Uudelleenlaadittu Bryssel I -asetus

---

65 artiklan 3 kohta – Tiedot siitä, miten asetuksen 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuomioiden oikeusvaikutukset määritetään kansallisen lain mukaisesti

1. Mitkä ovat oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävän ilmoituksen (przypozwanie) keskeiset piirteet?

Puolassa oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävistä ilmoituksista säädetään siviiliprosessilain (Kodeks postępowania cywilnego) 84 ja 85 §:ssä. Tällaisella ilmoituksella oikeudenkäyntimenettelyn asianosainen voi kutsua kolmannen osapuolen osallistumaan menettelyyn, jos asianosaiselle vastainen tuomio voisi johtaa siihen, että kyseinen kolmas osapuoli esittää asianosaiselle vaatimuksia esimerkiksi takaussopimuksen perusteella. Tätä varten asianosainen laatii oikeudenkäyntiasiakirjan, joka annetaan tiedoksi kolmannelle, ja tämä voi liittyä menettelyyn sivuväliintulijana (interwenient uboczny).

2. Mitkä ovat tuomioiden keskeiset vaikutukset henkilöihin, joille on annettu oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävä ilmoitus?

Oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävä ilmoitus ei automaattisesti tee ilmoituksen vastaanottajasta jo vireillä olevan menettelyn asianosaista. Kolmas osapuoli osallistuu menettelyyn sivuväliintulijana (siviiliprosessilain 76–78 §). Asianosaisten suostumuksella sivuväliintulija voi tulla sen asianosaisen sijaan, jonka tueksi se on liittynyt menettelyyn. Tuomiolla on yleensä välittömät oikeusvaikutukset asianosaisiin. Sen sijaan sen vaikutukset kolmansiin osapuoliin ovat välittömät ainoastaan siinä tapauksessa, että se on yhdenmukaista kiistanalaisen oikeussuhteen tai lain säännösten kanssa.

3. Aiheutuuko ilmoituksesta sitovia vaikutuksia suhteessa pääasiassa tehtävään oikeudelliseen arviointiin?

Jos kolmas osapuoli ei ilmoituksesta huolimatta liity menettelyyn, sillä ei ole enää oikeutta vedota tässä menettelyssä tapahtuneeseen virheeseen, jos asiaa käsitellään myöhemmin uudessa menettelyssä (siviiliprosessilain 82 ja 85 §).

4. Aiheutuuko ilmoituksesta sitovia vaikutuksia suhteessa sellaisiin vahvistettuihin tosiseikkoihin, joita kolmas osapuoli ei ole voinut kiistää pääasiassa esimerkiksi sen takia, että asianosaiset eivät ole kiistäneet niitä?

Kolmannelle tehtävä ilmoitus ja kolmannen osapuolen kutsuminen mukaan menettelyyn on myös kolmannen osapuolen edun mukaista, koska se voi näin auttaa tukemaansa asianosaista saavuttamaan menettelyssä positiivisen tuloksen, jolloin uutta menettelyä ei välttämättä enää tarvita.

5. Onko oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävällä ilmoituksella vaikutuksia riippumatta siitä, onko kolmas osapuoli osallistunut oikeudenkäyntiin pääasiassa?

Jos kolmas osapuoli ei ilmoituksesta huolimatta liity menettelyyn, sillä ei ole enää oikeutta vedota tässä menettelyssä tapahtuneeseen virheeseen, jos asiaa käsitellään myöhemmin uudessa menettelyssä (siviiliprosessilain 82 ja 85 §).

6. Vaikuttaako oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävä ilmoitus kolmannen osapuolen ja ilmoituksen tekijän vastapuolen väliseen suhteeseen?

Jos kolmas osapuoli kutsun saatuaan liittyy menettelyyn, siitä tulee sivuväliintulija, joka asianosaisten suostumuksella voi tulla sen asianosaisen sijaan, jonka tueksi se on liittynyt menettelyyn.

74 artikla - Kuvaus kansallisista täytäntöönpanosäännöistä ja -menettelyistä

74 artikla – Kansallisia täytäntöönpanomenettelyjä tarkastellaan sivulla Tuomion täytäntöönpanomenettelyt.

75 artiklan a alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille 36 artiklan 2 kohdan, 45 artiklan 4 kohdan ja 47 artiklan 1 kohdan mukaiset hakemukset on toimitettava

Velallisen asuinpaikan tai sääntömääräisen kotipaikan aluetuomioistuin (sąd okręgowy), ja jos tällaista tuomioistuinta ei ole, se aluetuomioistuin, jonka toimivalta-alueella tuomio on pantava täytäntöön.

Kun kyseessä on tunnustamisesta kieltäytymistä koskeva hakemus:

se aluetuomioistuin (sąd okręgowy), jolla olisi alueellinen toimivalta käsitellä tuomiossa ratkaistu asia tai jonka toimivalta-alueella sijaitsee alueellisesti toimivaltainen alioikeus (sąd rejonowy). Jos toimivaltaista tuomioistuinta ei voida määrittää tällä perusteella, toimivalta kuuluu Varsovan aluetuomioistuimelle.

75 artiklan b alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskevasta hakemuksesta annettua päätöstä koskeva muutoksenhaku on osoitettava 49 artiklan 2 kohdan nojalla

Muutoksenhakutuomioistuin (sąd apelacyjny) aluetuomioistuimen välityksellä.

75 artiklan c alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille mahdollinen jatkomuutoksenhaku on osoitettava 50 artiklan nojalla

Korkein oikeus (Sąd Najwyższy) muutoksenhakutuomioistuimen välityksellä.

75 artiklan d alakohta – Hyväksytyt kielet tuomioita, virallisia asiakirjoja ja tuomioistuimessa tehtyä sovintoa koskevien todistusten käännöksiä varten

Ei sovelleta.

76 artiklan 1 kohdan a alakohta – Asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuomioistuimen toimivaltaa koskevat säännöt

Nämä toimivaltasäännöt vahvistetaan siviiliprosessilain 1103⁷§:n 4 momentissa ja 1110 §:ssä, siltä osin kuin niissä määritellään Puolan tuomioistuinten toimivalta yksinomaan seuraavien hakijaa koskevien olosuhteiden perusteella: Puolan kansalaisuus, kotipaikka, vakinainen asuinpaikka tai yrityksen sääntömääräinen kotipaikka.

76 artiklan 1 kohdan b alakohta – Asetuksen 65 artiklassa tarkoitetut oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävää ilmoitusta koskevat säännöt

Siviiliprosessilain (Kodeks postępowania cywilnego) 84 ja 85 §.

76 artiklan 1 kohdan c alakohta – Asetuksen 69 artiklassa tarkoitetut yleissopimukset

• Puolan kansantasavallan ja Unkarin kansantasavallan sopimus oikeusavusta siviili-, perhe- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Budapestissä 6 päivänä maaliskuuta 1959
• Puolan kansantasavallan ja Jugoslavian federatiivisen kansantasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Varsovassa 6 päivänä helmikuuta 1960, nykyisin voimassa Puolan ja Slovenian välillä sekä Puolan ja Kroatian välillä
• Puolan kansantasavallan ja Bulgarian kansantasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteista siviili-, perhe- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Varsovassa 4 päivänä joulukuuta 1961
• Puolan kansantasavallan ja Itävallan tasavallan sopimus keskinäisistä suhteista siviilioikeudellisissa asioissa ja asiakirjoista, allekirjoitettu Wienissä 11 päivänä joulukuuta 1963
• Puolan kansantasavallan ja Helleenien tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Ateenassa 24 päivänä lokakuuta 1979
• Puolan kansantasavallan ja Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteista siviili-, perhe- ja rikosasioissa, allekirjoitettu Varsovassa 21 päivänä joulukuuta 1987; sovelletaan nykyään Puolan ja Tšekin sekä Puolan ja Slovakian välisissä suhteissa
• Puolan kansantasavallan ja Italian tasavallan sopimus oikeusavusta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviilioikeuden alalla, allekirjoitettu Varsovassa 28 päivänä huhtikuuta 1989
• Puolan tasavallan ja Liettuan tasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteista siviili-, perhe-, työ- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Varsovassa 26 päivänä tammikuuta 1993
• Puolan tasavallan ja Latvian tasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteista siviili-, perhe-, työ- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Varsovassa 23 päivänä helmikuuta 1994
• Puolan tasavallan ja Kyproksen tasavallan sopimus oikeudellisesta yhteistyöstä siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Nikosiassa 14 päivänä marraskuuta 1996
• Puolan tasavallan ja Viron tasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteista siviili-, perhe-, työ- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Tallinnassa 27 päivänä marraskuuta 1998
• Puolan tasavallan ja Romanian sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteista siviiliasioissa, allekirjoitettu Bukarestissa 15 päivänä toukokuuta 1999.