Tämän sivun alkukielistä versiota ranska on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Swipe to change

Alaikäisen oikeudet tuomioistuinkäsittelyssä

Luxemburg

Sisällön tuottaja:
Luxemburg

1. Lapsen oikeuskelpoisuus

Luxemburgissa vähimmäisikä, jossa kantaja voi itse viedä asiansa luxemburgilaisen tuomioistuimen käsittelyyn, on kaikilla oikeudenaloilla 18 vuotta. Poikkeuksen muodostavat täysivaltaiset lapset, jotka voivat tehdä kantelun omasta puolestaan.

Luxemburgissa on rikosoikeudellisen vastuun alaikärajaa nuorempien lasten tekemien rikosten käsittelyyn erikoistunut oikeusjärjestelmä. Rikosoikeudellisen vastuun alaikäraja Luxemburgissa on 18 vuotta. Näin ollen alle 18-vuotias lapsi ei tee luxemburgilaisen oikeusjärjestelmän mukaan ”rikoksia”, vaan ”rikoksiksi luokiteltavia tekoja”, joiden johdosta erityisen nuorisotuomioistuimen on määrättävä suojelu-, hoito- ja/tai koulutustoimenpiteitä.

2. Mukautettujen menettelyjen käyttö

Siviilioikeudelliset asiat ratkaistaan siviilituomioistuimissa joitakin perheoikeudellisia ja lastensuojeluasioita lukuun ottamatta. Hallinto-oikeuden alalla ei ole erityisiä perhe- ja nuorisoasioita käsitteleviä tuomioistuimia. Hallintotuomioistuimet tutkivat uudelleen ainoastaan turvapaikka- ja maahanmuuttoasioita koskevia päätöksiä.

  • Erityinen nuorisotuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään nuoria epäiltyjä ja nuoria rikoksentekijöitä koskevia asioita sekä määräämään suojelutoimenpiteitä avun ja suojelun tarpeessa oleville lapsille. Nuorisotuomioistuin (Tribunal de la jeunesse) määrää koulutus- ja turvaamistoimenpiteitä. Nuoria epäiltyjä/rikoksentekijöitä ei pidetä rikoksentekijöinä vaan lapsina, jotka tarvitsevat suojelua ja apua. Sen vuoksi rikosoikeutta ei sellaisenaan sovelleta lapsiin.
  • Syyttäjänviraston nuorisosuojeluosasto käsittelee yleisesti kaikkea, mikä vaikuttaa lapsiin ja heidän perheisiinsä. Kun lapsiuhrit ovat osallisina oikeudenkäynneissä, syyttäjät tekevät tiivistä yhteistyötä rikospoliisin nuorisosuojeluosaston kanssa.
  • Luxemburgissa on erityinen nuorisotuomioistuin, joka käsittelee perheoikeuteen, lastensuojeluun ja holhoukseen liittyviä asioita. Nuoriso- ja edunvalvontatuomioistuimissa toimii erityistuomareita. Nuorisotuomarit ovat toimivaltaisia panemaan täytäntöön nuorten suojelua koskevia lakeja ja muuttamaan tai panemaan täytäntöön lasten huoltajuutta koskevia avioeropäätöksiä. Holhousasioita käsittelevällä tuomarilla on toimivalta käsitellä huoltajuuteen liittyviä asioita sellaisten lasten osalta, joiden vanhemmat ovat asumuserossa eivätkä ole olleet naimisissa keskenään. Holhousasioita käsittelevät tuomarit valvovat myös laillisten edustajien tai holhoojien toimintaa. Tässä tehtävässä holhousasioita käsittelevät tuomarit voivat pyytää selvitystä lapsen laillisilta edustajilta ja holhoojilta sekä lapselta itseltään.

3. Oikeudelliset ja menettelylliset toimenpiteet tarpeettomien viiveiden välttämiseksi lapsia koskevien tapausten käsittelyssä

Ei ole olemassa erityisiä säännöksiä, joilla varmistettaisiin, että lapsia koskevat siviilioikeudelliset menettelyt toteutetaan ilman aiheetonta viivytystä. Menettelyllisten määräaikojen osalta sovelletaan yleisiä aikuisiin sovellettavia sääntöjä. Kyseiset säännöt vaihtelevat sen mukaan, mikä tuomioistuin käsittelee asian.

4. Lapsille suunnatut tukimekanismit ja -menettelyt sekä lapsen etu

Sieltä lapsi voi saada apua oikeussuojakeinojen käytössä. Lapsen apuna voi olla myös asianajaja.

  • Käsitteen ”lapsen etu” merkitystä ei ole määritelty sovellettavassa lainsäädännössä.

Lapsen edun arviointi kuuluu tuomareiden toimivaltaan. Tuomarit voivat ottaa huomioon useita tekijöitä arvioidessaan lapsen etua. Niitä ovat muun muassa lapsen hyvinvointi ja sosiaaliset tekijät. Oikeudellisesta vaatimuksesta riippumatta tuomioistuin voi ottaa lapsen näkemykset huomioon hänen etuaan määrittäessään. Lapsi voi ilmaista näkemyksensä ollessaan kuultavana esimerkiksi huoltajuutta koskevissa siviiliasioissa.

Kaikki tuomioistuimet noudattavat kansainvälisiä oikeudellisia välineitä kuten lasten oikeuksien käyttöä koskevaa eurooppalaista yleissopimusta ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä.

5. Päätösten täytäntöönpanon seuranta lapsia koskevissa menettelyissä

Lapset eivät voi itse hakea tuomioistuimen tuomion täytäntöönpanoa. Heidän lailliset edustajansa käyttävät tätä oikeutta heidän puolestaan.

Kun vastaajana olevaa lasta koskeva päätös on annettu, päätös on pantava täytäntöön lapsen omaisuuden osalta. Vastaajana olevia lapsia, jotka eivät täytä tuomioistuimen päätöksestä johtuvia velvoitteitaan, ei voida ottaa säilöön.

Lastensuojeluasioissa asianajajan edustama lapsi voi omasta puolestaan hakea tuomioistuimen tuomion täytäntöönpanoa.

6. Oikeussuojakeinojen käyttö

Jos lapsi haluaa tehdä kantelun, oikeudellisen muutoksenhaun tai tuomioistuinvalvontaa koskevan pyynnön yleiselle tuomioistuimelle, hänellä on oltava laillinen edustaja. Poikkeuksen muodostavat täysivaltaiset lapset, jotka voivat tehdä kantelun omasta puolestaan.

Koska lapsen laillinen edustaja edustaa lasta ja tekee kaiken lapsen nimissä, laillinen edustaja voi esittää huomautuksia tai hakea muutosta ilman lapsen suostumusta. Tuomioistuin voi nimittää tilapäisen selvittäjän, jos vanhempien ja lapsen välillä on eturistiriita.

Lapsi voi asianajajan tuella hakea muutosta myös nuorisotuomioistuimen päätöksiin.

7. Lasten tukipalveluista vastaavat laitokset:

Niiden tehtävänä on varmistaa New Yorkissa 20. marraskuuta 1989 allekirjoitetun lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen täytäntöönpano puuttumatta oikeudenkäynteihin.

8. Adoptio

Adoptio-oikeus on kaikilla Luxemburgissa asuvilla riippumatta siitä, ovatko he Luxemburgin kansalaisia vai eivät, sekä ulkomailla asuvilla henkilöillä, jotka haluavat adoptoida Luxemburgissa asuvan.

Adoptiota koskevista vaatimuksista säädetään adoptoijan (adoptoijien) kansallisessa lainsäädännössä.

Jos adoptoijina on kaksi puolisoa, joilla ei ole samaa kansalaisuutta tai jotka ovat kansalaisuudettomia, sovelletaan heidän yhteisen vakinaisen asuinpaikkansa tuolloin voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Adoptoitavien osalta sovelletaan heidän alkuperämaansa lainsäädäntöä paitsi silloin, jos heille myönnetään adoptiossa adoptoijan kansalaisuus. Jos toimivaltasäännöt ovat keskenään ristiriidassa, sovelletaan sen maan lakia, jossa pätevä adoptio tapahtuu.

Adoptiota haluavien on ensin otettava yhteyttä opetuksesta, lapsista ja nuorista vastaavaan ministeriöön (MENJE) adoptiohakemuksen tekemiseksi. Adoptiota valmisteleva kurssi järjestetään ennen kuin arvioidaan hakijoiden soveltuvuutta.

Maison de l’Adoption on adoptiota koskeva neuvontapalvelu, johon voivat ottaa yhteyttä kaikki adoptioasioihin liittyvät henkilöt (mahdolliset adoptoijat, adoptoidut, adoptioperheet, adoptioalan ammattilaiset).

Se tarjoaa tukea sekä adoptiomenettelyn aikana että sen jälkeen yksilöllisten tapaamisten avulla.

Luxemburgin adoptiomenettelyssä on useita vaiheita.

Linkki lainsäädäntöön: http://legilux.public.lu/

Lapsiystävällinen oikeudenkäyttö Luxemburgissa (englanniksi ja ranskaksi)  PDF (712 Kb) en

Päivitetty viimeksi: 30/07/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Näiden sivujen kansallisesta sisällöstä vastaavat jäsenvaltiot päivittävät parhaillaan sivuja Britannian EU-erosta johtuvien muutosten vuoksi. Kaikki sivut eivät välttämättä ole vielä ajan tasalla, mutta tiedot korjataan aikanaan.

Palaute

Anna tällä lomakkeella palautetta uudesta sivustostamme