Uudelleenlaadittu Bryssel I -asetus

Liettua

Sisällön tuottaja:
Liettua

65 artiklan 3 kohta – Tiedot siitä, miten asetuksen 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuomioiden oikeusvaikutukset määritetään kansallisen lain mukaisesti

1. Mitkä ovat oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävän ilmoituksen keskeiset piirteet?

Liettuan tasavallan siviiliprosessilain 46 ja 47§:n säännösten nojalla kolmannet osapuolet voivat joissakin tapauksissa esittää itsenäisiä vaateita riita-asiassa, joissakin tapauksissa taas eivät voi.

Kolmannet osapuolet, jotka esittävät itsenäisiä vaateita riita-asiassa, voivat osallistua oikeudenkäyntiin ainoastaan omasta aloitteestaan. Kyseiset kolmannet osapuolet ovat itsenäisiä asianosaisia eivätkä toimi kantajan tai vastaajan puolella. Kolmannet osapuolet, jotka esittävät itsenäisiä vaateita, voivat osallistua oikeudenkäyntiin siihen asti kun suullisen käsittelyn yhteenveto alkaa.

Kolmannet osapuolet, jotka eivät esitä itsenäisiä vaateita riita-asiassa, voivat osallistua oikeudenkäyntiin joko kantajan tai vastaajan puolella siihen asti kun suullisen käsittelyn yhteenveto alkaa, jos asiassa annettava tuomio saattaa vaikuttaa heidän oikeuksiinsa tai velvollisuuksiinsa. Kolmannet osapuolet voivat myös osallistua oikeudenkäyntiin asianosaisten perustellusta pyynnöstä tai tuomioistuimen aloitteesta.

Kolmansille osapuolille ilmoitetaan riita-asian käsittelyn alkamisesta ja niitä pyydetään osallistumaan oikeudenkäyntiin liettualaisessa tuomioistuimessa esittämällä niille haaste tai tiedonanto ja toimittamalla samalla jäljennös kanteesta. Siviiliprosessilain 133 §:n 1 momentin mukaisesti asianosaisille (samoin kuin kolmansille osapuolille) ilmoitetaan oikeuskäsittelyn päivämäärä ja paikka ja tiedotetaan mahdollisista yksittäisistä menettelyllisistä toimista haasteella tai tiedonannolla. Ilmoittaminen oikeudenkäynnistä kolmansille osapuolille on tuomioistuimen, ei asianosaisten, tehtävä. Asianosaiset ainoastaan ilmoittavat lausunnoissaan, että muita henkilöitä on tarpeen pyytää osallistumaan oikeudenkäyntiin.

Kolmansilla osapuolilla, jotka esittävät itsenäisiä vaateita, on kaikki samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kantajalla.

Kolmansilla osapuolilla, jotka eivät esitä itsenäisiä vaateita, on samat menettelylliset oikeudet (mukaan lukien oikeus kustannusten korvaamiseen) ja velvollisuudet kuin asianosaisella lukuun ottamatta oikeutta muuttaa vaateen perusteita ja asiasisältöä, korottaa tai alentaa vaateen arvoa, peruuttaa vaade, myöntää vaade oikeaksi tai tehdä asiassa sovinto. Kolmansilla osapuolilla ei myöskään ole oikeutta pyytää tuomioistuimen antaman tuomion täytäntöönpanoa. Kolmannet osapuolet, jotka eivät esitä itsenäisiä vaateita, eivät voi toimia vastoin sen asianosaisen etuja, jonka puolella ne osallistuvat oikeudenkäyntiin.

2. Mitkä ovat tuomioiden keskeiset vaikutukset henkilöihin, joille on annettu oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävä ilmoitus?

Silloin kun oikeudenkäyntiin osallistuu kolmansia osapuolia, jotka esittävät itsenäisiä vaateita, on mahdollista antaa samanaikaisesti tuomio useissa toisiinsa liittyvissä, samaa asiaa koskevissa riita-asioissa. Tällöin niitä kolmansia osapuolia vastaan, jotka ovat esittäneet itsenäisiä vaateita, ei voida enää nostaa uutta kannetta (tai tällaiset kolmannet osapuolet eivät voi enää nostaa uutta kannetta samaa vastaajaa vastaan), sillä kyseistä asiaa koskeva samojen asianosaisten välinen riita-asia katsotaan ratkaistuksi. Jos henkilölle on ilmoitettu, että hän voi osallistua käynnissä olevaan oikeudenkäyntiin esittämällä itsenäisen vaateen, mutta hän ei ole osallistunut oikeudenkäyntiin, häntä vastaan voidaan myöhemmin nostaa erillinen kanne, joka koskee samaa asiaa. Ensimmäinen tuomio ei kuitenkaan saa vaikuttaa sellaisen henkilön oikeuksiin ja velvollisuuksiin, joka ei ole osallistunut oikeudenkäyntiin kolmantena osapuolena.

Silloin kun tuomioistuin antaa asiassa tuomion, se ei voi samanaikaisesti määrätä sellaisen kolmannen osapuolen oikeuksista ja velvollisuuksista, joka ei ole esittänyt itsenäistä vaadetta sille asianosaiselle, jonka kanssa kolmannella osapuolella on aineellisoikeudellinen oikeussuhde. Näin ollen tuomioistuimen antama tuomio asiassa, jossa on osallisena sellaisia kolmansia osapuolia, jotka eivät ole esittäneet itsenäisiä vaateita, ei estä uuden kanteen nostamista alkuperäiseen asiaan osallistunutta kolmatta osapuolta vastaan, joka ei tuolloin esittänyt itsenäistä vaadetta. Ensimmäisessä asiassa annettu tuomioistuimen tuomio kuitenkin muodostaa ennakkoratkaisun. Tämä tarkoittaa sitä, että toisessa asiassa, joka koskee samoja asianosaisia (esim. vahingonkorvauskanne), ei ole tarpeen tarkastella ensimmäisessä asiassa annetussa lainvoimaisessa tuomiossa vahvistettuja seikkoja (siviiliprosessilain 182 §:n 2 momentti).

Jos henkilölle ei ole ilmoitettu mahdollisuudesta osallistua käynnissä olevaan oikeudenkäyntiin kolmantena osapuolena joko niin, että hän esittää itsenäisen vaateen, tai niin, että hän ei esitä itsenäistä vaadetta, tai jos henkilölle on ilmoitettu tästä mahdollisuudesta, mutta hän ei ole osallistunut oikeudenkäyntiin ja tuomioistuimen tuomiossa on määrätty henkilön aineellisoikeudellisista oikeuksista ja velvollisuuksista, tämä voi riittää perusteeksi asian käsittelyn uudelleen aloittamiseksi. Jos henkilö ei ole osallistunut oikeudenkäyntiin, kyseinen tuomioistuimen tuomio ei yleensä muodosta ennakkoratkaisua kyseisen henkilön osalta.

3. Aiheutuuko ilmoituksesta sitovia vaikutuksia suhteessa pääasiassa tehtävään oikeudelliseen arviointiin?

Ks. vastaus kysymykseen 2.

4. Aiheutuuko ilmoituksesta sitovia vaikutuksia suhteessa sellaisiin vahvistettuihin tosiseikkoihin, joita kolmas osapuoli ei ole voinut kiistää pääasiassa esimerkiksi sen takia, että asianosaiset eivät ole kiistäneet niitä?

Ks. vastaus kysymykseen 2.

5. Onko oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävällä ilmoituksella vaikutuksia riippumatta siitä, onko kolmas osapuoli osallistunut oikeudenkäyntiin pääasiassa?

Ei ole. Tuomioistuimen ensimmäisessä oikeudenkäynnissä (pääasiassa) antama tuomio ei vaikuta sellaisen henkilön oikeuksiin ja velvollisuuksiin, jolle on ilmoitettu oikeudenkäynnistä mutta joka ei ole osallistunut oikeudenkäyntiin kolmantena osapuolena. Jos henkilölle ei ole ilmoitettu mahdollisuudesta osallistua käynnissä olevaan oikeudenkäyntiin kolmantena osapuolena joko niin, että hän esittää itsenäisen vaateen, tai niin, että hän ei esitä itsenäistä vaadetta, tai jos henkilölle on ilmoitettu tästä mahdollisuudesta, mutta hän ei ole osallistunut oikeudenkäyntiin ja tuomioistuimen tuomiossa on määrätty henkilön aineellisoikeudellisista oikeuksista ja velvollisuuksista, tämä voi riittää perusteeksi asian käsittelyn uudelleen aloittamiseksi.

6. Vaikuttaako oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävä ilmoitus kolmannen osapuolen ja ilmoituksen tekijän vastapuolen väliseen suhteeseen?

Ks. vastaus kysymykseen 2.

75 artiklan a alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille 36 artiklan 2 kohdan, 45 artiklan 4 kohdan ja 47 artiklan 1 kohdan mukaiset hakemukset on toimitettava

Liettuassa: muutoksenhakutuomioistuin (Lietuvos apeliacinis teismas).

75 artiklan b alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskevasta hakemuksesta annettua päätöstä koskeva muutoksenhaku on osoitettava 49 artiklan 2 kohdan nojalla

Liettuassa: muutoksenhakutuomioistuin (Lietuvos apeliacinis teismas).

75 artiklan c alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille mahdollinen jatkomuutoksenhaku on osoitettava 50 artiklan nojalla

Liettuassa: korkein oikeus (Lietuvos Aukščiausiasis Teismas), johon tehdään kassaatiovalitus.

75 artiklan d alakohta – Hyväksytyt kielet tuomioita, virallisia asiakirjoja ja tuomioistuimessa tehtyä sovintoa koskevien todistusten käännöksiä varten

Ei sovelleta.

76 artiklan 1 kohdan a alakohta – Asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuomioistuimen toimivaltaa koskevat säännöt

Liettuassa: siviiliprosessilain (civilinio proceso kodeksas) 783 §:n 3 momentti, 787 § ja 789 §:n 3 momentti.

76 artiklan 1 kohdan b alakohta – Asetuksen 65 artiklassa tarkoitetut oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävää ilmoitusta koskevat säännöt

Liettuassa: siviiliprosessilain 46 ja 47 artikla.

76 artiklan 1 kohdan c alakohta – Asetuksen 69 artiklassa tarkoitetut yleissopimukset

  • Liettuan tasavallan, Viron tasavallan ja Latvian tasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteista, allekirjoitettu Tallinnassa 11 päivänä marraskuuta 1992
  • Liettuan tasavallan ja Puolan tasavallan sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteista siviili-, perhe-, työ- ja rikosoikeudellisissa asioissa, allekirjoitettu Varsovassa 26 päivänä tammikuuta 1993.
Päivitetty viimeksi: 27/02/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.