Menettelyn kustannukset

Oikeusalan ammattilaisten palkkioiden sääntely

1. Toimistoasianajajat

Liettuassa ei ole erillistä toimistoasianajajien ammattikuntaa.

2. Lakimiehet

Liettuassa ei säännellä lakimiesten palkkioita. Palkkiot vaihtelevat asian monimutkaisuuden ja tarvittavien resurssien mukaan. Palkkio ei saa kuitenkaan ylittää oikeusministerin ja Liettuan asianajajaliiton neuvoston (Lietuvos advokatų tarybos pirmininkas) puheenjohtajan hyväksymässä suosituksessa asetettua enimmäismäärää.

3. Oikeudenkäyntiasianajajat

Liettuassa ei ole erillistä oikeudenkäyntiasianajajien ammattikuntaa.

4. Haaste- ja ulosottomiehet

Haaste- ja ulosottomiehiin turvaudutaan vain, jos velallinen ei noudata tuomiota ja oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoiset asiakirjat on annettava tiedoksi. Täytäntöönpanomaksujen määrästä ja maksamisesta sekä niistä vapauttamisesta määrätään tuomion täytäntöönpano-ohjeissa. Kantajana olevan velkojan on maksettava kaikki täytäntöönpanomaksut. Haaste- ja ulosottomiehen palkkio on perittävä velalliselta tuomion täytäntöönpanon aikana tai sen jälkeen.

Palkkion määrä riippuu tarvittavan täytäntöönpanotoimen tyypistä ja siitä, montako kertaa täytäntöönpanotoimi on toteutettava. Jotkin täytäntöönpanomaksut ovat vakiomääräisiä: joistakin peritään 60 litiä/tunti, ja joidenkin suuruus perustuu prosenttiosuuteen täytäntöönpanon kohteena olevan omaisuuden arvosta.

Kiinteät kulut

Kiinteät oikeudenkäyntikulut riita-asioissa

Riita-asian asianosaisten kiinteät oikeudenkäyntikulut

Riita-asioiden oikeudenkäyntikulut muodostuvat leimaverosta ja muista maksuista (edustajan käyttäminen, oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksianto, asiantuntijapalkkiot, todistajat, täytäntöönpano jne). Joissakin tapauksissa leimaveron suuruus on määritetty siviiliprosessilaissa, ja se on vakiomääräinen. Oikeudenkäyntikulut on määritetty siviiliprosessilain (Civilinio proceso kodeksas) VIII osassa.

Missä vaiheessa riita-asian oikeudenkäyntiä asianosaisten kiinteät kulut on maksettava

Leimavero maksetaan tavallisesti ennen kanteen jättämistä tuomioistuimeen.

Kiinteät oikeudenkäyntikulut rikosasioissa

Rikosasian asianosaisten kiinteät oikeudenkäyntikulut

Rikosasian asianosaisille ei aiheudu kiinteitä oikeudenkäyntikuluja.

Kiinteät oikeudenkäyntikulut perustuslakia koskevissa asioissa

Perustuslakiasian asianosaisten kiinteät oikeudenkäyntikulut

Perustuslakia koskevien asioiden oikeudenkäynnit ovat maksuttomia, mutta ne eivät ole tavallisten kansalaisten käytettävissä.

Oikeudellisten edustajien velvollisuus antaa ennakkotietoja

Laissa ei ole säädetty tällaista suoraa velvoitetta.

Voittaneen osapuolen maksettavaksi koituvat kulut

Riita-asian oikeudenkäyntikulut on määritetty siviiliprosessilain VIII osassa.

Kulujen määräytymisperusteet

Mistä löydän tietoa kulujen määräytymisperusteista Liettuassa?

Lisätietoa on saatavissa oheisessa Liettuan kertomuksessa kustannusten avoimuutta koskevasta tutkimuksesta  (950 Kb) .

Millä kielillä voin saada tietoa kulujen määräytymisperusteista Liettuassa?

Tietoa on saatavissa englanniksi.

Mistä löydän tietoa välimiesmenettelystä tai sovittelusta?

Lisätietoa on saatavissa seuraavalla verkkosivustolla: tuomioistuinsovittelua koskeva menettely.

Oikeusapu

Oikeusavun myöntämisen edellytykset

Liettuan lainsäädännön mukaan valtion oikeusapua on kahdenlaista:

1. ”Ensisijainen oikeusapu” (pirminė teisinė pagalba) kattaa valtion oikeusapua koskevassa laissa säädetyn menettelyn mukaisesti annetun oikeusavun, oikeudellisen neuvonnan sekä valtiolle ja kunnallisille elimille toimitettavien asiakirjojen laadinnan oikeudenkäyntiasiakirjoja lukuun ottamatta. Oikeusapu kattaa myös tuomioistuimen ulkopuolista riitojenratkaisua koskevan neuvonnan, riita-asian ratkaisemista koskevat sovittelutoimet ja sovittelusopimusten laadinnan.
2. ”Toissijainen oikeusapu” (antrinė teisinė pagalba) kattaa asiakirjojen laadinnan, puolustamisen ja oikeudenkäynnissä edustamisen. Siihen sisältyvät täytäntöönpano ja edustus riita-asian valmisteluvaiheessa tuomioistuimen ulkopuolella, jos tällaista menettelyä edellytetään laissa tai tuomioistuimen päätöksessä. Oikeusapu kattaa myös riita-asian oikeudenkäyntikulut, hallintomenettelyissä aiheutuvat kulut ja kulut, jotka liittyvät rikosasian yhteydessä nostetun siviilikanteen käsittelyyn.

Kaikilla Liettuan tasavallan kansalaisilla, Euroopan unionin muiden jäsenvaltioiden kansalaisilla, Liettuan tai Euroopan unionin muiden jäsenvaltioiden alueella laillisesti oleskelevilla muilla luonnollisilla henkilöillä ja muilla Liettuan allekirjoittamissa kansainvälisissä sopimuksissa tarkoitetuilla henkilöillä on mahdollisuus saada ensisijaista oikeusapua tuloista riippumatta.

Kaikki Liettuan tasavallan kansalaiset, Euroopan unionin muiden jäsenvaltioiden kansalaiset ja Liettuan tasavallan tai Euroopan unionin muiden jäsenvaltioiden alueella laillisesti oleskelevat muut luonnolliset henkilöt voivat hakea toissijaista oikeusapua. Toissijaista oikeusapua voi saada, jos henkilön vuositulot ja varallisuus eivät ylitä valtion oikeusapua koskevassa laissa säädettyjä tulo- ja varallisuusrajoja.

Vähävaraisuutta arvioitaessa käytetään siis yhteisiä raja-arvoja (enimmäismäärä, jonka alle jäävä hakija katsotaan vähävaraiseksi).

Oikeus saada oikeusapua

Hallitus on määrittänyt kaksi tulo- ja varallisuusrajaa toissijaiselle oikeusavulle. Hakijan tulot ja varallisuus eivät saisi ylittää laissa säädettyä ensimmäistä tai toista rajaa. Lisäksi hakijan vuotuiset nettotulot (kahdeltatoista edeltävältä kuukaudelta) eivät saisi ylittää Liettuan lainsäädännössä säädettyä ensimmäistä tai toista tulorajaa.

Vähävaraisuus ei ole ainoa peruste päätettäessä, voiko henkilö saada toissijaista oikeusapua.

Ensimmäiseen tulo- ja varallisuusrajaan perustuva eli ensimmäisen tason oikeus saada oikeusapua on henkilöllä, jonka vuositulo on enintään 8 000 litiä (2 318,80 euroa), johon lisätään 3 000 litiä (869,60 euroa) jokaista huollettavaa kohti. Toisen tason oikeus saada oikeusapua on henkilöllä, jonka vuositulo on enintään 12 000 litiä (3 478,20 euroa), johon lisätään 4 400 litiä (1 275,30 euroa) jokaista huollettavaa kohti. Hakijan velvoitteita huolettaviaan kohtaan ei oteta huomioon vähävaraisuutta arvioitaessa.

Valtio takaa toissijaisen oikeusavun ja vastaa sen kustannuksista henkilön tulojen ja varallisuuden perusteella seuraavasti:

1. 100 prosenttia, kun henkilön tulot ja varallisuus eivät ylitä ensimmäistä tulo- ja varallisuusrajaa (eli ensimmäistä tasoa)
2. 50 prosenttia, kun henkilön tulot ja varallisuus eivät ylitä toista tulo- ja varallisuusrajaa (eli toista tasoa).

Valtion on taattava ja katettava 100 prosenttia toissijaisen oikeusavun kustannuksista henkilöille, jotka on lueteltu valtion oikeusapua koskevan lain 12 §:ssä (ks. jäljempänä). Tämä korvaus maksetaan henkilön tuloista ja varallisuudesta riippumatta. Poikkeuksen muodostavat (lain 12 §:n 6 momentissa tarkoitetut) henkilöt, joilla on rajoittamaton oikeus tuloihin ja varallisuuteen. Heille annetaan toisen tason oikeus oikeusapuun. Tällöin valtio takaa ja kattaa 50 prosenttia toissijaisen oikeusavun kustannuksista.

Joillakin henkilöryhmillä on oikeus toissijaiseen oikeusapuun hallituksen asettamista tulo- ja varallisuusrajoista huolimatta (valtion oikeusapua koskevan lain 12 §):

1. Henkilöt, jotka ovat osallisina rikosoikeudenkäynnissä (rikosprosessilain 51 §:n mukaisesti) tai muussa laissa säädetyssä asiassa, jossa puolustusasianajajan läsnäolo on pakollista.
2. Vahinkoa kärsineet osapuolet asioissa, jotka liittyvät rikollisesta teosta aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseen, sekä asioissa, joissa käsitellään vahingonkorvauskanteita osana rikosasiaa.
3. Henkilöt, jotka saavat pienituloisille perheille (yksinasuville henkilöille) tarkoitettua sosiaalietuutta Liettuan lain mukaisesti.
4. Hoivalaitoksissa asuvat henkilöt.
5. Henkilöt, joilla on todettu vakava vamma; työkyvyttömiksi julistetut henkilöt; eläkeikään tulleet henkilöt ja henkilöt, joilla on todettu huomattavia erityistarpeita. Mukaan luetaan edunvalvojat (holhoojat), kun valtion oikeusapua tarvitaan holhouksen alaisen (kasvattilapsen) oikeuksien ja etujen edustamiseen ja puolustamiseen.
6. Henkilöt, jotka osoittavat, etteivät saa omaisuuttaan tai varojaan käyttöönsä perustelluista syistä. Lisäksi on osoitettava, että näistä syistä heidän vapaassa käytössään oleva varallisuus ja vuositulot eivät ylitä oikeusapua koskevassa laissa säädettyjä tulo- ja varallisuusrajoja.
7. Vakavista mielenterveyshäiriöistä kärsivät henkilöt, kun käsitellään pakkohoitoon määräämistä koskevia kysymyksiä mielenterveyshoidosta annetun lain mukaisesti. Mukaan luetaan edunvalvoja (holhooja), kun valtion oikeusapua tarvitaan kasvattilapsen (holhouksen alaisen) oikeuksien ja etujen edustamiseen.
8. Täytäntöönpano-oikeudenkäynnin velalliset, kun perintä määrätään suoritettavaksi viimeisessä asuinpaikassa.
9. Alaikäisten lasten vanhemmat tai muut oikeudelliset edustajat häätöasiaa käsiteltäessä.
10. Alaikäiset lapset, kun he panevat asian itsenäisesti vireille tuomioistuimessa puolustaakseen laissa suojattuja ja säädettyjä oikeuksiaan tai etujaan. Mukaan ei lueta laissa säädetyn menettelyn mukaisesti avioliittoon vihittyjä eikä tuomioistuimessa oikeustoimikelpoiseksi todettuja.
11. Oikeustoimikelvottomiksi todetut henkilöt asioissa, joihin liittyy päätös luonnollisen henkilön oikeustoimikelpoisuudesta.
12. Syntymän rekisteröintiä koskevassa asiassa osapuolina olevat henkilöt.
13. Muut henkilöt asioissa, joista on määrätty Liettuan tasavallan allekirjoittamissa valtiosopimuksissa.

Asiantuntijapalkkiot

Tuomioistuimen on korvattava asiantuntijalle ansionmenetykset (työstä tai tavanomaisesta toiminnasta) jokaiselta päivältä, jona tämä joutuu olemaan oikeudessa. Asiantuntijalle maksetaan palkkio asiaan liittyvien tutkimusten suorittamisesta, ja hänelle korvataan kaikki tuomioistuimessa esiintymisestä aiheutuvat kulut, matkat ja majoitus. Lisäksi hänelle maksetaan päiväraha. Jos asianosainen vaatii asiantuntijan kutsumista kuultavaksi, hänen on maksettava vakuus, jonka suuruuden tuomioistuin määrittää etukäteen. Jos molemmat asianosaiset vaativat yhden tai useamman asiantuntijan kutsumista, he maksavat yhtä suuret osuudet vakuudesta. Vakuus maksetaan tuomioistuimen erityistilille.

Jos tuomioistuin kutsuu todistajia (liudytojai) ja asiantuntijoita (ekspertai) omasta aloitteestaan Liettuan siviililaissa (Lietuvos Respublikos civilinis kodeksas) tai muissa laeissa säädetyissä asioissa, kulut maksetaan valtion varoista. Kuluihin voi sisältyä tutkimuksen tilaaminen tai tapahtumapaikkatutkinnan teettäminen.

Vakuuden suuruutta määritettäessä on otettava huomioon tulevien kulujen määrä. Tuomioistuin maksaa asiantuntijoille palkkiot, kun nämä ovat suorittaneet tehtävänsä. Tuomioistuimen on maksettava myös asiantuntijalaitoksille tutkimuksen suorittamisesta tutkimuksen suorittamisen jälkeen lähetetyn laskun mukaisesti. Nämä palkkiot maksetaan tuomioistuimen erityistililtä, joka on avattu pankissa tuomioistuimen istuntopaikan lähellä. Mikäli vakuutta ei ole peritty, asiantuntijoille ja asiantuntijalaitoksille maksettavat palkkiot veloitetaan tuomioistuimen erityistililtä ja palkkion korvaa hävinnyt asianosainen tai sen korvaavat molemmat asianosaiset voitettujen ja hävittyjen kanteiden suhteessa. Oikeusministeriö määrittää näiden menojen enimmäismäärän.

Kääntäjien ja tulkkien palkkiot

Tuomioistuin korvaa kääntäjälle ansionmenetykset (jotka aiheutuvat työstä tai tavanomaisesta toiminnasta poissaolosta) jokaiselta päivältä, jona kääntäjän on oltava oikeudessa. Kääntäjälle maksetaan käännöstyöstä, ja hänelle korvataan kaikki kulut, jotka aiheutuvat tuomioistuimessa esiintymisestä, matkoista ja majoituksesta. Lisäksi hänelle maksetaan päiväraha. Jos asianosainen toimittaa tuomioistuimeen asiakirjan ja vaatii sitä käännettäväksi vieraalle kielelle, hänen on maksettava etukäteen vakuus, jonka suuruuden tuomioistuin määrittää.

Tuomioistuimen on maksettava kääntäjän palkkio tätä varten varatuista valtion varoista lukuun ottamatta palkkioita, jotka maksetaan kääntäjälle asianosaisten tuomioistuimeen toimittamien oikeudenkäyntiasiakirjojen kääntämisestä vieraalle kielelle. Tuomioistuinkäsittelyn aikana annettavista tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuvat kulut maksetaan valtion varoista. Oikeusministeriö on määrittänyt näiden menojen enimmäismäärän.

Asiakirjoja

Liettuan kertomus kustannusten avoimuutta koskevasta tutkimuksesta  (950 Kb)