Uudelleenlaadittu Bryssel I -asetus

Viro

Sisällön tuottaja:
Viro

TOIMIVALTAISTEN TUOMIOISTUINTEN/VIRANOMAISTEN HAKU

Seuraavan hakutoiminnon avulla voi hakea tuomioistuimia/viranomaisia, jotka ovat toimivaltaisia tietyn EU-tason oikeudellisen välineen suhteen. Huom. Vaikka annettujen tietojen täsmällisyys on pyritty varmistamaan kaikin mahdollisin keinoin, saattaa toimivallan määrittelyssä poikkeustapauksissa olla puutteita.

Viro

Brussels I recast


*pakollinen kenttä

65 artiklan 3 kohta – Tiedot siitä, miten asetuksen 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuomioiden oikeusvaikutukset määritetään kansallisen lain mukaisesti

1) Mitkä ovat oikeudenkäynnistä kolmannelle osapuolelle tehtävän ilmoituksen keskeiset piirteet?

Viron prosessioikeuden mukaisesti menettelyyn voivat osallistua itsenäisiä kanteita esittävät kolmannet osapuolet ja pääväliintulijat. Oikeudenkäynnin hävinnyt osapuoli, joka voi esittää kolmannelle vaatimuksen vapauttaa hänet sopimusrikkomuksesta johtuvasta velvoitteesta, vahingonkorvausvelvollisuudesta tai muusta korvausvelvollisuudesta tai jolla on syytä olettaa, että kolmas esittää tällaisen vaatimuksen häntä kohtaan, voi pyytää asiaa käsittelevää tuomioistuinta tekemään kolmannelle ilmoituksen oikeudenkäynnistä. Pyyntö on esitettävä ennen alustavan menettelyn päättymistä ja kirjallisessa menettelyssä ennen hakemusten jättämiselle asetetun määräajan päättymistä. Kun alustava menettely on päättynyt, kolmannelle tehtävää ilmoitusta oikeudenkäynnistä voi pyytää ainoastaan toisten osapuolten tai tuomioistuimen suostumuksella. Kun alustava menettely on päättynyt, tuomioistuin suostuu lisäämään kolmannen osapuolen menettelyyn, jos hakemuksen jättämiselle määräajan umpeuduttua on pätevä syy ja tuomioistuin katsoo, että ilmoituksen tekeminen on tärkeää asian ratkaisemisen kannalta. Tuomioistuin antaa oikeudenkäyntiä koskevan ilmoituksen tiedoksi kolmannelle osapuolelle, ilmoittaa siitä toiselle asianosaiselle ja vahvistaa vastauksille määräajan. Jos ilmoitus on laissa säädettyjen vaatimusten mukainen ja asianosainen perustelee tarpeen ottaa kolmas osapuoli mukaan oikeudenkäyntiin, tuomioistuin määrää kolmannen osapuolen lisättäväksi menettelyyn. Viron prosessioikeuden mukaan väliintulija on menettelyn osapuoli, jos tämä ei ole muu asianosainen (kantaja tai vastaaja). Jos ilmenee, että kolmas on lisätty tai osallistunut menettelyyn väliintulijana perusteettomasti, tuomioistuin voi määrätä tämän poistettavaksi menettelystä. Kun kantaja tai vastaaja on pyytänyt lisäämään kolmannen osapuolen menettelyyn tai kun kolmas osapuoli osallistuu oikeudenkäyntiin väliintulijana, hänen odotetaan tukevan joko kantajan tai vastaajan kantaa eli esittävän argumentteja kyseisen asianosaisen tueksi ja katsovan oman etunsa mukaiseksi, että tämä voittaa oikeudenkäynnin. Väliintulija voi toteuttaa kaikkia menettelytoimia, lukuun ottamatta niitä, joita ainoastaan kantaja tai vastaaja voivat toteuttaa. Hän voi esimerkiksi hakea muutosta asiassa annettuun tuomioon. Väliintulijan hakemuksilla, valituksilla tai muilla menettelytoimilla on menettelyssä oikeudellista merkitystä vain jos ne eivät ole ristiriidassa sen asianosaisen tekemän hakemuksen, valituksen tai toimen kanssa, jonka puolella kolmas osapuoli osallistuu oikeudenkäyntiin. Kun kyseessä on valituksen tai muun menettelytoimen tekeminen, kolmanteen osapuoleen sovelletaan samaa määräaikaa kuin kantajaan tai vastaajaan, jonka puolella kolmas osapuoli osallistuu oikeudenkäyntiin, jollei laissa toisin säädetä.

2) Mitkä ovat tuomioiden keskeiset vaikutukset henkilöihin, joille on annettu oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävä ilmoitus?

Jos asianosainen on pyytänyt lisäämään henkilön menettelyyn kolmantena osapuolena, mutta tuomioistuin ei suostu pyyntöön tai poistaa kolmannen osapuolen menettelystä, pääasiassa tehty päätös ei sido kyseistä kolmatta osapuolta oikeudellisesti.

Jos kolmas osapuoli on lisätty menettelyyn asianosaisen pyynnöstä, hän ei voi pääasian käsittelyä seuraavassa menettelyssä vedota sen asianosaisen suhteen, jonka puolella hän on osallistunut oikeudenkäyntiin väliintulijana tai jonka tukemiseksi hänet on lisätty menettelyyn, siihen, että aiemmassa menettelyssä tehdyn päätöksen tuomio on virheellinen tai että olosuhteet on arvioitu virheellisesti. Jos asianosainen aloittaa menettelyn väliintulijaa vastaan aiempaan oikeudenkäyntiin vedoten, kolmas osapuoli voi esittää menettelyssä myös sellaisia vastaväitteitä, joita on esittänyt väliintulijana ja jotka ovat ristiriidassa asianosaisen lausumien kanssa. Kolmas osapuoli voi myös väittää, että hän ei pystynyt esittämään hakemusta, väitettä, todistetta tai valitusta, koska osallistui menettelyyn väliintulijana liian myöhään tai koska hänet lisättiin menettelyyn liian myöhään, tai että hän ei voinut esittää niitä sen asianosaisen lausumien tai toimien vuoksi, jonka puolella hän osallistui oikeudenkäyntiin. Kolmas osapuoli voi myös väittää, että kantaja tai vastaaja on tahallisesti tai huolimattomuuttaan jättänyt esittämättä hakemuksen, väitteen, todisteen tai valituksen, josta kolmas ei ollut tietoinen.

3) Aiheutuuko ilmoituksesta sitovia vaikutuksia suhteessa pääasiassa tehtävään oikeudelliseen arviointiin?

Jos asianosainen on pyytänyt lisäämään henkilön menettelyyn kolmantena osapuolena, mutta tuomioistuin ei suostu pyyntöön tai poistaa kolmannen osapuolen menettelystä, pääasiassa tehty päätös ei sido kyseistä kolmatta osapuolta oikeudellisesti.

4) Aiheutuuko ilmoituksesta sitovia vaikutuksia suhteessa sellaisiin vahvistettuihin tosiseikkoihin, joita kolmas osapuoli ei ole voinut kiistää pääasiassa esimerkiksi sen takia, että asianosaiset eivät ole kiistäneet niitä?

Tuomioistuimen vahvistamat tosiseikat eivät sido kolmatta osapuolta oikeudellisesti, jos tämä ei ole voinut kiistää niitä sen vuoksi, että muut osapuolet eivät niitä kiistäneet tai että asianosainen, jonka tukemiseksi kolmas lisättiin menettelyyn, ei suostunut siihen, että kolmas riitauttaisi tosiseikan.

5) Onko oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävällä ilmoituksella vaikutuksia riippumatta siitä, onko kolmas osapuoli osallistunut oikeudenkäyntiin pääasiassa?

Viron prosessioikeuden mukaisesti menettelyyn voidaan lisätä väliintulija tai kolmas osapuoli voi tehdä väliintulon omalla hakemuksellaan. Tuomioistuin päättää oikeudenkäyntiin lisäämisestä tai väliintulosta määräyksellä. Jos tuomioistuin on antanut määräyksen, jolla se antaa kolmannelle osapuolelle luvan osallistua menettelyyn tai epää osallistumisen tai jolla se lisää kolmannen osapuolen menettelyyn, jättää tämän lisäämättä menettelyyn tai poistaa tämän menettelystä, osapuoli tai kolmas osapuoli voi hakea muutosta. Piirituomioistuimen päätöksestä, joka koskee käräjäoikeuden päätökseen haettua muutosta, ei voi valittaa korkeimpaan oikeuteen.

6) Vaikuttaako oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävä ilmoitus kolmannen osapuolen ja ilmoituksen tekijän vastapuolen väliseen suhteeseen?

Sillä, että asianosainen on pyytänyt lisäämään kolmannen menettelyyn mutta tuomioistuin ei ole niin tehnyt, ei ole vaikutusta kolmannen osapuolen ja ilmoituksen tekijän vastapuolen välisiin suhteisiin.

Jos kolmas osapuoli on lisätty menettelyyn asianosaisen pyynnöstä, hän ei voi pääasian käsittelyä seuraavassa menettelyssä vedota sen asianosaisen suhteen, jonka puolella hän on osallistunut oikeudenkäyntiin väliintulijana tai jonka tukemiseksi hänet on lisätty menettelyyn, siihen, että aiemmassa menettelyssä tehdyn päätöksen tuomio on virheellinen tai että olosuhteet on arvioitu virheellisesti.

Väliintulijan lisäämisestä menettelyyn ja tämän vaikutuksista säädetään siviiliprosessilain 214 ja 216 §:ssä.

75 artiklan a alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille 36 artiklan 2 kohdan, 45 artiklan 4 kohdan ja 47 artiklan 1 kohdan mukaiset hakemukset on toimitettava

Käräjäoikeus

75 artiklan b alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskevasta hakemuksesta annettua päätöstä koskeva muutoksenhaku on osoitettava 49 artiklan 2 kohdan nojalla

Piirituomioistuin sen käräjäoikeuden kautta, jonka päätökseen haetaan muutosta.

75 artiklan c alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille mahdollinen jatkomuutoksenhaku on osoitettava 50 artiklan nojalla

Korkein oikeus

75 artiklan d alakohta – Hyväksytyt kielet tuomioita, virallisia asiakirjoja ja tuomioistuimessa tehtyä sovintoa koskevien todistusten käännöksiä varten

Englanti

76 artiklan 1 kohdan a alakohta – Asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuomioistuimen toimivaltaa koskevat säännöt

Siviiliprosessilain 86 § (tuomioistuimen toimivalta omaisuuden sijaintipaikassa) sikäli kuin vaatimus ei liity henkilön omaisuuteen, siviiliprosessilain 100 § (vaatimus lopettaa vakioehtojen soveltaminen) sikäli kuin asia viedään tuomioistuimeen, jonka tuomiopiirissä vakioehtoja sovellettiin.

76 artiklan 1 kohdan b alakohta – Asetuksen 65 artiklassa tarkoitetut oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävää ilmoitusta koskevat säännöt

Siviiliprosessilain 212–216 §

76 artiklan 1 kohdan c alakohta – Asetuksen 69 artiklassa tarkoitetut yleissopimukset

  • Tallinnassa 11 päivänä marraskuuta 1992 allekirjoitettu Viron, Liettuan ja Latvian sopimus oikeusavusta ja oikeussuhteista.
  • Tallinnassa 27 päivänä marraskuuta 1998 allekirjoitettu Viron ja Puolan sopimus oikeusavun myöntämisestä ja oikeussuhteista siviili-, työ- ja rikosoikeudellisissa asioissa.
Päivitetty viimeksi: 29/03/2022

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.