Tällä sivulla on tietoa oikeudenkäyntikuluista Liettuassa.
Perheoikeus – lasten huoltajuus
Liettuassa ei ole erillistä toimistoasianajajien ammattikuntaa.
Liettuassa ei säännellä lakimiesten palkkioita. Palkkiot vaihtelevat asian monimutkaisuuden ja tarvittavien resurssien mukaan. Palkkio ei saa kuitenkaan ylittää oikeusministerin ja Liettuan asianajajaliiton neuvoston (Lietuvos advokatų tarybos pirmininkas) puheenjohtajan hyväksymässä suosituksessa asetettua enimmäismäärää.
Liettuassa ei ole erillistä oikeudenkäyntiasianajajien ammattikuntaa.
Haaste- ja ulosottomiehiin turvaudutaan vain, jos velallinen ei noudata tuomiota ja oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoiset asiakirjat on annettava tiedoksi. Täytäntöönpanomaksujen määrästä ja maksamisesta sekä niistä vapauttamisesta määrätään tuomion täytäntöönpano-ohjeissa. Kantajana olevan velkojan on maksettava kaikki täytäntöönpanomaksut. Haaste- ja ulosottomiehen palkkio on perittävä velalliselta tuomion täytäntöönpanon aikana tai sen jälkeen.
Palkkion määrä riippuu tarvittavan täytäntöönpanotoimen tyypistä ja siitä, montako kertaa täytäntöönpanotoimi on toteutettava. Jotkin täytäntöönpanomaksut ovat vakiomääräisiä: joistakin peritään 60 litiä/tunti, ja joidenkin suuruus perustuu prosenttiosuuteen täytäntöönpanon kohteena olevan omaisuuden arvosta.
Riita-asian asianosaisten kiinteät oikeudenkäyntikulut
Riita-asioiden oikeudenkäyntikulut muodostuvat leimaverosta ja muista maksuista (edustajan käyttäminen, oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksianto, asiantuntijapalkkiot, todistajat, täytäntöönpano jne). Joissakin tapauksissa leimaveron suuruus on määritetty siviiliprosessilaissa, ja se on vakiomääräinen. Oikeudenkäyntikulut on määritetty siviiliprosessilain (Civilinio proceso kodeksas) VIII osassa.
Missä vaiheessa riita-asian oikeudenkäyntiä asianosaisten kiinteät kulut on maksettava
Leimavero maksetaan tavallisesti ennen kanteen jättämistä tuomioistuimeen.
Rikosasian asianosaisten kiinteät oikeudenkäyntikulut
Rikosasian asianosaisille ei aiheudu kiinteitä oikeudenkäyntikuluja.
Perustuslakiasian asianosaisten kiinteät oikeudenkäyntikulut
Perustuslakia koskevien asioiden oikeudenkäynnit ovat maksuttomia, mutta ne eivät ole tavallisten kansalaisten käytettävissä.
Laissa ei ole säädetty tällaista suoraa velvoitetta.
Riita-asian oikeudenkäyntikulut on määritetty siviiliprosessilain VIII osassa.
Lisätietoa on saatavissa oheisessa Liettuan kertomuksessa kustannusten avoimuutta koskevasta tutkimuksesta (950 Kb)
.
Tietoa on saatavissa englanniksi.
Lisätietoa on saatavissa seuraavalla verkkosivustolla: tuomioistuinsovittelua koskeva menettely.
Liettuan lainsäädännön mukaan valtion oikeusapua on kahdenlaista:
Kaikilla Liettuan tasavallan kansalaisilla, Euroopan unionin muiden jäsenvaltioiden kansalaisilla, Liettuan tai Euroopan unionin muiden jäsenvaltioiden alueella laillisesti oleskelevilla muilla luonnollisilla henkilöillä ja muilla Liettuan allekirjoittamissa kansainvälisissä sopimuksissa tarkoitetuilla henkilöillä on mahdollisuus saada ensisijaista oikeusapua tuloista riippumatta.
Kaikki Liettuan tasavallan kansalaiset, Euroopan unionin muiden jäsenvaltioiden kansalaiset ja Liettuan tasavallan tai Euroopan unionin muiden jäsenvaltioiden alueella laillisesti oleskelevat muut luonnolliset henkilöt voivat hakea toissijaista oikeusapua. Toissijaista oikeusapua voi saada, jos henkilön vuositulot ja varallisuus eivät ylitä valtion oikeusapua koskevassa laissa säädettyjä tulo- ja varallisuusrajoja.
Vähävaraisuutta arvioitaessa käytetään siis yhteisiä raja-arvoja (enimmäismäärä, jonka alle jäävä hakija katsotaan vähävaraiseksi).
Oikeus saada oikeusapua
Hallitus on määrittänyt kaksi tulo- ja varallisuusrajaa toissijaiselle oikeusavulle. Hakijan tulot ja varallisuus eivät saisi ylittää laissa säädettyä ensimmäistä tai toista rajaa. Lisäksi hakijan vuotuiset nettotulot (kahdeltatoista edeltävältä kuukaudelta) eivät saisi ylittää Liettuan lainsäädännössä säädettyä ensimmäistä tai toista tulorajaa.
Vähävaraisuus ei ole ainoa peruste päätettäessä, voiko henkilö saada toissijaista oikeusapua.
Ensimmäiseen tulo- ja varallisuusrajaan perustuva eli ensimmäisen tason oikeus saada oikeusapua on henkilöllä, jonka vuositulo on enintään 8 000 litiä (2 318,80 euroa), johon lisätään 3 000 litiä (869,60 euroa) jokaista huollettavaa kohti. Toisen tason oikeus saada oikeusapua on henkilöllä, jonka vuositulo on enintään 12 000 litiä (3 478,20 euroa), johon lisätään 4 400 litiä (1 275,30 euroa) jokaista huollettavaa kohti. Hakijan velvoitteita huolettaviaan kohtaan ei oteta huomioon vähävaraisuutta arvioitaessa.
Valtio takaa toissijaisen oikeusavun ja vastaa sen kustannuksista henkilön tulojen ja varallisuuden perusteella seuraavasti:
Valtion on taattava ja katettava 100 prosenttia toissijaisen oikeusavun kustannuksista henkilöille, jotka on lueteltu valtion oikeusapua koskevan lain 12 §:ssä (ks. jäljempänä). Tämä korvaus maksetaan henkilön tuloista ja varallisuudesta riippumatta. Poikkeuksen muodostavat (lain 12 §:n 6 momentissa tarkoitetut) henkilöt, joilla on rajoittamaton oikeus tuloihin ja varallisuuteen. Heille annetaan toisen tason oikeus oikeusapuun. Tällöin valtio takaa ja kattaa 50 prosenttia toissijaisen oikeusavun kustannuksista.
Joillakin henkilöryhmillä on oikeus toissijaiseen oikeusapuun hallituksen asettamista tulo- ja varallisuusrajoista huolimatta (valtion oikeusapua koskevan lain 12 §):
Tuomioistuimen on korvattava asiantuntijalle ansionmenetykset (työstä tai tavanomaisesta toiminnasta) jokaiselta päivältä, jona tämä joutuu olemaan oikeudessa. Asiantuntijalle maksetaan palkkio asiaan liittyvien tutkimusten suorittamisesta, ja hänelle korvataan kaikki tuomioistuimessa esiintymisestä aiheutuvat kulut, matkat ja majoitus. Lisäksi hänelle maksetaan päiväraha. Jos asianosainen vaatii asiantuntijan kutsumista kuultavaksi, hänen on maksettava vakuus, jonka suuruuden tuomioistuin määrittää etukäteen. Jos molemmat asianosaiset vaativat yhden tai useamman asiantuntijan kutsumista, he maksavat yhtä suuret osuudet vakuudesta. Vakuus maksetaan tuomioistuimen erityistilille.
Jos tuomioistuin kutsuu todistajia (liudytojai) ja asiantuntijoita (ekspertai) omasta aloitteestaan Liettuan siviililaissa (Lietuvos Respublikos civilinis kodeksas) tai muissa laeissa säädetyissä asioissa, kulut maksetaan valtion varoista. Kuluihin voi sisältyä tutkimuksen tilaaminen tai tapahtumapaikkatutkinnan teettäminen.
Vakuuden suuruutta määritettäessä on otettava huomioon tulevien kulujen määrä. Tuomioistuin maksaa asiantuntijoille palkkiot, kun nämä ovat suorittaneet tehtävänsä. Tuomioistuimen on maksettava myös asiantuntijalaitoksille tutkimuksen suorittamisesta tutkimuksen suorittamisen jälkeen lähetetyn laskun mukaisesti. Nämä palkkiot maksetaan tuomioistuimen erityistililtä, joka on avattu pankissa tuomioistuimen istuntopaikan lähellä. Mikäli vakuutta ei ole peritty, asiantuntijoille ja asiantuntijalaitoksille maksettavat palkkiot veloitetaan tuomioistuimen erityistililtä ja palkkion korvaa hävinnyt asianosainen tai sen korvaavat molemmat asianosaiset voitettujen ja hävittyjen kanteiden suhteessa. Oikeusministeriö määrittää näiden menojen enimmäismäärän.
Tuomioistuin korvaa kääntäjälle ansionmenetykset (jotka aiheutuvat työstä tai tavanomaisesta toiminnasta poissaolosta) jokaiselta päivältä, jona kääntäjän on oltava oikeudessa. Kääntäjälle maksetaan käännöstyöstä, ja hänelle korvataan kaikki kulut, jotka aiheutuvat tuomioistuimessa esiintymisestä, matkoista ja majoituksesta. Lisäksi hänelle maksetaan päiväraha. Jos asianosainen toimittaa tuomioistuimeen asiakirjan ja vaatii sitä käännettäväksi vieraalle kielelle, hänen on maksettava etukäteen vakuus, jonka suuruuden tuomioistuin määrittää.
Tuomioistuimen on maksettava kääntäjän palkkio tätä varten varatuista valtion varoista lukuun ottamatta palkkioita, jotka maksetaan kääntäjälle asianosaisten tuomioistuimeen toimittamien oikeudenkäyntiasiakirjojen kääntämisestä vieraalle kielelle. Tuomioistuinkäsittelyn aikana annettavista tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuvat kulut maksetaan valtion varoista. Oikeusministeriö on määrittänyt näiden menojen enimmäismäärän.
Liettuan kertomus kustannusten avoimuutta koskevasta tutkimuksesta (950 Kb)
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.