European Union citizens increasingly move across national borders to study, work or start a family in another EU country. This leads to an increased number of international couples, whether in a marriage or a registered partnership.

International couples are couples whose members have different nationalities, live in an EU country other than their own or own property in different countries. International couples, whether in a marriage or in a registered partnership, need to manage their property and, in particular, share it in case of divorce/separation or the death of one of the members.

EU rules help international couples in these situations. These rules apply in 18 EU countries: Sweden, Belgium, Greece, Croatia, Slovenia, Spain, France, Portugal, Italy, Malta, Luxembourg, Germany, the Czech Republic, the Netherlands, Austria, Bulgaria, Finland and Cyprus.

These rules determine which EU country’s courts should deal with matters concerning the property of an international couple and which law should apply to resolve these matters. The rules also simplify how judgments or notarial documents originating in one EU country should be recognised and enforced in another EU country.

Please select the relevant country's flag to obtain detailed national information.

Should you need additional information, please contact the authorities or a legal professional of the EU country concerned.

You can also consult the website http://www.coupleseurope.eu/en/home of the Council of Notariats of the European Union.

1 Onko tässä jäsenvaltiossa erimuotoisia rekisteröityjä parisuhteita? Miten ne eroavat toisistaan?

Ei. Tšekin lainsäädäntö tuntee vain yhden rekisteröidyn parisuhteen muodon, jossa rekisteröity parisuhde on kahden samaa sukupuolta olevan henkilön muodostama pysyvä liitto, joka on muodostettu laissa säädetyllä tavalla.

2 Onko tässä jäsenvaltiossa lakiin perustuva rekisteröityjen parisuhteiden varallisuussuhteita koskeva järjestelmä? Mitä siinä säädetään? Mihin rekisteröidyn parisuhteen muotoihin sitä sovelletaan?

Rekisteröidyn parisuhteen osapuolten varallisuussuhteista ei säädetä erikseen. Rekisteröidyn parisuhteen osapuolten välille ei synny yhteistä omaisuutta.

3 Miten osapuolet voivat järjestää varallisuussuhteensa? Mitä muodollisia vaatimuksia tähän sovelletaan?

Rekisteröidyn parisuhteen osapuolten varallisuussuhteista ei säädetä erikseen. Heidän suhteisiinsa sovelletaan lainsäädännön yleisiä sääntöjä omistuksesta, yhteisomistuksesta ja sitoumuksista riippumatta siitä, että he elävät rekisteröidyssä parisuhteessa.

4 Onko varallisuussuhteiden järjestämistä rajoitettu?

Ei, paitsi että rekisteröidyn parisuhteen osapuolten välille ei synny yhteistä omaisuutta.

5 Mitkä ovat rekisteröidyn parisuhteen purkamisen tai mitätöinnin oikeusvaikutukset varallisuussuhteisiin?

Rekisteröidyn parisuhteen purkaminen ei vaikuta entisten rekisteröidyn parisuhteen osapuolten varallisuussuhteisiin.

6 Miten toisen osapuolen kuolema vaikuttaa rekisteröidyn parisuhteen varallisuussuhteisiin?

Rekisteröity kumppani on perittävän lakisääteinen perillinen ensimmäisessä ja toisessa perillisryhmässä. Muilta osin rekisteröidyn parisuhteen toisen osapuolen kuolema ei vaikuta toisen osapuolen varallisuussuhteisiin.

7 Millä viranomaisella on toimivalta ratkaista rekisteröidyn parisuhteen varallisuusoikeudellisia vaikutuksia koskeva asia?

Rekisteröidyn parisuhteen osapuolten varallisuussuhteista ei säädetä erikseen. Toimivalta ratkaista omaisuutta ja velkoja koskevat riita-asiat on tuomioistuimella.

8 Mitkä ovat rekisteröidyn parisuhteen varallisuusoikeudelliset vaikutukset parisuhteen osapuolen ja kolmansien osapuolten välisiin oikeussuhteisiin?

Rekisteröidyn parisuhteen osapuolten varallisuussuhteista ei säädetä erikseen. Heidän suhteisiinsa sovelletaan lainsäädännön yleisiä sääntöjä omistuksesta, yhteisomistuksesta ja sitoumuksista riippumatta siitä, että he elävät rekisteröidyssä parisuhteessa.

9 Lyhyt kuvaus rekisteröidyn parisuhteen varallisuussuhteiden jakautumisesta, mukaan lukien ositus, jako ja myynti, tässä jäsenvaltiossa.

Rekisteröidyn parisuhteen osapuolten varallisuussuhteista ei säädetä erikseen. Jos entisillä rekisteröidyn parisuhteen osapuolilla on yhteistä omaisuutta tai yhteisiä sitoumuksia, sovelletaan lainsäädännön yleisiä sääntöjä yhteisomistuksesta ja sitoumuksista.

10 Millä tavoin kiinteä omaisuus rekisteröidään ja mitä asiakirjoja tai tietoja siihen vaaditaan?

Oikeustoimi, jolla kiinteään omaisuuteen kohdistuva esineoikeus luodaan tai siirretään, sekä oikeustoimi, jolla tällaista oikeutta muutetaan tai jolla se peruutetaan, on tehtävä kirjallisesti. Jos julkiseen rekisteriin merkittyyn kiinteään omaisuuteen kohdistuva omistusoikeus siirretään, tällainen omaisuus katsotaan hankituksi merkitsemällä se tällaiseen rekisteriin.

1 Onko tässä jäsenvaltiossa erimuotoisia rekisteröityjä parisuhteita? Miten ne eroavat toisistaan?

Sen jälkeen kun laki samaa sukupuolta olevien henkilöiden oikeudesta solmia avioliitto tuli voimaan 1. lokakuuta 2017, Saksassa ei ole enää ollut mahdollista rekisteröidä uusia parisuhteita. Samaa sukupuolta olevat henkilöt ovat kyseisestä ajankohdasta alkaen voineet solmia avioliiton keskenään, joten heitä kohdellaan samalla tavalla kuin eri sukupuolta olevia pariskuntia. Olemassa olevat rekisteröidyt parisuhteet voidaan muuttaa avioliitoiksi. Se ei ole kuitenkaan pakollista. Olemassa olevia rekisteröityjä parisuhteita voidaan näin ollen jatkaa entisessä muodossaan.

2 Onko tässä jäsenvaltiossa lakiin perustuva rekisteröityjen parisuhteiden varallisuussuhteita koskeva järjestelmä? Mitä siinä säädetään? Mihin rekisteröidyn parisuhteen muotoihin sitä sovelletaan?

Rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain (Gesetz über die Eingetragene Lebenspartnerschaft, LPartG) mukaan kahden samaa sukupuolta olevan henkilön oli mahdollista solmia rekisteröity parisuhde Saksan liittotasavallassa elokuun 2001 ja syyskuun 2017 välisenä aikana. Rekisteröidyn parisuhteen oikeusvaikutukset vastasivat (tai vastaavat edelleen) pitkälti avioliiton oikeusvaikutuksia.

3 Miten osapuolet voivat järjestää varallisuussuhteensa? Mitä muodollisia vaatimuksia tähän sovelletaan?

Rekisteröidyn parisuhteen osapuolet kuuluvat parisuhteen aikana karttuneen omaisuuden jakamiseen perustuvan varallisuusjärjestelmän (Zugewinngemeinschaft) piiriin, jolleivat he sovi muuta rekisteröityä parisuhdetta koskevassa sopimuksessa. Tältä osin rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain mukaan aviopuolisoiden välisiin varallisuussuhteisiin sovellettavan lain säännöksiä sovelletaan analogisesti myös rekisteröityihin parisuhteisiin (LPartG:n 6 §). Lisäksi rekisteröityä parisuhdetta koskevassa sopimuksessa voidaan valita omaisuuden erillisyyteen tai omaisuuden yhteisyyteen perustuva vaihtoehtoinen varallisuusjärjestelmä (LPartG:n 7 §).

4 Onko varallisuussuhteiden järjestämistä rajoitettu?

Aviovarallisuussuhteista esitetyt huomautukset pätevät tältä osin myös rekisteröityihin parisuhteisiin.

5 Mitkä ovat rekisteröidyn parisuhteen purkamisen tai mitätöinnin oikeusvaikutukset varallisuussuhteisiin?

Jos rekisteröidyn parisuhteen osapuolet asuvat erillään, toinen osapuoli voi vaatia toiselta osapuolelta osapuolten elinolosuhteiden ja tulojen ja varallisuuden perusteella asianmukaista elatusapua. Elatusta asumuseron aikana koskevia säännöksiä sovelletaan tältä osin analogisesti myös rekisteröityihin parisuhteisiin (LPartG:n 12 §). Rekisteröidyn parisuhteen päättymisen jälkeiseen elatukseen sovelletaan analogisesti säännöksiä, jotka koskevat avioeron jälkeistä elatusta ja eläkkeiden jakamista (LPartG:n 16 ja 20 §).

6 Miten toisen osapuolen kuolema vaikuttaa rekisteröidyn parisuhteen varallisuussuhteisiin?

Rekisteröidyn parisuhteen osapuolilla on sama lakisääteinen perintöoikeus kuin aviopuolisoilla (LPartG:n 10 §).

7 Millä viranomaisella on toimivalta ratkaista rekisteröidyn parisuhteen varallisuusoikeudellisia vaikutuksia koskeva asia?

Perhetuomioistuimella on asiallinen toimivalta menettelyissä, jotka liittyvät rekisteröityä parisuhdetta koskeviin varallisuusoikeudellisiin vaatimuksiin. Nämä menettelyt ovat osa rekisteröityä parisuhdetta koskevia asioita, ja niihin sovelletaan avioeromenettelyä koskevia säännöksiä.

8 Mitkä ovat rekisteröidyn parisuhteen varallisuusoikeudelliset vaikutukset parisuhteen osapuolen ja kolmansien osapuolten välisiin oikeussuhteisiin?

Rekisteröidyssä parisuhteessa oleva henkilö on aviovarallisuussuhteisiin tehdyn viittauksen perusteella pääsääntöisesti vastuussa ainoastaan omista veloistaan ja vain omalla omaisuudellaan. Tätä ei sovelleta toimiin, joissa on kyse perheen jokapäiväisten tarpeiden asianmukaisesta kattamisesta (LPartG:n 8 §:n 2 momentti yhdessä siviililain (Bürgerliches Gesetzbuch, BGB) 1357 §:n kanssa). Mahdollisia määräämisoikeuden rajoituksia koskevia huomautuksia sovelletaan analogisesti aviovarallisuussuhteisiin tehdyn viittauksen vuoksi.

9 Lyhyt kuvaus rekisteröidyn parisuhteen varallisuussuhteiden jakautumisesta, mukaan lukien ositus, jako ja myynti, tässä jäsenvaltiossa.

Yhteinen asunto ja koti-irtaimisto voidaan jakaa asumuseron aikana (LPartG:n 13 ja 14 §) tai rekisteröidyn parisuhteen purkamisen jälkeen (LPartG:n 17 § yhdessä siviililain 1568a ja b §:n kanssa).

10 Millä tavoin kiinteä omaisuus rekisteröidään ja mitä asiakirjoja tai tietoja siihen vaaditaan?

Jos osapuolet valitsevat omaisuuden yhteisyyteen perustuvan varallisuusjärjestelmän, heidän on toimitettava notaarin vahvistama rekisteröityä parisuhdetta koskeva sopimus lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin ja pyydettävä rekisterin oikaisemista. Kaikissa muissa tapauksissa, eli jos osapuolet eivät valitse omaisuuden yhteisyyteen perustuvaa varallisuusjärjestelmää, lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriä ei tarvitse oikaista.

1 Onko tässä jäsenvaltiossa erimuotoisia rekisteröityjä parisuhteita? Miten ne eroavat toisistaan?

Kyllä.

Espanjassa ei ole annettu avopuolisoita (parejas de hecho) koskevia siviilioikeudellisia säännöksiä valtion tasolla. Tämän vuoksi suurin osa maan itsehallintoalueista on antanut omia, joko siviilioikeudellisia tai puhtaasti hallinnollisia, säännöksiä avoliiton solmimisesta, oikeudellisesta kehyksestä, vaikutuksista ja päättämistavoista ja päättämisen vaikutuksista. Tähän liittyy se, että Espanjassa sovelletaan aluelainsäädäntöjä (derechos forales) yleislainsäädännön rinnalla.

Avioliittojen ja sääntelemättömien avoliittojen lisäksi kukin itsehallintoalue tunnustaa avoliitot juridisesti eri tavalla. Alueelliset erot vaihtelevat juridisesta tunnustamisesta, jonka perustana on vain yhteiselämän vähimmäiskesto tai yhteiselämän olemassaolo yhdistettynä yhteiseen jälkeläiseen, vaatimukseen rekisteröidä parisuhde tai rekisteröidä se hallinnollisia tarkoituksia varten. Neljällä itsehallintoalueella (Baleaarit, Extremadura, Baskimaa ja Galicia) on käytössä rekisteri, johon rekisteröitymällä parisuhde vahvistetaan tai johon rekisteröityminen on pakollista.

On syytä huomata, että hallinnolliset asiat eivät kuulu sääntelyn soveltamisalaan. Tässä osiossa viitataan useisiin puhtaasti hallinnollisiin säännöksiin, jotka koskevat avoliittoja ja niiden rekisteröimistä tietyillä itsehallintoalueilla, joilla ei muutoin ole perustuslaillista toimivaltaa siviilioikeudellisissa asioissa.

2 Onko tässä jäsenvaltiossa lakiin perustuva rekisteröityjen parisuhteiden varallisuussuhteita koskeva järjestelmä? Mitä siinä säädetään? Mihin rekisteröidyn parisuhteen muotoihin sitä sovelletaan?

Voimassa olevissa säädöksissä ei säädetä erikseen avoparin avoliiton aikana hankkimaan omaisuuteen liittyvistä varallisuusoikeudellisista tai taloudellisista näkökohdista. Aviovarallisuutta säänteleviä sääntöjä ei sovelleta avoliittoihin edes soveltuvin osin. Näin ollen jos avopari ei ole tehnyt erillistä sopimusta (convenio), yhteishallinnassa tai yhteisomistuksessa (condominio tai comunidad de bienes) olevaan omaisuuteen sovelletaan siviililain (Código civil) tai aluelainsäädäntöjen (códigos forales) säännöksiä (yleistä siviilioikeutta koskevat siviililain 392 § ja sitä seuraavat pykälät), jos omaisuus kuuluu yhteisesti (en común) kummallekin osapuolelle.

3 Miten osapuolet voivat järjestää varallisuussuhteensa? Mitä muodollisia vaatimuksia tähän sovelletaan?

Osapuolet voivat tehdä omat järjestelynsä varallisuutensa ja omaisuutensa osalta. Valtaosa alueellisista laeista käsittää erityissäännöksen sopimuksista, joita osapuolet voivat tehdä. Useimmissa laeissa edellytetään, että sopimus on kirjallinen, vaikkakin joillakin alueilla (Baleaarit ja Kanariansaaret) myös suullinen sopimus on mahdollinen.

Kirjallisia sopimuksia koskevana yleisenä sääntönä on, että asianomaista tarkoitusta varten laaditut julkiset ja yksityiset sopimukset hyväksytään. Myös alueelliset lait mahdollistavat sen, että osapuolet voivat sopia taloudellisesta korvauksesta siinä tapauksessa, että parisuhde päättyy ja osapuolet ovat erilaisessa taloudellisessa asemassa.

Joillakin alueilla (Aragonia, Cantabria, Katalonia, Extremadura, Galicia ja Madrid) notaarin on vahvistettava sopimus.

4 Onko varallisuussuhteiden järjestämistä rajoitettu?

Kyllä, sopimusvapautta on rajoitettu. Rajoituksen soveltamisala vaihtelee alueellisten säännösten mukaan. Sopimukset, jotka ovat vastoin pakottavia lakeja tai joissa osapuolille ei anneta yhdenvertaisia oikeuksia, katsotaan pääsääntöisesti mitättömiksi. Tällaisiksi katsotaan myös sopimukset, jotka aiheuttavat vakavaa vahinkoa toiselle osapuolelle. Lisäksi joissakin laeissa säädetään nimenomaisesti, että sopimukset, joiden aihe on puhtaasti henkilökohtainen tai jotka vaikuttavat avopuolisoiden yksityisyyteen, katsotaan mitättömiksi. Sopimuksilla ei myöskään saa aiheuttaa vahinkoa kolmansille osapuolille.

5 Mitkä ovat rekisteröidyn parisuhteen purkamisen tai mitätöinnin oikeusvaikutukset varallisuussuhteisiin?

Avoliiton purkamisen vaikutukset määräytyvät ensisijaisesti avopuolisoiden mahdollisesti tekemien sopimusten perusteella. Joillakin alueilla pari on voinut sopia taloudellisesta korvauksesta siinä tapauksessa, että parisuhde päättyy ja osapuolet ovat erilaisessa taloudellisessa asemassa. Yhteisen omaisuuden ositukseen ja jakoon sovelletaan kuitenkin aina yleisiä siviilioikeudellisia ja menettelysääntöjä. Muun muassa Katalonian ja Aragonian alueilla tuomioistuimen on hyväksyttävä taloudellinen korvaus toisen puolison kotitalouden hyväksi tekemän työn tai hänen tekemän, toiselle puolisolle taloudellista ja ammatillista etua tuoneen työn perusteella.

6 Miten toisen osapuolen kuolema vaikuttaa rekisteröidyn parisuhteen varallisuussuhteisiin?

Joillakin itsehallintoalueilla voimassa olevien säännösten mukaan eloonjäänyt avopuoliso perii kuolleen avopuolison samoin edellytyksin kuin aviopuolisot. Lisäksi joillakin alueilla säädetään oikeudesta periä yhteisen kodin irtaimisto, jatkaa asumista yhteisessä asunnossa vuoden ajan tai ottaa asunnon vuokrasopimus omiin nimiinsä.

7 Millä viranomaisella on toimivalta ratkaista rekisteröidyn parisuhteen varallisuusoikeudellisia vaikutuksia koskeva asia?

Oikeusviranomaisilla on toimivalta ratkaista eron varallisuusoikeudellisia vaikutuksia. Avoliittoon ei kuitenkaan liity erityistiä toimivaltasääntöjä, kuten aviovarallisuusjärjestelmien tapauksessa (ks. siviiliprosessilain (Ley de Enjuiciamiento Civil) 769 ja 807 §). Näin ollen, koska toimivalta on oikeusviranomaisilla, omaisuuden jakamiseen sovelletaan yleisiä sääntöjä (siviililain 50 § ja sitä seuraavat pykälät).

8 Mitkä ovat rekisteröidyn parisuhteen varallisuusoikeudelliset vaikutukset parisuhteen osapuolen ja kolmansien osapuolten välisiin oikeussuhteisiin?

Yleisesti ottaen alueilla on säännelty erikseen kolmansille osapuolille aiheutuvista vaikutuksista. Tämän lisäksi joillakin alueilla on säädetty, että avoliitto ei saa heikentää kolmansien oikeuksia. Vain muutamilla alueilla sovelletaan säännöstä, jonka mukaan molemmat avopuolisot vastaavat tietyistä menoista yhteisvastuullisesti kolmansiin nähden (kuten Andalusiassa).

9 Lyhyt kuvaus rekisteröidyn parisuhteen varallisuussuhteiden jakautumisesta, mukaan lukien ositus, jako ja myynti, tässä jäsenvaltiossa.

Kansallisessa lainsäädännössä tai alueellisissa laeissa ei säädetä erityisistä avopuolisoiden omaisuuden ositusta ja jakoa koskevista menettelysäännöistä. Yleissääntönä on, että kyseessä on yhteisomistukseen perustuva järjestelmä (omaisuus kuuluu jakamattomasti kummallakin puolisolle), johon sovelletaan siviililain 392 §:ää ja sitä seuraavia pykäliä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Espanjassa voimassa olevien eri siviililakien soveltamista. Sen vuoksi omaisuuden jako tapahtuu mitä tahansa jakamatonta yhteistä omaisuutta koskevien yleisten sääntöjen (siviililain 400 §) mukaisesti.

10 Millä tavoin kiinteä omaisuus rekisteröidään ja mitä asiakirjoja tai tietoja siihen vaaditaan?

Kiinteän omaisuuden rekisteröinti on vahvistettava notaarin virallisella asiakirjalla.

Rekisteröintiin sovelletaan siviililain säännöksiä. Jos parisuhde on rekisteröity ja vahvistettu ainoastaan hallinnollisella tasolla, ilman että rekisteröinnillä on mitään siviilioikeudellisia vaikutuksia, avopuolisot katsotaan yhteisomistajiksi. Julkisiin tai virallisiin asiakirjoihin sovellettavia periaatteita on noudatettava joka tapauksessa.

1 Onko tässä jäsenvaltiossa erimuotoisia rekisteröityjä parisuhteita? Miten ne eroavat toisistaan?

Ranskassa on vain yhdenlainen rekisteröity parisuhde eli yhteiselämää koskeva sopimus (pacte civil de solidarité (PACS)). Siviililain (Code civil) 515-1 §:n mukaan PACS-sopimus on ”kahden täysi-ikäisen samaa tai eri sukupuolta olevan luonnollisen henkilön välillä tehty sopimus yhteisen elämän järjestämisestä”.

Rekisteröidyllä parisuhteella on varallisuusoikeudellisia vaikutuksia sekä parisuhteen osapuolten välillä että suhteessa kolmansiin osapuoliin. Vaikutukset eivät ole yhtä laajoja kuin aviovarallisuusjärjestelmässä, ja vaikutusten luonne riippuu myös parisuhteen osapuolten tahdosta.

Varallisuussuhteita säätelevät erilaiset oikeussäännöt, jotka liittyvät parisuhteen osapuolten valtuuksiin, omistusoikeuksiin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin PACS-sopimuksen voimassaoloaikana.

Osapuolet kuuluvat valitusta varallisuusjärjestelmästä riippumatta myös pakottavan ensisijaisen järjestelmän piiriin. Siviililain 515-4 §:ssä säädetään tältä osin, että parisuhteen osapuolet sitoutuvat yhteiselämään sekä keskinäiseen aineelliseen tukemiseen ja avustamiseen. Lisäksi kumppanit vastaavat lähtökohtaisesti yhdessä kolmansille osapuolille veloista, jotka jompikumpi heistä on ottanut arkielämän tarpeisiin.

2 Onko tässä jäsenvaltiossa lakiin perustuva rekisteröityjen parisuhteiden varallisuussuhteita koskeva järjestelmä? Mitä siinä säädetään? Mihin rekisteröidyn parisuhteen muotoihin sitä sovelletaan?

Ranskan laissa annetaan PACS-sopimuksen solmiville osapuolille mahdollisuus valita toinen kahdesta varallisuusjärjestelmästä.

Ensimmäinen on yleinen varallisuusjärjestelmä (silloin kun erillistä sopimusta ei ole), joka perustuu osapuolten omaisuuksien erillisyyden periaatteeseen sekä olettamaan omaisuuden yhteisomistuksesta, ellei toisin todisteta. Näin ollen kumpikin osapuoli päättää yhä oman henkilökohtaisen omaisuutensa hallinnoinnista ja käytöstä ja hallitsee sitä vapaasti, ja kumpikin vastaa yksin ennen sopimuksen voimaantuloa tai sen voimassaoloaikana syntyneistä henkilökohtaisista veloista (siviililain 515-5 §). Vasta silloin, kun todistetaan, että omaisuus ei kuulu jommallekummalle osapuolista, voidaan katsoa, että he omistavat sen yhdessä niin, että kumpikin omistaa siitä puolet.

Toinen vaihtoehto on, että parisuhteen osapuolet sopivat parisuhteen aikana kertyneen omaisuuden yhteisomistukseen perustuvasta järjestelmästä. PACS-sopimuksen voimassaoloaikana yhdessä tai erikseen hankitun omaisuuden katsotaan olevan osapuolten yhteisomistuksessa niin, että kumpikin omistaa siitä puolet (siviililain 515-5-1 §). Tietyt siviililain 515-5-2 §:ssä määritellyt omaisuuserät pysyvät kuitenkin parisuhteen osapuolen yksinomaisessa omistuksessa. Tällaisia ovat muun muassa parisuhteen osapuolen PACS-sopimuksen tekemisen jälkeen saamat rahavarat, joita ei ole käytetty omaisuuden hankintaan, syntynyt omaisuus ja sen liitännäiset, henkilökohtainen omaisuus, omaisuuserät tai -osuudet, jotka on hankittu rahavaroilla, jotka ovat kuuluneet parisuhteen osapuolelle ennen alkuperäisen sopimuksen tai muutossopimuksen rekisteröintiä, omaisuuserät tai -osuudet, jotka on hankittu lahjana tai perintönä saaduilla rahavaroilla, sekä omaisuusosuudet, jotka on saatu, kun omaisuus, jonka toinen parisuhteen osapuolista oli omistanut jakamattomasta pesästä tai jonka tämä oli saanut lahjana, on huutokaupattu kokonaisuudessaan tai osittain.

Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon, että Ranskassa on vain yhdenlainen rekisteröity parisuhde eli PACS.

3 Miten osapuolet voivat järjestää varallisuussuhteensa? Mitä muodollisia vaatimuksia tähän sovelletaan?

Parisuhteen osapuolet voivat tehdä PACS-sopimuksen väestörekisterivirkailijan (officier de l’état civil) tai notaarin luona.

Siviililain 515-3 §:ssä säädetään, että ”yhteiselämää koskevan sopimuksen tekevät henkilöt antavat siitä yhteisen ilmoituksen sen kunnan väestörekisterivirkailijalle, jonka alueelle he perustavat yhteisen asuinpaikkansa, tai, jos yhteisen asuinpaikan perustamiselle on vakava este, sellaisen kunnan väestörekisterivirkailijalle, jonka alueella jompikumpi parisuhteen osapuolista asuu”. Samassa yhteydessä parisuhteen osapuolet esittävät tekemänsä sopimuksen väestörekisterivirkailijalle.

PACS-sopimus voidaan tehdä myös notaarin vahvistamalla asiakirjalla; sopimusasiakirjan laatinut notaari hankkii osapuolilta yhteisen ilmoituksen, hoitaa sopimuksen rekisteröinnin ja huolehtii julkistamiseen liittyvistä muodollisuuksista (siviililain 515-3 §:n 5 momentti).

Parisuhteen osapuolet voivat päättää, että heihin sovelletaan siviililain 515-5-1 §:ssä määriteltyä parisuhteen aikana kertyneen omaisuuden yhteisomistukseen perustuvaa järjestelmää. Muutoin heihin sovelletaan siviililain 515-5 §:n mukaista lakisääteistä osapuolten omaisuuksien erillisyyden periaatteeseen perustuvaa järjestelmää.

Kun PACS-sopimus on voimassa, parisuhteen osapuolet voivat päättää muuttaa tai vaihtaa varallisuusjärjestelmäänsä tekemällä muutossopimuksen, jonka julkistamisessa noudatetaan samaa menettelyä kuin alkuperäisen sopimuksen yhteydessä. Sopimus luovutetaan tai lähetetään alkuperäisen asiakirjan vastaanottaneelle väestörekisterivirkailijalle tai notaarille rekisteröitäväksi (siviililain 515-3 §:n 6 momentti).

4 Onko varallisuussuhteiden järjestämistä rajoitettu?

PACS-sopimuksen tehneiden parisuhteen osapuolten varallisuusjärjestelmä on, ellei tehdyssä sopimuksessa toisin mainita, omaisuuksien erillisyyden periaatteeseen perustuva järjestelmä. Osapuolet voivat kuitenkin nimenomaisesti valita, että heidän suhteeseensa sovelletaan rekisteröidyn parisuhteen aikana kertyneen omaisuuden yhteisomistukseen perustuvaa järjestelmää siviililain 515-5-1 §:n mukaisesti: ”Parisuhteen osapuolet voivat päättää alkuperäisessä sopimuksessa tai muutossopimuksessa, että omaisuuteen, jonka he hankkivat yhdessä tai erikseen siitä alkaen, kun nämä sopimukset on rekisteröity, sovelletaan omaisuuden yhteisomistukseen perustuvaa järjestelmää. Tämän omaisuuden katsotaan näin ollen olevan osapuolten yhteisomistuksessa siten, että kumpikin omistaa siitä puolet, eikä osapuoli voi vedota toista osapuolta vastaan erisuuruisiin osallistumisosuuksiin.”

Parisuhteen osapuolet kuuluvat valitsemastaan järjestelmästä riippumatta myös pakottavaan ensisijaiseen järjestelmään, jossa määritellään heidän oikeutensa ja velvollisuutensa toisiaan kohtaan ja suhteessa kolmansiin osapuoliin. Siviililain 515-4 §:ssä säädetään tältä osin, että parisuhteen osapuolet sitoutuvat yhteiselämään sekä keskinäiseen aineelliseen tukemiseen ja avustamiseen. Lisäksi kumppanit vastaavat lähtökohtaisesti yhdessä kolmansille osapuolille veloista, jotka jompikumpi heistä on ottanut arkielämän tarpeisiin.

5 Mitkä ovat rekisteröidyn parisuhteen purkamisen tai mitätöinnin oikeusvaikutukset varallisuussuhteisiin?

Siviililain 515-7 §:ssä säädetään, että yhteiselämää koskeva sopimus purkautuu, kun toinen parisuhteen osapuolista kuolee tai kun osapuolet avioituvat tai kun toinen heistä avioituu. Näissä tapauksissa sopimuksen purkautuminen tulee voimaan sinä päivänä, jona asianomainen tapahtuma toteutuu. Sopimus voidaan niin ikään purkaa osapuolten yhteisellä ilmoituksella tai toisen osapuolen yksipuolisella päätöksellä.

PACS-sopimuksen purkautuminen tulee voimaan osapuolten välisissä suhteissa päivänä, jona se rekisteröidään. Se on täytäntöönpanokelpoinen kolmansiin osapuoliin nähden siitä päivästä lukien, jona julkistamiseen liittyvät muodollisuudet on suoritettu.

Rekisteröidyn parisuhteen purkamista tai mitätöintiä seuraa varallisuusjärjestelmän alaisen omaisuuden selvittäminen.

Siviililain 515-7 §:n 10 momentin mukaan parisuhteen osapuolten on huolehdittava PACS-sopimukseen perustuvien oikeuksien ja velvollisuuksien selvittämisestä. Tuomari päättää eron varallisuusoikeudellisista seurauksista vain silloin, jos osapuolet eivät pääse asiassa sopuun.

Kumpikin osapuoli ottaa itselleen henkilökohtaisen omaisuutensa.

Yhteisomistuksessa oleva omaisuus jaetaan puoliksi, ellei sopimuksessa määrätä toisin. Mikään ei esimerkiksi estä sitä, että parisuhteen entiset osapuolet jättävät yhteisomistuksessa olevan omaisuutensa jakamatta.

Osapuolten keskinäiset velat on selvitettävä.

Osapuoliin voidaan soveltaa säännöksiä toista osapuolta suosivasta jaosta (siviililain 831, 831-2, 832-3 ja 832-4 §).

6 Miten toisen osapuolen kuolema vaikuttaa rekisteröidyn parisuhteen varallisuussuhteisiin?

Parisuhteen toisen osapuolen kuolema johtaa rekisteröidyn parisuhteen purkautumiseen kuolinpäivänä ja varallisuusjärjestelmän omaisuuden selvittämiseen edellä kuvattujen menettelysääntöjen mukaisesti.

Ranskan perintöoikeudessa parisuhteen jälkeenjäänyt osapuoli ei ole lakimääräinen perillinen. Hänet voidaan kuitenkin tehdä perijäksi testamentilla.

Jälkeenjäänyt osapuoli voi vaatia itselleen oikeutta käyttää tilapäisesti vuoden ajan asuntoa, joka on tosiasiallisesti ollut hänen pääasiallinen asuinpaikkansa toisen osapuolen kuolinpäivänä (siviililain 763 §:n 1 ja 2 momentin mukaisin ehdoin).

Tämä oikeus ei kuitenkaan perustu yleiseen oikeusjärjestykseen, ja vainaja voi evätä tämän oikeuden testamentissaan.

Jälkeenjäänyt osapuoli voi niin ikään vaatia, että perheen asunto tulee jaossa hänelle, mikäli vainaja on nimenomaisesti määrännyt näin testamentissaan (siviililain 515-6 §:n 2 momentti).

7 Millä viranomaisella on toimivalta ratkaista rekisteröidyn parisuhteen varallisuusoikeudellisia vaikutuksia koskeva asia?

PACS-sopimuksen osapuolten tai avopuolisoiden yhteistä omaisuutta koskevissa asioissa toimivalta kuuluu perhetuomioistuimelle (juge aux affaires familiales, JAF) (lainsäädännön yksinkertaistamisesta 12 päivänä toukokuuta 2009 annettu laki nro 2009-506 (loi n° 2009-506 du 12 mai 2009 sur la simplification du droit); 17 päivänä joulukuuta 2009 annettu asetus nro 2009-1591 perhetuomioistuinmenettelystä aviovarallisuusjärjestelmiä ja jakamattomia pesiä koskevissa asioissa (décret n° 2009-1591 du 17 décembre 2009 relatif à la procédure devant le juge aux affaires familiales en matière de régimes matrimoniaux et d'indivisions); 16 päivänä kesäkuuta 2010 päivätty yleiskirje CIV/10/10 perhetuomioistuimen toimivallasta omaisuuden selvittämistä koskevissa asioissa (circulaire CIV/10/10 du 16 juin 2010 sur les compétences du juge aux affaires familiales en matière de liquidation)).

8 Mitkä ovat rekisteröidyn parisuhteen varallisuusoikeudelliset vaikutukset parisuhteen osapuolen ja kolmansien osapuolten välisiin oikeussuhteisiin?

Osapuolten valitsemasta varallisuusjärjestelmästä riippumatta sovelletaan siviililain 515-4 §:n 2 momenttia, jonka mukaan osapuolet vastaavat yhdessä kolmansille osapuolille veloista, jotka jompikumpi heistä on ottanut arkielämän tarpeisiin. Yhteisvastuuta ei kuitenkaan sovelleta, jos summat ovat ilmeisen kohtuuttomat. Yhteisvastuu ei päde myöskään osamaksulla tehtäviin hankintoihin tai lainasopimuksiin, joihin ei ole molempien osapuolten suostumusta, paitsi jos viimeksi mainituissa on kyse pienistä päivittäisen elämän kannalta välttämättömistä summista ja näistä summista (mikäli lainoja on useita) kertyvä määrä ei ole selvästi liiallinen kotitalouden elintasoon nähden.

Siviililain 515-5 §:n 3 momentin mukaan osapuolella, joka omistaa henkilökohtaisesti irtainta omaisuutta, katsotaan olevan vilpittömässä mielessä toimiviin kolmansiin osapuoliin nähden toimivalta tehdä tämän omaisuuden hallinnointiin, käyttöön tai luovutukseen liittyvät toimet yksin.

9 Lyhyt kuvaus rekisteröidyn parisuhteen varallisuussuhteiden jakautumisesta, mukaan lukien ositus, jako ja myynti, tässä jäsenvaltiossa

Kun PACS-sopimus purkautuu, parisuhteen osapuolten on siviililain 515-7 §:n 10 momentin mukaan huolehdittava PACS-sopimukseen perustuvien oikeuksien ja velvollisuuksien selvittämisestä. Tuomari päättää eron varallisuusoikeudellisista seurauksista vain silloin, jos osapuolet eivät pääse asiassa sopuun.

Osapuolet voivat joko sopia omaisuuden jaosta keskenään tai viedä asian tuomioistuimen ratkaistavaksi. Sopimusjaossa parisuhteen osapuolten kesken laaditaan jakosopimus. Jakosopimus edellyttää notaarin vahvistusta, mikäli jaettavana on kiinteistörekisteriin merkittyä omaisuutta. Ositus toimitetaan tuomioistuimessa, mikäli osapuolet eivät pääse sopuun omaisuuden selvittämisestä tai jakamisesta. Tuomari ratkaisee jaottoman yhteisomistussuhteen säilyttämisestä tai toista osapuolta suosivasta jaosta (attribution préférentielle) esitetyt pyynnöt (siviililain 831 §).

Silloin, kun osapuoliin sovelletaan yleistä varallisuusjärjestelmää eli järjestelmää, joka perustuu omaisuuksien erillisyyden periaatteeseen, kaikki sellainen omaisuus, jonka osapuolet voivat todistaa kuuluvan heistä jommallekummalle, palautetaan omistajalleen. Samoin toisen osapuolen henkilökohtaiset velat pysyvät hänen henkilökohtaisina velkoinaan. Sen sijaan omaisuus, jonka ei ole todistettu olevan jommankumman osapuolen omaisuutta, oletetaan yhteiseksi omaisuudeksi, josta kummallekin osapuolelle kuuluu puolet.

Mikäli osapuolet olivat valinneet parisuhteen aikana kertyneen omaisuuden yhteisomistukseen perustuvan järjestelmän, yhteisomistuksessa olevan omaisuuden katsotaan olevan puoliksi kummankin osapuolen omaisuutta. Näin ollen yhteisomistuksessa oleva omaisuus jaetaan puoliksi osapuolten kesken lukuun ottamatta omaisuutta, joka jää jommankumman osapuolen omaisuudeksi (ks. edellä esitetty ja siviililain 515-5-2 §).

Osapuoliin voidaan soveltaa säännöksiä toista osapuolta suosivasta jaosta (siviililain 831, 831-2, 832-3 ja 832-4 §).

10 Millä tavoin kiinteä omaisuus rekisteröidään ja mitä asiakirjoja tai tietoja siihen vaaditaan?

Silloin, kun sopimusjaossa jaetaan kiinteistörekisteriin merkittyä omaisuutta (toisin sanoen kiinteistöjä), omaisuuden selvitys- ja jakoasiakirja (acte de liquidation-partage) on ehdottomasti toimitettava notaarin vahvistamana.

Siviililain 710-1 §:ssä säädetään, että ”kaikkien toimien tai oikeuksien on kiinteistörekisterin muodollisuuksien suorittamiseksi perustuttava Ranskassa toimivalle notaarille toimitettuun notaarin vahvistamaan asiakirjaan, tuomioistuimen päätökseen tai hallintoviranomaisen antamaan viralliseen asiakirjaan”.

1 Onko tässä jäsenvaltiossa erimuotoisia rekisteröityjä parisuhteita? Miten ne eroavat toisistaan?

Maltassa rekisteröityä parisuhdetta pidetään ”siviililiittona” siviililiittoja koskevan Maltan lainsäädännön 530 luvun mukaisesti. Kaksi samaa tai eri sukupuolta olevaa henkilöä voi rekisteröidä parisuhteensa siviililiittona. Kun siviililiitto on rekisteröity, sillä on kaikki avioliiton yksityisoikeudelliset vaikutukset ja seuraukset. Puolisot, jotka ovat solmineet siviililiiton ennen avioliittolain ja muiden lakien muuttamisesta vuonna 2017 annetun lain voimaantuloa, voivat 1. syyskuuta 2017 alkaneen viiden vuoden määräajan kuluessa muuttaa siviililiittonsa avioliitoksi. Kun siviililiitto muutetaan avioliitoksi, siviililiitto katsotaan päättyneeksi, ja näin syntyvän avioliiton katsotaan olleen olemassa siitä päivästä lähtien, jona siviililiitto on solmittu.

2 Onko tässä jäsenvaltiossa lakiin perustuva rekisteröityjen parisuhteiden varallisuussuhteita koskeva järjestelmä? Mitä siinä säädetään? Mihin rekisteröidyn parisuhteen muotoihin sitä sovelletaan?

Koska siviililiitolla ja avioliitolla on samat oikeusvaikutukset, myös varallisuussuhteet ovat samat. Maltan valtio antaa puolisoille, jotka haluavat solmia siviililiiton Maltan lainsäädännön nojalla, vapauden valita liittoonsa sovellettavan varallisuusjärjestelmän. Maltan yleisin aviovarallisuusjärjestelmä on kuitenkin avioliiton aikana kertyneen omaisuuden yhteisyyteen perustuva järjestelmä (tal-Komunjoni tal-Akkwisti).

Tätä järjestelmää sovelletaan lain nojalla kaikissa liitoissa, paitsi jos puolisot, jotka ovat jo solmineet tai aikovat solmia liiton, päättävät, että heidän aviovarallisuuteensa olisi sovellettava jotain muuta Maltan lainsäädännön hengen mukaista järjestelmää. Tällaisen järjestelmän soveltaminen on vahvistettava julkisella sopimuksella.

Muita Maltassa olevia aviovarallisuusjärjestelmiä, joita sovelletaan myös siviililiittoihin, ovat puolisoiden omaisuuksien erillisyyteen perustuva järjestelmä ja puolisoiden omaisuuden tuoton jakamiseen perustuva järjestelmä.

Avioliiton aikana kertyneen omaisuuden yhteisyyteen perustuvan järjestelmän (Il-Komunjoni tal-Akkwisti) mukaan kaikki puolisoiden liiton aikana hankkima omaisuus on avio-oikeuden alaista ja kuuluu siten tasapuolisesti molemmille puolisoille. Maltan lainsäädännössä säädetään nimenomaisesti, mikä omaisuus kuuluu avioliiton aikana kertyneen omaisuuden yhteisyyteen perustuvaan järjestelmään. Avio-oikeuden ulkopuolelle jäävät lahjat, perintö ja henkilökohtainen omaisuus.

Puolisoiden omaisuuksien erillisyyteen perustuva järjestelmä (Is-Separazzjoni tal-Beni) on ensimmäinen niistä järjestelmistä, jonka puolisot voivat valita omaisuuden yhteisyyteen perustuvan järjestelmän sijaan. Sen mukaan puolisolla on täysi hallinta- ja määräämisoikeus ennen liiton solmimista ja sen aikana hankkimaansa omaisuuteen toista puolisoa kuulematta.

Puolisoiden omaisuuden tuoton jakamiseen perustuvassa järjestelmässä (Il-Komunjoni ta’ Residwu taħt Aministrazzjoni Separata), joka on toinen niistä järjestelmistä, jonka puolisot voivat valita omaisuuden yhteisyyteen perustuvan järjestelmän sijaan, puolisoilla on hallinta- ja määräämisoikeus omaan lukuunsa hankkimaansa omaisuuteen yksinomistajana. Tässä järjestelmässä puolisoilla on kuitenkin mahdollisuus hankkia yhteistä omaisuutta, jota heidän on hallinnoitava yhdessä.

3 Miten osapuolet voivat järjestää varallisuussuhteensa? Mitä muodollisia vaatimuksia tähän sovelletaan?

Omaisuuden yhteisyyteen perustuvan järjestelmän yleisenä sääntönä on, että puolisoilla on velvollisuus yhdessä hallinnoida aviovarallisuuttaan ja määrätä siitä. Erityisesti tätä järjestelmää koskevassa Maltan lainsäädännössä erotetaan kuitenkin toisistaan tavanomainen hallinta eli toimet, joihin puoliso voi ryhtyä yksin, ja erityinen hallinta eli toimet, joihin puolisot voivat ryhtyä vain yhdessä. Maltan lainsäädännössä luetellaan ainoastaan erityiset hallintatoimet, joten sitä, mitä laissa ei nimenomaisesti mainita, on pidettävä tavanomaisena hallintatoimena. Sen vuoksi omaisuuden yhteisyyteen perustuvassa järjestelmässä molempien puolisoiden suostumus on muotovaatimus, jota on aina noudatettava. Jos toinen puoliso ei ole antanut suostumusta sellaisen toimen tekemiseen, joka koskee esine- tai velvoiteoikeudellisen oikeuden hankkimista kiinteään tai irtaimeen omaisuuteen, kyseinen toimi voidaan kumota mainitun puolison hakemuksesta.

Puolisoiden omaisuuksien erillisyyteen perustuvan järjestelmän osalta yleissääntönä on, että puolisoilla on oikeus hallinnoida omaisuuttaan ja määrätä siitä omissa nimissään ilman toisen puolison suostumusta.

Kun on kyse puolisoiden omaisuuden tuoton jakamiseen perustuvasta järjestelmästä, yleissääntönä on, että kun puoliso päättää hankkia omaisuutta, hän ei tarvitse siihen toisen puolison suostumusta, ja hänellä on oikeus hallinnoida omaisuuttaan ja määrätä siitä yksin. Jos puolisot hankkivat omaisuutta yhdessä, se tehdään yhteisestä sopimuksesta ja puolisot hallinnoivat omaisuuttaan ja määräävät siitä yhdessä.

4 Onko varallisuussuhteiden järjestämistä rajoitettu?

Omaisuuden yhteisyyteen perustuvassa järjestelmässä puolisot ovat velvollisia toimimaan yhdessä. Heillä ei siis ole oikeutta hallinnoida omaisuutta ja määrätä siitä yksin, lukuun ottamatta tavanomaisia hallintatoimia, jotka eivät edellytä molempien puolisoiden suostumusta.

Puolisoiden omaisuuksien erillisyyteen perustuvassa järjestelmässä puolestaan kumpikin puoliso voi tehdä omissa nimissään olevalla omaisuudellaan vapaasti mitä asianmukaiseksi katsoo, ilman että toinen puoliso puuttuu siihen.

Jos puoliso hankkii puolisoiden omaisuuden tuoton jakamiseen perustuvassa järjestelmässä omaisuutta ilman toisen osapuolen suostumusta, hänellä on oikeus hallinnoida omaisuuttaan ja määrätä siitä yksin. Yhteisesti hankittua omaisuutta koskevia toimia puolisot voivat kuitenkin suorittaa vain yhdessä.

5 Mitkä ovat rekisteröidyn parisuhteen purkamisen tai mitätöinnin oikeusvaikutukset varallisuussuhteisiin?

Omaisuuden yhteisyyteen perustuvan järjestelmän osalta laissa säädetään selvästi, että järjestelmää sovelletaan avioliiton solmimishetkestä lähtien siihen saakka, kunnes toinen puolisoista kuolee tai avioliitto muuten puretaan. Lisäksi laissa säädetään, että puolisoiden asumuseron yhteydessä voidaan hakea ositusta tuomioistuimessa.

Puolisoiden omaisuuden tuoton jakamiseen perustuvasta järjestelmän soveltaminen päättyy lain mukaan muun muassa avioliiton purkautuessa ja puolisoiden asumuserossa.

Kun avioliitto päättyy avioeroon, asumuseroon tai avioliiton mitätöintiin puolisoiden omaisuuksien erillisyyteen perustuvassa järjestelmässä, puolisot jatkavat omiin nimiinsä hankkimansa omaisuuden hallinnointia ja siitä määräämistä.

Tämä koskee myös rekisteröityjä parisuhteita.

Avioeron, asumuseron tai avioliiton mitätöinnin vaikutukset aviovarallisuuteen ovat näin ollen sellaiset, että avioliiton aikana hankittu omaisuus jaetaan puolisoiden kesken yhteisellä sopimuksella tai toimivaltaisen tuomioistuimen ratkaisulla.

6 Miten toisen osapuolen kuolema vaikuttaa rekisteröidyn parisuhteen varallisuussuhteisiin?

Kun puoliso kuolee, sovelletaan Maltan perintöoikeutta, jos Malta on toimivaltainen, ja tärkein huomioon otettava seikka on se, jättikö vainaja testamentin.

7 Millä viranomaisella on toimivalta ratkaista rekisteröidyn parisuhteen varallisuusoikeudellisia vaikutuksia koskeva asia?

Aviovarallisuussuhteita koskevissa asioissa siviilituomioistuin (perhejaosto) on toimivaltainen.

8 Mitkä ovat rekisteröidyn parisuhteen varallisuusoikeudelliset vaikutukset parisuhteen osapuolen ja kolmansien osapuolten välisiin oikeussuhteisiin?

Kun aviovarallisuussuhteita aletaan soveltaa puolisoiden muodostamaan liittoon, puolisoiden ja kolmansien osapuolten välille syntyy oikeussuhde tapauksen mukaan. Kolmansilla on oikeus käyttää laillisia oikeuksiaan puolisoihin nähden joko yhdessä tai erikseen riippuen siitä, kenen kanssa ne ovat tehneet sopimuksen tai velkakirjan.

9 Lyhyt kuvaus rekisteröidyn parisuhteen varallisuussuhteiden jakautumisesta, mukaan lukien ositus, jako ja myynti, tässä jäsenvaltiossa.

Ositus tapahtuu yleensä siinä vaiheessa, kun puolisot ovat aloittaneet asumus- tai avioeromenettelyn. Ennen näiden menettelyjen käynnistämistä toimivaltaisessa tuomioistuimessa puolisoiden on aloitettava sovittelijan johtama sovittelumenettely.

Jos sovittelu onnistuu, puolisot voivat erota sovinnossa, jolloin he sopivat vastavuoroisista oikeuksistaan, lapsiin liittyvistä oikeuksista ja osituksesta. Asiasta tehdään julkinen sopimus, jonka toimivaltainen tuomioistuin tutkii varmistaakseen, että osapuolten oikeudet ovat tasapainossa. Toimivaltaisen tuomioistuimen hyväksymä sopimus rekisteröidään, jotta sillä on oikeusvaikutus kaikissa tilanteissa ja myös suhteessa kolmansiin osapuoliin.

Jos sovittelumenettely ei onnistu eivätkä puolisot pääse sovintoratkaisuun, he käynnistävät menettelyn toimivaltaisessa tuomioistuimessa liiton purkamiseksi ja osituksen suorittamiseksi. Kun toimivaltaisen tuomioistuimen ratkaisu on annettu, se rekisteröidään, jotta sillä on oikeusvaikutus kaikissa tilanteissa ja myös suhteessa kolmansiin osapuoliin.

10 Millä tavoin kiinteä omaisuus rekisteröidään ja mitä asiakirjoja tai tietoja siihen vaaditaan?

Jotta kiinteistö voidaan rekisteröidä Maltalla, sopimuksen laatinut julkinen notaari toimittaa tätä varten notarointi-ilmoituksen julkiseen rekisteriin. Notarointi-ilmoituksen toimittamishetkestä lähtien kiinteistö on rekisteröity ja sopimus sitoo sekä sopimuspuolia että kolmansia osapuolia.

1 Onko tässä jäsenvaltiossa erimuotoisia rekisteröityjä parisuhteita? Miten ne eroavat toisistaan?

Avioliiton lisäksi Itävallassa tunnustetaan rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain (Eingetragene Partnerschaft-Gesetz, EPG) mukainen rekisteröity parisuhde.

Perustuslakituomioistuin poisti 4. joulukuuta 2017 antamallaan tuomiolla sääntelyerot samaa ja eri sukupuolta olevien parien väliltä. Tämä merkitsee sitä, että myös samaa sukupuolta olevat parit ovat voineet mennä naimisiin Itävallassa 1.1.2019 alkaen. Lisäksi eri sukupuolta olevat pariskunnat ovat siitä alkaen voineet solmia rekisteröidyn parisuhteen, joka oli aiemmin varattu samaa sukupuolta oleville pareille.

Rekisteröityjä parisuhteita koskevat säännöt eroavat aviopuolisoihin sovellettavista sääntöistä vain vähän. Erot koskevat esimerkiksi alaikärajaa (18 vuotta, esteettömyystodistusta ei vaadita yli 16-vuotiailta) tai purkamista (mahdollista kaikissa tapauksissa kolmen vuoden kuluttua yhteiselon päättymisestä, kun taas avioliitossa aikaraja on tietyissä tapauksissa kuusi vuotta).

2 Onko tässä jäsenvaltiossa lakiin perustuva rekisteröityjen parisuhteiden varallisuussuhteita koskeva järjestelmä? Mitä siinä säädetään? Mihin rekisteröidyn parisuhteen muotoihin sitä sovelletaan?

Rekisteröityihin parisuhteisiin sovelletaan avioliiton tavoin omaisuuden erillisyyden periaatetta (siviililain Allgemeines Bürgerliches Gesetzbuch 1217 §:n 2 momentti ja 1233 §). Kummallakin osapuolella säilyy omistusoikeus ennen parisuhteen rekisteröintiä hankkimaansa omaisuuteen, ja hän omistaa yksin sen aikana hankkimansa omaisuuden. Osapuolet ovat myös yksinään velallistensa velkojia ja velkojiensa velallisia.

3 Miten osapuolet voivat järjestää varallisuussuhteensa? Mitä muodollisia vaatimuksia tähän sovelletaan?

Rekisteröidyn parisuhteen osapuolet voivat säännellä varallisuussuhteitaan sopimuksella (Partnerschaftsvertrag) samoin edellytyksin kuin avioparit. Osapuolet voivat poiketa lakisääteisestä järjestelmästä sopimusjärjestelyillä. Sopimuksen pätevyys edellyttää notaarin vahvistamaa asiakirjaa (notaarin vahvistamia asiakirjoja koskevan lain Notariatsaktsgesetz 1 §).

4 Onko varallisuussuhteiden järjestämistä rajoitettu?

Säännöt ovat sisällöltään samat kuin aviopuolisoihin sovellettavat säännöt.

5 Mitkä ovat rekisteröidyn parisuhteen purkamisen tai mitätöinnin oikeusvaikutukset varallisuussuhteisiin?

Säännöt ovat sisällöltään samat kuin aviopuolisoihin sovellettavat säännöt (EPG:n 24 § ja sitä seuraavat pykälät).

6 Miten toisen osapuolen kuolema vaikuttaa rekisteröidyn parisuhteen varallisuussuhteisiin?

Säännöt ovat sisällöltään samat kuin aviopuolisoihin sovellettavat säännöt (EPG:n 24 § ja sitä seuraavat pykälät).

7 Millä viranomaisella on toimivalta ratkaista rekisteröidyn parisuhteen varallisuusoikeudellisia vaikutuksia koskeva asia?

Säännöt ovat sisällöltään samat kuin aviopuolisoihin sovellettavat säännöt.

8 Mitkä ovat rekisteröidyn parisuhteen varallisuusoikeudelliset vaikutukset parisuhteen osapuolen ja kolmansien osapuolten välisiin oikeussuhteisiin?

Säännöt ovat sisällöltään samat kuin aviopuolisoihin sovellettavat säännöt.

9 Lyhyt kuvaus rekisteröidyn parisuhteen varallisuussuhteiden jakautumisesta, mukaan lukien ositus, jako ja myynti, tässä jäsenvaltiossa.

Säännöt ovat sisällöltään samat kuin aviopuolisoihin sovellettavat säännöt.

10 Millä tavoin kiinteä omaisuus rekisteröidään ja mitä asiakirjoja tai tietoja siihen vaaditaan?

Kiinteistörekisteriin merkitsemistä koskeva hakemus on jätettävä siitä alueesta vastaavalle piirituomioistuimelle (Bezirksgericht), jossa rekisteröitävä kiinteistö sijaitsee.

Hakijan on allekirjoitettava kirjallinen hakemus. Allekirjoitusta ei yleensä tarvitse todistaa oikeaksi, ellei hakemus sisällä ilmoitusta tahdosta muuttaa kiinteistöön liittyviä oikeuksia (Aufsandungserklärung).

Hakemukseen on liitettävä virallinen asiakirja tai virallisesti vahvistamaton asiakirja, jossa on osapuolten oikeaksi todistetut allekirjoitukset ja joka sisältää omistusoikeuden hankkimisen oikeusperustan (esim. myyntisopimus). Kiinteistöä koskevien tarkkojen tietojen lisäksi virallisesti vahvistamattomassa asiakirjassa on oltava Aufsandungserklärung.

Aufsandungserklärung on ilmoitus, jossa henkilö, jonka oikeuksia rajoitetaan, rasitetaan, peruutetaan tai siirretään toiselle henkilölle, antaa tähän nimenomaisen suostumuksensa (myyntisopimuksen osalta tämä henkilö on myyjä). Ilmoitus on vahvistettava tuomioistuimessa tai notaarilla, ja ilmoituksen antajan on allekirjoitettava se. Ilmoitus voidaan tehdä myös kiinteistörekisterihakemuksessa, mutta hakemuksen allekirjoitukset on silti vahvistettava tuomioistuimessa tai notaarilla.

Hakemukseen on myös liitettävä verolain (Bundesabgabeordnung) 160 §:n mukainen verohallinnon todistus verojen maksusta (Unbedenklichkeitsbescheinigung). Se on veroviranomaisten vahvistus siitä, että kiinteistörekisteriin kirjaamiselle ole esteitä maksettavien verojen vuoksi.

Jos hakemuksen tekee asianajaja tai notaari, se on tehtävä sähköisesti. Tällöin liitteet on arkistoitava asiakirja-arkistoon, ja veroviranomaisten todistus voidaan korvata asianajajan tai notaarin tekemällä verolaskelmalla.

Tämän sivun alkukielistä versiota on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla: .

Rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudelliset vaikutukset - Portugali

1 Onko tässä jäsenvaltiossa erimuotoisia rekisteröityjä parisuhteita? Miten ne eroavat toisistaan?

Portugalin oikeusjärjestyksessä ei säädetä rekisteröidystä parisuhteesta.

Laissa 7/2001 säädetään kuitenkin tietyistä toimenpiteistä muiden parisuhteiden kuin avioliiton (uniões de facto) osapuolten suojelemiseksi. Toimenpiteet luetellaan lain 3 §:ssä, ja ne koskevat muun muassa oikeutta käyttää yhteistä asuntoa ja saada eläkettä toisen puolison kuoltua. Lisäksi Portugalin siviililain (Código Civil) 2020 §:ssä säädetään elatusavun maksamisesta kuolleen kumppanin omaisuudesta.

Edellä mainittujen säädösten voimassa olevat versiot ovat saatavilla portugaliksi osoitteessa

Laki 7/2001

Portugalin siviililaki

Huomautus: Tämän tietosivun tiedot ovat luonteeltaan yleisiä. Ne eivät ole tyhjentäviä, eivätkä ne sido Portugalin yhteysviranomaista, Euroopan siviili- ja kauppaoikeudellista verkostoa, tuomioistuimia tai muita asianomaisia tahoja. Aina on syytä tutustua asiassa sovellettavaan voimassa olevaan lainsäädäntöön. Tietosivun tiedot eivät myöskään korvaa lakiasiantuntijan antamaa oikeudellista neuvontaa.

2 Onko tässä jäsenvaltiossa lakiin perustuva rekisteröityjen parisuhteiden varallisuussuhteita koskeva järjestelmä? Mitä siinä säädetään? Mihin rekisteröidyn parisuhteen muotoihin sitä sovelletaan?

Vastaus tähän kysymykseen on johdettavissa kysymykseen 1 annetusta vastauksesta.

3 Miten osapuolet voivat järjestää varallisuussuhteensa? Mitä muodollisia vaatimuksia tähän sovelletaan?

Vastaus tähän kysymykseen on johdettavissa kysymykseen 1 annetusta vastauksesta.

4 Onko varallisuussuhteiden järjestämistä rajoitettu?

Vastaus tähän kysymykseen on johdettavissa kysymykseen 1 annetusta vastauksesta.

5 Mitkä ovat rekisteröidyn parisuhteen purkamisen tai mitätöinnin oikeusvaikutukset varallisuussuhteisiin?

Vastaus tähän kysymykseen on johdettavissa kysymykseen 1 annetusta vastauksesta.

6 Miten toisen osapuolen kuolema vaikuttaa rekisteröidyn parisuhteen varallisuussuhteisiin?

Vastaus tähän kysymykseen on johdettavissa kysymykseen 1 annetusta vastauksesta.

7 Millä viranomaisella on toimivalta ratkaista rekisteröidyn parisuhteen varallisuusoikeudellisia vaikutuksia koskeva asia?

Vastaus tähän kysymykseen on johdettavissa kysymykseen 1 annetusta vastauksesta.

8 Mitkä ovat rekisteröidyn parisuhteen varallisuusoikeudelliset vaikutukset parisuhteen osapuolen ja kolmansien osapuolten välisiin oikeussuhteisiin?

Vastaus tähän kysymykseen on johdettavissa kysymykseen 1 annetusta vastauksesta.

9 Lyhyt kuvaus rekisteröidyn parisuhteen varallisuussuhteiden jakautumisesta, mukaan lukien ositus, jako ja myynti, tässä jäsenvaltiossa.

Vastaus tähän kysymykseen on johdettavissa kysymykseen 1 annetusta vastauksesta.

10 Millä tavoin kiinteä omaisuus rekisteröidään ja mitä asiakirjoja tai tietoja siihen vaaditaan?

Vastaus tähän kysymykseen on johdettavissa kysymykseen 1 annetusta vastauksesta.

1 Onko tässä jäsenvaltiossa erimuotoisia rekisteröityjä parisuhteita? Miten ne eroavat toisistaan?

Slovenian oikeusjärjestelmä ei tunne rekisteröityä parisuhdetta.

2 Onko tässä jäsenvaltiossa lakiin perustuva rekisteröityjen parisuhteiden varallisuussuhteita koskeva järjestelmä? Mitä siinä säädetään? Mihin rekisteröidyn parisuhteen muotoihin sitä sovelletaan?

/

3 Miten osapuolet voivat järjestää varallisuussuhteensa? Mitä muodollisia vaatimuksia tähän sovelletaan?

/

4 Onko varallisuussuhteiden järjestämistä rajoitettu?

/

5 Mitkä ovat rekisteröidyn parisuhteen purkamisen tai mitätöinnin oikeusvaikutukset varallisuussuhteisiin?

/

6 Miten toisen osapuolen kuolema vaikuttaa rekisteröidyn parisuhteen varallisuussuhteisiin?

/

7 Millä viranomaisella on toimivalta ratkaista rekisteröidyn parisuhteen varallisuusoikeudellisia vaikutuksia koskeva asia?

/

8 Mitkä ovat rekisteröidyn parisuhteen varallisuusoikeudelliset vaikutukset parisuhteen osapuolen ja kolmansien osapuolten välisiin oikeussuhteisiin?

/

9 Lyhyt kuvaus rekisteröidyn parisuhteen varallisuussuhteiden jakautumisesta, mukaan lukien ositus, jako ja myynti, tässä jäsenvaltiossa.

/

10 Millä tavoin kiinteä omaisuus rekisteröidään ja mitä asiakirjoja tai tietoja siihen vaaditaan?

/

1 Onko tässä jäsenvaltiossa erimuotoisia rekisteröityjä parisuhteita? Miten ne eroavat toisistaan?

Suomessa on vain yhdenlaisia rekisteröityjä parisuhteita. Samaa sukupuolta olevien henkilöiden oli mahdollista rekisteröidä parisuhteensa vuoteen 2017 saakka.

Avioliittolain ja rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain muutokset tulivat voimaan maaliskuun 2017 alussa. Parisuhteen rekisteröinti ei enää sen jälkeen ole mahdollista Suomessa, mutta samaa sukupuolta olevat henkilöt voivat solmia avioliiton.

Rekisteröidyssä parisuhteessa elävä pari voi halutessaan muuttaa parisuhteensa avioliitoksi, jos parisuhde on rekisteröity Suomessa. Rekisteröityä parisuhdetta ei kuitenkaan ole pakko muuttaa avioliitoksi, vaan pari voi jatkaa rekisteröidyssä parisuhteessa niin halutessaan.

2 Onko tässä jäsenvaltiossa lakiin perustuva rekisteröityjen parisuhteiden varallisuussuhteita koskeva järjestelmä? Mitä siinä säädetään? Mihin rekisteröidyn parisuhteen muotoihin sitä sovelletaan?

Rekisteröidyn parisuhteen varallisuussuhteisiin sovelletaan samoja säännöksiä kuin avioliiton varallisuussuhteisiin.

3 Miten osapuolet voivat järjestää varallisuussuhteensa? Mitä muodollisia vaatimuksia tähän sovelletaan?

Rekisteröidyn parisuhteen osapuolet ovat voineet tehdä avioehtosopimuksen ennen parisuhteen rekisteröintiä tai voivat tehdä sen rekisteröidyn parisuhteen aikana. Rekisteröidyn parisuhteen muuttamisella avioliitoksi ei ole vaikutusta ennen parisuhteen rekisteröintiä tai rekisteröidyn parisuhteen aikana tehdyn avioehtosopimuksen pätevyyteen.

4 Onko varallisuussuhteiden järjestämistä rajoitettu?

Rekisteröidyn parisuhteen varallisuussuhteisiin sovelletaan samoja säännöksiä kuin avioliiton varallisuussuhteisiin.

5 Mitkä ovat rekisteröidyn parisuhteen purkamisen tai mitätöinnin oikeusvaikutukset varallisuussuhteisiin?

Rekisteröidyn parisuhteen purkamisen perusteella toimitettava omaisuuden ositus toimitetaan vastaavalla tavalla kuin avioeron perusteella toimitettava omaisuuden ositus.

Omaisuuden jakaminen eli ositus voidaan toimittaa jo rekisteröidyn parisuhteen purkamista koskevan asian harkinta-aikana, heti kun asia on tullut käräjäoikeudessa vireille. Kumpi tahansa rekisteröidyn parisuhteen osapuoli voi vaatia omaisuuden jakoa toimitettavaksi.

6 Miten toisen osapuolen kuolema vaikuttaa rekisteröidyn parisuhteen varallisuussuhteisiin?

Rekisteröidyn parisuhteen toisen osapuolen kuollessa ositus toimitetaan vastaavalla tavalla kuin avioliitossakin, ja eloonjääneellä osapuolella on vastaavat oikeudet kuin leskeksi jääneellä aviopuolisolla.

7 Millä viranomaisella on toimivalta ratkaista rekisteröidyn parisuhteen varallisuusoikeudellisia vaikutuksia koskeva asia?

Suomessa viranomainen ei aloita menettelyjä omasta aloitteestaan. Jos osapuolet eivät pääse osituksesta sopimukseen, käräjäoikeus määrää hakemuksesta pesänjakajan suorittamaan omaisuuden osituksen.

8 Mitkä ovat rekisteröidyn parisuhteen varallisuusoikeudelliset vaikutukset parisuhteen osapuolen ja kolmansien osapuolten välisiin oikeussuhteisiin?

Rekisteröidyn parisuhteen varallisuusoikeudelliset vaikutukset parisuhteen osapuolen ja kolmansien osapuolten välisiin oikeussuhteisiin ovat vastaavat kuin avioliiton varallisuusoikeudelliset vaikutukset tällaisiin oikeussuhteisiin.

9 Lyhyt kuvaus rekisteröidyn parisuhteen varallisuussuhteiden jakautumisesta, mukaan lukien ositus, jako ja myynti, tässä jäsenvaltiossa.

Ositus suoritetaan rekisteröidyn parisuhteen purkautumisen jälkeen vastaavalla tavalla kuin avioliiton purkautumisen jälkeen.

10 Millä tavoin kiinteä omaisuus rekisteröidään ja mitä asiakirjoja tai tietoja siihen vaaditaan?

Omistusoikeus kiinteistöön rekisteröidään hakemalla lainhuutoa. Lainhuuto merkitään julkiseen lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Tämän jälkeen omistaja näkyy lainhuutotodistuksesta.

Jos kiinteän omaisuuden omistus muuttuu omaisuuden osituksessa tai erottelussa, on lainhuudon hakemista varten toimitettava Maanmittauslaitokselle ositussopimus tai omaisuuden erottelusopimus alkuperäisenä, selvitys ositusperusteesta eli esimerkiksi käräjäoikeuden ilmoitus siitä, että parisuhteen purkamista koskeva asia on tullut vireille, sekä mahdollinen varainsiirtoverokuitti.

Ositukseen perustuvan kiinteistön saannon lainhuudatusaika alkaa siitä, kun ositus saa lainvoiman. Lainhuudatusaika on kuusi kuukautta.

1 Onko tässä jäsenvaltiossa erimuotoisia rekisteröityjä parisuhteita? Miten ne eroavat toisistaan?

Ruotsissa on vain yhdenlaisia, samaa sukupuolta olevien parien rekisteröityjä parisuhteita. Mahdollisuus rekisteröidä perisuhde lakkautettiin kuitenkin vuonna 2009, kun avioliittokaareen tehtiin muutoksia. Muutoksien myötä samaa sukupuolta olevat henkilöt voivat solmia avioliiton samoin edellytyksin kuin eri sukupuolta olevat henkilöt. Avioliittokaaren määräyksiä sovelletaan samalla tavoin riippumatta siitä, ovatko puolisot samaa vai eri sukupuolta. Ennen vuotta 2009 rekisteröity parisuhde pysyy siis voimassa, kunnes osapuolet purkavat parisuhteen tai se muutetaan osapuolten hakemuksesta avioliitoksi.

2 Onko tässä jäsenvaltiossa lakiin perustuva rekisteröityjen parisuhteiden varallisuussuhteita koskeva järjestelmä? Mitä siinä säädetään? Mihin rekisteröidyn parisuhteen muotoihin sitä sovelletaan?

Rekisteröityihin parisuhteisiin sovelletaan samoja sääntöjä kuin aviopareihin.

3 Miten osapuolet voivat järjestää varallisuussuhteensa? Mitä muodollisia vaatimuksia tähän sovelletaan?

Rekisteröityihin parisuhteisiin sovelletaan samoja sääntöjä kuin aviopareihin.

4 Onko varallisuussuhteiden järjestämistä rajoitettu?

Rekisteröityihin parisuhteisiin sovelletaan samoja sääntöjä kuin aviopareihin.

5 Mitkä ovat rekisteröidyn parisuhteen purkamisen tai mitätöinnin oikeusvaikutukset varallisuussuhteisiin?

Rekisteröityihin parisuhteisiin sovelletaan samoja sääntöjä kuin aviopareihin.

6 Miten toisen osapuolen kuolema vaikuttaa rekisteröidyn parisuhteen varallisuussuhteisiin?

Rekisteröityihin parisuhteisiin sovelletaan samoja sääntöjä kuin aviopareihin.

7 Millä viranomaisella on toimivalta ratkaista rekisteröidyn parisuhteen varallisuusoikeudellisia vaikutuksia koskeva asia?

Rekisteröityihin parisuhteisiin sovelletaan samoja sääntöjä kuin aviopareihin.

8 Mitkä ovat rekisteröidyn parisuhteen varallisuusoikeudelliset vaikutukset parisuhteen osapuolen ja kolmansien osapuolten välisiin oikeussuhteisiin?

Rekisteröityihin parisuhteisiin sovelletaan samoja sääntöjä kuin aviopareihin.

9 Lyhyt kuvaus rekisteröidyn parisuhteen varallisuussuhteiden jakautumisesta, mukaan lukien ositus, jako ja myynti, tässä jäsenvaltiossa.

Rekisteröityihin parisuhteisiin sovelletaan samoja sääntöjä kuin aviopareihin.

10 Millä tavoin kiinteä omaisuus rekisteröidään ja mitä asiakirjoja tai tietoja siihen vaaditaan?

Rekisteröityihin parisuhteisiin sovelletaan samoja sääntöjä kuin aviopareihin.