Virossa ei säännellä lainopillisten neuvonantajien palkkioita.
Virossa ei säännellä lakimiesten palkkioita.
Virossa ei säännellä valantehneiden asianajajien palkkioita.
Virossa haastemiesten palkkioita säännellään haastemiehistä annetulla lailla. Haastemiehen palkkio voi koostua menettelyn vireille panemista koskevasta palkkiosta, oikeudenkäyntiä koskevasta pääasiallisesta palkkiosta ja täytäntöönpanotoimia koskevasta lisäpalkkiosta. Lisäksi haastemiehellä on oikeus saada korvaus ammatillisista palveluista.
Virossa ei säännellä asianajajien palkkioita, vaan palkkio määritellään asiakkaan kanssa tehtävässä sopimuksessa. Lakiasiaintoimiston johtaja tai asianajaja tekee asiakkaalle alustavan hintatarjouksen ja selittää, mistä hinta koostuu. Asiakas korvaa asianajajalle tai lakiasiaintoimiston johtajalle oikeudellisten palvelujen tarjoamisesta aiheutuneet välttämättömät kulut.
Riidan osapuolille koituu oikeudenkäynnistä seuraavia kiinteitä kuluja:
Menettelyn aloittamista tai selvittämistoimen toteuttamista hakeneen osapuolen on maksettava seuraavat kulut etukäteen:
Ellei tuomioistuin toisin määrää, asiantuntijoista, tulkeista ja kääntäjistä koituvat kustannukset maksaa etukäteen se oikeudenkäynnin osapuoli, jonka hakemuksesta kustannukset aiheutuvat.
Riidan osapuolten kiinteitä kuluja ovat oikeudenkäyntikulut, erityiskulut ja lisäkulut, ja ne perustuvat rikosprosessilakiin.
Oikeudenkäyntikuluja ovat:
Jos osapuolella on useita puolustajia tai edustajia, oikeudenkäyntikuluihin luetaan näille maksettu korvaus siltä osin kuin se ei ylitä yhdelle puolustajalle tai edustajalle tavanomaisesti maksettavaa kohtuullista korvausta.
Jos epäilty tai syytetty puolustaa itse itseään, oikeudenkäyntikustannuksiin luetaan välttämättömät puolustuksen kulut. Oikeudenkäyntikustannuksina ei pidetä ylimääräisiä kustannuksia, joita ei olisi aiheutunut jos oikeudenkäyntiin olisi osallistunut puolustaja.
Oikeudenkäynnin osapuolelle asiantuntija-arvion teettämisestä aiheutuneet kulut korvataan tuomioistuimen asiantuntijoista annetun lain mukaisesti siinä säädetyin edellytyksin.
Erityiskuluja ovat tuomioistuimen käsittelyn lykkäämiseen oikeudenkäynnin osapuolen poisjäännin johdosta liittyvät kulut sekä läsnäolopakosta aiheutuvat kulut.
Lisäkuluja ovat
Virossa yksittäiset henkilöt eivät voi hakea muutosta perustuslain perusteella. Muutoksenhakukulut korvataan valtion talousarviosta. Tuomioistuinkäsittelyyn osallistuvien asiantuntijoiden kulut maksetaan valtion talousarviosta samoin ehdoin kuin siviilioikeudenkäyntien asiantuntijakorvaukset.
Perustuslakia koskevissa oikeudenkäynneissä ei osapuolten maksettavaksi tule kiinteitä kuluja.
Asianajajien on kerrottava asiakkailleen kaikista oikeudellisten palvelujen tarjoamiseen kuuluvista toimista ja niihin liittyvistä kustannuksista. Lakiasiaintoimiston johtaja tai asianajaja tekee asiakkaalle alustavan hintatarjouksen ja selittää, mistä hinta koostuu.
Voittajaosapuoli maksaa oikeudellisen edustajan tai neuvonantajan palkkion siltä osin kuin tuomioistuin pitää kustannuksia perusteltuina eikä katso, että häviäjäosapuolen olisi ne maksettava.
Oikeudenkäyntikulujen määräytymistä koskevan lainsäädännön mukaan häviäjäosapuolen on korvattava voittajaosapuolen oikeudenkäyntikulut, joihin voivat kuulua seuraavat:
Jos tuomioistuimen tekemässä oikeudenkäyntikulujen jakamista koskevassa päätöksessä määrätään, että oikeudenkäynnin osapuolen on maksettava toisen oikeudenkäynnin osapuolen oikeudelliseen edustajaan tai neuvonantajaan liittyvät kulut, tuomioistuimen vahvistaman summan on oltava perusteltu ja siinä on otettava huomioon vain välttämättömät kulut. Usean edustajan käyttämisestä aiheutuvat kulut korvataan vain, jos ne johtuvat asian monimutkaisuudesta tai tarpeesta vaihtaa edustajia.
Kulujen määräytymisperusteita koskevia tietoja on seuraavissa asiakirjoissa:
Tietoa kulujen määräytymisperusteista on saatavilla viroksi.
Riigi Teatajan verkkosivustolla on englanninkieliset käännökset Viron oikeudellisista välineistä, jotka sisältävät tietoa kuluista ja niiden määräytymisperusteista.
Oikeusministeriö vastaa siitä, että noudatetaan direktiiviä 2008/52/EY tietyistä sovittelun näkökohdista siviili- ja kauppaoikeuden alalla. Yleisluonteisia kysymyksiä sovittelusta voi lähettää oikeusministeriön sähköpostiosoitteeseen info@just.ee.
Sovittelumenettelyä riita-asioissa koskee sovittelusta annettu laki, jossa määritellään sovittelijoiden oikeudet ja velvollisuudet. Siinä annetaan myös ohjeita sovittelijan avulla aikaansaatujen sopimusten täytäntöönpanosta. Oikeus toteuttaa sovittelumenettely annetaan laissa seuraaville:
Sovittelumenettelystä hallintoasioissa säädetään hallintolainkäyttölaissa ja sovittelumenettelystä rikos- ja rikkomusasioissa säädetään rikosprosessilaissa.
Sosiaaliministeriö pyrkii edistämään sovittelun käyttöä erityisesti perheoikeuden alalla tukemalla perheasiain sovittelijoiden toiminnan kehittämistä. Viron sovittelijoiden liiton verkkosivustolla on tietoa asiasta sekä viroksi että englanniksi. Myös Viron lastensuojeluliitto, joka on voittoa tavoittelematon lasten oikeuksia puolustava järjestö, neuvoo vanhempia, jotka aikovat erota tai muuttaa erilleen, ja kannustaa heitä käyttämään sovittelijan palveluita lasten etujen suojelemiseksi. Liitto myös järjestää koulutusta perheasioiden sovittelijoille.
Se, minkä tyyppisiä ja miten paljon kuluja oikeudenkäyntiin liittyy, määräytyy oikeudenkäynnin keston ja luonteen perusteella. Oikeudenkäynteihin liittyvistä kuluista saa ensisijaisesti tietoa prosessilaeista ja valtion käsittelymaksua koskevasta laista. Oikeusministeriö julkaisee ja ylläpitää virallista lehteä Riigi Teatajaa, josta löytyvät:
Riigi Teatajassa ovat myös lakien, hallituksen asetusten ja hallinnollisten määräysten, ministerien asetusten, Viron keskuspankin pääjohtajan asetusten, kansallisen keskusvaalilautakunnan asetusten, korkeimman oikeuden päätösten, tasavallan hallituksen hallinnollisten määräysten sekä kunnan- ja kaupunginhallitusten ja -valtuustojen asetusten viralliset konsolidoidut tekstit. Riigi Teatajassa julkaistu lainsäädäntö ja muut asiakirjat ovat olleet saatavissa vuodesta 1990 lähtien.
Korkeimman oikeuden verkkosivustolla on julkaistu analyysi oikeudenkäyntikulujen määräämiskäytännöstä.
Ensimmäisen ja toisen oikeusasteen tuomioistuinten oikeudenkäyntejä koskevia tilastoja vuodesta 1996 lähtien on saatavissa tuomioistuinten verkkosivustolla.
• Eri menettelyissä maksettavasta valtion käsittelymaksusta säädetään valtion käsittelymaksua koskevassa laissa.
• Haastemiesten palkkioista säädetään haastemiehistä annetussa laissa.
• Eri menettelyjen keskimääräisistä kokonaiskustannuksista ei ole olemassa tilastoja.
Myös haastemiesten palkkioihin sovelletaan arvonlisäveroa, joka on 20 prosenttia.
Hakija voi saada palautusta oikeudenkäyntikuluihin lisätystä arvonlisäverosta, jos hän voi todistaa, ettei ole arvonlisärekisterissä, tai jos arvonlisäveron periminen ei ole muusta syystä mahdollista.
Virossa alv-prosentti on ollut 1.7.2009 lähtien 20.
Oikeusapua voi saada, jos oikeudellisten palveluiden kustannukset ovat yli kaksi kertaa niin suuret kuin hakijan keskimääräinen kuukausitulo. Tulo lasketaan hakemuksen jättämistä edeltävien neljän kuukauden keskimääräisten kuukausitulojen perusteella.
Verot ja pakolliset vakuutusmaksut, elatusvelvollisuudesta koituvat kulut sekä asumiseen ja matkustukseen liittyvät kohtuulliset kulut vähennetään näin lasketusta tulosta.
Valtion oikeusapuun sovelletaan siviiliprosessilakia. Valtion takaaman oikeusavun tyypeistä sekä myöntämisedellytyksistä ja -menettelyistä säädetään valtion oikeusavusta annetussa laissa.
Oikeusapua voi saada luonnollinen henkilö, joka avustusta haettaessa asuu Virossa tai muussa EU:n jäsenvaltiossa tai on Viron tai muun EU:n jäsenvaltion kansalainen. Asuinpaikka määritellään tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 59 artiklan perusteella. Muut luonnolliset henkilöt voivat saada oikeusapua vain, jos tästä oikeudesta on määrätty kansainvälisessä sopimuksessa.
Valtion oikeusapua ei voi saada, jos
Lisätietoa valtion oikeusavusta on Viron asianajajaliiton verkkosivustolla.
Oikeusavun saamiseen sovellettavat ehdot ovat samat epäillyille tai vastaajille ja uhreille.
Valtion käsittelymaksusta annetussa laissa säädetään tapauksista, joissa voidaan myöntää vapautus tästä maksusta. Tuomioistuimen käsiteltäväksi saatetussa asiassa seuraavat toimet on vapautettu valtion käsittelymaksusta:
Ratkaisun antava tuomioistuin määrittelee tuomioistuimen päätöksessä tai oikeudenkäynnin päättämistä koskevassa määräyksessä, miten oikeudenkäyntikulut jaetaan osapuolten kesken. Tuomioistuimen on mainittava, mitkä oikeudenkäyntikulut tai minkä osuuden oikeudenkäyntikuluista kukin osapuoli joutuu maksamaan. Jos ylempi oikeusaste muuttaa tuomiota tai antaa uuden tuomion palauttamatta asiaa uudelleen käsiteltäväksi, tuomioistuimen on tarvittaessa muutettava oikeudenkäyntikulujen jakautumista tämän mukaisesti.
Oikeudenkäynnin osapuoli voi 30 päivän kuluessa kulujen jakamista koskevan oikeuden päätöksen voimaantulosta pyytää asiassa päätöksen tehnyttä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta määrittelemään oikeudenkäyntikulujen summan päätöksessä määritellyn kulujen jakautumisen perusteella. Hakemukseen on liitettävä oikeudenkäyntikulujen luettelo, jossa kulut on eritelty. Tuomioistuin voi vahvistaa osapuolelle määräajan korvattavien oikeudenkäyntikulujen määrittämiseksi tai velvoittaa tämän esittämään oikeudenkäyntikuluja todistavia asiakirjoja. Tuomioistuin toimittaa oikeudenkäyntikulujen määrittelyä koskevan hakemuksen, oikeudenkäyntikulujen luettelon ja kulutositteet välittömästi vastapuolelle.
Vastapuoli voi esittää vastalauseensa tiedoksiannon johdosta tuomioistuimen vahvistamasta päivästä alkaen. Vastausaikaa on oltava vähintään seitsemän päivää. Oikeusavun myöntäminen ei sulje pois eikä rajoita oikeusavun saajan velvollisuutta korvata vastapuolen kuluja, jos tuomioistuin niin päättää. Hävinnyt osapuoli maksaa oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan myös silloin, kun se on vapautettu oikeuskulujen maksamisesta tai sille on myönnetty oikeusapua kyseisiin kuluihin.
Jos kanne ratkeaa kantajan hyväksi, tuomioistuin määrää vastaajan maksamaan valtiolle ne oikeudenkäyntikulut, joista kantaja on vapautettu tai jotka tämä voisi maksaa erissä. Tämä summa määräytyy suhteessa siihen, mikä osa kanteesta on ratkennut kantajan hyväksi.
Ellei tuomioistuin toisin määrää, oikeudenkäyntiin liittyvistä olennaisista kuluista vastaa tuomioistuimen määräämässä laajuudessa se osapuoli, joka on nostanut kanteen, johon kulut liittyvät. Jos kanne on molempien osapuolten nostama tai jos tuomioistuin kutsuu asiantuntijan, kustannukset jaetaan tasan osapuolten kesken.
Asiantuntijapalkkio on maksettava suoritetun tehtävän perusteella. Tässä voidaan soveltaa tuntikorvauksia, jotka noudattavat hallituksen asetuksessa vahvistettuja vähimmäis- ja enimmäistuntikorvauksia. Asiantuntijan palkkio asiantuntija-arviosta on 10–40 kertaa vähimmäistuntikorvaus. Määritellessään tuntikorvausta tuomioistuin ottaa huomioon
Korvattaviksi tulevat myös asiantuntijalausunnon valmistelusta ja laatimisesta aiheutuvat kustannukset, mukaan lukien henkilöstökulut ja tutkinnassa käytetyt materiaalit ja välineet, sekä oikeudenkäynnin yhteydessä aiheutuvat majoitus- ja ateriakulut.
Asiantuntijapalkkion summasta ja asiantuntijalle aiheutuneista korvattavista kustannuksista päättää sama tuomioistuin, joka on kutsunut asiantuntijan.
Asiantuntijat saavat korvauksen vain sitä pyytäessään. Jos asiantuntija on tehnyt työnsä, tuomioistuin maksaa asianmukaisen palkkion riippumatta siitä, ovatko osapuolet maksaneet kustannukset etukäteen tai onko tuomioistuin määrännyt osapuolet maksamaan kustannukset.
Hävinnyt osapuoli maksaa voittaneelle osapuolelle valtion oikeusopillisen laitoksen tekemästä asiantuntija-arviosta aiheutuvat asiantuntijapalkkiot ja -kulut, jotka ovat osa oikeudenkäyntikuluja, samalla tavoin kuin oikeudenkäyntikulutkin.
Oikeudenkäyntiin osallistuvan tulkin palkkio maksetaan tuntikorvauksena, joka on 2–40 kertaa niin suuri kuin kansallinen vähimmäistuntipalkka. Kääntäjälle maksetaan kirjallisesta käännöksestä sivukohtainen palkkio, joka voi nousta 20-kertaiseksi vähimmäistuntipalkkaan verrattuna.
Tulkin tai kääntäjän palkkiosta ja korvauksista päättää sama tuomioistuin, joka on kutsunut tulkin tai kääntäjän.
Määritellessään tuntikorvauksia tuomioistuin ottaa huomioon tulkin tai kääntäjän pätevyyden, työn vaikeusasteen, kaikki aiheutuneet välttämättömät kulut sekä erityisolosuhteet, joissa tulkkaaminen tai kääntäminen piti tehdä.
Tulkit ja kääntäjät saavat palkkion ainoastaan sitä pyytäessään. Tuomioistuin maksaa asianmukaisen palkkion tulkille ja kääntäjälle riippumatta siitä, ovatko osapuolet maksaneet kustannukset etukäteen tai onko tuomioistuin määrännyt osapuolet maksamaan kustannukset.
Tulkki- ja kääntäjäpalkkiot ovat osa oikeudenkäyntikuluja. Hävinneen osapuolen on korvattava ne voittaneelle osapuolelle samalla tavoin kuin oikeudenkäyntikulut.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.