Asiakirjojen tiedoksianto – oikeudellisten asiakirjojen virallinen toimittaminen

1 Mitä tiedoksianto käytännössä tarkoittaa? Miksi asiakirjojen tiedoksiantoa varten on erityisiä sääntöjä?

Oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksianto on lakisääteinen menettely, jolla oikeudenkäynnin asianosaisille ja muille osapuolille annetaan tuomioistuinten toteuttamat toimet tiedoksi kirjallisesti.

Tiedoksiannolla annetaan oikeudenkäynnin osapuolille tilaisuus perehtyä oikeudenkäynnin kulkuun hyvissä ajoin laissa säädetyn mukaisesti. Näin taataan oikeudenkäyntien oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus.

Tiedoksiannon tarkoituksena on, että vastaanottaja saa tosiasiallisesti tiedon vireillä olevista oikeudenkäynneistä tai että vastaanottajalle taataan vähintäänkin mahdollisuus saada niistä tieto. Asiakirjojen tiedoksiannolla pyritään siis olennaisesti siihen, että vastaanottaja pystyy perehtymään asiakirjojen sisältöön. Se, perehtyykö vastaanottaja niihin todella, jää vastaanottajan harkittavaksi ja valittavaksi.

Tiedoksiannossa on keskeistä, että tiedoksiantajan tulisi varmentaa tiedoksiannon aika ja tapa sekä tiedoksisaajan henkilöllisyys, jotta tiedoksiantoa voidaan pitää asianmukaisesti suoritettuna oikeusvarmuuden kannalta. Periaatteessa haaste, jonka haasteista vastaava virkamies on laatinut lakisääteisen menettelyn mukaisesti, on virallinen asiakirja ja siten todistusvoimainen siinä esitettyjen tosiseikkojen osalta.

2 Mitkä asiakirjat on annettava todisteellisesti tiedoksi?

1. Haasteet, jotka annetaan tiedoksi oikeudenkäynnin osapuolille.
2. Tuomioistuimen on annettava osapuolille tiedoksi jäljennös asiakirjoista, joihin on mahdollista hakea erikseen muutosta (siviiliprosessilain (Grazhdanski protsesualen kodeks) 7 §:n 2 momentti). Oikeuden päätökset, tuomiot ja määräykset annetaan tiedoksi oikeudenkäynnin asianosaisille ja kolmansille osapuolille, jotka osallistuvat tuomioistuinkäsittelyyn tai joiden tehtäväksi tuomioistuin antaa määräysten täytäntöönpanon.
3. Asianosaisten tekemät hakemukset ja muutoksenhakemukset annetaan tiedoksi vastapuolelle.
4. Tuomioistuimen ilmoitukset annetaan tiedoksi oikeudenkäynnin asianosaisille.
5. Ulosottomiehet antavat tiedoksi täytäntöönpanomääräykset (siviiliprosessilain 418 §:n 5 momentti) ja maksukehotukset (siviiliprosessilain 428 §).
6. Kaikki muut asiakirjat, joiden tiedoksiantoa edellytetään laissa, mukaan lukien tiedoksianto valtionhallinnolle ja muille julkisille elimille sekä luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille.

3 Kuka huolehtii asiakirjan tiedoksiannosta?

Siviiliprosessilain 42 §:n mukaisesti seuraavilla henkilöillä on toimivalta antaa tiedoksi ilmoituksia, haasteita ja muita asiakirjoja:

• tuomioistuimen työntekijät eli haastemiehet ja tuomioistuimen virkailijat siinä tapauksessa, että henkilö saapuu itse tuomioistuimen kirjaamoon tai ilmoitus on annettu puhelimitse, faksilla tai sähköpostitse ja virkailija lisää henkilön nimen haastettavien henkilöiden luetteloon
• postitoimihenkilöt tai kuriirit, jos asiakirjat annetaan tiedoksi postitse tai lähettipalvelun välityksellä ja vastaanottotodistusta käyttäen
• asianomaisen kunnan pormestari, jos tiedoksiantopaikkakunnalla ei ole tuomioistuinta
• yksityiset ulosottomiehet asianosaisen nimenomaisen pyynnön perusteella tuomioistuimen määräyksestä; tällöin asianosainen vastaa tiedoksiannon kustannuksista.

4 Osoitetiedustelut

4.1 Jos tiedoksiannettavien asiakirjojen vastaanottaja ei enää asu lähettävän viranomaisen tiedossa olevassa osoitteessa, pyrkiikö vastaanottava viranomainen oma-aloitteisesti selvittämään vastaanottajan olinpaikan oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa 13 päivänä marraskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1393/2007 (tiedoksiantoasetus) mukaisesti?

Siviiliprosessilain 38 §:n mukaan tiedoksianto suoritetaan kyseisen asian yhteydessä ilmoitettuun osoitteeseen.

Silloin kun vastaaja, joka on luonnollinen henkilö, ei saavu noutamaan asiakirjoja, tuomioistuin tarkistaa viran puolesta vastaajan osoitteen kansallisesta väestörekisteristä. Jos annettu osoite ei ole asianosaisen nykyisen eikä pysyvän asuinpaikan osoite, tuomioistuin määrää tiedoksiannon tapahtuvaksi nykyisessä tai pysyvässä asuinpaikassa. Lisäksi tuomioistuin tarkistaa viran puolesta vastaajan työpaikan osoitteen ja määrää tiedoksiannon tapahtuvaksi tapauksen mukaan työpaikalla, toimipaikassa tai paikassa, jossa taloudellista toimintaa harjoitetaan.

Jos tiedoksianto koskee elinkeinonharjoittajaa tai oikeushenkilöä, osoite voidaan tarkistaa maksutta sähköisestä kaupparekisteristä elinkeinonharjoittajan (oikeushenkilön) koko nimen tai sen osan taikka sen yksilöllisen tunnisteen (EIK) perusteella.

4.2 Onko toisen jäsenvaltion oikeusviranomaisilla tai oikeudenkäyntimenettelyn asianosaisilla mahdollisuus tutustua maanne rekistereihin tai palveluihin henkilön nykyisen osoitteen selvittämiseksi? Jos on, millaisia rekistereitä tai palveluja on olemassa ja mikä on noudatettava menettely? Minkä suuruinen maksu tästä veloitetaan?

Kaupparekisteri ja voittoa tavoittelemattomien oikeushenkilöiden rekisteri ovat julkisia, ja niihin voi tutustua seuraavassa osoitteessa: http://www.brra.bg.

Jokaisella on oikeus tutustua vapaasti ja maksutta tietokantaan, jossa on tietoja elinkeinonharjoittajista ja voittoa tavoittelemattomista oikeushenkilöistä.

Elinkeinonharjoittajan tai oikeushenkilön toimipaikan voi hakea rekisteristä maksutta.

Rekisteriviranomainen tarjoaa rekisteröitymistä edellyttävän oikeuden tutustua elinkeinonharjoittajien tarkempiin tietoihin ja kaupparekisterin sisältämiin asiakirjoihin (esimerkiksi yhtiöjärjestyksiin). Tästä peritään lakisääteinen maksu.

Rekisteriviranomaisen keräämistä lakisääteisistä maksuista annetun säädöksen 16 d §:n mukaan oikeudesta tutustua kaupparekisterin koko tietokantaan päivityksineen peritään vuosittain 100 Bulgarian levin suuruinen maksu.

Väestötietojärjestelmä on sähköinen tietokanta, johon on kirjattu kaikkien Bulgarian kansalaisten henkilötiedot. Se sisältää tietoja myös ulkomaan kansalaisista, jotka oleskelevat pitkäaikaisesti tai pysyvästi Bulgariassa, sekä pakolaisaseman, humanitaarisen aseman tai turvapaikan Bulgarian tasavallasta saaneista henkilöistä. Kyseessä on Bulgarian suurin tietojärjestelmä, joka sisältää luonnollisten henkilöiden henkilötietoja (nimi, syntymäaika, henkilötunnus (EGN) tai ulkomaalaisen henkilötunnus, syntymäpaikka, syntymätodistus, osoite, siviilisääty ja sukulaisuussuhteet, henkilöllisyysasiakirja jne.) Väestötietorekisteriä ylläpitää aluekehityksestä ja julkisista rakennusurakoista vastaavan ministeriön alainen väestörekisteristä ja hallinnollisista palveluista vastaava pääosasto.

Väestörekisterilaissa (Zakon za grazhdanskata registratsia) säädetään nimenomaisesti niistä tapauksista, joissa väestötietojärjestelmään tallennettuja tietoja voidaan antaa tutustuttavaksi, ja yksilöidään ne tahot, joille tällaisia tietoja voidaan antaa.
1. Lähinnä kyseeseen tulevat luonnolliset henkilöt (Bulgarian kansalaiset ja ulkomaan kansalaiset), joita tiedot koskevat, sekä kolmannet osapuolet (luonnolliset henkilöt), joiden laillisten oikeuksien ja etujen syntymisen, olemassaolon, muuttumisen tai päättymisen kannalta kyseiset tiedot ovat merkityksellisiä.

2. Myös viranomaisilla ja julkisilla elimillä on oikeus saada tietoja lakisääteisten valtuuksiensa mukaisesti eli toimivaltansa rajoissa.

3. Myös oikeushenkilöille (bulgarialaisille ja ulkomaisille) voidaan antaa oikeus käyttää tietokantaa, jos siitä on säädetty erityislaissa tai määrätty tuomioistuimessa tai jos siihen on saatu lupa henkilötietojen suojasta vastaavalta komitealta.

Käytännössä ulkomaiset oikeusviranomaiset ja/tai oikeudenkäynnin osapuolet voivat hyödyntää väestörekisteritietoja ja esittää asiaa käsittelevälle tuomioistuimelle pyynnön, jonka mukaan niiden on saatava tietää asianomaisen henkilön osoite.

4.3 Miten jäsenvaltioiden viranomaiset toimivat, kun ne vastaanottavat jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa 28 päivänä toukokuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1206/2001 mukaisesti lähetetyn pyynnön, jonka tarkoituksena on henkilön nykyisen osoitteen selvittäminen?

Viranomaiset noudattavat todisteiden vastaanottamista koskevien pyyntöjen tutkimisessa sovellettavaa vakiomenettelyä jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa 28. toukokuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1206/2001 mukaisesti (siviiliprosessilain 614–618 §).

5 Miten asiakirja yleensä annetaan tiedoksi? Onko käytettävissä vaihtoehtoisia menetelmiä (muita kuin jäljempänä kohdassa 6 tarkoitettu sijaistiedoksianto)?

Useimmiten haasteen tai ilmoituksen antaa tiedoksi haastemies tai asiaankuuluvasta lähetyspalvelusta huolehtiva postitoimihenkilöstö.

Siviiliprosessilain 43 §:ssä säädetään seuraavista tiedoksiantotavoista:

1. henkilökohtainen tiedoksianto
2. toisen henkilön kautta tapahtuva tiedoksianto
3. vastaajan pysyvään tai nykyiseen asuinpaikkaan kiinnitettävällä ilmoituksella tapahtuva tiedoksianto
4. virallisessa lehdessä julkaisemalla tapahtuva tiedoksianto
5. tiedoksianto todistajille, asiantuntijatodistajille tai kolmansille osapuolille, jotka eivät ole osapuolina asiassa, tapahtuu jättämällä asiakirja postilaatikkoon tai kiinnittämällä ilmoitus nähtäville.

Henkilökohtainen tiedoksianto: Tiedoksianto suoritetaan asianomaiselle henkilölle kyseisen asian yhteydessä ilmoitetussa osoitteessa. Jos vastaanottajaa ei tavoiteta ilmoitetusta osoitteesta, asiakirja annetaan tiedoksi nykyisessä osoitteessa ja, jos tällaista osoitetta ei ole, pysyvässä osoitteessa (siviiliprosessilain 38 §).

Silloin kun osapuoli on ilmoittanut tuomioistuimelle henkilön, jolle tiedoksiannot on toimitettava, tai kun osapuoli käyttää kyseisessä asiassa asiamiestä, tiedoksianto toimitetaan kyseiselle henkilölle tai asiamiehelle. Jos tiedoksiannon vastaanottaja ei ole täysivaltainen, tiedoksianto toimitetaan tämän lailliselle edustajalle. Vastaanottajan edustajalle tiedoksi antamisen katsotaan vastaavan henkilökohtaista tiedoksiantamista siviiliprosessilain 45 §:n mukaisesti.

Toisen henkilön kautta tapahtuva tiedoksianto: Jos asiakirjaa ei voida antaa vastaanottajalle henkilökohtaisesti tiedoksi, se voidaan antaa tiedoksi jollekulle toiselle henkilölle, jos tämä suostuu ottamaan sen vastaan. Toinen henkilö voi olla vastaanottajan kanssa samaan talouteen kuuluva tai samassa osoitteessa asuva täysi-ikäinen henkilö tai kyseisessä osoitteessa työskentelevä työntekijä tai työnantaja. Tiedoksiannon vastaanottava henkilö allekirjoittaa vastaanottotodistuksen ja sitoutuu antamaan haasteen vastaanottajalle.

Tuomioistuin ei hyväksy tiedoksiannon vastaanottajaksi henkilöä, joka on asiassa vastapuolena, jolla on asian lopputulokseen liittyviä intressejä tai joka on mainittu nimenomaisesti vastaanottajan kirjallisessa lausumassa.

Siviiliprosessilain 46 §:n mukaisesti muun henkilön suorittamaa tiedoksiannon vastaanottamista pidetään vastaanottajalle tapahtuneena tiedoksiantona.

Kun on kyse tiedoksiannosta rekisteriin merkityille elinkeinonharjoittajille ja oikeushenkilöille, tiedoksianto toimitetaan rekisteriin viimeksi merkittyyn osoitteeseen. Jos henkilö ei enää ole tässä osoitteessa eikä rekisteriin ole merkitty uutta osoitetta, kaikki tiedoksiannot liitetään asiakirjakansioon ja katsotaan asianmukaisesti toimitetuiksi (siviiliprosessilain 50 §:n 2 momentti).

Tiedoksianto elinkeinonharjoittajalle tai oikeushenkilölle suoritetaan näiden toimipaikassa ja voidaan toimittaa kenelle tahansa työntekijälle, joka suostuu ottamaan sen vastaan.

Valtiollisten elinten ja kuntien on nimettävä virkamies, joka ottaa tiedoksiannot vastaan virka-aikana.

Jos asian osapuoli poistuu yli kuukauden ajaksi asiaa varten ilmoittamastaan osoitteesta tai osoitteesta, jonne osapuolelle on jo aiemmin toimitettu tiedoksianto, osapuolen on ilmoitettava tuomioistuimelle uusi osoitteensa. Sama velvollisuus koskee osapuolen laillista edustajaa, holhoojaa tai asiamiestä. Jos tämä velvollisuus laiminlyödään, kaikki tiedoksiannot liitetään asiakirjakansioon ja katsotaan toimitetuiksi (siviiliprosessilain 41 §).

6 Sallitaanko asiakirjojen sähköinen tiedoksianto (oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksianto sähköisten etäviestimien, kuten sähköpostin, suojatun verkkosovelluksen, faksin, tekstiviestin tms. välityksellä) siviilioikeudellisissa menettelyissä? Jos sallitaan, millaisissa menettelyissä tällaista tiedoksiantomenetelmää voidaan käyttää? Sovelletaanko tämän tiedoksiantomenetelmän käyttöön rajoituksia sen mukaan, millaiselle vastaanottajalle (esim. oikeusalan ammattilainen, oikeushenkilö, yritys tai muu elinkeinoelämän toimija) tiedoksianto on osoitettu?

Asiakirjoja voidaan antaa asianosaiselle tiedoksi myös tämän ilmoittamaan sähköiseen osoitteeseen. Tällaisten asiakirjojen tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen, kun asiakirjat on vastaanotettu ilmoitetussa tietojärjestelmässä (siviiliprosessilain 42 §:n 4 momentti). Sähköpostiosoitteeseen tapahtunut tiedoksianto vahvistetaan tapahtumatiedon kopiolla. Ainoa rajoitus on se, että asianosaisen on pitänyt toimittaa sähköpostiosoite itse. Näin asianosaisen katsotaan antaneen suostumuksensa tämän tiedoksiantotavan käyttämiseen.

Jos tiedoksiantoa ei voida toimittaa millään muulla tavalla, tuomioistuin voi poikkeuksellisesti määrätä, että haastemies suorittaa tiedoksiannon puhelimitse, teleksillä, faksilla tai sähkeellä. Puhelimella tai faksilla tapahtuneen tiedoksiannon vahvistaa kirjallisesti tiedoksiantaja, sähkeellä toimitettu tiedoksianto vahvistetaan toimitusilmoituksella, ja teleksillä toimitettu tiedoksianto vahvistetaan kirjallisella vahvistuksella lähetetystä asiakirjasta, ja kaikki nämä todisteet on toimitettava välittömästi tuomioistuimelle.

7 Sijaistiedoksianto

7.1 Salliiko maanne laki muiden tiedoksiantomenetelmien käyttämisen silloin, kun asiakirjoja ei ole voitu toimittaa vastaanottajalle (esim. ilmoitus kotiosoitteeseen tai haastemiehelle, postitiedoksianto tai kuulutustiedoksianto).

Tiedoksianto kiinnittämällä ilmoitus nähtäville: Siviiliprosessilain 47 §:ssä säädetään, että jos vastaanottajaa ei tavoiteta ilmoitetusta osoitteesta kuukauden kuluessa eikä osoitteesta löydy muuta henkilöä, joka on halukas vastaanottamaan tiedoksiannon, tiedoksiantaja kiinnittää ilmoituksen nähtäville vastaanottajan etuoveen tai postilaatikkoon tai, jos tämä ei ole mahdollista, rakennuksen pääoveen tai näkyvälle paikalle sen läheisyyteen. Jos tiedoksiantajalla on pääsy postilaatikolle, hän jättää ilmoituksen myös postilaatikkoon. Se, että vastaajaa ei ole tavoitettu ilmoitetusta osoitteesta, on vahvistettava tekemällä osoitteeseen vähintään kolme käyntiä, joiden välillä on ainakin viikko aikaa ja joista vähintään yksi käynti suoritetaan muuna kuin arkipäivänä. Tätä sääntöä ei sovelleta silloin, kun tiedoksiantaja on saanut taloyhtiön isännöitsijältä tai paikkakunnan pormestarilta taikka jollakin muulla tavoin todisteen siitä, että vastaaja ei asu kyseisessä osoitteessa, ja voi vahvistaa tämän seikan ilmoittamalla tietolähteen.

Ilmoituksessa todetaan, että asiakirjat on jätetty tuomioistuimen kirjaamoon silloin kun tiedoksiannon suorittaa haastemies tai yksityinen ulosottomies, tai kunnantalolle silloin kun tiedoksiannon suorittaa kunnan työntekijä, ja ne ovat noudettavissa kahden viikon ajan tiedoksiantopäivästä.

Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen ajallaan, kun määräaika asiakirjojen noutamiselle tuomioistuimen kirjaamosta tai kunnantalolta on päättynyt.

Kun tuomioistuin toteaa, että tiedoksianto on suoritettu asianmukaisesti, se määrää asiakirjan lisättäväksi asiakirjakansioon ja nimittää vastaajalle erityisedustajan kantajan kustannuksella.

Tiedoksiantoilmoituksen kiinnittämistä nähtäville voidaan käyttää myös annettaessa asiakirjoja tiedoksi muille avustaville osapuolille.

Silloin kun tiedoksianto on toimitettava oikeushenkilölle eikä haastemies pääse sisälle tiloihin tai löydä henkilöä, joka suostuu vastaanottamaan tiedoksiannon, haastemies kiinnittää ilmoituksen tiedoksiannosta nähtäville. Toista ilmoitusta tiedoksiannosta ei kuitenkaan kiinnitetä nähtäville. Osapuolen katsotaan vastaanottaneen tiedoksiannon kahden viikon määräajan päätyttyä.

Tiedoksiantoa, joka suoritetaan kiinnittämällä ilmoitus nähtäville, sovelletaan myös todistajiin ja asiantuntijatodistajiin. Sen sijaan kolmansille, jotka eivät ole osapuolina asiassa, tiedoksianto toimitetaan jättämällä se postilaatikkoon tai, jos tämä ei ole mahdollista, kiinnittämällä ilmoitus nähtäville.

Tiedoksianto kuuluttamalla: Kuuluttamalla tapahtuvasta tiedoksiannosta on säädetty siviiliprosessilain 48 §:ssä.

Jos vastaajalla ei ole rekisteriin merkittyä pysyvää tai nykyistä osoitetta asian tullessa vireille, tiedoksianto voidaan kantajan pyynnöstä suorittaa kuuluttamalla eli julkaisemalla ilmoitus virallisen lehden epävirallisessa osassa vähintään kuukausi ennen oikeuden istuntoa. Tiedoksianto voidaan suorittaa tällä tavalla vain, jos kantaja osoittaa esittämällä todisteen rekisterihausta, ettei vastaajalla ole rekisteriin merkittyä osoitetta, ja jos kantaja vakuuttaa kirjallisesti, ettei vastaajan osoite ulkomailla ole hänen tiedossaan. Jos vastaaja ei ilmesty kuulutuksesta huolimatta oikeuteen, kun asiaa käsitellään, tuomioistuin nimittää vastaajalle erityisedustajan kantajan kustannuksella.

7.2 Jos muita menetelmiä käytetään, milloin tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen?

Jos tiedoksianto suoritetaan kiinnittämällä tiedoksiantoilmoitus nähtäville, tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen ajallaan, kun asiakirjan noutamisen määräaika on päättynyt.

Kaikissa tapauksissa tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen heti kun se on vahvistettu:

- puhelimella tai faksilla toimitetun tiedoksiannon vahvistaa kirjallisesti tiedoksiantaja;

- sähkeellä toimitettu tiedoksianto vahvistetaan toimitusilmoituksella;

- teleksillä toimitettu tiedoksianto vahvistetaan kirjallisella vahvistuksella lähetetystä asiakirjasta;

- postitse toimitettu tiedoksianto vahvistetaan vastaanottotodistuksella;

- sähköpostiosoitteeseen toimitettu tiedoksianto vahvistetaan tapahtumatiedon kopiolla.

7.3 Jos yksi mahdollinen menetelmä on asiakirjojen jättäminen tiettyyn paikkaan (esim. postiin), miten asia saatetaan vastaanottajan tietoon?

Jos tiedoksianto suoritetaan kiinnittämällä tiedoksiantoilmoitus nähtäville, ilmoituksessa on mainittava, että asiakirjat on jätetty tuomioistuimen kirjaamoon silloin kun tiedoksiannon suorittaa haastemies tai yksityinen ulosottomies, tai kunnantalolle silloin kun tiedoksiannon suorittaa kunnan työntekijä, ja ne ovat noudettavissa kahden viikon kuluessa tiedoksiantopäivästä.

7.4 Mitkä ovat seuraukset, jos vastaanottaja kieltäytyy vastaanottamasta asiakirjoja? Katsotaanko asiakirjat tosiasiallisesti tiedoksiannetuiksi, jos vastaanottajalla ei ollut laillista perustetta kieltäytyä niiden vastaanottamisesta?

Tiedoksiannosta kieltäytymistä ei pidetä sen enempää lain mukaisena kuin lain vastaisenakaan. Ratkaiseva tekijä on tiedoksiantomenettelyn noudattaminen, eivät asianosaisen perusteet hyväksyä tiedoksianto tai olla hyväksymättä sitä. Tiedoksiannon vastaanottamisesta kieltäytyminen on kirjattava vastaanottotodistukseen ja vahvistettava tiedoksiantajan allekirjoituksella. Kieltäytymisestä huolimatta tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen asianmukaisesti.

Silloin kun tiedoksianto suoritetaan kiinnittämällä tiedoksiantoilmoitus nähtäville, asiakirjat katsotaan asianmukaisesti tiedoksiannetuiksi, jos tiedoksiantoilmoituksen kiinnittämiselle vahvistettua menettelyä on noudatettu ja asiakirjojen noutamisen määräaika on päättynyt. Jos asianosainen ei nouda asiakirjoja asetetussa määräajassa ja jos tuomioistuin toteaa, että asiakirja on annettu asianmukaisesti tiedoksi, tuomioistuin määrää asiakirjan lisättäväksi oikeudenkäyntiasiakirjoihin ja nimittää vastaajalle erityisedustajan kantajan kustannuksella.

8 Postitiedoksianto ulkomailta (tiedoksiantoasetuksen 14 artikla)

8.1 Jos posti toimittaa ulkomailta lähetetyn asiakirjan maassanne olevalle vastaanottajalle tilanteessa, jossa edellytetään saantitodistusta (tiedoksiantoasetuksen 14 artikla), toimittaako posti asiakirjan ainoastaan vastaanottajalle itselleen vai saako se postinjakelua koskevien kansallisten sääntöjen mukaan luovuttaa asiakirjan myös samassa osoitteessa asuvalle toiselle henkilölle?

Postilähetysten ja postipakettien toimitusehdoista annettujen yleisten sääntöjen (jotka on hyväksytty viestintäalan sääntelykomitean 27. toukokuuta 2010 antamalla päätöksellä N:o 581) 5 §:n 1 momentin mukaisesti vastaanottajan allekirjoitus vaaditaan kirjattujen lähetysten toimittamisen yhteydessä.  Kirjatut lähetykset voidaan luovuttaa täysi-ikäiselle henkilölle, joka kuuluu vastaanottajan kanssa samaan talouteen ja asuu ilmoitetussa toimitusosoitteessa. Lähetyksen vastaanottavalta henkilöltä pyydetään allekirjoitus. Lisäksi hänen on esitettävä henkilöllisyystodistus, sillä vastaanottotietoihin kirjataan lähetyksen vastaanottaneen henkilön etu- ja sukunimi.

8.2 Miten tiedoksiantoasetuksen 14 artiklan mukainen asiakirjojen tiedoksianto toisesta jäsenvaltiosta tapahtuu (mahdollisuuksien mukaan postinjakelua koskevia kansallisia sääntöjänne noudattaen, ks. edellinen kysymys), jos toimitusosoitteessa ei tavoiteta vastaanottajaa eikä ketään muutakaan valtuutettua henkilöä?

Jos postilähetystä ei voida toimittaa osoitteessa käynnin yhteydessä siksi, ettei vastaanottaja tai muu henkilö, jonka kautta tiedoksianto voitaisiin suorittaa, ole paikalla, postilaatikkoon jätetään kirjallisena muodollinen ilmoitus, jossa vastaanottajaa pyydetään saapumaan postitoimipaikkaan ja noutamaan lähetys postipalvelujen tarjoajan ilmoittamassa määräajassa. Määräajan on oltava vähintään 20 päivää ja enintään 30 päivää siitä, kun lähetys on vastaanotettu postitoimipaikassa toimitettavaksi. Muodollisten ilmoitusten määrän ja noutamiselle asetetun määräajan vahvistavat postipalveluiden tarjoajat palvelunkäyttäjien kanssa tehtävissä yleisissä toimitusehtosopimuksissa. Aina on kuitenkin lähetettävä vähintään kaksi muodollista ilmoitusta.

8.3 Varaako posti tietyn ajan asiakirjojen noutamista varten ennen kuin se palauttaa ne lähettäjälle sillä perusteella, että vastaanottajaa ei ole tavoitettu? Jos varaa, miten vastaanottajalle saadaan tieto siitä, että hänelle on saapunut kirje, joka on noudettavissa postista?

Katso 8.2 kohdassa annettu vastaus.

9 Laaditaanko tiedoksiannosta kirjallinen todistus?

Kun tiedoksianto on suoritettu, asiaankuuluva työntekijä täyttää vastaanottotodistuksen. Vastaanottotodistus on todiste tiedoksiannosta. Vastaanottotodistuksen tulee sisältää kaikki vaaditut tiedot, jotka osoittavat tiedoksiannon tapahtuneen asianmukaisella tavalla:

- tiedoksiantoon merkityn vastaanottajan nimi

- tiedoksiannon vastaanottaneen henkilön nimi

- tiedoksiannon suorittanut henkilö: haastemies, postitoimihenkilö tai kuriiri, pormestari tai yksityinen ulosottomies.

Jos tiedoksianto suoritetaan jollekin toiselle henkilölle kuin varsinaiselle vastaanottajalle, vastaanottotodistuksessa täsmennetään aina, että kyseisellä toisella henkilöllä on velvollisuus toimittaa asiakirja tiedoksiantoon merkitylle vastaanottajalle.

Siviiliprosessilain 44 §:n mukaisesti tiedoksiannon tapahtuminen voidaan osoittaa seuraavilla menetelmillä:

- Tiedoksiantaja vahvistaa allekirjoituksellaan tiedoksiantopäivän ja -tavan sekä sen henkilön henkilöllisyyden, jolle asiakirja on annettu tiedoksi.

- Asiakirjan vastaanottamisesta kieltäytyminen on kirjattava vastaanottotodistukseen ja vahvistettava tiedoksiantajan allekirjoituksella. Tiedoksiannon katsotaan kuitenkin tapahtuneen asianmukaisesti.

- Tiedoksiantaja vahvistaa kirjallisesti puhelimella tai faksilla toimitetun tiedoksiannon.

- Sähkeellä toimitettu tiedoksianto vahvistetaan toimitusilmoituksella.

- Teleksillä toimitettu tiedoksianto vahvistetaan kirjallisella vahvistuksella lähetetystä asiakirjasta.

- Postitse toimitettu tiedoksianto vahvistetaan saantitodistuksella.

- Sähköpostiosoitteeseen toimitettu tiedoksianto vahvistetaan tapahtumatiedon kopiolla.

Tiedoksiannon tapahtumisen osoittava todiste on liitettävä oikeudenkäyntiasiakirjoihin heti, kun se on laadittu.

10 Mitä tapahtuu, jos asiakirjan vastaanottaja ei saa asiakirjaa tai jos tiedoksianto on tapahtunut säännösten vastaisesti (asiakirja on esimerkiksi toimitettu sivulliselle)? Voiko tiedoksianto silti olla pätevä (voidaanko säännösten rikkominen korjata) vai täytyykö asiakirja antaa uudelleen tiedoksi?

Jos vastaanottaja ei saa tiedoksiannettavaa asiakirjaa tai sitä ei anneta hänelle tiedoksi laissa säädetyllä tavalla, tiedoksiannolla ei ole mitään oikeudellisia vaikutuksia. Jos asianosaista ei ole haastettu asianmukaisesti saapumaan oikeuden istuntoon, siviiliprosessilain 46 §:ssä säädetään käsittelyn lykkäämisestä ja uuden haasteen tiedoksiantamisesta. Asianosainen voi kuitenkin saapua oikeuteen henkilökohtaisesti ja hakea suullisesti tai kirjallisesti lupaa saapua oikeuden kuultavaksi ilmoittaen, että on saanut tiedon käsittelystä ja että haluaa tulla kuulluksi. Tällöin haastetta pidetään asianmukaisesti tiedoksiannettuna.

Uutta haastetiedoksiantoa ei tarvita, jos asianosaiset on haastettu asianmukaisesti mutta asian käsittelyä lykätään näyttöön liittyvistä syistä.

Jos osapuoli väittää laiminlyöneensä laissa vahvistetun tai tuomioistuimen asettaman määräajan sen takia, että tiedoksiantoa ei ole toimitettu asianmukaisesti, osapuoli voi pyytää määräajan palauttamista. Tätä varten on kuitenkin kyettävä osoittamaan, että määräajan noudattamatta jättäminen johtui poikkeuksellisista ja odottamattomista olosuhteista, joihin osapuoli ei voinut vaikuttaa (siviiliprosessilain 63 § ja sitä seuraavat pykälät).

Asianosainen voi pyytää lainvoimaisen päätöksen kumoamista siviiliprosessilain 303 §:n mukaista menettelyä noudattaen silloin, kun asianosaiselle ei vastoin sovellettavia sääntöjä ole tarjottu mahdollisuutta osallistua asiaan tai olla asianmukaisesti edustettuna tai kun asianosainen ei ole voinut saapua käsittelyyn henkilökohtaisesti tai edustajan välityksellä sellaisten poikkeuksellisten ja odottamattomien olosuhteiden takia, joihin asianosainen ei ole voinut vaikuttaa.

Jos velallinen väittää, että hänellä ei ole ollut mahdollisuutta kiistää vaatimusta, josta on annettu täytäntöönpanomääräys, velallinen voi esittää vastaväitteen muutoksenhakutuomioistuimelle siviiliprosessilain 423 §:n mukaisesti.

11 Maksaako asiakirjan tiedoksianto ja jos maksaa, niin kuinka paljon?

Oikeudenkäynnistä Bulgarian tasavallan tuomioistuimissa perittävät lakisääteiset maksut kattavat kaikki haastetiedoksiannon kustannukset, jos haastetiedoksiannon suorittaa haastemies, postityöntekijä tai asianomaisen kunnan pormestari.

Jos asiakirjoja annetaan tiedoksi asetuksen (EY) N:o 1393/2007 nojalla, tiedoksiannosta ei yleensä peritä maksua.

Jos asianosainen pyytää tuomioistuinta määräämään, että asiakirjan antaa tiedoksi yksityinen ulosottomies, kyseisen asianosaisen on siviiliprosessilain 42 §:n 2 momentin mukaisesti vastattava tiedoksiannon kustannuksista. Tällöin asiakirjojen tiedoksiannosta peritään 20 Bulgarian levin maksu.

Jos tiedoksianto suoritetaan julkaisemalla se Bulgarian virallisen lehden epävirallisessa osassa, peritään seuraavat maksut:

- jos sivumäärä on enintään puoli standardisivua, maksu on 20 leviä

- jos sivumäärä on enintään yksi standardisivu (30 riviä, ja kullakin rivillä 60 merkkiä), maksu on 40 leviä

- jos sivumäärä on enemmän kuin yksi standardisivu, maksu on ensimmäiseltä sivulta 40 leviä ja kultakin seuraavalta sivulta 35 leviä.