Brussels I Regulation (recast)

National information and online forms concerning Regulation No. 1215/2012

General information

Regulation 1215/2012 seeks to facilitate access to justice, in particular by providing the rules on the jurisdiction of the courts and the rules on a rapid and simple recognition and enforcement of judgments in civil and commercial matters given in the Member States.

The Regulation replaces Regulation 44/2001 (the Brussels I Regulation) which, however, continues to apply to proceedings instituted before Regulation 1215/2012 comes into application on 10 January 2015 (for further details see Article 66 of Regulation 1215/2012).

The Regulation applies between all Member States of the European Union including Denmark which has concluded the 2005 Agreement between the European Community and the Kingdom of Denmark on jurisdiction and the recognition and enforcement of judgments in civil and commercial matters. The necessary legislative amendments in Denmark already entered into force on 1 June 2013.

The Regulation determines the courts of which Member State have jurisdiction to decide on a civil and commercial dispute where there is an international element.

The Regulation further provides that a judgment given in a Member State shall be recognised in the other Member States without any special procedure being required.

A judgment given in a Member State and enforceable in that State shall be enforced in another Member State without any declaration of enforceability being required.

The Regulation provides for two forms, namely, the certificate concerning a judgment and the certificate concerning an authentic instrument/court settlement.

In accordance with the Regulation, the Member States have notified the competent courts to which the application for refusal of enforcement has to be submitted and the courts competent to deal with the appeals. Please select the relevant country's flag to obtain detailed national information.

In accordance with Article 26(2), for certain matters, the court shall, before assuming jurisdiction, ensure that the defendant is informed of his right to contest the jurisdiction of the court and of the consequences of entering or not entering an appearance". For that purpose, the European Judicial Network in civil and commercial matters established a non-mandatory standard text PDF (192 Kb) en containing the information which the court could use to fulfil its obligation to provide to the defendant with the information pursuant to Article 26(2) of the Regulation.

The European e-Justice Portal provides you with information concerning the application of the Regulation and a user-friendly tool for filling in the forms.

Related links

Regulation (EU) No 1215/2012 of the European Parliament and of the Council of 12 December 2012 on jurisdiction and the recognition and enforcement of judgments in civil and commercial matters

Agreement between the European Community and the Kingdom of Denmark on jurisdiction and the recognition and enforcement of judgments in civil and commercial matters, OJ, 2005 11 16, L299.

Last update: 19/02/2019

This page is maintained by the European Commission. The information on this page does not necessarily reflect the official position of the European Commission. The Commission accepts no responsibility or liability whatsoever with regard to any information or data contained or referred to in this document. Please refer to the legal notice with regard to copyright rules for European pages.

Uudelleenlaadittu Bryssel I -asetus - Belgia

65 artiklan 3 kohta – Tiedot siitä, miten asetuksen 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuomioiden oikeusvaikutukset määritetään kansallisen lain mukaisesti

Ei sovelleta

75 artiklan a alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille 36 artiklan 2 kohdan, 45 artiklan 4 kohdan ja 47 artiklan 1 kohdan mukaiset hakemukset on toimitettava

- Belgiassa: ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (’Tribunal de première instance’)

75 artiklan b alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskevasta hakemuksesta annettua päätöstä koskeva muutoksenhaku on osoitettava 49 artiklan 2 kohdan nojalla

Belgiassa:
a) vastaajan hakiessa muutosta: tribunal de première instance
b) kantajan hakiessa muutosta: muutoksenhakutuomioistuin (cour d'appel).

75 artiklan c alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille mahdollinen jatkomuutoksenhaku on osoitettava 50 artiklan nojalla

- Belgiassa: kassaatiotuomioistuin (’Cour de cassation’)

75 artiklan d alakohta – Hyväksytyt kielet tuomioita, virallisia asiakirjoja ja tuomioistuimessa tehtyä sovintoa koskevien todistusten käännöksiä varten

Ei sovelleta

76 artiklan 1 kohdan a alakohta – Asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuomioistuimen toimivaltaa koskevat säännöt

Ei ole

76 artiklan 1 kohdan b alakohta – Asetuksen 65 artiklassa tarkoitetut oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävää ilmoitusta koskevat säännöt

Ei sovelleta

76 artiklan 1 kohdan c alakohta – Asetuksen 69 artiklassa tarkoitetut yleissopimukset

  • Belgian ja Ranskan sopimus tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden, välitystuomioiden ja virallisten asiakirjojen pätevyydestä ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Pariisissa 8 päivänä heinäkuuta 1899,
  • Belgian ja Alankomaiden sopimus tuomioistuimen alueellisesta toimivallasta, konkurssista sekä tuomioiden, välitystuomioiden ja virallisten asiakirjojen pätevyydestä ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Brysselissä 28 päivänä maaliskuuta 1925,
  • Yhdistyneen kuningaskunnan ja Belgian sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden vastavuoroisesta täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Brysselissä 2 päivänä toukokuuta 1934, sekä siihen liitetty pöytäkirja,
  • Saksan ja Belgian sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden, välitystuomioiden ja virallisten asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Bonnissa 30 päivänä kesäkuuta 1959,
  • Belgian ja Itävallan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden, välitystuomioiden ja virallisten asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Wienissä 16 päivänä kesäkuuta 1959,
  • Belgian ja Italian sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden ja muiden täytäntöönpanokelpoisten asiakirjojen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Roomassa 6 päivänä huhtikuuta 1962,
  • Belgian, Alankomaiden ja Luxemburgin sopimus tuomioistuimen toimivallasta, konkurssista sekä tuomioiden, välitystuomioiden ja virallisten asiakirjojen pätevyydestä ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Brysselissä 24 päivänä marraskuuta 1961, siltä osin kuin mainittu sopimus on voimassa.
Päivitetty viimeksi: 18/03/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Uudelleenlaadittu Bryssel I -asetus - Bulgaria

65 artiklan 3 kohta – Tiedot siitä, miten asetuksen 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuomioiden oikeusvaikutukset määritetään kansallisen lain mukaisesti

Ei sovelleta.

74 artikla - Kuvaus kansallisista täytäntöönpanosäännöistä ja -menettelyistä

Asetuksen (EU) N:o 1215/2012 mukaisesta suorasta täytäntöönpanosta säädetään siviiliprosessilain 622a pykälässä:

”622A § (uusi; Bulgarian virallinen lehti nro 50/ 2015)

(1) Toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa annettu tuomio on täytäntöönpanokelpoinen ilman täytäntöönpanomääräystä.

(2) Ulosottomies toimittaa täytäntöönpanon asianomaisen osapuolen pyynnöstä toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa annetun tuomion jäljennöksen ja asetuksen (EU) N:o 1215/2012 53 artiklan mukaisesti annetun todistuksen perusteella. Tuomion jäljennöksen on oltava asianomaisen tuomioistuimen oikeaksi todistama.

(3) Jos ulosottomies toteaa, että toimenpidettä tai määräystä ei voida panna täytäntöön tässä laissa vahvistettujen vaatimusten ja menettelyjen mukaisesti, hän määrää jostakin toisesta täytäntöönpanotavasta.

(4) Toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa annettu tuomio, jossa määrätään väliaikaisesta toimenpiteestä, turvaamistoimet mukaan luettuina, pannaan täytäntöön 1 ja 2 momentin mukaisesti. Jos toimenpide on määrätty varaamatta vastaajalle tilaisuutta vastata asiassa, on toimitettava myös todiste tuomion tiedoksi antamisesta.

(5) Aloittaessaan täytäntöönpanon ulosottomies antaa 2 momentissa tarkoitetun todistuksen jäljennöksen tiedoksi velalliselle ja kehottaa tätä noudattamaan tuomiota vapaaehtoisesti. Todistuksen ohella toimitetaan jäljennös toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa annetusta tuomiosta, mikäli tuomiota ei ole aiemmin annettu tiedoksi velalliselle.

(6) Velallinen voi kuukauden kuluessa tiedoksiannosta tehdä hakemuksen täytäntöönpanon epäämisestä. Jos tuomiosta on toimitettava käännös, määräaikaa pidennetään siihen asti, kun käännös on toimitettu velalliselle.

(7) Osapuolet voivat hakea 436 §:ssä tarkoitettua toimenpiteen tai määräyksen mukauttamista.”

Sellaisiin täytäntöönpanomenettelyä koskeviin kysymyksiin, joista ei säädetä asetuksessa (EU) N:o 1215/2012, sovelletaan siviiliprosessilain viidennen osan ”Täytäntöönpanomenettely” yleisiä säännöksiä.

75 artiklan a alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille 36 artiklan 2 kohdan, 45 artiklan 4 kohdan ja 47 artiklan 1 kohdan mukaiset hakemukset on toimitettava

Asetuksen 36 artiklan 2 kohdassa tai 45 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu hakemus toimitetaan sen paikkakunnan maakuntatuomioistuimelle (okrazhen sad), jossa vastaajalla on vakituinen osoite tai kotipaikka tai, jos vastaajalla ei ole vakituista osoitetta tai kotipaikkaa Bulgariassa, asianosaisen vakituisen osoitteen tai kotipaikan mukaan määräytyvälle maakuntatuomioistuimelle. Jos myöskään asianosaisella ei ole vakituista osoitetta tai kotipaikkaa Bulgarian tasavallan alueella, hakemus osoitetaan Sofian kaupungin tuomioistuimelle (Sofiyski gradski sad) (siviiliprosessilain 622 §).

Asetuksen 47 artiklan 1 kohdan mukainen hakemus on toimitettava sen paikkakunnan maakuntatuomioistuimelle, jossa velallisella on vakituinen osoite tai kotipaikka tai jossa täytäntöönpanon on tarkoitus tapahtua (siviiliprosessilain 622b §).

75 artiklan b alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskevasta hakemuksesta annettua päätöstä koskeva muutoksenhaku on osoitettava 49 artiklan 2 kohdan nojalla

Bulgariassa Sofian muutoksenhakutuomioistuin. Muutosta on haettava siltä maakuntatuomioistuimelta, joka antoi päätöksen täytäntöönpanon epäämisestä tai päätöksen, jossa todettiin, ettei ole olemassa perusteita evätä tuomioin tunnustamista.

75 artiklan c alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille mahdollinen jatkomuutoksenhaku on osoitettava 50 artiklan nojalla

Sofian muutoksenhakutuomioistuimen päätökseen voi hakea muutosta korkeimmasta kassaatiotuomioistuimesta (siviiliprosessilain 623 §:n 6 momentti).

75 artiklan d alakohta – Hyväksytyt kielet tuomioita, virallisia asiakirjoja ja tuomioistuimessa tehtyä sovintoa koskevien todistusten käännöksiä varten

Ei sovelleta.

76 artiklan 1 kohdan a alakohta – Asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuomioistuimen toimivaltaa koskevat säännöt

Bulgarialaisilla tuomioistuimilla ja muilla viranomaisilla on kansainvälinen toimivalta silloin kun joko kantaja tai vastaaja on Bulgarian kansalainen tai oikeushenkilö, jolla on kotipaikka Bulgarian tasavallassa (kansainvälisestä yksityisoikeudesta annetun lain 4 §:n 1 ja 2 momentti).

76 artiklan 1 kohdan b alakohta – Asetuksen 65 artiklassa tarkoitetut oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävää ilmoitusta koskevat säännöt

Ei sovelleta.

76 artiklan 1 kohdan c alakohta – Asetuksen 69 artiklassa tarkoitetut yleissopimukset

  • Bulgarian ja Belgian sopimus tietyistä oikeudellisista asioista, allekirjoitettu Sofiassa 2 päivänä heinäkuuta 1930
  • Bulgarian kansantasavallan ja Jugoslavian federatiivisen kansantasavallan sopimus keskinäisestä oikeusavusta, allekirjoitettu Sofiassa 23 päivänä maaliskuuta 1956, edelleen voimassa Bulgarian ja Slovenian sekä Bulgarian ja Kroatian välillä
  • Bulgarian kansantasavallan ja Romanian kansantasavallan sopimus oikeusavusta siviili-, perhe- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Sofiassa 3 päivänä joulukuuta 1958
  • Bulgarian kansantasavallan ja Puolan kansantasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteista siviili-, perhe- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Varsovassa 4 päivänä joulukuuta 1961
  • Bulgarian kansantasavallan ja Unkarin kansantasavallan sopimus oikeusavusta siviili-, perhe- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Sofiassa 16 päivänä toukokuuta 1966
  • Bulgarian kansantasavallan ja Kreikan tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Ateenassa 10 päivänä huhtikuuta 1976
  • Bulgarian kansantasavallan ja Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteiden määrittelystä siviili-, perhe- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Sofiassa 25 päivänä marraskuuta 1976
  • Bulgarian kansantasavallan ja Kyproksen tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Nikosiassa 29 päivänä huhtikuuta 1983
  • Bulgarian kansantasavallan hallituksen ja Ranskan tasavallan hallituksen sopimus keskinäisestä oikeusavusta siviiliasioissa, allekirjoitettu Sofiassa 18 päivänä tammikuuta 1989
  • Bulgarian kansantasavallan ja Italian tasavallan sopimus oikeusavusta sekä tuomioiden täytäntöönpanosta siviiliasioissa, allekirjoitettu Roomassa 18 päivänä toukokuuta 1990
  • Bulgarian tasavallan ja Espanjan kuningaskunnan sopimus keskinäisestä oikeusavusta siviiliasioissa, allekirjoitettu Sofiassa 23 päivänä toukokuuta 1993
  • Bulgarian kansantasavallan ja Itävallan tasavallan sopimus oikeusavusta siviiliasioissa ja asiakirjoista, allekirjoitettu Sofiassa 20 päivänä lokakuuta 1967.
Päivitetty viimeksi: 25/03/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Uudelleenlaadittu Bryssel I -asetus - Tšekki

65 artiklan 3 kohta – Tiedot siitä, miten asetuksen 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuomioiden oikeusvaikutukset määritetään kansallisen lain mukaisesti

Ei sovelleta.

75 artiklan a alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille 36 artiklan 2 kohdan, 45 artiklan 4 kohdan ja 47 artiklan 1 kohdan mukaiset hakemukset on toimitettava

Asiallinen toimivalta on piirituomioistuimilla (okresní soud).

Alueellisesti toimivaltainen piirituomioistuin määräytyy seuraavasti:

  1. Jos on jo määrätty päätöksen täytäntöönpanosta tuomioistuimen kautta, alueellinen toimivalta on sillä tuomioistuimella, joka antoi määräyksen ja joka panee päätöksen täytäntöön. Tuomioistuimen kautta tapahtuvaa täytäntöönpanoa koskevat kansallisen lainsäädännön säännökset sisältyvät siviiliprosessilakiin nro 99/1963 (252 §).
  2. Jos on jo määrätty ulosotosta, alueellinen toimivalta on tuomioistuimella, joka antoi ulosottomääräyksen (eli se on täytäntöönpanotuomioistuin (exekuční soud)). Täytäntöönpanotuomioistuimen määrittämistä koskevat säännöt on vahvistettu tuomioistuimen valtuuttamia ulosottomiehiä ja ulosottoa koskevassa laissa 120/2001 (ulosottosäännöt) (45 §).
  3. Tapauksissa, joissa päätöksen täytäntöönpanosta tuomioistuimen kautta tai ulosotosta ei ole määrätty, menettelyssä toimivaltainen tuomioistuin on se tuomioistuin, joka olisi toimivaltainen panemaan päätöksen täytäntöön (ks. kohta 1 edellä) tai joka olisi täytäntöönpanotuomioistuin (ks. kohta 2 edellä).

Luettelo kaikista piirituomioistuimista ajantasaisine yhteystietoineen on saatavilla Linkki avautuu uuteen ikkunaanTšekin oikeusministeriön verkkosivuilla.

75 artiklan b alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskevasta hakemuksesta annettua päätöstä koskeva muutoksenhaku on osoitettava 49 artiklan 2 kohdan nojalla

Muutosta on haettava siltä tuomioistuimelta, jonka päätöstä muutoksenhaku koskee (Tuomioistuin siirtää muutoksenhaun käsiteltäväksi toimivaltaiselle muutoksenhakutuomioistuimelle).

Asiallinen toimivalta muutoksenhakumenettelyissä on alueoikeuksilla (krajský soud). Alueellinen toimivalta on sillä alueoikeudella, jonka lainkäyttöalueella sijaitseva piirituomioistuin teki ensimmäisenä oikeusasteena päätöksen täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskevasta hakemuksesta (tai tunnustamista tai siitä kieltäytymistä koskevasta menettelystä).

75 artiklan c alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille mahdollinen jatkomuutoksenhaku on osoitettava 50 artiklan nojalla

Käytössä on vain seuraavat ylimääräiset muutoksenhakukeinot:

  • kumoamiskanne (žaloba pro zmatečnost) (ks. siviiliprosessilaki 99/1963, 229 § ja sitä seuraavat pykälät),
  • uudelleenkäsittely (žaloba na obnovu řízení) (ks. siviiliprosessilaki 99/1963, 228 § ja sitä seuraavat pykälät),
  • ylimääräinen muutoksenhaku (dovolání) (ks. siviiliprosessilaki 99/1963, 236 § ja sitä seuraavat pykälät).

Kaikki edellä mainitut ylimääräiset muutoksenhaut tehdään sille tuomioistuimelle, joka teki ensimmäisenä oikeusasteena päätöksen täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskevasta hakemuksesta (tai tunnustamista tai siitä kieltäytymistä koskevasta menettelystä).

Jos kyseessä oleva ylimääräinen muutoksenhakukeino on dovolání, menettelyssä toimivaltainen tuomioistuin on korkein oikeus (Nejvyšší soud). Uudelleenkäsittelyyn toimivaltainen tuomioistuin on se tuomioistuin, joka teki päätöksen ensimmäisenä oikeusasteena. Jos kyse on kumoamiskanteesta, toimivalta on joissain tapauksissa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimella ja muissa tapauksissa muutoksenhakutuomioistuimella (ks. siviiliprosessilaki 99/1963, 235 a §).

75 artiklan d alakohta – Hyväksytyt kielet tuomioita, virallisia asiakirjoja ja tuomioistuimessa tehtyä sovintoa koskevien todistusten käännöksiä varten

Slovakki.

76 artiklan 1 kohdan a alakohta – Asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuomioistuimen toimivaltaa koskevat säännöt

Laki N:o 91/2012 kansainvälisestä yksityisoikeudesta, erityisesti sen 6 §.

76 artiklan 1 kohdan b alakohta – Asetuksen 65 artiklassa tarkoitetut oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävää ilmoitusta koskevat säännöt

Ei sovelleta.

76 artiklan 1 kohdan c alakohta – Asetuksen 69 artiklassa tarkoitetut yleissopimukset

  • Bulgarian kansantasavallan ja Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteiden määrittelystä siviili-, perhe- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Sofiassa 25. marraskuuta 1976,
  • Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan ja Kyproksen tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Nikosiassa 23. huhtikuuta 1982,
  • Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan ja Helleenien tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Ateenassa 22. lokakuuta 1980,
  • Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan ja Espanjan kuningaskunnan sopimus oikeusavusta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviiliasioissa, allekirjoitettu Madridissa 4. toukokuuta 1987,
  • Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan hallituksen ja Ranskan tasavallan hallituksen sopimus oikeusavusta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili-, perhe- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Pariisissa 10. toukokuuta 1984,
  • Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan ja Unkarin kansantasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteiden määrittelystä siviili-, perhe- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Bratislavassa 28. maaliskuuta 1989,
  • Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan ja Italian tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Prahassa 6. joulukuuta 1985,
  • Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan ja Puolan kansantasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteiden määrittelystä siviili-, perhe-, työ- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Varsovassa 21 päivänä joulukuuta 1987, sellaisena kuin se on muutettuna Tšekin tasavallan ja Puolan tasavallan välisellä sopimuksella, allekirjoitettu Mojmírovcessa 30. lokakuuta 2003,
  • Tšekkoslovakian tasavallan ja Portugalin sopimus tuomioistuinten tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Lissabonissa 23. marraskuuta 1927,
  • Tšekin tasavallan ja Romanian sopimus oikeusavusta siviiliasioissa, allekirjoitettu Bukarestissa 11. heinäkuuta 1994,
  • Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan ja Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan sopimus oikeussuhteiden määrittelystä siviili-, perhe- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Belgradissa 20. tammikuuta 1964,
  • Tšekin tasavallan ja Slovakian tasavallan sopimus tuomiovaltaa käyttävien elinten antamasta oikeusavusta ja tiettyjen oikeussuhteiden määrittelystä siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Prahassa 29. lokakuuta 1992.
Päivitetty viimeksi: 29/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Uudelleenlaadittu Bryssel I -asetus - Saksa

65 artiklan 3 kohta – Tiedot siitä, miten asetuksen 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuomioiden oikeusvaikutukset määritetään kansallisen lain mukaisesti

1. Mitkä ovat oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävän ilmoituksen keskeiset piirteet?

Oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävällä ilmoituksella kolmannelle ilmoitetaan virallisesti vireillä olevasta oikeudenkäynnistä (Vorprozess). Ilmoitus toimitetaan kirjallisessa muodossa tuomioistuimelle, joka antaa sen virallisesti tiedoksi ilmoituksen vastaanottajalle. Kolmas voi vapaasti päättää, osallistuuko hän riita-asiaan vai ei. Vaikka hän osallistuisi, hänestä ei tule asianosaista vaan väliintulija, jonka lausumat ja toiminta eivät saa olla ristiriidassa varsinaisen asianosaisen lausumien ja toiminnan kanssa. Väliintulijaa ei voida tuomita maksamaan oikeudenkäyntikuluja.

2. Mitkä ovat tuomioiden tärkeimmät oikeusvaikutukset henkilöihin, jotka ovat saaneet kolmannelle tehtävän ilmoituksen vireillä olevasta oikeudenkäyntimenettelystä?

Lähtökohtana on, että oikeudenkäynnin asianosainen pelkää epäsuotuisaa lopputulosta mutta voi toisaalta odottaa voivansa vaatia kolmannelta takausta tai vahingonkorvausta. Oikeudenkäynnistä kolmannelle ilmoituksen tekevän asianosaisen intressinä on siis joko oikeudenkäynnin voittaminen (jossa väliintulijan osallistuminen voi auttaa) tai (siinä tapauksessa, että hän häviää oikeudenkäynnin) vapautuminen korvausvaatimuksista kolmatta vastaan käytävässä jatko-oikeudenkäynnissä.

Jos kolmas osallistuu oikeudenkäyntiin, hänen on hyväksyttävä riita-asian senhetkinen tilanne. Hän voi esittää perusteita ja toteuttaa oikeudenkäyntitoimia, kunhan ne eivät ole ristiriidassa varsinaisen asianosaisen toimien kanssa. Jos kolmas torjuu osallistumisen tai ei ilmoita itsestään, riita-asian käsittely jatkuu ilman kolmatta. Oikeudenkäynnistä kolmannelle tehdyn ilmoituksen vuoksi kolmas ei voi ilmoituksen tekijän häntä vastaan vireille panemassa jatko-oikeudenkäynnissä vedota siihen, että aiempi prosessi olisi ratkaistu virheellisesti. Tämä tarkoittaa, että jatko-oikeudenkäynnissä otetaan huomioon ilmoituksen tekijälle edullinen aiemman oikeudenkäynnin tulos.

3. Ilmoitus oikeudenkäynnistä kolmannelle ei vaikuta millään tavalla oikeudenkäynnin oikeudelliseen ratkaisuun.

4. Aiemman oikeudenkäynnin tulosta ei oteta huomioon, jos väliintulija ei ole voinut käyttää syytös- ja puolustuskeinoja riita-asian siinä vaiheessa, kun hän osallistui oikeudenkäyntiin, tai varsinaisen asianosaisen lausumien ja tekojen vuoksi.

5. Ilmoituksella oikeudenkäynnistä kolmannelle on sama vaikutus siitä riippumatta, osallistuuko kolmas oikeudenkäyntiin vai ei.

6. Ilmoitus oikeudenkäynnistä kolmannelle ei vaikuta kolmannen ja ilmoituksen tehneen asianosaisen suhteeseen, ellei kolmas asetu tukemaan vastapuolta.

75 artiklan a alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille 36 artiklan 2 kohdan, 45 artiklan 4 kohdan ja 47 artiklan 1 kohdan mukaiset hakemukset on toimitettava

– Saksassa: osavaltion alioikeus (’Landgericht’).

75 artiklan b alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskevasta hakemuksesta annettua päätöstä koskeva muutoksenhaku on osoitettava 49 artiklan 2 kohdan nojalla

– Saksassa: osavaltion ylioikeus (’Oberlandesgericht’).

75 artiklan c alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille mahdollinen jatkomuutoksenhaku on osoitettava 50 artiklan nojalla

– Saksassa: liittovaltion korkein oikeus (’Bundesgerichtshof’).

75 artiklan d alakohta – Hyväksytyt kielet tuomioita, virallisia asiakirjoja ja tuomioistuimessa tehtyä sovintoa koskevien todistusten käännöksiä varten

Ei sovelleta.

76 artiklan 1 kohdan a alakohta – Asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuomioistuimen toimivaltaa koskevat säännöt

– Saksassa: siviiliprosessilain 23 §.

76 artiklan 1 kohdan b alakohta – Asetuksen 65 artiklassa tarkoitetut oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävää ilmoitusta koskevat säännöt

– Saksassa: siviiliprosessilain 68 ja 72–74 §.

76 artiklan 1 kohdan c alakohta – Asetuksen 69 artiklassa tarkoitetut yleissopimukset

  • Saksan ja Italian sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Roomassa 9 päivänä maaliskuuta 1936,
  • Saksan ja Belgian sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden, välitystuomioiden ja virallisten asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Bonnissa 30 päivänä kesäkuuta 1958,
  • Saksan ja Itävallan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden, tuomioistuimessa tehtyjen sovintojen ja virallisten asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Wienissä 6 päivänä kesäkuuta 1959,
  • Yhdistyneen kuningaskunnan ja Saksan liittotasavallan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Bonnissa 14 päivänä heinäkuuta 1960,
  • Alankomaiden ja Saksan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden ja muiden täytäntöönpanokelpoisten asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Haagissa 30 päivänä elokuuta 1962,
  • Kreikan kuningaskunnan ja Saksan liittotasavallan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden, sovintojen ja virallisten asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Ateenassa 4 päivänä marraskuuta 1961,
  • Espanjan ja Saksan liittotasavallan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden, tuomioistuimessa tehtyjen sovintojen ja täytäntöönpanokelpoisten virallisten asiakirjojen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Bonnissa 14 päivänä marraskuuta 1983.
Päivitetty viimeksi: 28/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Uudelleenlaadittu Bryssel I -asetus - Viro

65 artiklan 3 kohta – Tiedot siitä, miten asetuksen 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuomioiden oikeusvaikutukset määritetään kansallisen lain mukaisesti

1) Mitkä ovat oikeudenkäynnistä kolmannelle osapuolelle tehtävän ilmoituksen keskeiset piirteet?

Viron prosessioikeuden mukaan kolmannen osapuolen katsotaan saaneen tiedon oikeudenkäynnistä, kun hänelle on annettu ilmoitus tiedoksi. Oikeudenkäynnin hävinnyt asianomainen, joka voi esittää kolmannelle vaatimuksen vapauttaa hänet sopimusrikkomuksesta johtuvasta velvoitteesta, vahingonkorvausvelvollisuudesta tai muusta korvausvelvollisuudesta tai jolla on syytä olettaa, että kolmas esittää tällaisen vaatimuksen häntä kohtaan, voi pyytää asiaa käsittelevää tuomioistuinta tekemään kolmannelle oikeudenkäynnistä ilmoituksen. Tuomioistuin antaa ilmoituksen tiedoksi kolmannelle osapuolelle, ilmoittaa siitä toiselle asianosaiselle ja vahvistaa vastauksille määräajan. Jos ilmoitus on laissa säädettyjen vaatimusten mukainen ja asianosainen perustelee tarpeen lisätä kolmas osapuoli, tuomioistuin määrää kolmannen osapuolen lisättäväksi menettelyyn. Viron prosessioikeuden mukaan väliintulija on menettelyn osapuoli, jos tämä ei ole muu asianosainen (kantaja tai vastaaja). Jos ilmenee, että kolmas on lisätty menettelyyn perusteettomasti, tuomioistuin voi määrätä tämän poistettavaksi menettelystä. Kun kantaja tai vastaaja on pyytänyt lisäämään kolmannen osapuolen menettelyyn tai kun kolmas osapuoli osallistuu oikeudenkäyntiin väliintulijana, hänen odotetaan tukevan joko kantajan tai vastaajan kantaa eli esittävän argumentteja kyseisen asianosaisen tueksi ja katsovan oman etunsa mukaiseksi, että tämä voittaa oikeudenkäynnin. Väliintulija voi toteuttaa kaikkia menettelytoimia, lukuun ottamatta niitä, joita ainoastaan kantaja tai vastaaja voivat toteuttaa. Hän voi esimerkiksi tehdä asiassa annetusta tuomiosta muutoksenhaun. Väliintulijan hakemuksilla, valituksilla tai muilla menettelytoimilla on menettelyssä oikeudellista merkitystä vain jos ne eivät ole ristiriidassa sen asianosaisen, jonka puolella kolmas osapuoli osallistuu oikeudenkäyntiin, tekemän hakemuksen, valituksen tai toimen kanssa. Kun kyseessä on valituksen tai muun menettelytoimen tekeminen, kolmanteen osapuoleen sovelletaan samaa määräaikaa kuin kantajaan tai vastaajaan, jonka puolella kolmas osapuoli osallistuu oikeudenkäyntiin, jollei laissa toisin määrätä.

2) Mitkä ovat tuomioiden keskeiset vaikutukset henkilöihin, joille on annettu oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävä ilmoitus?

Jos asianosainen on pyytänyt lisäämään henkilön menettelyyn kolmantena osapuolena, mutta tuomioistuin ei lisää tätä henkilöä menettelyyn tai on poistanut kolmannen osapuolen menettelystä, pääasiassa tehty päätös ei sido kyseistä kolmatta osapuolta oikeudellisesti.

Jos kolmas osapuoli on lisätty menettelyyn asianosaisen pyynnöstä, hän ei voi pääasian käsittelyä seuraavassa menettelyssä vedota sen asianosaisen suhteen, jonka puolella hän on osallistunut oikeudenkäyntiin väliintulijana tai jonka tukemiseksi hänet on lisätty menettelyyn, siihen, että aiemmassa menettelyssä tehdyn päätöksen tuomio on virheellinen tai että olosuhteet on arvioitu virheellisesti. Jos asianosainen aloittaa menettelyn väliintulijaa vastaan aiempaan oikeudenkäyntiin vedoten, kolmas osapuoli voi esittää menettelyssä myös sellaisia vastaväitteitä, joita on esittänyt väliintulijana ja jotka ovat ristiriidassa asianosaisen lausumien kanssa. Kolmas osapuoli voi myös väittää, ettei hän ei pystynyt esittämään hakemusta, väitettä, todistetta tai valitusta, koska hän osallistui menettelyyn väliintulijana liian myöhään tai hänet lisättiin menettelyyn liian myöhään, tai että hän ei voinut esittää niitä asianosaisen, jonka puolella hän oikeudenkäyntiin osallistui, lausumien tai toimien vuoksi. Kolmas osapuoli voi myös väittää, että kantaja tai vastaaja on tahallisesti tai huolimattomuuttaan jättänyt esittämättä hakemuksen, väitteen, todisteen tai valituksen, josta kolmas ei ollut tietoinen.

3) Aiheutuuko ilmoituksesta sitovia vaikutuksia suhteessa pääasiassa tehtävään oikeudelliseen arviointiin?

Jos asianosainen on pyytänyt lisäämään henkilön kolmanneksi osapuoleksi, mutta tuomioistuin ei ole lisännyt kolmatta osapuolta menettelyyn tai on poistanut kolmannen osapuolen menettelystä, pääasiaa koskeva päätös ei sido kolmatta osapuolta oikeudellisesti, oikeudellinen arviointi mukaan lukien.

4) Aiheutuuko ilmoituksesta sitovia vaikutuksia suhteessa sellaisiin vahvistettuihin tosiseikkoihin, joita kolmas osapuoli ei ole voinut kiistää pääasiassa esimerkiksi sen takia, että asianosaiset eivät ole kiistäneet niitä?

Tuomioistuimen vahvistamat tosiseikat eivät sido kolmatta osapuolta oikeudellisesti, jos tämä ei ole voinut kiistää niitä sen vuoksi, että muut osapuolet eivät niitä kiistäneet tai että asianosainen, jonka tukemiseksi kolmas lisättiin menettelyyn, ei suostunut siihen, että kolmas riitauttaisi tosiseikan.

5) Onko oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävällä ilmoituksella vaikutuksia riippumatta siitä, onko kolmas osapuoli osallistunut oikeudenkäyntiin pääasiassa?

Koska Viron prosessioikeuden mukaan ilmoitus oikeudenkäynnistä tehdään kolmannelle osapuolelle ainoastaan oikeudenkäynnistä kolmannelle osapuolelle tehtävällä ilmoituksella, jonka antaa yksi osapuolista ja jota ei anneta automaattisesti, oikeudelliset vaikutukset riippuvat siitä, onko kolmas osapuoli.

6) Vaikuttaako oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävä ilmoitus kolmannen osapuolen ja ilmoituksen tekijän vastapuolen väliseen suhteeseen?

Jos asianosainen on pyytänyt lisäämään kolmannen menettelyyn mutta tuomioistuin ei ole tehnyt tätä, se ei vaikuta kolmannen osapuolen ja ilmoituksen tekijän vastapuolen välisiin suhteisiin, lukuun ottamatta tapauksia, joissa kolmas on lisätty menettelyyn.

Väliintulijan lisäämisestä menettelyyn ja tämän vaikutuksista säädetään siviiliprosessilain 214 ja 216 §:ssä.

75 artiklan a alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille 36 artiklan 2 kohdan, 45 artiklan 4 kohdan ja 47 artiklan 1 kohdan mukaiset hakemukset on toimitettava

Virossa: käräjäoikeus (maakohus).

75 artiklan b alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskevasta hakemuksesta annettua päätöstä koskeva muutoksenhaku on osoitettava 49 artiklan 2 kohdan nojalla

Virossa: piirituomioistuin (ringkonnakohus) sen käräjäoikeuden kautta, jonka päätökseen haetaan muutosta.

75 artiklan c alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille mahdollinen jatkomuutoksenhaku on osoitettava 50 artiklan nojalla

Virossa: korkein oikeus (riigikohus).

75 artiklan d alakohta – Hyväksytyt kielet tuomioita, virallisia asiakirjoja ja tuomioistuimessa tehtyä sovintoa koskevien todistusten käännöksiä varten

– Virossa: englanti.

76 artiklan 1 kohdan a alakohta – Asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuomioistuimen toimivaltaa koskevat säännöt

– Virossa siviiliprosessilain (tsiviilkohtumenetluse seadustik) 86 § (tuomioistuimen toimivalta omaisuuden sijaintipaikassa) sikäli kuin vaatimus ei liity henkilön omaisuuteen, siviiliprosessilain 100 § (vaatimus lopettaa vakioehtojen soveltaminen) sikäli kuin asia viedään tuomioistuimeen, jonka tuomiopiirissä vakioehtoja sovellettiin.

76 artiklan 1 kohdan b alakohta – Asetuksen 65 artiklassa tarkoitetut oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävää ilmoitusta koskevat säännöt

– Virossa siviiliprosessilain 212–216 §.

76 artiklan 1 kohdan c alakohta – Asetuksen 69 artiklassa tarkoitetut yleissopimukset

  • Tallinnassa 11 päivänä marraskuuta 1992 allekirjoitettu Viron, Liettuan ja Latvian sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteista.
  • Tallinnassa 27 päivänä marraskuuta 1998 allekirjoitettu Viron ja Puolan sopimus oikeusavun myöntämisestä ja oikeussuhteista siviili-, työ- ja rikosoikeudellisissa asioissa.
Päivitetty viimeksi: 24/05/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Uudelleenlaadittu Bryssel I -asetus - Kypros

65 artiklan 3 kohta – Tiedot siitä, miten asetuksen 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuomioiden oikeusvaikutukset määritetään kansallisen lain mukaisesti

Ei sovelleta.

74 artikla - Kuvaus kansallisista täytäntöönpanosäännöistä ja -menettelyistä

Nämä menettelyt kuvataan yksityiskohtaisesti sivulla Tuomion täytäntöönpanomenettelyt.

75 artiklan a alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille 36 artiklan 2 kohdan, 45 artiklan 4 kohdan ja 47 artiklan 1 kohdan mukaiset hakemukset on toimitettava

Kyproksessa: aluetuomioistuimet (eparhiaka dikastiria)

Nicosia District Court (Nikosian aluetuomioistuin)

  • Osoite: Charalambos Mouskos Street, 1405 Nicosia, Cyprus
  • Puhelin: (+357) 22865518
  • Faksi: (+357) 22304212 / 22805330
  • Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaanchief.reg@sc.judicial.gov.cy

Limassol District Court (Limassolin aluetuomioistuin)

  • Osoite: 8, Lord Byron Avenue, P. O. Box 54619, 3726 Limassol, Cyprus
  • Puhelin: (+357) 25806100 / 25806128
  • Faksi: (+357) 25305311
  • Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaanchief.reg@sc.judicial.gov.cy

Larnaca District Court (Larnakan aluetuomioistuin)

  • Osoite: Artemidos Avenue, 6301 Larnaca, P. O. Box 40107, Cyprus
  • Puhelin: (+357) 24802721
  • Faksi: (+357) 24802800
  • Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaanchief.reg@sc.judicial.gov.cy

Paphos District Court (Pafosin aluetuomioistuin)

  • Osoite: Corner of Neophytou & Nicos Nicolaides Street, 8100 Paphos, P. O. Box 60007, Cyprus
  • Puhelin: (+357) 26802601
  • Faksi: (+357) 26306395
  • Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaanchief.reg@sc.judicial.gov.cy

Famagusta District Court (Famagustan aluetuomioistuin)

  • Osoite: 2 Sotiras Street, Megaro Tzivani, 5286 Paralimni, Cyprus
  • Puhelin: (+357) 23730950 / 23742075
  • Faksi: (+357) 23741904
  • Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaanchief.reg@sc.judicial.gov.cy

75 artiklan b alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskevasta hakemuksesta annettua päätöstä koskeva muutoksenhaku on osoitettava 49 artiklan 2 kohdan nojalla

Kyproksessa: korkein oikeus (anotato dikastirio)

Supreme Court (korkein oikeus)

  • Osoite: Charalambos Mouskos Street, 1404 Nicosia, Cyprus
  • Puhelin: (+357) 22865741
  • Faksi: (+357) 22304500
  • Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaanchief.reg@sc.judicial.gov.cy

75 artiklan c alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille mahdollinen jatkomuutoksenhaku on osoitettava 50 artiklan nojalla

Kyproksessa: korkein oikeus (anotato dikastirio)

Supreme Court (korkein oikeus)

  • Osoite: Charalambos Mouskos Street, 1404 Nicosia, Cyprus
  • Puhelin: (+357) 22865741
  • Faksi: (+357) 22304500
  • Sähköposti: Linkki avautuu uuteen ikkunaanchief.reg@sc.judicial.gov.cy

75 artiklan d alakohta – Hyväksytyt kielet tuomioita, virallisia asiakirjoja ja tuomioistuimessa tehtyä sovintoa koskevien todistusten käännöksiä varten

– Kyproksessa: kreikka ja englanti.

76 artiklan 1 kohdan a alakohta – Asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuomioistuimen toimivaltaa koskevat säännöt

– Kyproksessa: tuomioistuinlain 14/60 21 §.

76 artiklan 1 kohdan b alakohta – Asetuksen 65 artiklassa tarkoitetut oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävää ilmoitusta koskevat säännöt

Ei sovelleta.

76 artiklan 1 kohdan c alakohta – Asetuksen 69 artiklassa tarkoitetut yleissopimukset

  • Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan ja Kyproksen tasavallan vuoden 1982 sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa
  • Kyproksen tasavallan ja Unkarin kansantasavallan vuoden 1981 sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa
  • Kyproksen tasavallan ja Helleenien tasavallan vuoden 1984 sopimus oikeudellisesta yhteistyöstä siviili-, perhe-, kauppa- ja rikosoikeuden alalla
  • Kyproksen tasavallan ja Bulgarian kansantasavallan vuoden 1983 sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa
  • Kyproksen tasavallan ja Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan vuoden 1984 sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa (edelleen voimassa muun muassa Slovenian kesken)
  • Kyproksen tasavallan ja Puolan tasavallan vuoden 1996 sopimus oikeudellisesta yhteistyöstä siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa.
Päivitetty viimeksi: 18/04/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Uudelleenlaadittu Bryssel I -asetus - Liettua

65 artiklan 3 kohta – Tiedot siitä, miten asetuksen 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuomioiden oikeusvaikutukset määritetään kansallisen lain mukaisesti

1. Mitkä ovat oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävän ilmoituksen keskeiset piirteet?

Liettuan tasavallan siviiliprosessilain 46 ja 47§:n säännösten nojalla kolmannet osapuolet voivat joissakin tapauksissa esittää itsenäisiä vaateita riita-asiassa, joissakin tapauksissa taas eivät voi.

Kolmannet osapuolet, jotka esittävät itsenäisiä vaateita riita-asiassa, voivat osallistua oikeudenkäyntiin ainoastaan omasta aloitteestaan. Kyseiset kolmannet osapuolet ovat itsenäisiä asianosaisia eivätkä toimi kantajan tai vastaajan puolella. Kolmannet osapuolet, jotka esittävät itsenäisiä vaateita, voivat osallistua oikeudenkäyntiin siihen asti kun suullisen käsittelyn yhteenveto alkaa.

Kolmannet osapuolet, jotka eivät esitä itsenäisiä vaateita riita-asiassa, voivat osallistua oikeudenkäyntiin joko kantajan tai vastaajan puolella siihen asti kun suullisen käsittelyn yhteenveto alkaa, jos asiassa annettava tuomio saattaa vaikuttaa heidän oikeuksiinsa tai velvollisuuksiinsa. Kolmannet osapuolet voivat myös osallistua oikeudenkäyntiin asianosaisten perustellusta pyynnöstä tai tuomioistuimen aloitteesta.

Kolmansille osapuolille ilmoitetaan riita-asian käsittelyn alkamisesta ja niitä pyydetään osallistumaan oikeudenkäyntiin liettualaisessa tuomioistuimessa esittämällä niille haaste tai tiedonanto ja toimittamalla samalla jäljennös kanteesta. Siviiliprosessilain 133 §:n 1 momentin mukaisesti asianosaisille (samoin kuin kolmansille osapuolille) ilmoitetaan oikeuskäsittelyn päivämäärä ja paikka ja tiedotetaan mahdollisista yksittäisistä menettelyllisistä toimista haasteella tai tiedonannolla. Ilmoittaminen oikeudenkäynnistä kolmansille osapuolille on tuomioistuimen, ei asianosaisten, tehtävä. Asianosaiset ainoastaan ilmoittavat lausunnoissaan, että muita henkilöitä on tarpeen pyytää osallistumaan oikeudenkäyntiin.

Kolmansilla osapuolilla, jotka esittävät itsenäisiä vaateita, on kaikki samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kantajalla.

Kolmansilla osapuolilla, jotka eivät esitä itsenäisiä vaateita, on samat menettelylliset oikeudet (mukaan lukien oikeus kustannusten korvaamiseen) ja velvollisuudet kuin asianosaisella lukuun ottamatta oikeutta muuttaa vaateen perusteita ja asiasisältöä, korottaa tai alentaa vaateen arvoa, peruuttaa vaade, myöntää vaade oikeaksi tai tehdä asiassa sovinto. Kolmansilla osapuolilla ei myöskään ole oikeutta pyytää tuomioistuimen antaman tuomion täytäntöönpanoa. Kolmannet osapuolet, jotka eivät esitä itsenäisiä vaateita, eivät voi toimia vastoin sen asianosaisen etuja, jonka puolella ne osallistuvat oikeudenkäyntiin.

2. Mitkä ovat tuomioiden keskeiset vaikutukset henkilöihin, joille on annettu oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävä ilmoitus?

Silloin kun oikeudenkäyntiin osallistuu kolmansia osapuolia, jotka esittävät itsenäisiä vaateita, on mahdollista antaa samanaikaisesti tuomio useissa toisiinsa liittyvissä, samaa asiaa koskevissa riita-asioissa. Tällöin niitä kolmansia osapuolia vastaan, jotka ovat esittäneet itsenäisiä vaateita, ei voida enää nostaa uutta kannetta (tai tällaiset kolmannet osapuolet eivät voi enää nostaa uutta kannetta samaa vastaajaa vastaan), sillä kyseistä asiaa koskeva samojen asianosaisten välinen riita-asia katsotaan ratkaistuksi. Jos henkilölle on ilmoitettu, että hän voi osallistua käynnissä olevaan oikeudenkäyntiin esittämällä itsenäisen vaateen, mutta hän ei ole osallistunut oikeudenkäyntiin, häntä vastaan voidaan myöhemmin nostaa erillinen kanne, joka koskee samaa asiaa. Ensimmäinen tuomio ei kuitenkaan saa vaikuttaa sellaisen henkilön oikeuksiin ja velvollisuuksiin, joka ei ole osallistunut oikeudenkäyntiin kolmantena osapuolena.

Silloin kun tuomioistuin antaa asiassa tuomion, se ei voi samanaikaisesti määrätä sellaisen kolmannen osapuolen oikeuksista ja velvollisuuksista, joka ei ole esittänyt itsenäistä vaadetta sille asianosaiselle, jonka kanssa kolmannella osapuolella on aineellisoikeudellinen oikeussuhde. Näin ollen tuomioistuimen antama tuomio asiassa, jossa on osallisena sellaisia kolmansia osapuolia, jotka eivät ole esittäneet itsenäisiä vaateita, ei estä uuden kanteen nostamista alkuperäiseen asiaan osallistunutta kolmatta osapuolta vastaan, joka ei tuolloin esittänyt itsenäistä vaadetta. Ensimmäisessä asiassa annettu tuomioistuimen tuomio kuitenkin muodostaa ennakkoratkaisun. Tämä tarkoittaa sitä, että toisessa asiassa, joka koskee samoja asianosaisia (esim. vahingonkorvauskanne), ei ole tarpeen tarkastella ensimmäisessä asiassa annetussa lainvoimaisessa tuomiossa vahvistettuja seikkoja (siviiliprosessilain 182 §:n 2 momentti).

Jos henkilölle ei ole ilmoitettu mahdollisuudesta osallistua käynnissä olevaan oikeudenkäyntiin kolmantena osapuolena joko niin, että hän esittää itsenäisen vaateen, tai niin, että hän ei esitä itsenäistä vaadetta, tai jos henkilölle on ilmoitettu tästä mahdollisuudesta, mutta hän ei ole osallistunut oikeudenkäyntiin ja tuomioistuimen tuomiossa on määrätty henkilön aineellisoikeudellisista oikeuksista ja velvollisuuksista, tämä voi riittää perusteeksi asian käsittelyn uudelleen aloittamiseksi. Jos henkilö ei ole osallistunut oikeudenkäyntiin, kyseinen tuomioistuimen tuomio ei yleensä muodosta ennakkoratkaisua kyseisen henkilön osalta.

3. Aiheutuuko ilmoituksesta sitovia vaikutuksia suhteessa pääasiassa tehtävään oikeudelliseen arviointiin?

Ks. vastaus kysymykseen 2.

4. Aiheutuuko ilmoituksesta sitovia vaikutuksia suhteessa sellaisiin vahvistettuihin tosiseikkoihin, joita kolmas osapuoli ei ole voinut kiistää pääasiassa esimerkiksi sen takia, että asianosaiset eivät ole kiistäneet niitä?

Ks. vastaus kysymykseen 2.

5. Onko oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävällä ilmoituksella vaikutuksia riippumatta siitä, onko kolmas osapuoli osallistunut oikeudenkäyntiin pääasiassa?

Ei ole. Tuomioistuimen ensimmäisessä oikeudenkäynnissä (pääasiassa) antama tuomio ei vaikuta sellaisen henkilön oikeuksiin ja velvollisuuksiin, jolle on ilmoitettu oikeudenkäynnistä mutta joka ei ole osallistunut oikeudenkäyntiin kolmantena osapuolena. Jos henkilölle ei ole ilmoitettu mahdollisuudesta osallistua käynnissä olevaan oikeudenkäyntiin kolmantena osapuolena joko niin, että hän esittää itsenäisen vaateen, tai niin, että hän ei esitä itsenäistä vaadetta, tai jos henkilölle on ilmoitettu tästä mahdollisuudesta, mutta hän ei ole osallistunut oikeudenkäyntiin ja tuomioistuimen tuomiossa on määrätty henkilön aineellisoikeudellisista oikeuksista ja velvollisuuksista, tämä voi riittää perusteeksi asian käsittelyn uudelleen aloittamiseksi.

6. Vaikuttaako oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävä ilmoitus kolmannen osapuolen ja ilmoituksen tekijän vastapuolen väliseen suhteeseen?

Ks. vastaus kysymykseen 2.

75 artiklan a alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille 36 artiklan 2 kohdan, 45 artiklan 4 kohdan ja 47 artiklan 1 kohdan mukaiset hakemukset on toimitettava

Liettuassa: muutoksenhakutuomioistuin (Lietuvos apeliacinis teismas).

75 artiklan b alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskevasta hakemuksesta annettua päätöstä koskeva muutoksenhaku on osoitettava 49 artiklan 2 kohdan nojalla

Liettuassa: muutoksenhakutuomioistuin (Lietuvos apeliacinis teismas).

75 artiklan c alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille mahdollinen jatkomuutoksenhaku on osoitettava 50 artiklan nojalla

Liettuassa: korkein oikeus (Lietuvos Aukščiausiasis Teismas), johon tehdään kassaatiovalitus.

75 artiklan d alakohta – Hyväksytyt kielet tuomioita, virallisia asiakirjoja ja tuomioistuimessa tehtyä sovintoa koskevien todistusten käännöksiä varten

Ei sovelleta.

76 artiklan 1 kohdan a alakohta – Asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuomioistuimen toimivaltaa koskevat säännöt

Liettuassa: siviiliprosessilain (civilinio proceso kodeksas) 783 §:n 3 momentti, 787 § ja 789 §:n 3 momentti.

76 artiklan 1 kohdan b alakohta – Asetuksen 65 artiklassa tarkoitetut oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävää ilmoitusta koskevat säännöt

Liettuassa: siviiliprosessilain 46 ja 47 artikla.

76 artiklan 1 kohdan c alakohta – Asetuksen 69 artiklassa tarkoitetut yleissopimukset

  • Liettuan tasavallan, Viron tasavallan ja Latvian tasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteista, allekirjoitettu Tallinnassa 11 päivänä marraskuuta 1992
  • Liettuan tasavallan ja Puolan tasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteista siviili-, perhe-, työ- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Varsovassa 26 päivänä tammikuuta 1993.
Päivitetty viimeksi: 27/02/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Uudelleenlaadittu Bryssel I -asetus - Unkari

65 artiklan 3 kohta – Tiedot siitä, miten asetuksen 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuomioiden oikeusvaikutukset määritetään kansallisen lain mukaisesti

1. Oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävän ilmoituksen merkitys Unkarin siviiliprosessioikeudessa:

Asianosainen, joka on hävinnyt asian ja haluaa esittää vaateen kolmannelle osapuolelle tai jota kolmannen osapuolen esittämä vaade koskee, voi esittää kyseiselle kolmannelle osapuolelle ilmoituksen oikeudenkäynnistä. Asianosaisten lisäksi ilmoituksen oikeudenkäynnistä voi kolmannelle osapuolelle esittää myös väliintulija tai ilmoituksen saanut kolmas henkilö.

2. Kolmannelle tehtävä ilmoitus on prosessitoimi, jota koskevat seuraavat määräajat:

Vastaaja voi tehdä oikeudenkäynnistä ilmoituksen kolmannelle 30 päivän kuluessa kanteen vastaanottamisesta, kun taas kantajan osalta vastaava määräaika on 30 päivää siitä, kun vastakanne on annettu hänelle tiedoksi. Tätä säännöstä sovelletaan vastaavalla tavalla myös kanteen muutoksiin ja vastakanteisiin.

Henkilö (väliintulija tai kolmas henkilö, jolle on ilmoitettu oikeudenkäynnistä), joka haluaa osallistua oikeudenkäyntimenettelyyn sen jo käynnistyttyä, voi tehdä oikeudenkäynnistä ilmoituksen kolmannelle 30 päivän kuluessa siitä kun hänestä tuli väliintulija. Erityisen merkittävissä asioissa (jos vaatimuksen arvo on enemmän kuin 400 miljoonaa Unkarin forinttia) lausunnon antamisen määräaika on sekä ilmoituksen tekijän että ilmoituksen vastaanottaneen osalta 30 päivää eikä 15 päivää. Jos ilmoituksen tekijä antaa lausunnon määräajan jälkeen, se on mitätön. Tällöin tuomioistuin toimii ikään kuin lausuntoa ei olisi annettu.

3. Oikeudenkäyntiä koskevan ilmoituksen tekeminen:

Ilmoituksen tekijän on täytettävä ilmoituksen yhteydessä kaksi velvollisuutta. Hänen on ilmoitettava oikeudenkäynnistä kolmannelle osapuolelle kirjallisesti, mainittava ilmoituksen syy ja kuvailtava lyhyesti oikeudenkäynnin tilanne. Lisäksi hänen on tiedotettava ilmoituksesta tuomioistuimelle joko kirjallisesti tai käsittelyn yhteydessä suullisesti ja mainittava samalla ilmoituksen syy. Ilmoituksen tekijän on lisäksi esitettävä tuomioistuimelle asiakirjatodisteet siitä, että kolmas osapuoli on vastaanottanut ilmoituksen, sekä vastaanottamisen ajankohdasta.

Jos kolmas osapuoli ei toimita tuomioistuimelle lausuntoa väliintulostaan 30 päivän kuluessa siitä, kun hän on ilmoituksen tekijän todistuksen mukaan saanut ilmoituksen, on katsottava, että kolmas osapuoli ei hyväksy ilmoitusta. Määräajan jälkeen annettu lausunto on mitätön.

Jos kolmas osapuoli hyväksyy oikeudenkäyntiä koskevan ilmoituksen, hän voi osallistua menettelyyn väliintulijana ilmoituksen tekijän puolella. Hän voi ilmoittaa tästä kirjallisesti tai käsittelyn aikana suullisesti.

Muilta osin kolmannen osapuolen mahdollisuuteen osallistua menettelyyn sekä kolmannen osapuolen oikeudelliseen asemaan sovelletaan väliintuloa koskevia sääntöjä.

4. Oikeudenkäynnistä tehtävän ilmoituksen oikeudelliset seuraukset:

Jos ilmoituksen vastaanottanut kolmas osapuoli hyväksyy ilmoituksen, hän voi liittyä menettelyyn ilmoituksen tekijän puolella (kutsuttuna) väliintulijana. Unkarin siviiliprosessioikeuden mukaan väliintulijan asema oikeudenkäyntimenettelyssä voi olla jompikumpi seuraavista:

– Jos asiassa annetun tuomion oikeusvoima ei koske väliintulijan ja vastapuolen välistä oikeussuhdetta, väliintulija (alun perin kolmas osapuoli, joka on saanut ilmoituksen oikeudenkäynnistä) voi itsenäisesti toteuttaa minkä tahansa sellaisen oikeustoimen, jonka myös hänen tukemansa asianosainen voi toteuttaa, lukuun ottamatta sovintoa, oikeuden tunnustamista ja oikeudesta luopumista. Väliintulijan toimet ovat päteviä vain, jos asianosainen ei ole toteuttanut toimia eivätkä väliintulijan toimet ole ristiriidassa asianosaisen toimien kanssa.

– Jos asiassa annetun tuomion oikeusvoima koskee lainsäädännön mukaan myös väliintulijan ja vastapuolen välistä oikeussuhdetta, väliintulija (alun perin kolmas osapuoli, joka on saanut ilmoituksen oikeudenkäynnistä) voi itsenäisesti toteuttaa minkä tahansa sellaisen oikeustoimen, jonka myös hänen tukemansa asianosainen voi toteuttaa, lukuun ottamatta sovintoa, oikeuden tunnustamista ja oikeudesta luopumista, ja toimet ovat päteviä myös siinä tapauksessa, että ne ovat ristiriidassa väliintulijan tukeman asianosaisen toimien kanssa. Keskenään ristiriitaisten toimien vaikutuksen ratkaisee tuomioistuin, joka ottaa huomioon myös muut asiaan liittyvät näkökohdat.

Se, ulottuuko tuomion oikeusvoima väliintulijan ja vastapuolen väliseen oikeussuhteeseen, ei perustu tuomioistuimen harkintaan, vaan ratkaistaan yksinomaan lainsäädännön perusteella.

Yksi esimerkki tällaisesta tapauksesta on pakollisesta liikennevakuutuksesta vuonna 2009 annetun lain LXII (2009. évi LXII. törvény a kötelező gépjármű-felelősségbiztosításról) 32 §:n 2 momentti. Siinä todetaan seuraavaa: ”Lainvoimainen tuomio, jossa hylätään vahinkoa kärsineen vahingonkorvausvaade, koskee myös vakuutettua sekä 35 §:n 1 momentissa määritellyissä tapauksissa liikenteenharjoittajaa ja kuljettajaa, jos tuomioistuin on niin päättänyt asiassa, jonka osapuolia ovat vahinkoa kärsinyt osapuoli ja vakuutuksenantaja, vakuutuksenantajan edustaja, kansallinen toimisto tai vakuutuksenantajien korvauskassan hoitaja.” (Mainittu 35 §:n 1 momentti: ”Vahinkoa kärsinyt voi vaatia korvauskassan hoitajalta tämän lain mukaisesti korvausta myös sellaisista Unkarin alueella aiheutuneista vahingoista, joiden aiheuttajalla ei vakuuttamisvelvollisuudesta huolimatta ole vakuutussopimusta tai jotka aiheuttaneen ajoneuvon haltijaa ei tiedetä tai jotka aiheuttanutta ajoneuvoa ei ole tunnistettu tai jotka ovat aiheutuneet 26 §:ssä tarkoitettuna seisonta-aikana, lukuun ottamatta 36 §:ssä säädettyjä poikkeuksia. Korvauskassan hoitajan on vastattava korvauksen maksamisesta 13 §:n 1 momentissa mainittuihin määriin asti. Korvauskassan hoitajan on suoritettava korvaukset vahinkoa kärsineelle myös silloin kun vahingon on aiheuttanut moottoriajoneuvo, jota ei ole laskettu liikenteeseen tai joka on poistettu liikenteestä.”)

Oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävän ilmoituksen vastaanottaminen ei tarkoita sitä, että kolmas osapuoli tunnustaisi velvollisuutensa ilmoituksen tekijää kohtaan. Ilmoituksen tekijän ja kolmannen osapuolen välistä oikeussuhdetta ei ratkaista itse pääasiassa (oikeudenkäyntimenettely, johon kolmatta osapuolta on pyydetty osallistumaan).

74 artikla - Kuvaus kansallisista täytäntöönpanosäännöistä ja -menettelyistä

Lisätietoa on tuomion täytäntöönpanomenettelyjä koskevalla alasivulla.

75 artiklan a alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille 36 artiklan 2 kohdan, 45 artiklan 4 kohdan ja 47 artiklan 1 kohdan mukaiset hakemukset on toimitettava

Unkarissa: yleisen tuomioistuimen (törvényszék) sijaintipaikan piirioikeus (járásbíróság). Pestin läänissä Budan seudun piirioikeus (Budakörnyéki Járásbíróság) ja Budapestissä Budan alemman oikeusasteen tuomioistuin (Budai Központi Kerületi Bíróság).

75 artiklan b alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskevasta hakemuksesta annettua päätöstä koskeva muutoksenhaku on osoitettava 49 artiklan 2 kohdan nojalla

Unkarissa yleiset tuomioistuimet. Budapestissä pääkaupungin yleinen tuomioistuin (Fővárosi Törvényszék).

75 artiklan c alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille mahdollinen jatkomuutoksenhaku on osoitettava 50 artiklan nojalla

– Unkarissa: korkein oikein (Kúria) (esittämällä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle sen päätöstä koskevan jatkomuutoksenhakukirjelmän).

75 artiklan d alakohta – Hyväksytyt kielet tuomioita, virallisia asiakirjoja ja tuomioistuimessa tehtyä sovintoa koskevien todistusten käännöksiä varten

Ei sovelleta.

76 artiklan 1 kohdan a alakohta – Asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuomioistuimen toimivaltaa koskevat säännöt

– Unkarissa: kansainvälisestä yksityisoikeudesta vuonna 1979 annetun säädöksen nro 13 (1979. évi 13. törvényerejű rendelet a nemzetközi magánjogról) 57 §.

76 artiklan 1 kohdan b alakohta – Asetuksen 65 artiklassa tarkoitetut oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävää ilmoitusta koskevat säännöt

– Unkarissa: siviiliprosessista annetun vuoden 1952 lain III (1952. évi III. törvény a polgári perrendtartásról) 58–60 § (kolmannelle tehtävästä ilmoituksesta).

76 artiklan 1 kohdan c alakohta – Asetuksen 69 artiklassa tarkoitetut yleissopimukset

  • Unkarin kansantasavallan ja Bulgarian kansantasavallan sopimus oikeusavusta siviili-, perhe- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Sofiassa 16 päivänä toukokuuta 1966
  • Unkarin kansantasavallan ja Kyproksen tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Budapestissä 30 päivänä marraskuuta 1981
  • Unkarin kansantasavallan ja Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteiden määrittelystä siviili-, perhe- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Bratislavassa 28 päivänä maaliskuuta 1989, edelleen voimassa Tšekin tasavallan ja Slovakian tasavallan osalta
  • Unkarin kansatasavallan ja Ranskan tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja perheoikeuden alalla sekä päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja oikeusavusta rikosasioissa sekä rikoksentekijän luovuttamisesta, allekirjoitettu Budapestissä 31 päivänä heinäkuuta 1980
  • Unkarin kansantasavallan ja Kreikan tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Budapestissä 8 päivänä lokakuuta 1979
  • Unkarin kansantasavallan ja Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan sopimus keskinäisestä oikeusavusta, allekirjoitettu 7 päivänä maaliskuuta 1968, edelleen voimassa Kroatian tasavallan ja Slovenian tasavallan osalta
  • Unkarin kansantasavallan ja Puolan kansantasavallan sopimus oikeusavusta siviili-, perhe- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Budapestissä 6 päivänä maaliskuuta 1959
  • Unkarin kansantasavallan ja Romanian kansantasavallan sopimus oikeusavusta siviili-, perhe- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Bukarestissa 7 päivänä lokakuuta 1958.
Päivitetty viimeksi: 27/02/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Uudelleenlaadittu Bryssel I -asetus - Itävalta

65 artiklan 3 kohta – Tiedot siitä, miten asetuksen 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuomioiden oikeusvaikutukset määritetään kansallisen lain mukaisesti

1. Mitä oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävällä ilmoituksella yleensä tarkoitetaan?

Oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävällä ilmoituksella tarkoitetaan oikeudenkäynnin osapuolen virallista ilmoitusta tulossa olevasta tai jo käynnissä olevasta oikeudenkäynnistä kolmannelle osapuolelle, joka ei siihen mennessä ole osallistunut kyseiseen riita-asiaan. Ilmoituksessa voidaan esittää pyyntö osallistua riita-asiaan väliintulijana. Ilmoituksen tekijän on toimitettava tuomioistuimelle tätä varten asiakirja, jonka tuomioistuin antaa kolmannelle osapuolelle virallisesti tiedoksi. Ilmoitus ei velvoita kolmatta osapuolta osallistumaan, ja kolmannella osapuolella on myös oikeus vapaasti päättää, tukeeko se jompaakumpaa osapuolta väliintulijana ja missä vaiheessa. Jos se osallistuu, siitä ei tule asianosaista vaan väliintulija, jonka lausumat ja toiminta eivät saa olla ristiriidassa varsinaisen asianosaisen lausumien ja toiminnan kanssa. Väliintulijaa ei voida tuomita maksamaan oikeudenkäyntikuluja. Jos varsinainen asianosainen voittaa, väliintulijalla on oikeus vaatia ilmoituksen tekijältä korvausta oikeudenkäyntikuluista.

Jos kolmannelle osapuolelle on oikeudenkäynnistä tehdyllä ilmoituksella annettu mahdollisuus vaikuttaa väliintulijana oikeudenkäynnin kulkuun, se voi – myös siinä tapauksessa, että se ei ole osallistunut oikeudenkäyntiin – vaatia vahingonkorvausta puutteellisesta oikeudenkäytöstä ainoastaan osallistumistaan edeltävältä ajalta tai vedoten sellaisiin aineellisiin seikkoihin, joita se ei väliintulijana voinut estää, tai jos se ei ole osallistunut oikeudenkäyntiin, ei olisi voinut väliintulijana estää. Väliintulija voi osapuolta tukemalla vaikuttaa oikeudenkäynnin onnistumiseen ja näin välttää itseensä kohdistuvat regressivaateet tai ainakin parantaa asemaansa tällaisessa oikeudenkäynnissä.

2. Mitkä ovat tuomioiden tärkeimmät oikeusvaikutukset henkilöihin, jotka ovat saaneet kolmannelle tehtävän ilmoituksen vireillä olevasta oikeudenkäyntimenettelystä?

Lähtökohtana on, että oikeudenkäynnin asianosainen pelkää epäsuotuisaa lopputulosta mutta voi toisaalta odottaa voivansa esittää kolmannelle vaatimuksen. Oikeudenkäynnistä kolmannelle ilmoituksen tekevän asianosaisen intressinä on siis joko oikeudenkäynnin voittaminen (jossa väliintulijan osallistuminen voi auttaa) tai (siinä tapauksessa, että se häviää oikeudenkäynnin) vapautuminen korvausvaatimuksista tätä kolmatta vastaan käytävässä jatko-oikeudenkäynnissä.

Ilmoittamalla oikeudenkäynnistä kolmannelle asianosainen estää sen, että kolmas esittää sille jatko-oikeudenkäynnissä vahingonkorvausvaatimuksia puutteellisen oikeudenkäytön vuoksi: Kolmas osapuoli, jolle on oikeudenkäynnistä tehdyllä ilmoituksella annettu mahdollisuus vaikuttaa oikeudenkäynnin kulkuun, voi vaatia vahingonkorvausta puutteellisesta oikeudenkäytöstä ainoastaan osallistumistaan edeltävältä ajalta tai vedoten sellaisiin aineellisiin seikkoihin, joita se ei voinut estää, tai – jos se ei ole osallistunut oikeudenkäyntiin – ei olisi voinut estää. Väliintulija voi käyttää syytös- ja puolustuskeinoja ja toteuttaa oikeudenkäyntitoimia, kunhan ne eivät ole ristiriidassa varsinaisen asianosaisen toimien kanssa. Jos varsinaisen asianosaisen ja väliintulijan välillä käynnistetään jatko-oikeudenkäynti, edeltävässä oikeudenkäynnissä annetun lainvoimaisen tuomion vaikutukset ulottuvat siltä osin myös väliintulijaan tai henkilöön, joka kehotuksesta huolimatta ei osallistunut oikeudenkäyntiin, että nämä henkilöt eivät voi jatko-oikeudenkäynnin asianosaisina tuoda esiin sellaisia seikkoja, jotka ovat ristiriidassa edeltävässä oikeudenkäynnissä annetun ratkaisun olennaisten seikkojen kanssa.

3. Ilmoituksella oikeudenkäynnistä kolmannelle ei ole sitovaa vaikutusta pääkäsittelyn oikeudelliseen ratkaisuun.

4. Aiemman oikeudenkäynnin tulosta ei oteta huomioon, jos väliintulija ei ole voinut käyttää syytös- ja puolustuskeinoja riita-asian siinä vaiheessa, kun se osallistui oikeudenkäyntiin, tai varsinaisen asianosaisen lausumien ja tekojen vuoksi (esim. siksi, että tämä ei ole riitauttanut tiettyjä seikkoja tai vaatimuksia).

5. Kuten jo on todettu, oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävän ilmoituksen vaikutukset eivät riipu siitä, osallistuuko kolmas osapuoli (pää-)käsittelyyn väliintulijana vai ei.

6. Ilmoitus oikeudenkäynnistä kolmannelle ei vaikuta kolmannen ja ilmoituksen tehneen asianosaisen suhteeseen, ellei kolmas asetu tukemaan vastapuolta.

74 artikla - Kuvaus kansallisista täytäntöönpanosäännöistä ja -menettelyistä

Tältä osin viitataan Itävaltaa koskeviin tietoihin Euroopan oikeusportaalin osassa ”Asian vieminen oikeuteen” – ”Tuomioiden täytäntöönpano” – ”Tuomion täytäntöönpanomenettelyt”.

75 artiklan a alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille 36 artiklan 2 kohdan, 45 artiklan 4 kohdan ja 47 artiklan 1 kohdan mukaiset hakemukset on toimitettava

– Itävallassa: piirituomioistuin (’Bezirksgericht’), jossa menettely on vireillä. Menettelyissä, jotka koskevat hakemuksia päätökseksi siitä, että perusteita tunnustamisesta kieltäytymiselle ei ole (36 artiklan 2 kohta) ja tunnustamisesta kieltäytymistä koskevia hakemuksia (45 artikla), toimivaltainen tuomioistuin on sen alueen piirituomioistuin, jossa päätöksen velvoittaman henkilön koti- tai toimipaikka sijaitsee.

75 artiklan b alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskevasta hakemuksesta annettua päätöstä koskeva muutoksenhaku on osoitettava 49 artiklan 2 kohdan nojalla

– Itävallassa: aluetuomioistuin (’Landesgericht’) sen piirituomioistuimen kautta, jossa täytäntöönpanomenettely on vireillä.

75 artiklan c alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille mahdollinen jatkomuutoksenhaku on osoitettava 50 artiklan nojalla

– Itävallassa: korkein oikeus (’Oberster Gerichtshof’) sen piirituomioistuimen kautta, jossa täytäntöönpanomenettely on vireillä.

75 artiklan d alakohta – Hyväksytyt kielet tuomioita, virallisia asiakirjoja ja tuomioistuimessa tehtyä sovintoa koskevien todistusten käännöksiä varten

Vain saksan kielen käyttö hyväksytään.

76 artiklan 1 kohdan a alakohta – Asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuomioistuimen toimivaltaa koskevat säännöt

– Itävallassa: tuomioistuimen toimivaltaa koskevan lain 99 §.

76 artiklan 1 kohdan b alakohta – Asetuksen 65 artiklassa tarkoitetut oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävää ilmoitusta koskevat säännöt

– Itävallassa: siviiliprosessilain 21 §.

76 artiklan 1 kohdan c alakohta – Asetuksen 69 artiklassa tarkoitetut yleissopimukset

  • Saksan ja Itävallan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden, tuomioistuimessa tehtyjen sovintojen ja virallisten asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Wienissä 6 päivänä kesäkuuta 1959,
  • Bulgarian kansantasavallan ja Itävallan tasavallan välinen sopimus oikeusavusta siviilioikeudellisissa asioissa ja virallisia asiakirjoja koskevissa kysymyksissä, allekirjoitettu Sofiassa 20 päivänä lokakuuta 1967,
  • Belgian ja Itävallan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden, välitystuomioiden ja virallisten asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Wienissä 16 päivänä kesäkuuta 1959,
  • Yhdistyneen kuningaskunnan ja Itävallan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Wienissä 14 päivänä heinäkuuta 1961, sekä siihen liitetty lisäpöytäkirja, allekirjoitettu Lontoossa 6 päivänä maaliskuuta 1970,
  • Alankomaiden ja Itävallan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden ja virallisten asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Haagissa 6 päivänä helmikuuta 1963,
  • Ranskan ja Itävallan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden ja virallisten asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Wienissä 15 päivänä heinäkuuta 1966,
  • Luxemburgin ja Itävallan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden ja virallisten asiakirjojen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Luxemburgissa 29 päivänä heinäkuuta 1971,
  • Italian ja Itävallan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden, sovintojen ja virallisten asiakirjojen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Roomassa 16 päivänä marraskuuta 1971,
  • Itävallan ja Ruotsin sopimus siviilioikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Tukholmassa 16 päivänä syyskuuta 1982,
  • Itävallan ja Espanjan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden, tuomioistuimessa tehtyjen sovintojen ja täytäntöönpanokelpoisten virallisten asiakirjojen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Wienissä 17 päivänä helmikuuta 1984,
  • Suomen ja Itävallan sopimus yksityisoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Wienissä 17 päivänä marraskuuta 1986,
  • Jugoslavian federatiivisen kansantasavallan ja Itävallan tasavallan sopimus keskinäisestä oikeudellisesta yhteistyöstä, allekirjoitettu Wienissä 16 päivänä joulukuuta 1954,
  • Puolan kansantasavallan ja Itävallan tasavallan sopimus keskinäisistä suhteista siviilioikeudellisissa asioissa ja asiakirjoista, allekirjoitettu Wienissä 11 päivänä joulukuuta 1963,
  • Romanian sosialistisen tasavallan ja Itävallan tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja perheoikeuden alalla ja asiakirjojen pätevyydestä ja tiedoksiannosta sekä siihen liitetty pöytäkirja, allekirjoitettu Wienissä 17 päivänä marraskuuta 1965.
Päivitetty viimeksi: 14/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Uudelleenlaadittu Bryssel I -asetus - Puola

65 artiklan 3 kohta – Tiedot siitä, miten asetuksen 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuomioiden oikeusvaikutukset määritetään kansallisen lain mukaisesti

1. Mitkä ovat oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävän ilmoituksen (przypozwanie) keskeiset piirteet?

Puolassa oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävistä ilmoituksista säädetään siviiliprosessilain (Kodeks postępowania cywilnego) 84 ja 85 §:ssä. Tällaisella ilmoituksella oikeudenkäyntimenettelyn asianosainen voi kutsua kolmannen osapuolen osallistumaan menettelyyn, jos asianosaiselle vastainen tuomio voisi johtaa siihen, että kyseinen kolmas osapuoli esittää asianosaiselle vaatimuksia esimerkiksi takaussopimuksen perusteella. Tätä varten asianosainen laatii oikeudenkäyntiasiakirjan, joka annetaan tiedoksi kolmannelle, ja tämä voi liittyä menettelyyn sivuväliintulijana (interwenient uboczny).

2. Mitkä ovat tuomioiden keskeiset vaikutukset henkilöihin, joille on annettu oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävä ilmoitus?

Oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävä ilmoitus ei automaattisesti tee ilmoituksen vastaanottajasta jo vireillä olevan menettelyn asianosaista. Kolmas osapuoli osallistuu menettelyyn sivuväliintulijana (siviiliprosessilain 76–78 §). Asianosaisten suostumuksella sivuväliintulija voi tulla sen asianosaisen sijaan, jonka tueksi se on liittynyt menettelyyn. Tuomiolla on yleensä välittömät oikeusvaikutukset asianosaisiin. Sen sijaan sen vaikutukset kolmansiin osapuoliin ovat välittömät ainoastaan siinä tapauksessa, että se on yhdenmukaista kiistanalaisen oikeussuhteen tai lain säännösten kanssa.

3. Aiheutuuko ilmoituksesta sitovia vaikutuksia suhteessa pääasiassa tehtävään oikeudelliseen arviointiin?

Jos kolmas osapuoli ei ilmoituksesta huolimatta liity menettelyyn, sillä ei ole enää oikeutta vedota tässä menettelyssä tapahtuneeseen virheeseen, jos asiaa käsitellään myöhemmin uudessa menettelyssä (siviiliprosessilain 82 ja 85 §).

4. Aiheutuuko ilmoituksesta sitovia vaikutuksia suhteessa sellaisiin vahvistettuihin tosiseikkoihin, joita kolmas osapuoli ei ole voinut kiistää pääasiassa esimerkiksi sen takia, että asianosaiset eivät ole kiistäneet niitä?

Kolmannelle tehtävä ilmoitus ja kolmannen osapuolen kutsuminen mukaan menettelyyn on myös kolmannen osapuolen edun mukaista, koska se voi näin auttaa tukemaansa asianosaista saavuttamaan menettelyssä positiivisen tuloksen, jolloin uutta menettelyä ei välttämättä enää tarvita.

5. Onko oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävällä ilmoituksella vaikutuksia riippumatta siitä, onko kolmas osapuoli osallistunut oikeudenkäyntiin pääasiassa?

Jos kolmas osapuoli ei ilmoituksesta huolimatta liity menettelyyn, sillä ei ole enää oikeutta vedota tässä menettelyssä tapahtuneeseen virheeseen, jos asiaa käsitellään myöhemmin uudessa menettelyssä (siviiliprosessilain 82 ja 85 §).

6. Vaikuttaako oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävä ilmoitus kolmannen osapuolen ja ilmoituksen tekijän vastapuolen väliseen suhteeseen?

Jos kolmas osapuoli kutsun saatuaan liittyy menettelyyn, siitä tulee sivuväliintulija, joka asianosaisten suostumuksella voi tulla sen asianosaisen sijaan, jonka tueksi se on liittynyt menettelyyn.

74 artikla - Kuvaus kansallisista täytäntöönpanosäännöistä ja -menettelyistä

74 artikla – Kansallisia täytäntöönpanomenettelyjä tarkastellaan sivulla Tuomion täytäntöönpanomenettelyt.

75 artiklan a alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille 36 artiklan 2 kohdan, 45 artiklan 4 kohdan ja 47 artiklan 1 kohdan mukaiset hakemukset on toimitettava

Velallisen asuinpaikan tai sääntömääräisen kotipaikan aluetuomioistuin (sąd okręgowy), ja jos tällaista tuomioistuinta ei ole, se aluetuomioistuin, jonka toimivalta-alueella tuomio on pantava täytäntöön.

Kun kyseessä on tunnustamisesta kieltäytymistä koskeva hakemus:

se aluetuomioistuin (sąd okręgowy), jolla olisi alueellinen toimivalta käsitellä tuomiossa ratkaistu asia tai jonka toimivalta-alueella sijaitsee alueellisesti toimivaltainen alioikeus (sąd rejonowy). Jos toimivaltaista tuomioistuinta ei voida määrittää tällä perusteella, toimivalta kuuluu Varsovan aluetuomioistuimelle.

75 artiklan b alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskevasta hakemuksesta annettua päätöstä koskeva muutoksenhaku on osoitettava 49 artiklan 2 kohdan nojalla

Muutoksenhakutuomioistuin (sąd apelacyjny) aluetuomioistuimen välityksellä.

75 artiklan c alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille mahdollinen jatkomuutoksenhaku on osoitettava 50 artiklan nojalla

Korkein oikeus (Sąd Najwyższy) muutoksenhakutuomioistuimen välityksellä.

75 artiklan d alakohta – Hyväksytyt kielet tuomioita, virallisia asiakirjoja ja tuomioistuimessa tehtyä sovintoa koskevien todistusten käännöksiä varten

Ei sovelleta.

76 artiklan 1 kohdan a alakohta – Asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuomioistuimen toimivaltaa koskevat säännöt

Nämä toimivaltasäännöt vahvistetaan siviiliprosessilain 11037§:n 4 momentissa ja 1110 §:ssä, siltä osin kuin niissä määritellään Puolan tuomioistuinten toimivalta yksinomaan seuraavien hakijaa koskevien olosuhteiden perusteella: Puolan kansalaisuus, kotipaikka, vakinainen asuinpaikka tai yrityksen sääntömääräinen kotipaikka.

76 artiklan 1 kohdan b alakohta – Asetuksen 65 artiklassa tarkoitetut oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävää ilmoitusta koskevat säännöt

Siviiliprosessilain (Kodeks postępowania cywilnego) 84 ja 85 §.

76 artiklan 1 kohdan c alakohta – Asetuksen 69 artiklassa tarkoitetut yleissopimukset

  • Puolan kansantasavallan ja Unkarin kansantasavallan sopimus oikeusavusta siviili-, perhe- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Budapestissä 6 päivänä maaliskuuta 1959
  • Puolan kansantasavallan ja Jugoslavian federatiivisen kansantasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Varsovassa 6 päivänä helmikuuta 1960, nykyisin voimassa Puolan ja Slovenian välillä sekä Puolan ja Kroatian välillä
  • Puolan kansantasavallan ja Bulgarian kansantasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteista siviili-, perhe- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Varsovassa 4 päivänä joulukuuta 1961
  • Puolan kansantasavallan ja Itävallan tasavallan sopimus keskinäisistä suhteista siviilioikeudellisissa asioissa ja asiakirjoista, allekirjoitettu Wienissä 11 päivänä joulukuuta 1963
  • Puolan kansantasavallan ja Helleenien tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Ateenassa 24 päivänä lokakuuta 1979
  • Puolan kansantasavallan ja Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteista siviili-, perhe- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Varsovassa 21 päivänä joulukuuta 1987; sovelletaan nykyään Puolan ja Tšekin sekä Puolan ja Slovakian välisissä suhteissa
  • Puolan kansantasavallan ja Italian tasavallan sopimus oikeusavusta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviilioikeuden alalla, allekirjoitettu Varsovassa 28 päivänä huhtikuuta 1989
  • Puolan tasavallan ja Liettuan tasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteista siviili-, perhe-, työ- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Varsovassa 26 päivänä tammikuuta 1993
  • Puolan tasavallan ja Latvian tasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteista siviili-, perhe-, työ- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Varsovassa 23 päivänä helmikuuta 1994
  • Puolan tasavallan ja Kyproksen tasavallan sopimus oikeudellisesta yhteistyöstä siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Nikosiassa 14 päivänä marraskuuta 1996
  • Puolan tasavallan ja Viron tasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteista siviili-, perhe-, työ- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Tallinnassa 27 päivänä marraskuuta 1998
  • Puolan tasavallan ja Romanian sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteista siviiliasioissa, allekirjoitettu Bukarestissa 15 päivänä toukokuuta 1999.
Päivitetty viimeksi: 28/02/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Uudelleenlaadittu Bryssel I -asetus - Slovenia

65 artiklan 3 kohta – Tiedot siitä, miten asetuksen 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuomioiden oikeusvaikutukset määritetään kansallisen lain mukaisesti

1. Mikä on oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävä ilmoitus?

Se on oikeudenkäynnin ulkopuoliselle kolmannelle osapuolelle tehtävä virallinen ilmoitus vireillä olevasta oikeudenkäyntimenettelystä (litis denuntiatio). Sen yhteydessä kyseistä tahoa voidaan myös pyytää osallistumaan menettelyyn. Ilmoituksen tarkoituksena on todeta siviililainsäädännössä tunnustetut kantajan tai vastaajan oikeudet ja velvollisuudet. Ilmoituksen tekijä (oikeudenkäynnin asianosainen) toimittaa ilmoituksen tuomioistuimelle, joka antaa sen tiedoksi kolmannelle osapuolelle. Kolmas voi vapaasti päättää osallistumisestaan riita-asiaan. Slovenian lainsäädännön mukaan tuomioistuin ei päätä, onko asianosaisen virallinen ilmoitus kolmannelle perusteltu. Jos kolmas osapuoli osallistuu menettelyyn, siitä ei tule menettelyn asianosaista eikä sen suhdetta pääkäsittelyn asianosaisiin voida ratkaista tässä menettelyssä. Kolmas osapuoli voi tukea kumpaa tahansa oikeudenkäyntimenettelyn osapuolta. Jos edellytykset täyttyvät, se voi osallistua menettelyyn väliintulijana. Näin se voi vaikuttaa siihen, kumpi osapuoli voittaa oikeudenkäynnin, ja välttää joutumasta itse (takautumis)kanteen kohteeksi tai parantaa asemiaan tällaisessa myöhemmin käynnistettävässä oikeudenkäyntimenettelyssä. Kolmas osapuoli ei voi pyytää vireille pannun oikeudenkäynnin lopettamista, määräaikojen jatkamista eikä käsittelyn lykkäämistä.

2. Mitkä ovat tuomioiden tärkeimmät oikeusvaikutukset henkilöihin, jotka ovat saaneet kolmannelle tehtävän ilmoituksen vireillä olevasta oikeudenkäyntimenettelystä?

Kolmannelle tehtävä ilmoitus suojaa ilmoituksen tehnyttä osapuolta tietyiltä vahingonkorvausvaateilta, joita kolmannet muutoin saattaisivat niille esittää. Kolmas osapuoli, joka ilmoituksen ansiosta on voinut vaikuttaa oikeudenkäynnin tulokseen, ei periaatteessa enää voi vaatia vahingonkorvausta sillä perusteella, että oikeudenkäynnistä sille ilmoittaneen osapuolen puolustus olisi ollut puutteellinen. Jos myöhemmin käynnistetään takautumiskanteen perusteella menettely ilmoituksen tehneen osapuolen ja ilmoituksen vastaanottaneen osapuolen välillä, viimeksi mainittu ei voi vedota ilmoituksen tehnyttä osapuolta vastaan sellaisiin väitteisiin tai tosiseikkoihin, jotka ovat ristiriidassa pääasian käsittelyssä tehdyn päätöksen olennaisten (tosiseikkoihin) perustuvien tekijöiden kanssa.

3. Tuomiosta ei kuitenkaan aiheudu velvoittavia oikeusvaikutuksia pääkäsittelyssä tehdyn oikeudellisen arvioinnin suhteen.

4. Tuomiosta ei myöskään aiheudu velvoittavia oikeusvaikutuksia suhteessa sellaisiin todettuihin tosiseikkoihin, joita kolmas osapuoli ei ole voinut kiistää pääkäsittelyssä esimerkiksi sen vuoksi, että menettelyn osapuolet eivät niitä kiistäneet.

5. Kolmannelle tehtävä ilmoitus aiheuttaa siihen liittyvät oikeusvaikutukset riippumatta siitä, osallistuiko kolmas osapuoli pääkäsittelyyn vai ei.

6. Kolmannelle tehtävä ilmoitus ei vaikuta kolmannen osapuolen ja ilmoituksen tehneen osapuolen vastapuolen väliseen suhteeseen, paitsi silloin kun kolmas osapuoli päättää osallistua menettelyyn vastapuolen puolella.

75 artiklan a alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille 36 artiklan 2 kohdan, 45 artiklan 4 kohdan ja 47 artiklan 1 kohdan mukaiset hakemukset on toimitettava

– Sloveniassa: aluetuomioistuin (’okrožno sodišče’).

75 artiklan b alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskevasta hakemuksesta annettua päätöstä koskeva muutoksenhaku on osoitettava 49 artiklan 2 kohdan nojalla

– Sloveniassa: aluetuomioistuin (’okrožno sodišče’).

75 artiklan c alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille mahdollinen jatkomuutoksenhaku on osoitettava 50 artiklan nojalla

– Sloveniassa: Slovenian tasavallan korkein oikeus (’Vrhovno sodišče Republike Slovenije’).

75 artiklan d alakohta – Hyväksytyt kielet tuomioita, virallisia asiakirjoja ja tuomioistuimessa tehtyä sovintoa koskevien todistusten käännöksiä varten

– Sloveniassa: yksi kansallisista vähemmistökielistä on tunnustettu viralliseksi kieleksi seuraavissa tuomioistuimissa:

  • Koperin aluetuomioistuin: italia,
  • Koperin paikallistuomioistuin: italia,
  • Piranin paikallistuomioistuin: italia,
  • Lendavan paikallistuomioistuin: unkari.

76 artiklan 1 kohdan a alakohta – Asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuomioistuimen toimivaltaa koskevat säännöt

– Sloveniassa: kansainvälisestä yksityisoikeudesta ja oikeudenkäynnistä annetun lain 58 §.

76 artiklan 1 kohdan b alakohta – Asetuksen 65 artiklassa tarkoitetut oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävää ilmoitusta koskevat säännöt

– Sloveniassa: siviiliprosessilain 204 §, jossa säädetään oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävästä ilmoituksesta.

76 artiklan 1 kohdan c alakohta – Asetuksen 69 artiklassa tarkoitetut yleissopimukset

  • Jugoslavian federatiivisen kansantasavallan ja Itävallan tasavallan sopimus keskinäisestä oikeudellisesta yhteistyöstä, allekirjoitettu Wienissä 16 päivänä joulukuuta 1954,
  • Jugoslavian federatiivisen kansantasavallan ja Italian tasavallan sopimus keskinäisestä oikeudellisesta yhteistyöstä siviilioikeudellisissa asioissa ja hallinnollisissa asioissa, allekirjoitettu Roomassa 3 päivänä joulukuuta 1960,
  • Jugoslavian federatiivisen kansantasavallan ja Kreikan kuningaskunnan sopimus tuomioiden vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, tehty Ateenassa 18 päivänä kesäkuuta 1959,
  • Jugoslavian federatiivisen kansantasavallan ja Puolan kansantasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa, tehty Varsovassa 6 päivänä helmikuuta 1960,
  • Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan ja Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan sopimus oikeussuhteiden määrittelystä siviili-, perhe- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Belgradissa 20 päivänä tammikuuta 1964,
  • Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan ja Kyproksen tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Nikosiassa 19 päivänä syyskuuta 1984,
  • Jugoslavian federatiivisen kansantasavallan ja Bulgarian kansantasavallan sopimus keskinäisestä oikeusavusta, allekirjoitettu Sofiassa 23 päivänä maaliskuuta 1956,
  • Jugoslavian federatiivisen kansantasavallan ja Romanian kansantasavallan sopimus oikeusavusta, allekirjoitettu Belgradissa 18 päivänä lokakuuta 1960, sekä siihen liittyvä pöytäkirja,
  • Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan ja Unkarin kansantasavallan sopimus keskinäisestä oikeusavusta, allekirjoitettu Belgradissa 7 päivänä maaliskuuta 1968,
  • Slovenian tasavallan ja Kroatian tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Zagrebissa 7 päivänä helmikuuta 1994,
  • Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan hallituksen ja Ranskan tasavallan hallituksen sopimus tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla, allekirjoitettu Pariisissa 18 päivänä toukokuuta 1971.
Päivitetty viimeksi: 28/02/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Uudelleenlaadittu Bryssel I -asetus - Suomi

65 artiklan 3 kohta – Tiedot siitä, miten asetuksen 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuomioiden oikeusvaikutukset määritetään kansallisen lain mukaisesti

Ei sovelleta

75 artiklan a alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille 36 artiklan 2 kohdan, 45 artiklan 4 kohdan ja 47 artiklan 1 kohdan mukaiset hakemukset on toimitettava

- Suomessa: käräjäoikeus, jonka tuomiopiirissä tuomion täytäntöönpanoa käsittelevä alueellinen ulosottoviranomainen sijaitsee. Jos asia ei ole alueellisen ulosottoviranomaisen käsiteltävänä, toimivaltainen on se käräjäoikeus, jonka tuomiopiirissä vastaajalla on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka. Jos vastaajalla ei ole kotipaikkaa tai vakituista asuinpaikkaa Suomessa, toimivaltainen tuomioistuin on Helsingin käräjäoikeus.

75 artiklan b alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskevasta hakemuksesta annettua päätöstä koskeva muutoksenhaku on osoitettava 49 artiklan 2 kohdan nojalla

- Suomessa: hovioikeus. Hovioikeudelle osoitettu valituskirjelmä toimitetaan päätöksen antaneen käräjäoikeuden kansliaan

75 artiklan c alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille mahdollinen jatkomuutoksenhaku on osoitettava 50 artiklan nojalla

- Suomessa: korkein oikeus. Korkeimmalle oikeudelle osoitettu muutoksenhakukirjelmä toimitetaan päätöksen antaneen hovioikeuden kirjaamoon.

75 artiklan d alakohta – Hyväksytyt kielet tuomioita, virallisia asiakirjoja ja tuomioistuimessa tehtyä sovintoa koskevien todistusten käännöksiä varten

- Suomessa: englanti

76 artiklan 1 kohdan a alakohta – Asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuomioistuimen toimivaltaa koskevat säännöt

- Suomessa: oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 18 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta

76 artiklan 1 kohdan b alakohta – Asetuksen 65 artiklassa tarkoitetut oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävää ilmoitusta koskevat säännöt

Ei sovelleta

76 artiklan 1 kohdan c alakohta – Asetuksen 69 artiklassa tarkoitetut yleissopimukset

  • Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin sopimus yksityisoikeudellista vaatimusta koskevien tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Kööpenhaminassa 11 päivänä lokakuuta 1977,
  • Suomen ja Itävallan sopimus yksityisoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Wienissä 17 päivänä marraskuuta 1986,
Päivitetty viimeksi: 20/07/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.