Tältä sivulta saa tietoa oikeudenkäyntikuluista Espanjassa. Oikeudenkäyntikuluja analysoidaan tarkemmin seuraavissa tapaustutkimuksissa: PERHEOIKEUS - AVIOERO PERHEOIKEUS - HUOLTAJUUS PERHEOIKEUS - ELATUSAPU KAUPPAOIKEUS - SOPIMUKSET KAUPPAOIKEUS - VASTUU
Espanjassa on vain yksi asianajajaluokka, joka voi toimia asianajajaliittoon hyväksymisen jälkeen kaikenlaisissa oikeudenkäynneissä ja tuomioistuimissa.
Asianajajat määräävät palkkionsa kunkin ammatillisen liiton julkaisemien ohjeiden mukaisesti. Ohjeet perustuvat tiettyihin palkkiolaskujen laatimisessa sovellettaviin yleisiin perusteisiin, kuten esimerkiksi asian monitahoisuus ja suhteellisuus, joita kaikki noudattavat palkkiolaskuja toimittaessaan.
Ohjeissa eritellään aina oikeudenala, jossa riita-asia käsitellään.
Siviilioikeudenkäynnistä annetun lain 241 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetään nimenomaisesti asianajajien palkkioista silloin, kun asianajajien käyttö on pakollista ja heidän palkkionsa on otettava huomioon määritettäessä oikeudenkäyntikuluja.
Siviilioikeudenkäynneistä annetussa laissa säädetään, että asianajajat vahvistavat palkkionsa ammattialansa sääntöjen mukaisesti.
Missä siviilioikeudellisen menettelyn vaiheessa kiinteitä kuluja peritään?
Päämies on aina velvollinen maksamaan asianajajansa palkkiot. Hän tietää alusta alkaen palkkioiden suuruusluokan, mutta riita-asian päätyttyä ilmoitetaan myös palkkiolaskun tarkka loppusumma. Asianajaja voi vaatia päämieheltä maksun myös käyttämällä etuoikeusmenettelyjä, kuten periä ennakoita (menettelyn ollessa kesken) tai hakea palkkioiden vahvistamista tuomioistuimesta (menettelyn päätyttyä).
Käytännössä päämies maksaa yleensä ennakkoon tietyn summan, minkä jälkeen odotetaan kuluja koskevan päätöksen antamista. Jos toisen osapuolen on maksettava palkkiot, asianajaja ja oikeusasianajaja esittävät palkkiolaskunsa tuomioistuimelle, ja kun palkkiolaskut on hyväksytty, vastapuoli maksaa ne.
Lain 10/2012 voimaantulon myötä on otettu käyttöön velvollisuus suorittaa oikeudenkäyntimaksu.
Kyseessä on valtion maksu, joka käyttäjien (sekä luonnollisten että oikeushenkilöiden) on maksettava tietyissä tilanteissa asian viemisestä tuomioistuimeen ja oikeudenhoitoa koskevan julkisen palvelun käyttämisestä. Maksun hallinnoinnista vastaavat valtiovarainministeriö ja julkishallinto. Mahdollisuus vaatia oikeudenkäyntimaksua tuli voimaan 1. huhtikuuta 2003. Siitä säädetään 20. marraskuuta annetulla lailla 10/2012, jota on muutettu 22. helmikuuta annetulla kuninkaallisella asetuksella 3/2013, jolla säädellään tiettyjä oikeudenhoidon sekä toksikologian ja forensisen tieteen kansallisen instituutin (Instituto Nacional de Toxicología y Ciencias Forenses) maksuja.
Lain 10/2012 1 §:ssä vahvistetaan, että oikeudenkäyntimaksu lainkäyttövallan harjoittamisesta siviilioikeudellisissa, hallinnollisissa ja työoikeudellisissa asioissa on valtion maksu, jonka suorittamista vaaditaan samalla tavalla koko Espanjan alueella mainitussa laissa vahvistetuissa tapauksissa, rajoittamatta kuitenkaan näiden tai muiden sellaisten maksujen perimistä, joita autonomiset alueet vaativat taloudellisen toimivaltansa puitteissa. Samasta laksutettavasta tapahtumasta ei peritä päällekkäisiä maksuja.
Lain 2 §:n mukaisesti laskutettava tapahtuma, josta voidaan periä oikeudenkäyntimaksu, koostuu lainkäyttövallan käyttämisestä seuraavanlaisissa prosessitoimissa:
Lain 3 §:ssä todetaan, että kuka tahansa, jota varten käytetään lainkäyttövaltaa ja joka toteuttaa laksutettavan tapahtuman, on velvollinen suorittamaan oikeudenkäyntimaksun.
Yhden laskutettavan tapahtuman katsotaan toteutuneen, kun asiakirja, jolla laskutettavasta tapahtumasta muodostuva prosessitoimi toteutetaan, kattaa useita päätoimia, jotka eivät johdu samasta asiakirjasta. Tällöin oikeudenkäyntimaksu saadaan laskemalla yhteen toimista laskutettavat määrät.
Oikeudenkäyntiavustaja tai asianajaja voi suorittaa oikeudenkäyntimaksun maksuvelvollisen nimissä ja puolesta erityisesti silloin, kun tämä ei asu Espanjassa, jotta tämän ei tarvitse hankkia verovelvollisen tunnusnumeroa ilmoitusmenettelyyn perustuvaa verotusta varten. Oikeudenkäyntiavustajalla tai asianajajalla ei ole oikeudenkäyntimaksua koskevaa verovelvollisuutta.
Poikkeustapaukset:
Työoikeudellisissa asioissa työntekijät (sekä palkatut työntekijät että itsenäiset ammatinharjoittajat) saavat 60 prosentin vapautuksen maksusta, joka koskee muutoksenhakua (suplicación ja casación). Puolustaessaan lakisääteisiä oikeuksiaan hallinnollisissa asioissa virkamiehet saavat 60 prosentin vapautuksen maksusta, joka koskee muutoksenhakua (apelación ja casación).
Asiaa säännellään rikosprosessilailla (Ley de Enjuiciamiento Criminal).
Jokaisella rangaistavasta teosta syytetyllä on puolustautumisoikeus, jota hän voi käyttää kaikissa menettelyissä asiasta tiedon saatuaan riippumatta siitä, onko syytetty pidätettynä, onko häneen kohdistettu muita varotoimenpiteitä tai onko hänen syytteeseen asettamisestaan päätetty, jolloin hänelle ilmoitetaan tästä oikeudesta.
Annetun oikeuden käyttämiseksi asianosaiset käyttävät oikeudenkäyntiavustajaa ja asianajajaa (Letrado), jotka nimetään viran puolesta, elleivät asianosaiset itse ole heitä nimenneet ja he tätä pyytävät, ja joka tapauksessa, ellei heillä ole tähän laillista pätevyyttä.
Ellei asian osapuolille ole myönnetty oikeutta maksuttomaan oikeusapuun, he ovat velvollisia maksamaan oikeudenkäyntiavustajiensa, puolustusasianajajiensa ja tarvittaessa tietoa antavien asiantuntijoiden palkkiot sekä mahdollisten todistajien korvaukset, jos asiantuntijat ja todistajat ovat tuomion antamisen yhteydessä esittäneet palkkiovaatimuksensa ja jos tuomari tai tuomioistuin on sen hyväksynyt.
Asian käsittelyn aikana tai sen päätyttyä osapuolet eivät ole velvollisia maksamaan muita oikeudenkäyntikuluja, ellei heitä ole siihen tuomittu.
Oikeudenkäyntiavustaja, jonka asian osapuolet ovat nimenneet ja joka on hyväksynyt tehtävän, on velvollinen maksamaan palkkiot asianajajille, joita päämiehet ovat puolustuksekseen käyttäneet.
Maksuttomaan oikeusapuun oikeutetut voivat käyttää valitsemaansa asianajajaa ja oikeudenkäyntiavustajaa. He ovat kuitenkin tässä tapauksessa velvollisia maksamaan näiden palkkiot samaan tapaan kuin ne, joille ei ole myönnetty maksutonta oikeusapua, elleivät vapaasti valitut ammattilaiset luovu palkkioistaan maksuttomasta oikeusavusta annetun lain (Ley de Asistencia Jurídica Gratuita) 27 §:n säännösten mukaisesti.
Päämies on aina velvollinen maksamaan oikeudenkäynnin päätyttyä annettavat palkkiolaskut. Ennakkomaksua ei ole, kun asianajaja on nimetty viran puolesta, sillä yleensä samalla vahvistetaan maksuton oikeusapu.
Viran puolesta nimetyn asianajajan (abogado de oficio) käyttäminen on kaikkein yleisintä. Jos päämiehelle myönnetään maksutonta oikeusapua, tämän ei tarvitse maksaa palkkiolaskua, vaan valtio vastaa siitä, ellei päämiehen taloudellisen asema parane kolmen vuoden kuluessa (yleisimmin he eivät maksa koskaan).
Päämiehensä edustajana oikeudenkäyntiavustaja on velvollinen ilmoittamaan tälle kaikista toteuttamistaan toimista.
Sekä asianajaja että oikeudenkäyntiavustaja ovat velvollisia antamaan päämiehelle tietoja tämän pyynnöstä.
Ei ole olemassa erityistä sivustoa, josta löytyisi tietoa oikeudenkäyntikuluista Espanjassa. On kuitenkin verkkosivustoja, esimerkiksi asianajajaliittojen sivut, joilla on tietoa jäsenten palkkioista.
Millä kielellä saan tietoa kuluista Espanjassa?
Tiedot ovat yleensä espanjan kielellä. Tietoa voi löytää myös autonomisten alueiden virallisilla kielillä.
Joillakin sivuilla on lisäksi joitakin tietoja englannin kielellä.
Katso kohta ”Sovittelu jäsenvaltioissa” ja valitse Espanja sekä kohta ”Kuinka löydän sovittelijan” ja valitse Espanja.
Espanjan verovirasto antaa nämä tiedot verkkosivustollaan.
Espanjan verovirasto antaa nämä tiedot verkkosivustollaan.
Espanjan perustuslain (Constitución Española) 119 §:n mukaan henkilöille, joiden varat katsotaan riittämättömiksi, myönnetään tiettyjä etuuksia, kuten esimerkiksi vapauttaminen asianajajan ja oikeudenkäyntiavustajan palkkioiden, asiantuntijalausunnoista johtuvien kulujen, takuiden jne. maksamisesta.
Maksuton oikeusapu sisältää pääpiirteittäin seuraavaa:
ennen prosessin alkua annettava maksuton ohjaus ja neuvonta
asianajajan apu pidätetylle tai vangitulle
asianajajan ja oikeudenkäyntiavustajan käyttäminen maksutta oikeudenkäynnissä
virallisissa lehdissä julkaistavien kuulutusten ja ilmoitusten maksuton julkaiseminen menettelyn aikana
vapautus ennakkomaksujen maksamisesta muutoksenhaussa
maksuton asiantuntija-apu menettelyn aikana
maksuttomat jäljennökset, todistajalausunnot ja notaarin vahvistamat asiakirjat
80 prosentin vähennys palkkioista, joita maksetaan tietyistä notaarintoimista
80 prosentin vähennys palkkioista, joita maksetaan tietyistä kiinteistö- ja kaupparekisterin toimista.
Edellä mainittuihin vapautuksiin sisältyvät yksinomaan valtioiden rajat ylittävissä riitatapauksissa (maksuttomasta oikeusavusta 18. heinäkuuta 2005 annetulla lailla 16/2005 toteutetun uudistuksen jälkeen, jolla direktiivi 2002/8/EY pantiin täytäntöön) seuraavat:
Maksutonta oikeusapua voivat yleensä hakea kansalaiset, jotka ovat panneet tai aikovat panna vireille oikeudellisen menettelyn, mutta joilla ei ole riittäviä varoja ryhtyä oikeustoimiin.
Varat katsotaan riittämättömiksi, kun luonnollinen henkilö osoittaa, että perheyksikköä kohti vuosittain laskettavat tulot ja varallisuus kokonaisuudessaan eivät ylitä kaksinkertaisesti valtion tuloindikaattoria (IPREM), joka on voimassa hakemusta esitettäessä.
Etuuden saamiseksi oikeushenkilöiden yhteisöveron veropohjan on oltava vuosittaisessa laskennassa alempi kuin kolminkertaisesti valtion IPREM-indikaattoria vastaava määrä.
Kaikissa tapauksissa otetaan huomioon myös muut ulkoiset tekijät, jotka ilmaisevat hakijan todellisen maksukyvyn.
Luonnollisten henkilöiden osalta on vammaisuuteen tai muihin perheeseen liittyviin seikkoihin perustuvia poikkeuksia, joissa aikaisemmin mainitut tulorajat saavat ylittyä. (Valtion talousarviosta vuodelle 2009 annetun lain 28. lisäsäännöksen mukaisesti vuonna 2009 valtion IPREM-indikaattori on 7381,33 euroa vuodessa).
Maksuttomaan oikeusapuun ovat oikeutettuja erityisesti seuraavat:
voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
säätiöt, jotka on merkitty vastaavaan hallinnolliseen rekisteriin
Luonnolliset henkilöt:
Perheyksikköä kohti vuosittain laskettavat tulot ja varallisuus eivät kokonaisuudessaan ylitä kaksinkertaisesti valtion IPREM-indikaattoria, joka on voimassa hakemusta esitettäessä.
Vaikka varat ylittäisivät valtion IPREM-indikaattorin kaksinkertaisesti mutta eivät nelinkertaisesti, maksuttomasta oikeusavusta vastaava komitea (Comisión de Asistencia Jurídica Gratuita) voi poikkeuksellisesti myöntää oikeuden maksuttomaan oikeusapuun hakijan perhetilanteen, huollettavien lasten ja perheenjäsenten lukumäärän, terveydentilan, vammaisuuden, taloudellisten velvoitteiden, oikeustoimiin ryhtymisestä johtuvien kulujen ja muiden seikkojen perusteella, ja aina kun hakija osoittaa olevansa tiettyyn kategoriaan kuuluvasta suurperheestä.
Oikeustoimiin ryhdytään omien oikeuksien ja etujen suojaamiseksi.
Oikeushenkilöt:
Yleishyödyllisiksi katsotut yhteisöt tai säätiöt, jotka on merkitty vastaavaan hallinnolliseen rekisteriin.
Yhteisöveron veropohja on vuosittaisessa laskennassa alempi kuin kolminkertaisesti valtion IPREM-indikaattoria vastaava määrä.
Kokonaisvaltaisista suojatoimenpiteistä sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi annetun lain 1/2004 tultua voimaan tällaisen väkivallan kohteeksi joutuneilla naisilla on oikeus välittömään ja kokonaisvaltaiseen oikeusapuun kaikissa oikeudenkäynneissä ja hallinnollisissa menettelyissä (poliisitutkinnat mukaan luettuina), joiden perustava syy on sukupuoleen perustuva väkivalta, tuomion lopulliseen täytäntöönpanoon asti tarvitsematta ensin toimittaa maksutonta oikeusapua koskevaa hakemusta. Tämä merkitsee sitä, ettei maksuton oikeusapu milloinkaan sulje pois oikeutta tehokkaaseen puolustukseen ja oikeussuojaan, jota uhrille on tarjottava riippumatta siitä, onko maksutonta oikeusapua koskeva hakemus esitetty, vaikka onkin otettava huomioon, että maksuton oikeusapu voidaan myöntää vasta jälkikäteen oikeudenkäynnin jo alettua, jos asianosainen osoittaa, että maksutonta oikeusapua koskevassa laissa, jota on asian osalta muutettu kokonaisvaltaisista suojatoimenpiteistä sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi 28. joulukuuta 2004 annetun lain 1/2004 kuudennella loppusäännöksellä, ja lakiin liittyvässä asetuksessa säädetyt edellytykset oikeuden saamiseksi todella täyttyvät.
Siviiliprosessilain 394–398 §:ssä säädetään oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta siviiliasioissa.
Velvollisuuden vahvistavissa menettelyissä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kulut maksaa osapuoli, jonka kaikki vaatimukset on hylätty, ellei tuomioistuin perustellusti katso, että tapaukseen liittyi tosiasioista tai lainsäädännöstä johtuvia vakavia epäilyksiä.
Jos vaatimusten hyväksyminen tai hylkääminen on osittainen, kumpikin osapuoli maksaa omat kulunsa ja puolet yhteisistä kuluista, ellei ole aihetta määrätä kuluja toiselle osapuolelle kohtuuttomiin oikeustoimiin ryhtymisestä.
Jos hävinnyt osapuoli velvoitetaan maksamaan oikeudenkäyntikulut, tämä on velvollinen maksamaan ainoastaan siitä osasta, joka vastaa palkkiojärjestelmään kuulumattomien asianajajien ja muiden ammattilaisten kustannuksia, kokonaismäärän, joka on kunkin tällaisen päätöksen saaneen osapuolen osalta enintään kolmasosa menettelyn kustannusten määrästä: yksinomaan tätä tarkoitusta varten arvioinnin ulkopuolelle jäävien vaatimusten arvoksi vahvistetaan 18 000 euroa, ellei tuomioistuin asian mutkikkuuden vuoksi toisin määrää.
Edellä olevassa kohdassa selostettua menettelyä ei sovelleta, jos tuomioistuin katsoo oikeudenkäyntikulujen maksamiseen velvoitetun osapuolen vaatimukset kohtuuttomiksi.
Kun oikeudenkäyntikulujen maksamiseen tuomittu osapuoli on oikeutettu maksuttomaan oikeusapuun, hän on velvollinen maksamaan vain vastapuolen puolustuksesta aiheutuneet kulut maksuttomasta oikeusavusta annetussa laissa erikseen määrätyissä tapauksissa.
Missään tapauksessa oikeudenkäyntikuluja ei määrätä syyttäjälaitoksen maksettavaksi oikeudenkäynneissä, joissa se on osapuolena.
Menettelyyn voi osallistua asiantuntijoita. Kaikissa ylimmissä tuomioistuimissa on tuomioistuinten käyttämä asiantuntijarekisteri.
Siviiliprosessilain 241 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainitaan oikeudenkäyntikulujen vahvistamiseen liittyvänä erityiskäsitteenä asiantuntijapalkkiot ja muut maksut, joita on maksettava menettelyyn osallistuneille henkilöille. Tällä tarkoitetaan kustannuksia, joita on aiheutunut menettelyn ulkopuolisille henkilöille paikalle saapumisesta.
Siviiliprosessilain 243 §:ssä säädetään, että kaikissa menettelyissä ja oikeusasteissa oikeudenkäyntikulut vahvistaa menettelyssä mukana ollut tuomioistuimen kirjaaja. Vahvistamisessa ei oteta huomioon maksuja, jotka johtuvat tarpeettomista, ylimääräisistä ja lain soveltamisalan ulkopuolelle jäävistä kirjelmistä tai asiakirjoista, eikä palkkiolaskuja, joita ei ole eritelty tai joilla viitataan palkkioihin, joita riita-asiassa ei ole kertynyt maksettavaksi.
Tuomioistuimen kirjaaja alentaa palkkiojärjestelmään kuulumattomien asianajajan ja muiden ammattilaisten palkkioiden määrää, kun vaatimukset ylittävät kolmasosan menettelyn kuluista eikä oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen tuomitun osapuolen ole vahvistettu esittäneen kohtuuttomia vaatimuksia.
Maksuihin ei sisällytetä myöskään sellaisista menettelyistä tai tapauksista johtuvia kustannuksia, joiden korvaamiseen on määrätty osapuoli, jonka ei tarvitse maksaa pääasiaan liittyviä oikeudenkäyntikuluja.
Oikeaksi todistettuihin käännöksiin ja tulkkauksiin sovellettavaa virallista palkkiotaulukkoa ei ole. Tuomioistuinten hyväksymät tulkit vahvistavat vapaasti palkkionsa, joita he perivät käännöksistään, mutta he ovat velvollisia ilmoittamaan tulkkaustoimistolle ja vastaavalle hallituksen valtuuskunnalle soveltamansa palkkiot. Ilmoitus on tehtävä kunkin vuoden tammikuussa.
Espanjan valtion veroviranomaiset/alv
Espanjan selvitys maksujen avoimuutta koskevasta tutkimuksesta (640 Kb)
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.