Alaikäisen oikeudet tuomioistuinkäsittelyssä

Kreikka

Sisällön tuottaja:
Kreikka

1. Lapsen oikeuskelpoisuus

Kreikassa rikosoikeudellisen vastuun alaikäraja on 15 vuotta. Rikokseen syyllistyneellä 12–15-vuotiaalla lapsella on oikeus tehdä valitus hallinnollisesta päätöksestä. Täytettyään 17 vuotta lapsi voi tehdä tällaisen valituksen itsenäisesti.

Voidakseen viedä asian tuomioistuimeen lapsen on oltava työoikeudellisissa asioissa vähintään 15 vuotta, turvapaikka- ja maahanmuuttoasioissa sekä hallinnollisia seuraamuksia ja terveyttä koskevissa asioissa 18 vuotta, adoption purkamista koskevissa tapauksissa 12 vuotta, riidattomissa oikeusasioissa 16 vuotta ja kaikissa muissa asioissa vähintään 18 vuotta, paitsi jos lapsella katsotaan olevan rajallinen oikeustoimikelpoisuus.

2. Mahdollisuus mukautettuihin menettelyihin

Kreikassa jokaisessa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa ja muutoksenhakutuomioistuimessa on alaikäisiä koskeviin rikosasioihin erikoistunut tuomari, tutkintatuomari ja syyttäjä. Alaikäisiä koskeviin rikosasioihin erikoistuneiden tuomareiden muodostama nuorisotuomioistuin käsittelee alaikäisten rikoksentekijöiden tapauksia.

Kaikissa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimissa toimii lisäksi alaikäisten suojelusta vastaavia yhdistyksiä, joiden jäseninä on muun muassa tuomareita, syyttäjiä, sosiologeja ja opettajia.

Kaikissa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimissa ja joissakin muutoksenhakutuomioistuimissa on perheoikeuteen erikoistuneiden tuomareiden muodostamia erityisjaostoja. Nämä tuomarit ovat erikoistuneet perheoikeuteen, mikä tarkoittaa, että toimiessaan siviilioikeuteen erikoistuneina tuomareina he käsittelevät ainoastaan perheoikeuden alaan kuuluvia tapauksia. Tuomari hoitaa näitä tehtäviä 2–4 vuotta.

Hallinto-oikeudessa ei ole erityisiä perheoikeudellisia tai alaikäisiä koskevia erityissäännöksiä tai -laitoksia.

3. Monialaiset näkökohdat

Sosiaalipalvelu ja perhetuomioistuimet tekevät tiivistä yhteistyötä menettelyjen kaikissa vaiheissa. Tuomareille laaditaan raportteja ja psykologien kanssa järjestetään tapaamisia, jotta tapaus tulee tuomarin käsiteltäväksi perusteellisten selvitysten kera. Tuomari voi tarvittaessa aina vaatia, että ammattilainen tekee lasta ja/tai aikuista koskevan erityisen selvityksen, jossa asumisolosuhteet ja perheympäristö tutkitaan perusteellisesti.

4. Ammattilaisten kouluttaminen

Oikeusalan peruskoulutus ei sisällä erillistä perheoikeutta koskevaa kokonaisuutta. Eri tahot, kuten kansallinen tuomarien oppilaitos, oikeusministeriö, asianajajaliitot ja tutkijat, järjestävät kuitenkin jatkuvasti perheoikeuden alaan liittyvää koulutusta, johon tähän oikeudenalaan erikoistuneita tuomareita ja syyttäjiä kannustetaan osallistumaan.

Rajatylittävä koulutus varmistetaan säännöllisten kanavien, kuten Euroopan juridisen koulutusverkoston ja Eurooppaoikeuden akatemian sekä muiden oikeusalan koulutusta Euroopan tasolla tarjoavien elinten tai laitosten kautta.

5. Lapsen etu

Kaikkien valtion elinten ja yksiköiden sekä tuomioistuinten hyväksymien toimien on oltava lapsen edun mukaisia. Tuomarin tehtävänä on huolehtia tuomioistuimessa tämän periaatteen toteutumisesta tapauskohtaisesti.

6. Oikeussuojakeinojen saatavuus

Samoin kuin aikuisille myös lapsille annetaan kaikki oikeudet ja heille tiedotetaan kaikista menettelyistä, joihin he voivat joutua ollessaan osallisina rikos- tai siviilioikeudenkäynnissä. Erityisesti rikosoikeudellisissa menettelyissä yleinen syyttäjä voi ”jäädyttää” menettelyn kuultuaan lasta, jos näin voidaan välttää vahingoittamasta peruuttamattomasti lapsen persoonaa.

7. Perhe-elämä

Kreikan lainsäädännön mukaan tietyn lapsen adoptoinnista kiinnostuneiden henkilöiden on pyydettävä, että asia käsitellään lapsen asuinpaikan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa, jotta adoptio voidaan vahvistaa. Biologisten vanhempien on annettava suostumuksensa lapsensa adoptointiin tuomarin edessä. Lapsen, joka on täyttänyt 12 vuotta, täytyy antaa myös oma suostumuksensa adoptioon. Todistajan on asiaa käsittelevässä tuomioistuimessa todistettava, että adoptiota hakevilla henkilöillä on valmiudet huolehtia asianomaisesta lapsesta ja kasvattaa tämä, ottaen huomioon muun muassa kyseisten henkilöiden koulutustaso ja taloudellinen tilanne. Sama koskee kansainvälisiä adoptioita. Tästä menettelystä säädetään Kreikan siviililain 1542 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä sekä Kreikan siviiliprosessilain 800 §:ssä.

Adoptio voi koskea lasta tai aikuista. Aikuisten adoptoiminen on poikkeuksellista ja koskee ainoastaan sukulaisia neljänteen polveen (eli serkkuja) (Kreikan siviililain 1579 §). Lisäksi avioliitossa olevat aikuiset voidaan adoptoida ainoastaan puolison suostumuksella (Kreikan siviililain 1583 §).

Lapsen asuinpaikan usean tuomarin kokoonpanossa toimiva ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on toimivaltainen kansallisissa ja kansainvälisissä adoptio-oikeudenkäynneissä (Kreikan siviiliprosessilain 800 §). Etenkin kansainvälisiä adoptioita varten on olemassa myös kansainvälisten adoptioiden keskusviranomainen, joka toimii Kreikan työministeriön alaisuudessa (lain nro 3868/2010 19 §).

Lapsiystävällinen oikeudenkäyttö Kreikassa  PDF (326 Kb) en

Päivitetty viimeksi: 04/08/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Näiden sivujen kansallisesta sisällöstä vastaavat jäsenvaltiot päivittävät parhaillaan sivuja Britannian EU-erosta johtuvien muutosten vuoksi. Kaikki sivut eivät välttämättä ole vielä ajan tasalla, mutta tiedot korjataan aikanaan.

Palaute

Anna tällä lomakkeella palautetta uudesta sivustostamme