Uudelleenlaadittu Bryssel I -asetus

Itävalta

Sisällön tuottaja:
Itävalta

65 artiklan 3 kohta – Tiedot siitä, miten asetuksen 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuomioiden oikeusvaikutukset määritetään kansallisen lain mukaisesti

1. Mitä oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävällä ilmoituksella yleensä tarkoitetaan?

Oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävällä ilmoituksella tarkoitetaan oikeudenkäynnin osapuolen virallista ilmoitusta tulossa olevasta tai jo käynnissä olevasta oikeudenkäynnistä kolmannelle osapuolelle, joka ei siihen mennessä ole osallistunut kyseiseen riita-asiaan. Ilmoituksessa voidaan esittää pyyntö osallistua riita-asiaan väliintulijana. Ilmoituksen tekijän on toimitettava tuomioistuimelle tätä varten asiakirja, jonka tuomioistuin antaa kolmannelle osapuolelle virallisesti tiedoksi. Ilmoitus ei velvoita kolmatta osapuolta osallistumaan, ja kolmannella osapuolella on myös oikeus vapaasti päättää, tukeeko se jompaakumpaa osapuolta väliintulijana ja missä vaiheessa. Jos se osallistuu, siitä ei tule asianosaista vaan väliintulija, jonka lausumat ja toiminta eivät saa olla ristiriidassa varsinaisen asianosaisen lausumien ja toiminnan kanssa. Väliintulijaa ei voida tuomita maksamaan oikeudenkäyntikuluja. Jos varsinainen asianosainen voittaa, väliintulijalla on oikeus vaatia ilmoituksen tekijältä korvausta oikeudenkäyntikuluista.

Jos kolmannelle osapuolelle on oikeudenkäynnistä tehdyllä ilmoituksella annettu mahdollisuus vaikuttaa väliintulijana oikeudenkäynnin kulkuun, se voi – myös siinä tapauksessa, että se ei ole osallistunut oikeudenkäyntiin – vaatia vahingonkorvausta puutteellisesta oikeudenkäytöstä ainoastaan osallistumistaan edeltävältä ajalta tai vedoten sellaisiin aineellisiin seikkoihin, joita se ei väliintulijana voinut estää, tai jos se ei ole osallistunut oikeudenkäyntiin, ei olisi voinut väliintulijana estää. Väliintulija voi osapuolta tukemalla vaikuttaa oikeudenkäynnin onnistumiseen ja näin välttää itseensä kohdistuvat regressivaateet tai ainakin parantaa asemaansa tällaisessa oikeudenkäynnissä.

2. Mitkä ovat tuomioiden tärkeimmät oikeusvaikutukset henkilöihin, jotka ovat saaneet kolmannelle tehtävän ilmoituksen vireillä olevasta oikeudenkäyntimenettelystä?

Lähtökohtana on, että oikeudenkäynnin asianosainen pelkää epäsuotuisaa lopputulosta mutta voi toisaalta odottaa voivansa esittää kolmannelle vaatimuksen. Oikeudenkäynnistä kolmannelle ilmoituksen tekevän asianosaisen intressinä on siis joko oikeudenkäynnin voittaminen (jossa väliintulijan osallistuminen voi auttaa) tai (siinä tapauksessa, että se häviää oikeudenkäynnin) vapautuminen korvausvaatimuksista tätä kolmatta vastaan käytävässä jatko-oikeudenkäynnissä.

Ilmoittamalla oikeudenkäynnistä kolmannelle asianosainen estää sen, että kolmas esittää sille jatko-oikeudenkäynnissä vahingonkorvausvaatimuksia puutteellisen oikeudenkäytön vuoksi: Kolmas osapuoli, jolle on oikeudenkäynnistä tehdyllä ilmoituksella annettu mahdollisuus vaikuttaa oikeudenkäynnin kulkuun, voi vaatia vahingonkorvausta puutteellisesta oikeudenkäytöstä ainoastaan osallistumistaan edeltävältä ajalta tai vedoten sellaisiin aineellisiin seikkoihin, joita se ei voinut estää, tai – jos se ei ole osallistunut oikeudenkäyntiin – ei olisi voinut estää. Väliintulija voi käyttää syytös- ja puolustuskeinoja ja toteuttaa oikeudenkäyntitoimia, kunhan ne eivät ole ristiriidassa varsinaisen asianosaisen toimien kanssa. Jos varsinaisen asianosaisen ja väliintulijan välillä käynnistetään jatko-oikeudenkäynti, edeltävässä oikeudenkäynnissä annetun lainvoimaisen tuomion vaikutukset ulottuvat siltä osin myös väliintulijaan tai henkilöön, joka kehotuksesta huolimatta ei osallistunut oikeudenkäyntiin, että nämä henkilöt eivät voi jatko-oikeudenkäynnin asianosaisina tuoda esiin sellaisia seikkoja, jotka ovat ristiriidassa edeltävässä oikeudenkäynnissä annetun ratkaisun olennaisten seikkojen kanssa.

3. Ilmoituksella oikeudenkäynnistä kolmannelle ei ole sitovaa vaikutusta pääkäsittelyn oikeudelliseen ratkaisuun.

4. Aiemman oikeudenkäynnin tulosta ei oteta huomioon, jos väliintulija ei ole voinut käyttää syytös- ja puolustuskeinoja riita-asian siinä vaiheessa, kun se osallistui oikeudenkäyntiin, tai varsinaisen asianosaisen lausumien ja tekojen vuoksi (esim. siksi, että tämä ei ole riitauttanut tiettyjä seikkoja tai vaatimuksia).

5. Kuten jo on todettu, oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävän ilmoituksen vaikutukset eivät riipu siitä, osallistuuko kolmas osapuoli (pää-)käsittelyyn väliintulijana vai ei.

6. Ilmoitus oikeudenkäynnistä kolmannelle ei vaikuta kolmannen ja ilmoituksen tehneen asianosaisen suhteeseen, ellei kolmas asetu tukemaan vastapuolta.

74 artikla - Kuvaus kansallisista täytäntöönpanosäännöistä ja -menettelyistä

Tältä osin viitataan Itävaltaa koskeviin tietoihin Euroopan oikeusportaalin osassa ”Asian vieminen oikeuteen” – ”Tuomioiden täytäntöönpano” – ”Tuomion täytäntöönpanomenettelyt”.

75 artiklan a alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille 36 artiklan 2 kohdan, 45 artiklan 4 kohdan ja 47 artiklan 1 kohdan mukaiset hakemukset on toimitettava

– Itävallassa: piirituomioistuin (’Bezirksgericht’), jossa menettely on vireillä. Menettelyissä, jotka koskevat hakemuksia päätökseksi siitä, että perusteita tunnustamisesta kieltäytymiselle ei ole (36 artiklan 2 kohta) ja tunnustamisesta kieltäytymistä koskevia hakemuksia (45 artikla), toimivaltainen tuomioistuin on sen alueen piirituomioistuin, jossa päätöksen velvoittaman henkilön koti- tai toimipaikka sijaitsee.

75 artiklan b alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskevasta hakemuksesta annettua päätöstä koskeva muutoksenhaku on osoitettava 49 artiklan 2 kohdan nojalla

– Itävallassa: aluetuomioistuin (’Landesgericht’) sen piirituomioistuimen kautta, jossa täytäntöönpanomenettely on vireillä.

75 artiklan c alakohta – Niiden tuomioistuinten nimet ja yhteystiedot, joille mahdollinen jatkomuutoksenhaku on osoitettava 50 artiklan nojalla

– Itävallassa: korkein oikeus (’Oberster Gerichtshof’) sen piirituomioistuimen kautta, jossa täytäntöönpanomenettely on vireillä.

75 artiklan d alakohta – Hyväksytyt kielet tuomioita, virallisia asiakirjoja ja tuomioistuimessa tehtyä sovintoa koskevien todistusten käännöksiä varten

Vain saksan kielen käyttö hyväksytään.

76 artiklan 1 kohdan a alakohta – Asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuomioistuimen toimivaltaa koskevat säännöt

– Itävallassa: tuomioistuimen toimivaltaa koskevan lain 99 §.

76 artiklan 1 kohdan b alakohta – Asetuksen 65 artiklassa tarkoitetut oikeudenkäynnistä kolmannelle tehtävää ilmoitusta koskevat säännöt

– Itävallassa: siviiliprosessilain 21 §.

76 artiklan 1 kohdan c alakohta – Asetuksen 69 artiklassa tarkoitetut yleissopimukset

  • Saksan ja Itävallan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden, tuomioistuimessa tehtyjen sovintojen ja virallisten asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Wienissä 6 päivänä kesäkuuta 1959,
  • Bulgarian kansantasavallan ja Itävallan tasavallan välinen sopimus oikeusavusta siviilioikeudellisissa asioissa ja virallisia asiakirjoja koskevissa kysymyksissä, allekirjoitettu Sofiassa 20 päivänä lokakuuta 1967,
  • Belgian ja Itävallan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden, välitystuomioiden ja virallisten asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Wienissä 16 päivänä kesäkuuta 1959,
  • Yhdistyneen kuningaskunnan ja Itävallan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Wienissä 14 päivänä heinäkuuta 1961, sekä siihen liitetty lisäpöytäkirja, allekirjoitettu Lontoossa 6 päivänä maaliskuuta 1970,
  • Alankomaiden ja Itävallan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden ja virallisten asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Haagissa 6 päivänä helmikuuta 1963,
  • Ranskan ja Itävallan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden ja virallisten asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Wienissä 15 päivänä heinäkuuta 1966,
  • Luxemburgin ja Itävallan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden ja virallisten asiakirjojen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Luxemburgissa 29 päivänä heinäkuuta 1971,
  • Italian ja Itävallan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden, sovintojen ja virallisten asiakirjojen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Roomassa 16 päivänä marraskuuta 1971,
  • Itävallan ja Ruotsin sopimus siviilioikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Tukholmassa 16 päivänä syyskuuta 1982,
  • Itävallan ja Espanjan sopimus siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden, tuomioistuimessa tehtyjen sovintojen ja täytäntöönpanokelpoisten virallisten asiakirjojen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Wienissä 17 päivänä helmikuuta 1984,
  • Suomen ja Itävallan sopimus yksityisoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, allekirjoitettu Wienissä 17 päivänä marraskuuta 1986,
  • Jugoslavian federatiivisen kansantasavallan ja Itävallan tasavallan sopimus keskinäisestä oikeudellisesta yhteistyöstä, allekirjoitettu Wienissä 16 päivänä joulukuuta 1954,
  • Puolan kansantasavallan ja Itävallan tasavallan sopimus keskinäisistä suhteista siviilioikeudellisissa asioissa ja asiakirjoista, allekirjoitettu Wienissä 11 päivänä joulukuuta 1963,
  • Romanian sosialistisen tasavallan ja Itävallan tasavallan sopimus oikeusavusta siviili- ja perheoikeuden alalla ja asiakirjojen pätevyydestä ja tiedoksiannosta sekä siihen liitetty pöytäkirja, allekirjoitettu Wienissä 17 päivänä marraskuuta 1965.
Päivitetty viimeksi: 14/01/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.