ETSI TOIMIVALTAISIA TUOMIOISTUIMIA
Seuraavan hakutoiminnon avulla voi hakea tuomioistuimia/viranomaisia, jotka ovat toimivaltaisia tietyn EU-tason oikeudellisen välineen suhteen. Huom. Vaikka annettujen tietojen täsmällisyys on pyritty varmistamaan kaikin mahdollisin keinoin, saattaa toimivallan määrittelyssä poikkeustapauksissa olla puutteita.
65 artiklan 3 kohta – Tiedot siitä, miten asetuksen 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuomioiden oikeusvaikutukset määritetään kansallisen lain mukaisesti
1. Mikä on oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävä ilmoitus?
Se on oikeudenkäynnin ulkopuoliselle kolmannelle osapuolelle tehtävä virallinen ilmoitus vireillä olevasta oikeudenkäyntimenettelystä (litis denuntiatio). Sen yhteydessä kyseistä tahoa voidaan myös pyytää osallistumaan menettelyyn. Ilmoituksen tarkoituksena on todeta siviililainsäädännössä tunnustetut kantajan tai vastaajan oikeudet ja velvollisuudet. Ilmoituksen tekijä (oikeudenkäynnin asianosainen) toimittaa ilmoituksen tuomioistuimelle, joka antaa sen tiedoksi kolmannelle osapuolelle. Kolmas voi vapaasti päättää osallistumisestaan riita-asiaan. Slovenian lainsäädännön mukaan tuomioistuin ei päätä, onko asianosaisen virallinen ilmoitus kolmannelle perusteltu. Jos kolmas osapuoli osallistuu menettelyyn, siitä ei tule menettelyn asianosaista eikä sen suhdetta pääkäsittelyn asianosaisiin voida ratkaista tässä menettelyssä. Kolmas osapuoli voi tukea kumpaa tahansa oikeudenkäyntimenettelyn osapuolta. Jos edellytykset täyttyvät, se voi osallistua menettelyyn väliintulijana. Näin se voi vaikuttaa siihen, kumpi osapuoli voittaa oikeudenkäynnin, ja välttää joutumasta itse (takautumis)kanteen kohteeksi tai parantaa asemiaan tällaisessa myöhemmin käynnistettävässä oikeudenkäyntimenettelyssä. Kolmas osapuoli ei voi pyytää vireille pannun oikeudenkäynnin lopettamista, määräaikojen jatkamista eikä käsittelyn lykkäämistä.
2. Mitkä ovat tuomioiden tärkeimmät oikeusvaikutukset henkilöihin, jotka ovat saaneet kolmannelle tehtävän ilmoituksen vireillä olevasta oikeudenkäyntimenettelystä?
Kolmannelle tehtävä ilmoitus suojaa ilmoituksen tehnyttä osapuolta tietyiltä vahingonkorvausvaateilta, joita kolmannet muutoin saattaisivat niille esittää. Kolmas osapuoli, joka ilmoituksen ansiosta on voinut vaikuttaa oikeudenkäynnin tulokseen, ei periaatteessa enää voi vaatia vahingonkorvausta sillä perusteella, että oikeudenkäynnistä sille ilmoittaneen osapuolen puolustus olisi ollut puutteellinen. Jos myöhemmin käynnistetään takautumiskanteen perusteella menettely ilmoituksen tehneen osapuolen ja ilmoituksen vastaanottaneen osapuolen välillä, viimeksi mainittu ei voi vedota ilmoituksen tehnyttä osapuolta vastaan sellaisiin väitteisiin tai tosiseikkoihin, jotka ovat ristiriidassa pääasian käsittelyssä tehdyn päätöksen olennaisten (tosiseikkoihin) perustuvien tekijöiden kanssa.
3. Tuomiosta ei kuitenkaan aiheudu velvoittavia oikeusvaikutuksia pääkäsittelyssä tehdyn oikeudellisen arvioinnin suhteen.
4. Tuomiosta ei myöskään aiheudu velvoittavia oikeusvaikutuksia suhteessa sellaisiin todettuihin tosiseikkoihin, joita kolmas osapuoli ei ole voinut kiistää pääkäsittelyssä esimerkiksi sen vuoksi, että menettelyn osapuolet eivät niitä kiistäneet.
5. Kolmannelle tehtävä ilmoitus aiheuttaa siihen liittyvät oikeusvaikutukset riippumatta siitä, osallistuiko kolmas osapuoli pääkäsittelyyn vai ei.
6. Kolmannelle tehtävä ilmoitus ei vaikuta kolmannen osapuolen ja ilmoituksen tehneen osapuolen vastapuolen väliseen suhteeseen, paitsi silloin kun kolmas osapuoli päättää osallistua menettelyyn vastapuolen puolella.
75 artiklan a alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille 36 artiklan 2 kohdan, 45 artiklan 4 kohdan ja 47 artiklan 1 kohdan mukaiset hakemukset on toimitettava
– Sloveniassa: aluetuomioistuin (’okrožno sodišče’).
75 artiklan b alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskevasta hakemuksesta annettua päätöstä koskeva muutoksenhaku on osoitettava 49 artiklan 2 kohdan nojalla
– Sloveniassa: aluetuomioistuin (’okrožno sodišče’).
75 artiklan c alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille mahdollinen jatkomuutoksenhaku on osoitettava 50 artiklan nojalla
– Sloveniassa: Slovenian tasavallan korkein oikeus (’Vrhovno sodišče Republike Slovenije’).
75 artiklan d alakohta – Hyväksytyt kielet tuomioita, virallisia asiakirjoja ja tuomioistuimessa tehtyä sovintoa koskevien todistusten käännöksiä varten
– Sloveniassa: yksi kansallisista vähemmistökielistä on tunnustettu viralliseksi kieleksi seuraavissa tuomioistuimissa:
- Koperin aluetuomioistuin: italia,
- Koperin paikallistuomioistuin: italia,
- Piranin paikallistuomioistuin: italia,
- Lendavan paikallistuomioistuin: unkari.
76 artiklan 1 kohdan a alakohta – Asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuomioistuimen toimivaltaa koskevat säännöt
– Sloveniassa: kansainvälisestä yksityisoikeudesta ja oikeudenkäynnistä annetun lain 58 §.
76 artiklan 1 kohdan b alakohta – Asetuksen 65 artiklassa tarkoitetut oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävää ilmoitusta koskevat säännöt
– Sloveniassa: siviiliprosessilain 204 §, jossa säädetään oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävästä ilmoituksesta.
76 artiklan 1 kohdan c alakohta – Asetuksen 69 artiklassa tarkoitetut yleissopimukset
- Jugoslavian federatiivisen kansantasavallan ja Itävallan tasavallan sopimus keskinäisestä oikeudellisesta yhteistyöstä, allekirjoitettu Wienissä 16 päivänä joulukuuta 1954,
- Jugoslavian federatiivisen kansantasavallan ja Italian tasavallan sopimus keskinäisestä oikeudellisesta yhteistyöstä siviilioikeudellisissa asioissa ja hallinnollisissa asioissa, allekirjoitettu Roomassa 3 päivänä joulukuuta 1960,
- Jugoslavian federatiivisen kansantasavallan ja Kreikan kuningaskunnan sopimus tuomioiden vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, tehty Ateenassa 18 päivänä kesäkuuta 1959,
- Jugoslavian federatiivisen kansantasavallan ja Puolan kansantasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa, tehty Varsovassa 6 päivänä helmikuuta 1960,
- Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan ja Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan sopimus oikeussuhteiden määrittelystä siviili-, perhe- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Belgradissa 20 päivänä tammikuuta 1964,
- Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan ja Kyproksen tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Nikosiassa 19 päivänä syyskuuta 1984,
- Jugoslavian federatiivisen kansantasavallan ja Bulgarian kansantasavallan sopimus keskinäisestä oikeusavusta, allekirjoitettu Sofiassa 23 päivänä maaliskuuta 1956,
- Jugoslavian federatiivisen kansantasavallan ja Romanian kansantasavallan sopimus oikeusavusta, allekirjoitettu Belgradissa 18 päivänä lokakuuta 1960, sekä siihen liittyvä pöytäkirja,
- Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan ja Unkarin kansantasavallan sopimus keskinäisestä oikeusavusta, allekirjoitettu Belgradissa 7 päivänä maaliskuuta 1968,
- Slovenian tasavallan ja Kroatian tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Zagrebissa 7 päivänä helmikuuta 1994,
- Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan hallituksen ja Ranskan tasavallan hallituksen sopimus tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla, allekirjoitettu Pariisissa 18 päivänä toukokuuta 1971.
