Asiakirjojen tiedoksianto – oikeudellisten asiakirjojen virallinen toimittaminen

Kypros
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Mitä tiedoksianto käytännössä tarkoittaa? Miksi asiakirjojen tiedoksiantoa varten on erityisiä sääntöjä?

Tiedoksianto tarkoittaa tuomioistuimen asiakirjojen ja muiden asiakirjojen virallista toimittamista vastaanottajalle (silloin kun niiden toimittaminen on pakollista) siten, että se voidaan todistaa kirjallisesti.

Tiedoksiantojen suorittamisesta on annettu yksityiskohtaiset säännöt, joiden tarkoituksena on varmistaa menettelyn pätevyys ja asianosaisten oikeudet.

2 Mitkä asiakirjat on annettava todisteellisesti tiedoksi?

Kaikki oikeudelliset asiakirjat, jotka liittyvät johonkin menettelyyn tuomioistuimessa, kuten määräykset, haastehakemukset ja haasteet saapua tuomioistuimeen, sekä muut kuin oikeudenkäyntiasiakirjat, jotka on annettava virallisesti tiedoksi.

3 Kuka huolehtii asiakirjan tiedoksiannosta?

Haastemiehet. Silloin kun asiakirjojen tiedoksiantoa pyydetään vuonna 1965 tehdyn oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiantoa ulkomailla siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa koskevan Haagin yleissopimuksen mukaisesti tai sellaisen kahdenvälisen sopimuksen mukaisesti, jonka Kypros on allekirjoittanut ja ratifioinut asetuksen N:o 1393/2007 nojalla, oikeus- ja yleisen järjestyksen ministeriö, joka on tätä varten nimetty keskusviranomainen, vastaanottaa asiakirjan ja toimittaa sen haastemiehille.

4 Osoitetiedustelut

4.1 Jos tiedoksiannettavien asiakirjojen vastaanottaja ei enää asu lähettävän viranomaisen tiedossa olevassa osoitteessa, pyrkiikö vastaanottava viranomainen oma-aloitteisesti selvittämään vastaanottajan olinpaikan oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa 13 päivänä marraskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1393/2007 (tiedoksiantoasetus) mukaisesti?

Yleensä ei, ellei viranomainen saa annetussa osoitteessa tietoa uudesta osoitteesta.

4.2 Onko toisen jäsenvaltion oikeusviranomaisilla tai oikeudenkäyntimenettelyn asianosaisilla mahdollisuus tutustua maanne rekistereihin tai palveluihin henkilön nykyisen osoitteen selvittämiseksi? Jos on, millaisia rekistereitä tai palveluja on olemassa ja mikä on noudatettava menettely? Minkä suuruinen maksu tästä veloitetaan?

Ei sovelleta.

4.3 Miten jäsenvaltioiden viranomaiset toimivat, kun ne vastaanottavat jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa 28 päivänä toukokuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1206/2001 mukaisesti lähetetyn pyynnön, jonka tarkoituksena on henkilön nykyisen osoitteen selvittäminen?

Tällaista pyyntöä ei ole toistaiseksi tullut. Joka tapauksessa on kyseenalaista, voidaanko osoitteen selvittämistä pitää todisteiden vastaanottamisena.

5 Miten asiakirja yleensä annetaan tiedoksi? Onko käytettävissä vaihtoehtoisia menetelmiä (muita kuin jäljempänä kohdassa 6 tarkoitettu sijaistiedoksianto)?

Käytännössä yleisin tiedoksiantotapa on henkilökohtainen tiedoksianto niin kuin siviiliprosessisäännöissä määrätään. Jos kyseessä on oikeushenkilö, asiakirja voidaan antaa tiedoksi yrityksen johtajalle, sihteerille tai muulle yrityksen vastuuhenkilölle.

Siviiliprosessisääntöjen mukaan tuomioistuimen päätös on vaihtoehtoisia menetelmiä käytettäessä pantava asianosaisen pyynnöstä näkyviin tiettyyn paikkaan tai julkaistava sanomalehdessä (tai millä tahansa muulla tavalla, jonka tuomioistuin katsoo olosuhteisiin sopivaksi).

Toistaiseksi käytössä ei ole muita vaihtoehtoisia menetelmiä.

6 Sallitaanko asiakirjojen sähköinen tiedoksianto (oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksianto sähköisten etäviestimien, kuten sähköpostin, suojatun verkkosovelluksen, faksin, tekstiviestin tms. välityksellä) siviilioikeudellisissa menettelyissä? Jos sallitaan, millaisissa menettelyissä tällaista tiedoksiantomenetelmää voidaan käyttää? Sovelletaanko tämän tiedoksiantomenetelmän käyttöön rajoituksia sen mukaan, millaiselle vastaanottajalle (esim. oikeusalan ammattilainen, oikeushenkilö, yritys tai muu elinkeinoelämän toimija) tiedoksianto on osoitettu?

Ks. vastaus kysymykseen 5.

7 Sijaistiedoksianto

7.1 Salliiko maanne laki muiden tiedoksiantomenetelmien käyttämisen silloin, kun asiakirjoja ei ole voitu toimittaa vastaanottajalle (esim. ilmoitus kotiosoitteeseen tai haastemiehelle, postitiedoksianto tai kuulutustiedoksianto).

Ks. vastaus kysymykseen 5.

7.2 Jos muita menetelmiä käytetään, milloin tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen?

Ks. vastaus kysymykseen 5.

7.3 Jos yksi mahdollinen menetelmä on asiakirjojen jättäminen tiettyyn paikkaan (esim. postiin), miten asia saatetaan vastaanottajan tietoon?

Ks. vastaus kysymykseen 5.

7.4 Mitkä ovat seuraukset, jos vastaanottaja kieltäytyy vastaanottamasta asiakirjoja? Katsotaanko asiakirjat tosiasiallisesti tiedoksiannetuiksi, jos vastaanottajalla ei ollut laillista perustetta kieltäytyä niiden vastaanottamisesta?

Ks. vastaus kysymykseen 5.

8 Postitiedoksianto ulkomailta (tiedoksiantoasetuksen 14 artikla)

8.1 Jos posti toimittaa ulkomailta lähetetyn asiakirjan maassanne olevalle vastaanottajalle tilanteessa, jossa edellytetään saantitodistusta (tiedoksiantoasetuksen 14 artikla), toimittaako posti asiakirjan ainoastaan vastaanottajalle itselleen vai saako se postinjakelua koskevien kansallisten sääntöjen mukaan luovuttaa asiakirjan myös samassa osoitteessa asuvalle toiselle henkilölle?

Ei sovelleta.

8.2 Miten tiedoksiantoasetuksen 14 artiklan mukainen asiakirjojen tiedoksianto toisesta jäsenvaltiosta tapahtuu (mahdollisuuksien mukaan postinjakelua koskevia kansallisia sääntöjänne noudattaen, ks. edellinen kysymys), jos toimitusosoitteessa ei tavoiteta vastaanottajaa eikä ketään muutakaan valtuutettua henkilöä?

Ei sovelleta.

8.3 Varaako posti tietyn ajan asiakirjojen noutamista varten ennen kuin se palauttaa ne lähettäjälle sillä perusteella, että vastaanottajaa ei ole tavoitettu? Jos varaa, miten vastaanottajalle saadaan tieto siitä, että hänelle on saapunut kirje, joka on noudettavissa postista?

Ei sovelleta.

9 Laaditaanko tiedoksiannosta kirjallinen todistus?

Kyllä. Haastemies antaa suorittamastaan tiedoksiannosta todistuksen, jossa on tiedoksiannetun asiakirjan tiedot, vastaanottajan nimi ja asema sekä tiedoksiantopäivä ja ‑aika. Jos tiedoksiantoa ei ole suoritettu, todistuksessa ilmoitetaan syyt, joiden vuoksi tiedoksianto ei onnistunut.

Silloin kun asiakirja annetaan tiedoksi asetuksen (EY) N:o 1393/2007 mukaisesti, siitä laaditaan asetuksen liitteessä I tarkoitettu todistus asetuksen 10 artiklan mukaisesti.

10 Mitä tapahtuu, jos asiakirjan vastaanottaja ei saa asiakirjaa tai jos tiedoksianto on tapahtunut säännösten vastaisesti (asiakirja on esimerkiksi toimitettu sivulliselle)? Voiko tiedoksianto silti olla pätevä (voidaanko säännösten rikkominen korjata) vai täytyykö asiakirja antaa uudelleen tiedoksi?

Tällöin tiedoksianto katsotaan pätemättömäksi eikä sitä voida korjata. Jos tiedoksianto on toimitettu virheellisesti, on suoritettava uusi tiedoksianto.

Jos tiedoksiantoa ei voitu toimittaa siksi, että vastaanottaja kieltäytyi vastaanottamasta asiakirjaa, tiedoksiantoa hakevan asianosaisen on pyydettävä tuomioistuinta antamaan asiakirja tiedoksi jollain vaihtoehtoisella tavalla.

Jos tiedoksiantoa ei voitu toimittaa siksi, että vastaanottajaa ei löydetty, tiedoksiantoa hakeva asianosainen voi vaihtoehtoisesti suorittaa asiakirjan tiedoksiannon tuomioistuimen päätöksellä.

11 Maksaako asiakirjan tiedoksianto ja jos maksaa, niin kuinka paljon?

Maksu on 21 euroa.

Päivitetty viimeksi: 13/05/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Palaute

Anna tällä lomakkeella palautetta uudesta sivustostamme