja jos maksaa, niin kuinka paljon?

Kirjatulla kirjeellä tehdyn tiedoksiannon kulut vastaavat kirjatun lähetyksen hintaa. Se on 1. huhtikuuta 2017 voimassa olevan hinnaston mukaan 5,10 euroa enintään 20 gramman painoisesta kirjeestä, joka on lähetetty Ranskassa ja osoitettu Ranskaan.

Haastemiehen toimien hinta on vahvistettu haaste- ja ulosottomiesten säänneltyjen palkkioiden vahvistamisesta 26. helmikuuta 2016 annetussa määräyksessä. Haastemiestiedoksiannon hinta vaihtelee asiakirjan luonteen ja kyseessä olevien rahamäärien mukaan, mutta yleensä se on alle 50 euroa.

Päivitetty viimeksi: 21/11/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.