Menettelyn kustannukset

Oikeusalan ammattilaisten palkkioiden sääntely

Toimistoasianajajat (Solicitors)

Toimistoasianajajien palkkionmaksuperusteet voidaan luokitella riita-asioiden (esimerkiksi neuvonta ja toimiminen edustajana riita-asian tuomioistuinkäsittelyssä tai välimiesmenettelyssä) ja hakemusasioiden mukaan. Riita-asioissa kustannukset voidaan puolestaan luokitella edelleen toimistoasianajajan ja asiakkaan välisiin kuluihin (osapuolen asianajajalle maksamat kulut) ja riidan osapuolten kuluihin (oikeudenkäyntikulut, jotka toinen osapuoli määrätään maksamaan vastapuolelle).

Riita-asiat

Keskeinen ensisijainen lainsäädäntö*

• Oikeudenkäyntiasiamiehiä ja toimistoasianajajia koskeva vuoden 1894 laki (Attorneys' and Solicitors' Act 1849)
• Oikeudenkäyntiasiamiehiä ja toimistoasianajajia koskeva vuoden 1870 laki (Attorneys' and Solicitors' Act 1870)
• Toimistoasianajajia koskeva vuoden 1994 laki, sellaisena kuin se on muutettuna (Solicitors' (Amendment) Act 1994), 68 §
• Oikeusistuimia koskeva vuoden 1924 laki (Courts of Justice Act 1924), 94 §
• Oikeusistuimia koskeva vuoden 1936 laki (Courts of Justice Act 1936), 78 §
• Tuomioistuimia koskevista lisäsäännöksistä vuonna 1961 annetun lain (Courts (Supplementary Provisions) Act 1961) liitteessä 8 oleva 8 kohta,
• Tuomioistuimia koskeva vuoden 1981 laki (Courts Act 1981), 17 §
• Tuomioistuimia koskeva vuoden 1991 laki (Courts Act 1991), 14 §
• Toimistoasianajajia koskeva vuoden 1994 laki, sellaisena kuin se on muutettuna (Solicitors' (Amendment) Act 1994), 68 §
• Tuomioistuimia ja tuomioistuinvirkamiehiä koskeva vuoden 1995 laki (Courts and Court Officers Act 1995), 27 ja 46 §

Keskeinen johdettu lainsäädäntö*

• Ylemmän oikeusasteen tuomioistuinten työjärjestyksen (Rules of the Superior Courts) määräyksessä 22 olevat 4 ja 6 kohta sekä 14 kohdan 3 alakohta; määräyksessä 27 oleva 1A kohta, määräys 99 ja liite W
• Alemman oikeusasteen ylemmän tuomioistuimen työjärjestyksen (Circuit Court Rules) määräyksessä 15 olevat 14, 15 ja 21 kohta sekä 66 määräys
• Alemman oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen (District Court Rules) määräykset 51 ja 52 sekä liite E

Oikeuskäytäntö

• Kyseessä olevan lainsäädännön tulkintaan perustuvat tuomioistuimen päätökset

Hakemusasiat

Keskeinen ensisijainen lainsäädäntö*

Toimistoasianajajien palkkioita koskeva vuoden 1881 laki (Solicitors’ Remuneration Act 1881).

Keskeinen johdettu lainsäädäntö*.

• Toimistoasianajajien palkkioita koskeva vuoden 1884 yleismääräys (Solicitors’ Remuneration General Order 1884)
• Toimistoasianajajien palkkioita koskeva vuoden 1960 yleismääräys (Solicitors’ Remuneration General Order 1960)
• Toimistoasianajajien palkkioita koskeva vuoden 1964 yleismääräys (Solicitors’ Remuneration General Order 1964)
• Toimistoasianajajien palkkioita koskeva vuoden 1970 yleismääräys (Solicitors’ Remuneration General Order 1970)
• Toimistoasianajajien palkkioita koskeva vuoden 1972 yleismääräys (Solicitors’ Remuneration General Order 1972)
• Toimistoasianajajien palkkioita koskeva vuoden 1978 yleismääräys (Solicitors’ Remuneration General Order 1978)
• Toimistoasianajajien palkkioita koskeva vuoden 1982 yleismääräys (Solicitors’ Remuneration General Order 1982)
• Toimistoasianajajien palkkioita koskeva vuoden 1984 yleismääräys (Solicitors’ Remuneration General Order 1984)
• Toimistoasianajajien palkkioita koskeva vuoden 1986 yleismääräys (Solicitors’ Remuneration General Order 1986)
• Vuoden 1972 kiinteistörekisterisääntöjen (Land Registration Rules, 1972) säännöt 210 ja 239

Oikeuskäytäntö

• Kyseessä olevan lainsäädännön tulkintaan perustuvat tuomioistuimen päätökset

* Lakiviittaukset ovat viittauksia lakiin, määräykseen tai sääntöihin sellaisina kuin ne ovat muutettuina. Vuoden 1922 jälkeen säädetyt lait löytyvät sähköisestä Irlannin säädöskokoelmasta (Irish Statute Book online) ja Irlannin parlamentin (Oireachtas) verkkosivuilta.

Asianajajat

"Asianajajilla" tarkoitetaan molempia Irlannin oikeusjärjestelmään kuuluvia asianajajaryhmiä, toisin sanoen toimistoasianajajia ja oikeudenkäyntiasianajajia.

Oikeudenkäyntiasianajajat (Barristers)

Oikeudenkäyntiasianajajan palkkiot laskutetaan toimistoasianajajalta ja niitä käsitellään tämän maksamana suorituksena. Tästä syystä niitä säännellään toimistoasianajajien palkkioita koskevassa lainsäädännössä ja asianajopalkkioihin myönnettäviä avustuksia koskevissa tuomioistuimen päätöksissä. Ks. erityisesti tuomioistuimia ja tuomioistuinvirkamiehiä koskevan vuoden 1995 lain (Courts and Court Officers Act 1995) 27 § ja asia Kelly v. Breen [1978] I.L.R.M. 63 sekä asia State (Gallagher Shatter & Co.) v. de Valera [1991] 2 I.R. 198 asiassa Superquinn v. Bray U.D.C (No. 2) [2001] 1 I.R. 459.

Haastemiehet ja ulosottomiehet (Bailiffs)

Palkkioita, jotka ulosottoviranomaiselle (sheriff), tuomioistuimen lähetille ja haaste- tai ulosottomiehelle maksetaan tuomioistuimen määräysten täytäntöönpanosta, säännellään ulosottoviranomaisen palkkioita ja kuluja koskevassa vuoden 2005 laissa (Sheriff's Fees and Expenses Order, 2005). Siinä säädetään täytäntöönpanomääräyksen antamisesta perittävistä maksuista sekä takavarikoidun omaisuuden tai karjan siirtämiseen, säilyttämiseen ja hoitoon liittyvistä kuluista, lunastusmaksuista ja matkakuluista.

Puolustusasianajajat

Irlannin oikeusjärjestelmässä ei ole sellaista erillistä puolustusasianajajien ammattiryhmää, jonka jäsenillä on tietyissä maissa nimitys ”advocate” .

Kiinteät kulut

Kiinteät kulut riita-asioissa

Osapuolten kiinteät kulut riita-asiassa

Kulut ovat yleensä harkinnanvaraisia. Tämä ei kuitenkaan koske kuluja, jotka mainitaan ylemmän oikeusasteen tuomioistuinten työjärjestyksen (Rules of the Superior Courts) määräyksessä 27 olevan 1A kohdan 3 alakohdassa ja määräyksessä 9: nämä kulut maksaa osapuoli, joka vastaa kanteeseen toisen osapuolen pyydettyä yksipuolista tuomiota vastaamatta jättämisen perusteella. Harkinnanvaraisuus ei myöskään koske, kuluja jotka mainitaan ylemmän oikeusasteen tuomioistuinten työjärjestyksen liitteessä W tai alemman oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen (District Court Rules) liitteessä E.

Muita maksettavia kuluja ovat esimerkiksi oikeudenkäyntimaksut, jotka vahvistetaan ylimmän muutoksenhakutuomioistuimen (Supreme Court), alemman oikeusasteen ylemmän tuomioistuimen (Circuit Court) ja alemman oikeusasteen tuomioistuimen (District Court) maksuja koskevissa määräyksissä (Fees orders).

Lisätietoja saa oikeudenkäyntimaksuja koskevalta sivulta.

Riita-asian kiinteiden oikeudenkäyntikulujen maksamisajankohta

Työjärjestyksen määräyksessä 27 olevan 1A kohdan 3 alakohdassa ja 9 kohdassa (kulut, jotka maksaa se osapuoli, joka vastaa kanteeseen sen jälkeen kun toinen osapuoli on pyytänyt yksipuolista tuomiota vastaamatta jättämisen takia) tarkoitetuissa tapauksissa kulut maksetaan, kun yksipuolista tuomiota koskeva pyyntö peruutetaan.

Ylemmän oikeusasteen tuomioistuinten työjärjestyksen (Rules of the Superior Courts) liitteessä W määrätyt kulut peritään seuraavasti:

• Toimistoasianajaja perii kulut asiakkaalta palkkiolaskun vastaanotettuaan kuukauden kuluttua sen vastaanottamisesta, ellei asiakas ole siihen mennessä pyytänyt laskun arvioimista (oikeudenkäyntiasiamiehiä ja toimistoasianajajia koskeva vuoden 1894 laki (Attorneys' and Solicitors' Act 1849), 2 §. Lasku tarkistetaan kuitenkin kaikissa tapauksissa asiakkaan pyynnöstä 12 kuukauden kuluessa laskun vastaanottamisesta. Edellä mainitun määräajan umpeuduttua tai laskusumman maksamisen jälkeen tuomioistuin voi, asian erityisolosuhteiden sitä edellyttäessä, jättää laskun tarkistettavaksi edellyttäen, että hakemus esitetään tuomioistuimelle 12 kalenterikuukauden kuluessa laskun maksamisesta.
• Kun toinen osapuoli määrätään maksamaan toisen osapuolen kuluja, ne peritään kuluarviotodistuksen perusteella tai osapuolten tekemän maksusopimuksen mukaisesti.

Alemman oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen (District Court Rules) liitteessä E määrätyt kulut maksetaan seuraavasti:

• Jos yksipuolinen tuomio annetaan vastaajan poissa ollessa, kulut maksaa poissa oleva osapuoli yksipuolisen tuomion saatuaan.
• Se osapuoli, jonka maksettavaksi tuomioistuin on määrännyt muita kustannuksia, maksaa ne tuomioistuimen annettua näitä kustannuksia koskevan päätöksen.

Kiinteät kulut rikosasioissa

Riidan osapuolten kiinteät kulut rikosasioissa

Rikosasioissa ei ole määrätty kiinteitä kuluja. Myöskään oikeudenkäyntimaksuja ei peritä.

Alemman oikeusasteen tuomioistuin voi nopeutetussa rikosoikeudellisessa menettelyssä antaa määräyksen kuluista, mutta tämä ei kuitenkaan voi koskea syyttäjälaitoksen johtajaa ja syytteen nostanutta poliisiviranomaista. Alemman oikeusasteen ylempi tuomioistuin (Circuit Court) ja keskusrikostuomioistuin (Central Criminal Court) eli ne tuomioistuimet, joilla on toimivalta käsitellä vankeusrangaistukseen johtavia syytteitä, voivat harkintansa mukaan määrätä kuluja maksettavaksi seuraavissa tapauksissa:

• vapauttavan tuomion yhteydessä, jolloin kuluista voi valittaa rikosasioiden muutoksenhakutuomioistuimeen (Court of criminal Appeal)
• kun syyte sisältää tarpeettomia seikkoja, on tarpeettoman pitkä tai siinä on merkittäviä puutteita
• kun oikeudenkäyntiä lykätään syytteeseen tehtävien muutosten takia tai
• kun jostakin syytekohdasta määrätään erillinen oikeudenkäynti.

Kiinteät kulut perustuslakia koskevissa oikeudenkäynneissä

Riidan osapuolten kiinteät kulut perustuslakia koskevissa oikeudenkäynneissä

Perustuslakia koskevissa oikeudenkäynneissä tuomiovalta on ainoastaan ylimmällä muutoksenhakutuomioistuimella (Supreme Court) ja ylemmän oikeusasteen tuomioistuimella (High Court). Näihin oikeudenkäynteihin ei sovelleta mitään erityisiä kulu- tai palkkiojärjestelmiä. Sallituista kiinteistä oikeudenkäyntikuluista on määrätty ylemmän oikeusasteen tuomioistuinten työjärjestyksen (Rules of the Superior Courts) liitteessä W. Maksettavat oikeudenkäyntipalkkiot vahvistetaan ylimmän muutoksenhakutuomioistuimen ja ylemmän oikeusasteen tuomioistuimen maksuista annetussa määräyksessä.

Lisätietoja saa oikeudenkäyntimaksuja koskevalta sivulta.

Perustuslakia koskevan oikeudenkäynnin kiinteiden kulujen maksamisajankohta

Oikeudenkäyntimaksut maksetaan yleensä samalla kun asiakirja jätetään oikeudelle.

Oikeudellisten edustajien velvollisuus antaa ennakkotietoja

Asianosaisten oikeudet ja velvollisuudet

Toimistoasianajajia koskevan vuoden 1994 lain, sellaisena kuin se on muutettuna, (Solicitors' (Amendment) Act 1994) 68 §:ssä säädetään seuraavaa:

1. "68 § —(1) Oikeudellisia palveluja koskevan asiakastoimeksiannon yhteydessä, tai niin pian sen jälkeen kuin on käytännössä mahdollista, toimistoasianajaja antaa asiakkaalle kirjallisesti yksityiskohtaiset tiedot seuraavista seikoista:
   1. tosiasialliset kulut tai
   2. ellei tosiasiallisia kuluja koskevien yksityiskohtaisten tietojen antaminen ole siinä tapauksessa mahdollista tai tarkoituksenmukaista, mahdollisimman tarkka kuluarvio.
   3. Ellei tosiasiallisia kuluja koskevien yksityiskohtaisten tietojen tai arvion antaminen ole siinä tapauksessa mahdollista tai tarkoituksenmukaista, annetaan yksityiskohtaiset tiedot niistä perusteista, joiden mukaan toimistoasianajaja tai hänen yrityksensä veloittavat kyseisten oikeudellisten palvelujen tarjoamisesta. Jos oikeudellisiin palveluihin kuuluu riita-asioita, annetaan kirjallisesti yksityiskohtaiset tiedot myös seuraavissa tapauksissa: jos asiakasta saatetaan vaatia maksamaan kuluja jollekin toiselle osapuolelle tai osapuolille taikka jos riita-asian muilta osapuolilta (tai heidän vakuutuslaitoksiltaan) mahdollisesti perittävien kulujen määrä ei kokonaan vapauta asiakasta sellaisten kulujen korvausvastuusta, jotka toimistoasianajaja veloittaa häneltä oikeudellisista palveluista.
2. Toimistoasianajaja ei edusta asiakasta riita-asioissa (elleivät ne liity yksinomaan velan perintään oikeusteitse tai maksuvaateisiin) sillä perusteella, että kaikki asiakkaalta perittävät kulut tai osa niistä lasketaan määrätyn prosenttimäärän tai osuuden mukaan niistä vahingonkorvauksista tai muista varoista, joita asiakkaalle saatetaan maksaa. Vastoin tätä momenttia perittävät maksut ovat kannekelvottomia asiakasta vastaan käynnistetyissä perimistoimissa.
3. Toimistoasianajaja ei vähennä tai pidätä mitään kokonaiskuluihinsa tai niiden osaan suhteutettua määrää siitä vahingonkorvaussummasta tai muista varoista, jotka hänen asiakkaalleen maksetaan sellaisen riita-asian johdosta, jossa hän itse edustaa asiakasta.
4. Tämän pykälän 3 momentti ei estä toimistoasianajajaa milloin tahansa sopimasta asiakkaan kanssa, että asianajajalle maksetaan kulujen perusteella tietty määrä niistä vahingonkorvauksista tai muista varoista, jotka asiakkaalle saatetaan maksaa sen riita-asian johdosta, jota toimistoasianajaja tai hänen yrityksensä hoitaa asiakkaan puolesta.
5. Tämän pykälän 4 momentin mukaisiin sopimuksiin ei voida vedota toimistoasianajajan asiakasta vastaan, ellei sopimusta ole tehty kirjallisesti ja ellei siinä ole esitetty mahdollisimman tarkkaa arviota siitä, mitä toimistoasianajaja olettaa kohtuudella voitavan periä muilta osapuolilta (tai heidän vakuutuslaitoksiltaan) suhteutettuna omiin kuluihinsa siinä tapauksessa, että asiakkaalle maksetaan kyseisen riita-asian johdosta vahingonkorvausta tai muita varoja.
6. Sen estämättä, mitä muissa säännöksissä tästä asiasta säädetään, toimistoasianajaja esittää asiakkaalle toimitettavassa palkkiolaskussa, niin pian kuin on käytännössä mahdollista sen riita-asian ratkaisemisen jälkeen, jossa hän edustaa asiakasta, seuraavat tiedot:
   1. yhteenvedon asiakkaalle riita-asian yhteydessä annetuista oikeudellisista palveluista
   2. riita-asian johdosta asiakkaalle maksettavien vahingonkorvausten tai muiden varojen kokonaismäärän ja
   3. yksityiskohtaiset tiedot kokonais- tai osittaiskuluista, jotka toimistoasianajaja on perinyt asiakkaan puolesta muilta osapuolilta (tai näiden vakuutuslaitoksilta).
   4. Palkkiolaskussa esitetään myös erikseen ne palkkio-, kulu-, maksu- ja kustannusmäärät, joita kyseisten oikeudellisten palvelujen tarjoamisesta aiheutuu.
7. Tämä pykälä ei estä ketään lakisääteisten oikeuksiensa mukaisesti vaatimasta, että toimistoasianajaja jättää palkkiolaskun arvioitavaksi, olipa kyse toisen osapuolen toiselle osapuolelle maksamista kuluista tai asiakkaan toimistoasianajajalle maksamista kuluista, eikä se rajoita tämän lain 9 §:ssä tarkoitettujen henkilöiden tai yhdistyksen oikeuksia.
8. Jos toimistoasianajaja on antanut asiakkaalle tarjottuja oikeudellisia palveluja koskevan palkkiolaskun ja asiakas riitauttaa laskusumman (tai osan siitä), toimistoasianajaja
   1. toteuttaa kaikkiin tarvittavat toimenpiteet ratkaistakseen asian sopimalla asiakkaan kanssa ja
   2. ilmoittaa asiakkaalle kirjallisesti

i)  tämän oikeudesta vaatia toimistoasianajajaa jättämään palkkiolasku tai sen osa arvioitavaksi ylemmän oikeusasteen tuomioistuimen oikeudenkäyntikulujen arvioinnista vastaavalle viranomaiselle (Taxing Master of the High Court) asiakkaan toimistoasianajajalle maksamien kulujen perusteella sekä

ii) asiakkaan oikeudesta valittaa tämän lain 9 §:ssä tarkoitetulle yhdistykselle siitä, että hänelle annettu palkkiolasku on hänen mielestään kohtuuton.

1. Tässä pykälässä 'maksuilla' tarkoitetaan palkkioita, kuluja, suorituksia ja kustannuksia.
2. Tämän pykälän säännöksiä sovelletaan sen estämättä, mitä Irlannin oikeudenkäyntiasiamiehiä ja toimistoasianajajia koskevassa vuoden 1849 laissa (Attorneys' and Solicitors' (Ireland) Act, 1849) ja oikeudenkäyntiasiamiehiä ja toimistoasianajajia koskevassa vuoden 1870 laissa (Attorneys and Solicitors Act, 1870) säädetään."

Irlannin asianajajaliiton yleisneuvoston ammattisääntöjen 12.6 kohdassa määrätään seuraavaa:

"12.6 Oikeudellisia palveluja koskevan asiakastoimeksiannon yhteydessä, tai niin pian sen jälkeen kuin on käytännössä mahdollista, oikeudenkäyntiasianajaja toimittaa hänet nimittäneen toimistoasianajajan tai asiakkaan pyynnöstä, mikäli tällä on mahdollisuus ottaa suoraan yhteyttä asianajajaan tähän tarkoitetun järjestelmän kautta (Direct Professional Access Scheme), kirjallisesti yksityiskohtaiset tiedot, joissa vahvistetaan seuraavat seikat:

1. 1. tosiasialliset kulut tai,
   2. ellei tosiasiallisia kuluja koskevien yksityiskohtaisten tietojen antaminen ole kyseisessä tapauksessa mahdollista tai tarkoituksenmukaista, mahdollisimman tarkka kuluarvio taikka,
   3. ellei tosiasiallisista kuluja koskevien yksityiskohtaisten tietojen tai arvion antaminen ole kyseisessä tapauksessa mahdollista tai tarkoituksenmukaista, kulujen veloittamisperuste.

Yksityiskohtaisten tietojen muoto on kunkin oikeudenkäyntiasianajajan omassa harkinnassa."

Kulujen määräytymisperusteet

Mistä löydän tietoa kulujen määräytymisperusteista Irlannissa?

Tietoja voi etsiä oikeudenkäyntikulujen arvioinnista vastaavan viranomaisen toimiston (Office of the Taxing Master) verkkosivuilta, josta voi myös ladata asiaa koskevaa aineistoa.

Millä kielillä tietoa kulujen määräytymisperusteista on saatavilla Irlannissa?

Kulujen määräytymisperusteita koskevaa tietoa on saatavana englanniksi.

Mistä löydän tietoa sovittelusta?

• Vuoden 1989 asumuserolain ja perhelain muutoslain (Judicial Separation and Family Law Reform Act, 1989) 7 §:n 1 momentissa säädetään, että kun tuomioistuimelle jätetään asumuserohakemus, tuomioistuin harkitsee puolisoiden mahdollisuutta päästä sovintoon keskenään ja voi näin ollen milloin tahansa siirtää oikeuskäsittelyä antaakseen puolisoille tilaisuuden, molempien niin halutessa, harkita keskinäistä sovintoa joko ulkopuolisen avun turvin tai ilman sitä. Lain 7 §:n 3 momentin säännösten mukaan tuomioistuimen on siirrettävä oikeuskäsittelyä, jotta puolisot saavat tilaisuuden, molempien niin halutessa, päästä yksimielisyyteen asumuseron ehdoista joko ulkopuolisen avun turvin tai ilman sitä.
• Vuoden 1996 avioerolain (Family Law (Divorce) Act 1996) 8 §:n 1 ja 3 momentissa annetaan samankaltaisia avioero-oikeudenkäyntiä koskevia säännöksiä.
• Vahingonkorvauksia ja tuomioistuimia koskevan vuoden 2004 lain (Civil Liability and Courts Act 2004) 15 ja 16 §:ssä säädetään henkilövahinkoja koskevan riita-asian sovittelumenettelystä.
• Ylemmän oikeusasteen tuomioistuinten työjärjestyksen määräyksessä 63A olevan 6 kohdan 1 alakohdan xiii luetelmakohta sekä määräyksessä 63B olevan 6 kohdan 1 alakohdan xiii luetelmakohta antavat kauppaoikeusasioiden luettelosta (Commercial List) vastaavalle tuomarille ja kilpailuoikeudenkäyntejä hoitavalle ylemmän oikeusasteen tuomioistuimen tuomarille mahdollisuuden kenen tahansa asianosaisen pyynnöstä tai virkansa puolesta keskeyttää oikeudenkäynnin tai minkä tahansa sen riitakohdan sopivaksi katsomakseen ajaksi, kuitenkin enintään 28 päiväksi, antaakseen osapuolille aikaa harkita, pitäisikö kyseessä oleva oikeudenkäynti tai oikeuskysymys jättää ratkaistavaksi sovittelu-, neuvottelu- tai välimiesmenettelyssä ja, mikäli osapuolet päätyvät tällaiseen ratkaisuun, lähettää oikeuskäsittely tai oikeuskysymys ratkaistavaksi ja pidentää määräaikaa, jonka puitteissa osapuolten on noudatettava tuomioistuimen silloista ratkaisua tai tuomioistuimen määräyksiä.

Lisätietoa sovittelusta saa perhetukiviraston (Family Support Agency) verkkosivuilta.

Mistä löydän lisätietoa kustannuksista?

Tietoa kustannuksista on saatavissa asiaa koskevilta verkkosivuilta.

Mistä löydän tietoa menettelyjen keskimääräisestä kestosta?

Lisätietoa saa oikeusviraston vuosikertomuksista.

Arvonlisävero

Miten tietoa saa? Mitkä ovat sovellettavat prosentit?

Tietoa saa Irlannin vero- ja tulliviraston (Irish Tax and Customs) verkkosivuilta.

Oikeusapu

Siviilioikeuden alalla sovellettava tuloraja

Käytettävissä olevien tulojen osalta tuloraja on riita-asioissa 18 000 euroa vuodessa huollettavia koskevan kiinteämääräisen elatusavun, asumiskustannusten, verojen ja sosiaaliturvamaksujen vähentämisen jälkeen.

Lisätietoa saa oikeus-, tasa-arvo- ja lakiuudistusministeriön (Department of Justice, Equality and Law Reform) ja oikeusapulautakunnan (Legal Aid Board) verkkosivuilta.

Rikosoikeuden alalla sovellettava tuloraja vastaajan tapauksessa

Oikeus-, tasa-arvo- ja lakiuudistusministeriön hallinnoimassa rikosoikeudellisessa oikeusapujärjestelmässä (Criminal Legal Aid Scheme) huolehditaan siitä, että ilmaista oikeusapua voidaan tietyissä olosuhteissa myöntää vähävaraisten henkilöiden puolustuksen hoitamiseksi rikosoikeudenkäynnissä. Tulorajaa ei ole määrätty. Syytetyllä on oikeus saada siltä tuomioistuimelta, jossa hän on vastaajana, tieto mahdollisuudestaan oikeusapuun. Oikeusavun myöntäminen oikeuttaa hakijan toimistoasianajajan ja tietyissä tapauksissa enintään kahden oikeudenkäyntiasianajajan palveluihin puolustuksen tai hakemuksen laatimiseksi ja hoitamiseksi. Tuomioistuinten tuomarit vastaavat oikeusavun myöntämisestä. Oikeusapuhakemuksen voi tehdä tuomioistuimelle joko a) henkilökohtaisesti, b) oikeudellisen edustajan välityksellä tai c) tuomioistuimen kirjaamolle osoitetulla kirjeellä.

Oikeusavun hakijan on tyydyttävällä tavalla osoitettava tuomioistuimelle, että hänen varansa eivät riitä oikeusavun maksamiseen. Tämä on kunkin tuomioistuimen harkintavallassa, eikä siitä ole annettu taloudellista tukikelpoisuutta koskevia ohjeita. Tuomioistuimen on myös varmistuttava siitä, että syytteen vakavuuden tai poikkeuksellisten olosuhteiden takia on oikeusnäkökohtien kannalta välttämätöntä myöntää hakijalle oikeusapua. Jos kyseessä on murhasyyte tai jos rikosasioiden muutoksenhakutuomioistuin (Court of Criminal Appeal) hakee muutosta ylimmästä muutoksenhakutuomioistuimesta (Supreme Court), ilmaista oikeusapua myönnetään ainoastaan tulojen vähäisyyden perusteella.

Tuomioistuin voi vaatia ilmaisen oikeusavun hakijaa täyttämään varallisuuttaan koskevan lausunnon. Oikeusavun hakija syyllistyy rangaistavaan tekoon, jos hän apua saadakseen antaa tahallaan virheellisen lausunnon tai salaa joitakin aineellisia tosiasioita. Tällaisesta rikkomuksesta seuraa joko sakko- tai vankeusrangaistus tai molemmat.

Rikosoikeuden alalla sovellettava tuloraja uhrin tapauksessa

Kantajan käytettävissä oleville tuloille ei ole määrätty tulorajaa tietyissä seksuaalista väkivaltaa koskevissa oikeusasioissa, kun kantaja hakee oikeusapua oikeusapulautakunnalta (Legal Aid Board) rikosasiassa, jossa puolustus aikoo oikeuskäsittelyssä vedota kantajan aiempaan seksuaaliseen käyttäytymiseen.

Muita uhreille myönnettävän oikeusavun ehtoja

Oikeusapua myönnetään kantajalle automaattisesti määrätyissä seksuaalista väkivaltaa koskevissa oikeusasioissa. Muiden rikosten uhrien on täytettävä kaikkia koskevat yleiset edellytykset.

Muita vastaajalle myönnettävän oikeusavun ehtoja

Alaikäisiä varten ei ole määrätty muita edellytyksiä eikä erityisjärjestelyjä.

Maksuton oikeudenkäynti

Oikeudenkäyntimaksuista voi saada vapautuksen määrätyissä tapauksissa kuten perheoikeudellisissa menettelyissä ja tietyissä alaikäisiin liittyvissä asioissa. Yksityiskohtaiset tiedot niistä tapauksista, joissa oikeudenkäyntimaksuja ei tarvitse maksaa, löytyvät maksuja (fees orders) koskevilta oikeuslaitoksen verkkosivuilta.

Yksityiskohtaiset tiedot maksuista ja maksuvapautuksista (fees orders and exemptions) löytyvät oikeuslaitoksen verkkosivuilta.

Missä tapauksessa hävinnyt osapuoli joutuu maksamaan voittaneen osapuolen kulut?

Tuomioistuimet määräävät maksettavat kulut harkintansa mukaan. Tätä harkintavaltaa on käytettävä tiettyjen tuomioistuinten oikeuskäytäntöön perustuvien vakiintuneiden sääntöjen ja periaatteiden mukaisesti. Ensisijainen sääntö on esimerkiksi se, että kulut määräytyvät pääasiaratkaisun mukaisesti, toisin sanoen hävinnyt osapuoli maksaa voittaneen kulut. Tästä säännöstä voidaan kuitenkin poiketa asiaan liittyvien olosuhteiden mukaan. Voittanut osapuoli ei välttämättä saa takaisin kaikkia kulujaan, jos tuomioistuin katsoo hänen viivyttäneen tai tarpeettomasti pitkittäneen oikeudenkäyntiä, tai jos hän on hävinnyt tiettyjä yksittäisiä riitakohtia, vaikka onkin voittanut jutun. Perustuslakiin liittyvissä tapauksissa, joissa tulee esiin yleiseen etuun liittyviä näkökohtia, hävinnytkin osapuoli voi toisaalta saada takaisin kaikki kulunsa tai osan niistä.

Asiantuntijapalkkiot

Kun on kyse siviiliasioissa annetusta oikeusavusta, oikeusapulautakunta laatii erilaisiin asiantuntijaryhmiin sovellettavan palkkiotaulukon. Lisäksi lautakunta voi harkintansa mukaan soveltaa erityispalkkiota, jos tietyn alan erityisasiantuntijan palkkaaminen on asiaa koskevien erityisedellytysten takia välttämätöntä. Tällaisissa tapauksissa palkkiosta neuvotellaan erikseen asiantuntijan kanssa ottaen huomioon tehty työmäärä, vaadittu asiantuntemuksen taso ja asian arvo oikeusapua saavalle henkilölle.

Rikosasioissa, joita varten on myönnetty oikeusaputodistus, puolustusta hoitavan toimistoasianajajan perimät asianmukaiset ja kohtuulliset kulut sekä todistajana kuultujen asiantuntijoiden palkkiot kuuluvat rikosoikeudellisen oikeusapujärjestelmän piiriin.

Kääntäjien ja tulkkien palkkiot

Siviilioikeudenkäynneissä kääntäjien ja tulkkien palkkiot sovitaan yleensä ensisijaisesti kääntäjän/tulkin ja riidan osapuolen välillä. Jos kuitenkin kyseisen osapuolen kulut lankeavat tuomioistuimen päätöksellä toisen osapuolen maksettaviksi, kääntäjälle/tulkille maksettavat palkkiot jätetään oikeudenkäyntikulujen arvioinnista vastaavan viranomaisen (Taxing Master) arvioitaviksi.

Siviilihenkilöiden oikeusapua koskevissa asioissa oikeusapulautakunta järjestää tarjouskilpailun ja valitsee jonkin kilpailuun osallistuvista organisaatioista.

Rikosasioissa, joita varten on myönnetty oikeusaputodistus, puolustusta hoitavan toimistoasianajajan perimät tarkoituksenmukaiset ja kohtuulliset kulut sekä kääntäjien ja tulkkien palkkiot kuuluvat rikosoikeudellisen oikeusapujärjestelmän piiriin.

Asiakirjoja

Irlannin kertomus kulujen avoimuutta koskevasta tutkimuksesta  (400 Kb)