Alaikäisen oikeudet tuomioistuinkäsittelyssä

Kroatia

Sisällön tuottaja:
Kroatia

1. Lapsen oikeuskelpoisuus

Kroatiassa lapsella on oikeuskelpoisuus (kelpoisuus saada nimiinsä oikeuksia ja velvollisuuksia) sekä oikeustoimikelpoisuus (oikeus toimia oikeudenkäynnissä kantajana tai vastaajana). Lapset voivat saada oikeustoimikelpoisuuden eli toimintakelpoisuuden (oikeuden solmia oikeudellisesti sitovia sopimuksia, joka saadaan yleensä 18-vuotiaana) sekä oikeuden esiintyä asianosaisena oikeudenkäynnissä ennen 18 vuoden ikää vain, jos he menevät naimisiin tai tulevat vanhemmiksi (tällaisiksi ns. täysivaltaisiksi alaikäisiksi voidaan katsoa 16 vuotta täyttäneet) tai jos he solmivat työsopimuksen (15 vuotta täyttäneet).

2. Mahdollisuus mukautettuihin menettelyihin

Rikosoikeudenkäynneissä, joissa on osallisena lapsia, asiaankuuluvat sidosryhmät ovat:

  1. lapsiasiavaltuutettu
  2. sisäministeriön erikoispoliisit, jotka on koulutettu käsittelemään lapsiuhreja ja rikoksentekijöitä, jotka ovat lapsia;
  3. nuorisotuomioistuimet lapsia koskevissa rikosoikeudenkäynneissä;
  4. nuorisotuomarit, jotka ovat nuorisotuomioistuimissa työskenteleviä erikoistuneita tuomareita;
  5. erityinen nuorisoasioista vastaava valtionsyyttäjä syyttäjänvirastossa;
  6. lapsia koskeviin rikosoikeudenkäynteihin erikoistuneet lakimiehet, jotka nuorisotuomarit nimittävät tarvittaessa Kroatian asianajajaliiton listalta (yleensä puolustusasianajajiksi);
  7. sosiaalityöntekijät, joilla on suuri rooli lapsia koskevissa rikosoikeudenkäynneissä;
  8. erityisesti lapsille tarkoitetut klinikat ja sairaalat;
  9. lukuisat erikoistuneet kansalaisjärjestöt, muut kuin oikeudelliset asiantuntijat (nuorisotuomioistuimissa ja syyttäjänvirastossa), vapaaehtoiset jne.

Lapsen tai alaikäisen (enintään 23-vuotiaan) osallistumisesta oikeudenkäyntimenettelyihin tapauksissa, joissa lapsi on syyllistynyt rikokseen, on säädetty laissa nuorisotuomioistuimista.

Siviilioikeudelliset asiat käsitellään tuomioistuimissa, eikä ole olemassa erityistuomioistuimia, jotka käsittelisivät ainoastaan lapsia koskevia siviilioikeudellisia asioita. Kroatiassa kunnalliset tuomioistuimet ovat toimivaltaisia ratkaisemaan ensimmäisenä oikeusasteena elatusapua, avioliiton olemassaoloa tai mitättömyyttä, avioliiton pätemättömäksi julistamista ja avioeroa koskevat asiat, isyyden tai äitiyden toteamista tai kiistämistä sekä lapsen huoltoa ja vanhempainvastuuta koskevat asiat.

Sosiaalipalvelukeskukset ovat julkisia elimiä, joiden tavoitteena on lasten suojelu ja tukeminen. Niillä on mahdollisuus vaikuttaa tuomioistuinten päätöksiin. Sosiaalipalvelukeskuksilla on osapuolen oikeudellinen asema ja ne voivat osallistua oikeudenkäynteihin myös tuomioistuinten avustavina viranomaisina tai sui generis -väliintulijoina. Koska näillä keskuksilla on merkittävä rooli lasten suojelussa oikeudenkäynneissä, niillä on eri keinoja ajaa lasten etua.

Lapsiasiavaltuutettu on riippumaton viranomainen, joka on vastuussa yksinomaan parlamentille. Se on perustettu yksinomaan lasten oikeuksien ja etujen suojelemiseksi, valvomiseksi ja edistämiseksi. Kroatiassa ei ole erityisiä tuomioistuimia tai laitoksia, jotka käsittelisivät lapsia/alaikäisiä hallinnollisissa menettelyissä. Hallintotuomioistuimet ovat tuomioistuimia, joilla on yleinen toimivalta ratkaista myös lapsia/alaikäisiä koskevat hallinnolliset riita-asiat. Lasten oikeuksien suojelusta kokonaisvastuun kantavien valtion viranomaisten (sosiaalipolitiikasta ja nuorisoasioista vastaava ministeriö, terveysministeriö, työ- ja eläkejärjestelmästä vastaava ministeriö sekä oikeusministeriö) lisäksi on olemassa erikoistuneita toimivaltaisia viranomaisia, kuten lapsiasiavaltuutettu.

3. Oikeudelliset ja politiikkatoimet aiheettoman viivytyksen välttämiseksi lapsia koskevien tapausten käsittelyssä.

Kaikkien toimivaltaisten viranomaisten, jotka ovat osallisina lapsia tai alaikäisiä koskevissa mahdollisissa rikosoikeudellisissa menettelyissä, on toimittava kiireellisesti saattaakseen toimensa päätökseen mahdollisimman pian. Nuorisotuomioistuimista annetun lain mukaan oikeudenkäynnit olisi aloitettava ja tuomioistuinten olisi tehtävä asiaankuuluvat päätökset ilman aiheetonta viivytystä rikosoikeudenkäynneissä nuoria ja nuoria aikuisia vastaan sekä tapauksissa, joissa käsitellään lapsiin kohdistuneita rikoksia.

Toisin sanoen oikeudenkäynnit nuoria rikoksentekijöitä vastaan ja oikeudenkäyntiä edeltävät menettelyt, kuten poliisin ja syyttäjien tutkinnat ja menettelyt ovat kiireellisiä. Nuoriin kohdistuvien rangaistusten täytäntöönpanossa tapahtuvat viivytykset on niin ikään minimoitu, sillä myös tuomioistuimella on velvollisuus käynnistää täytäntöönpanomenettely ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun tuomioistuimen päätös on tullut lainvoimaiseksi eikä sen toimeenpanolle ole oikeudellisia esteitä.

Menettelyt, joissa päätetään lapsen henkilökohtaisista oikeuksista, ovat kiireellisiä: ensimmäinen kuuleminen on järjestettävä viidentoista päivän kuluessa menettelyn aloittamisesta. Väliaikaisia toimenpiteitä ja täytäntöönpanoa koskevissa menettelyissä on tehtävä päätös vanhemman vastuusta ja tämän henkilökohtaisista suhteista lapseen sekä lapsen luovuttamisesta 30 päivän kuluessa menettelyn aloittamisesta. Toisen asteen tuomioistuimen on tehtävä päätös 30 päivän kuluessa muutoksenhakemuksen vastaanottamisesta.

4. Lapsia koskevat tukimekanismit ja -menettelyt sekä lapsen etu

Epäillyllä lapsiuhrilla/alaikäisellä uhrilla on rikosprosessilain mukaisesti oikeus tulla kuulluksi, todistaa ja osallistua rikosoikeudenkäyntiin. Hänellä on oikeus ilmoittaa asiaankuuluville viranomaisille asiaan liittyvistä tosiseikoista ja esittää rikosta ja rikosoikeudenkäyntiä koskevia todisteita sekä käyttää oikeuttaan oikeussuojakeinoihin. Tältä osin hänellä on oikeus esittää kysymyksiä epäillyille, todistajille ja asiantuntijatodistajille oikeuden istuntojen aikana sekä esittää kommentteja ja selvityksiä todistajanlausunnoistaan.

Käytännössä lapsen edun arviointia pidetään lastensuojelumenettelyihin osallistuvien asiantuntijoiden päätöksenä, ja he voivat ehdottaa tuomioistuimelle lapselle soveltuvaa turvaamistoimenpidettä. Lapsen edun arviointi perustuu ammatillisten asiantuntijoiden (sosiaalityöntekijät, psykologit jne.) työskentelyperiaatteisiin ja -menetelmiin. Noudattaakseen lapsen oikeuksia koskevaa eurooppalaista yleissopimusta tuomioistuin voi nimetä lapselle erityisedustajan siinä tapauksessa, että vanhempainvastuunkantaja ei voi toimia lapsen edustajana, koska hän on eturistiriidassa suhteessa lapseen. Tällainen edustaja on yleensä asianajaja, jolla on merkittävää kokemusta lapsia koskevista menettelyistä. Erityisedustajia voidaan nimetä tiettyihin perheoikeuksia koskeviin oikeudenkäynteihin liittyvissä asioissa, joita ovat esimerkiksi lasten huoltajuus avioero- tai adoptiotapauksissa, sekä lasten henkilökohtaisten oikeuksien ja etujen suojeluun liittyvissä asioissa.

Lapsen edun suojeleminen on yksi perustuslakiin kirjatuista periaatteista. Perustuslaissa sanotaan muun muassa, että vanhemmat kantavat vastuun lastensa kasvatuksesta, hyvinvoinnista ja koulutuksesta sekä huolehtivat lastensa oikeudesta täysipainoiseen ja sopusointuiseen henkilökohtaiseen kehitykseen. Valtion on kiinnitettävä erityistä huomiota orpoihin ja alaikäisiin, joita vanhemmat laiminlyövät. Jokaisella on velvollisuus suojella lapsia ja oikeus ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille lapsille mahdollisesti aiheutuvista haitoista. Nuorilla, äideillä ja vammaisilla on oikeus erityiseen suojeluun työssä. Jokaisella olisi oltava yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen. Oppivelvollisuuden suorittaminen on lain mukaan maksutonta.

5. Lapsia koskevissa menettelyissä tehtyjen päätösten täytäntöönpanon seuranta

Kroatiassa on annettu laki rikoksista tuomituille nuorille määrättyjen seuraamusten täytäntöönpanosta. Lain tarkoituksena on säännellä seuraavia:

  • nuorille rikoksentekijöille ja nuorille aikuisille rikosoikeudenkäynnissä määrättyjen seuraamusten täytäntöönpanon edellytykset (erityisesti nuorisorangaistukset, nuorisovankila- ja turvaamistoimenpiteet); sekä
  • nuorille rikoksentekijöille ja nuorille aikuisille vähäisiä rikoksia koskevassa menettelyssä määrättyjen seuraamusten täytäntöönpanon edellytykset (erityisesti nuorisorangaistukset, nuorisovankila- ja turvaamistoimenpiteet);

Toimivaltaisen sosiaalipalvelukeskuksen edustajilla on merkittävä rooli rikoksia tehneiden lasten asianmukaisen kohtelun varmistamisessa. Sosiaalipalvelukeskus on vastuussa myös lapsen kutsumisesta oikeudenkäyntiin ja neuvonnasta mahdollisten nuorisorangaistusten toteuttamisessa ja se antaa lapselle kaiken tarvittavan panoksen ja tuen. Erityisen nuorisorangaistuksen tarkoituksena on tarjota tuomituille lapsille suojelua, huolenpitoa, apua ja yleistä tai erityistä koulutusta. Tällaisilla toimenpiteillä olisi oltava myönteinen vaikutus nuorten koulutukseen, kehitykseen ja persoonallisuuteen, jotta he vahvistuisivat eivätkä tekisi uusia rikoksia.

Nuorisorangaistukset voivat olla esimerkiksi seuraavanlaisia:

  • tuomioistuimen varoitus;
  • erityiset velvoitteet, kuten: anteeksipyyntö rikoksen vuoksi vahinkoa kärsineelle, rikoksen aiheuttaman vahingon korvaaminen tai korjaaminen lapsen kykyjen mukaan, säännöllinen koulunkäynti, koulutus ja ammattipätevyyden hankkiminen, työpaikan vastaanottaminen ja siinä pysyminen, rikoksentekijän tulojen valvottu käyttö, osallistuminen humanitaaristen järjestöjen työhön tai toimintaan, jolla on kunnallista tai ekologista merkitystä, pidättäytyminen käymästä tietyissä paikoissa, tapahtumissa tai tapaamasta tiettyjä henkilöitä, osallistuminen lääketieteellisiin hoitoihin, kuten huumeiden väärinkäyttöön tai muuhun riippuvuuteen liittyvään vieroitushoitoon, neuvonta tai psykososiaalinen hoito, ammattikoulutuskurssit jne.

Vankeusrangaistus nuorisovankilassa voidaan määrätä myös viimeisenä toimenpiteenä ja tietyin edellytyksin, jotka koskevat tällaisen toimenpiteen käyttöä, kestoa, tarkoitusta ja sisältöä. Ainoastaan vanhemmat (16–18-vuotiaat) rikoksentekijät voidaan tuomita nuorisovankilaan ja ainoastaan rikoksesta, josta voidaan tuomita vähintään kolmen vuoden vankeusrangaistus ja jonka kohdalla nuorisorangaistus ei ole perusteltu rikoksen luonteen ja vakavuuden ja ”syyllisyyden korkean asteen” vuoksi (esimerkiksi, jos rikoksen tekeminen on edellyttänyt erityistä sinnikkyyttä tai jos teko on ollut erityisen epäinhimillinen).

Lapsia, joilla ei ole oikeudenkäyntikelpoisuutta, edustavat heidän lailliset edustajansa, jolloin lapsi saa laillisen edustajansa välityksellä tietoja tuomioistuimen päätöksistä ja niiden täytäntöönpanokelpoisuudesta.

Tuomioistuimet voivat täytäntöönpanomenettelyn aikana ottaa käyttöön tiettyjä turvaamistoimenpiteitä lasten suojelemiseksi tarpeettomalta vahingolta muun kuin riita-asiaa koskevan menettelyn jälkeen. Turvaamistoimet ovat: lähestymiskielto, jolla kielletään yhteydenpito lapsen vanhemman, isovanhemman, sisarusten (tai puolisisarusten) kanssa tai rajoitetaan tällaista yhteydenpitoa.

6. Oikeussuojakeinot

a) Jokaisella on oikeus hakea muutosta toimivaltaisen tuomioistuimen antamaan tuomioon rikosprosessilaissa säädettyjen oikeussuojakeinoja koskevien yleisten sääntöjen ja edellytysten mukaisesti. Syyttäjän, syytetyn ja puolustusasianajan lisäksi myös lapsiuhri voi hakea muutosta ensimmäisen asteen tuomioistuimen tuomioon. Lapsiuhri voi rikosoikeudenkäynnin osapuolena hakea muutosta oikeudenkäyntikuluja koskevaan tuomioistuimen päätökseen ja taloudellisia vaatimuksiaan koskevaan tuomioistuimen päätökseen.

Jokainen, jolla on oikeus hakea muutosta tuomioon, voi kahdeksan päivän kuluessa tuomion tai päätöksen vastaanottamisesta hakea muutosta tuomioon, jossa on annettu rangaistus, nuorisorangaistus alaikäistä vastaan tai päätös menettelyn keskeyttämisestä. Puolustusasianajaja, syyttäjä, aviopuoliso, sukulainen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa, adoptiovanhempi, holhooja, sisarus ja sijaisvanhempi voivat hakea muutosta alaikäisen hyväksi jopa tämän tahdon vastaisesti. Muutoksenhaku ei lykkää päätöksen täytäntöönpanoa.

Toisen asteen tuomioistuin voi muuttaa ensimmäisen asteen tuomioistuimen päätöstä määräämällä alaikäiselle ankaramman seuraamuksen vain, jos sitä ehdotetaan muutoksenhakemuksessa.

b) Oikeudenkäyntiin osallistuvilla lapsilla on oikeus esittää kantelu, muutoksenhaku tai vaatimus siviiliprosessilain ja siviilioikeudellisista velvoitteista annetun lain yleisten sääntöjen mukaan.

Koska lapsilla ei yleensä ole oikeudenkäyntikelpoisuutta, heidän vanhempansa tai holhoojansa toimivat heidän puolestaan laillisina edustajina. Lapsen laillisella edustajalla on oikeus ryhtyä kaikkiin prosessitoimiin, myös muutoksenhakuun, lapsen puolesta. Osapuolet voivat hakea muutosta tuomioistuinten ensimmäisessä oikeusasteessa antamiin tuomioihin. Ensimmmäisen oikeusasteen päätöksiä koskevat muutoksenhaut keskeyttävät oikeuden päätösten täytäntöönpanon. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomioon voidaan hakea muutosta seuraavin perustein: siviilioikeudellisten menettelysääntöjen merkittävä rikkominen, tosiseikkojen virheellinen tai puutteellinen toteaminen ja asiaa koskevan lainsäädännön virheellinen soveltaminen. Yleensä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomioon on haettava muutosta 15 päivän kuluessa siitä, kun jäljennös tuomiosta on annettu tiedoksi.

7. Adoptio

Perhelaissa säädetään adoptiosta erityisenä perheoikeudellisena keinona tarjota huolenpitoa ja suojelua lapsille, jotka ovat vailla vanhempien huolenpitoa. Tämä mahdollistaa vanhemmuuden antamisen adoptiovanhemmille. Adoptiovanhempien olisi oltava Kroatian kansalaisia (poikkeuksellisesti ulkomaalaisia, jos sillä on erityistä merkitystä lapselle), vähintään 21-vuotiaita ja vähintään 18 vuotta adoptiolasta vanhempia. Lapsen voivat adoptoida aviopuolisot tai avopuolisot yhdessä, aviopuoliso/avopuoliso yksin, jos toinen aviopuoliso/avopuoliso on lapsen vanhempi tai adoptiovanhempi, aviopuoliso/avopuoliso toisen aviopuolison/avopuolison suostumuksella sekä henkilö, joka ei ole naimisissa. Adoptio voidaan toteuttaa lapsen 18:nteen syntymäpäivään asti. Lapsi voidaan adoptoida, jos hän täyttää adoptiolle asetetut oikeudelliset vaatimukset ja jos adoptio on eduksi lapsen hyvinvoinnille. 12 vuotta täyttäneen lapsen on annettava kirjallinen suostumuksensa adoptiolle.

Adoptiomenettelyn toteuttaa adoptoijan pysyvän tai tilapäisen asuinpaikan sosiaalihuoltokeskus. Jos adoptiovanhempi tai lapsi on ulkomaalainen, adoptio voidaan vahvistaa vain sosiaalihuoltoministeriön etukäteen antamalla suostumuksella.

Lapsiystävällinen oikeudenkäyttö Kroatiassa  PDF (690 Kb) en

Päivitetty viimeksi: 03/08/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Näiden sivujen kansallisesta sisällöstä vastaavat jäsenvaltiot päivittävät parhaillaan sivuja Britannian EU-erosta johtuvien muutosten vuoksi. Kaikki sivut eivät välttämättä ole vielä ajan tasalla, mutta tiedot korjataan aikanaan.