Minkä valtion lainsäädäntöä sovelletaan?

Malta
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Voimassa olevien lainvalintasääntöjen lähteet

1.1 Kansalliset säännöt

Kansalliset lait ovat kirjoitettuja lakeja. Ne ovat vapaasti saatavilla Maltan lainsäädännön sisältävällä verkkosivustolla. Malta liittyi Euroopan unioniin vuonna 2004, ja sen oikeusjärjestelmä sisältää myös EU:n lakeja ja säännöksiä, joita sovelletaan suoraan tai jotka on saatettu osaksi Maltan lainsäädäntöä. EU-lainsäädäntö on näin ollen usein ensisijaista suhteessa kansalliseen lainsäädäntöön.

Vaikka ennakkotapausperiaatteen soveltaminen ei ole sitovaa Maltan oikeusjärjestelmässä, Maltan tuomioistuimet antavat usein painoarvoa aiemmille päätöksille. Tämä koskee erityisesti vetoomustuomioistuimen ja perustuslakituomioistuimen päätöksiä (Maltan ylimmät tuomioistuimet).

1.2 Voimassa olevat monenväliset sopimukset

  • Ulkomaisten yleisten asiakirjojen laillistamisvaatimuksen poistamisesta 5. lokakuuta 1961 tehty yleissopimus
  • Oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta ulkomailla siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa 15. marraskuuta 1965 tehty yleissopimus
  • Todisteiden vastaanottamisesta ulkomailla siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa 18. maaliskuuta 1970 tehty yleissopimus
  • Kansainvälisestä lapsikaappauksesta 25. lokakuuta 1980 tehty yksityisoikeuden alaa koskeva yleissopimus
  • Kansainvälisluonteisten oikeudenkäyntien helpottamisesta 25. lokakuuta 1980 tehty yleissopimus
  • Trusteihin sovellettavasta laista ja sen tunnustamisesta 1. heinäkuuta 1985 tehty yleissopimus
  • Veroasioissa annettavasta keskinäisestä virka-avusta 25. tammikuuta 1988 tehty yleissopimus
  • Arkeologisen perinnön suojelusta 16. tammikuuta 1992 tehty yleissopimus
  • Lasten suojelusta sekä yhteistyöstä kansainvälisissä lapseksiottamisasioissa 29. toukokuuta 1993 tehty yleissopimus
  • Toimivallasta, sovellettavasta laista, toimenpiteiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä vanhempainvastuuseen ja lasten suojeluun liittyvissä asioissa 19. lokakuuta 1996 tehty yleissopimus
  • Sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista vuonna 1980 tehty Rooman yleissopimus
  • Oikeuspaikkasopimuksista 30. kesäkuuta 2005 tehty yleissopimus
  • Lasten ja muiden perheenjäsenten elatusavun kansainvälisestä perinnästä 23. marraskuuta 2007 tehty yleissopimus
  • Elatusvelvoitteisiin sovellettavasta laista 23. marraskuuta 2007 tehty pöytäkirja

Malta on myös ratifioinut useita Yhdistyneiden kansakuntien sopimuksia – ratifiointitilanne on nähtävissä täällä.

1.3 Pääasialliset voimassa olevat kahdenväliset sopimukset

Tiedossa ei ole kahdenvälisiä lainvalintamääräyksiä sisältäviä sopimuksia, joissa Malta olisi osallisena.

2 Lainvalintasääntöjen soveltaminen

2.1 Tuomarin velvollisuus soveltaa lainvalintasääntöjä omasta aloitteestaan

Tuomari ei voi virkansa puolesta vedota lainvalintasääntöihin, vaan sääntöjä voidaan soveltaa vain, jos vähintään yksi kanteen osapuolista on väittänyt lakien olevan ristiriidassa. Tällaisen väitteen esittävän osapuolen on osoitettava tuomioistuimelle ulkomaisen lainsäädännön sisältö. Mikäli tällaista väitettä ei esitetä tai tyydyttäviä todisteita ei ole, kotimaisten tuomioistuinten on ratkaistava asia Maltan lainsäädännön mukaisesti.

2.2 Renvoi

Maltalla ei ole selkeää kantaa renvoin eli viittausperiaatteen soveltamiseen. Kodifioituja lainvalintasääntöjä on vähän, ja siksi tuomioistuimet joutuvat usein soveltamaan kodifioimattomia kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjä määrittäessään, mitä lakia tapauksessa tulee soveltaa. Maltan tuomioistuimet ovatkin katsoneet, että kansainvälistä yksityisoikeutta sääntelevän lainsäädännön puuttuessa ne joutuvat turvautumaan englantilaisen common law ‑oikeuden periaatteisiin ja soveltamaan takaisin- ja edelleenviittausta samaan tapaan kuin Englannissa. Näin ollen viittauksia ei sovelleta rikkomusten, vakuutusten ja sopimusten yhteydessä. Sen sijaan niitä sovelletaan silloin, kun on kyse testamenttien pätevyydestä, ulkomaisia kiinteistöjä koskevista vaatimuksista ja perheoikeudellisista asioista.

2.3 Liittymän muuttuminen

Ongelma ratkaistaan määrittelemällä jokaisessa lainvalintasäännössä ajankohta, jona liittymää tarkastellaan.

2.4 Poikkeukset normaaliin lainvalintasääntöjen soveltamiseen

Maltan tuomioistuimet voivat kieltäytyä soveltamasta vierasta lakia, joka on Maltan yleisten hallinnon periaatteiden vastainen ja jonka voidaan katsoa kuuluvan vieraan valtion vero- tai rikoslainsäädäntöön.

2.5 Vieraan valtion lain sisällön selvittäminen

Vieraan valtion lain sisältö on selvitettävä tosiseikkana, ei oikeuskysymyksen tapaan. Maltan tuomioistuimilla on valtuudet tulkita kotimaista lainsäädäntöä, mutta niillä ei ole valtuuksia tulkita vieraan valtion lakia. Voidakseen ymmärtää vieraan valtion lakia tuomioistuin nimittää vieraan valtion lain asiantuntijoita selvittämään asiaa. Osapuolet voivat myös esittää omina todisteinaan eri asiantuntijoiden laatimia selvityksiä.

Näyttötaakka on väitteen esittävällä osapuolella eli kanteen vastaajalla.

3 Lainvalintasäännöt

3.1 Sopimusvelvoitteet ja oikeustoimet

Sopimusvelvoitteita EU:n ulkopuolisissa maissa koskevissa asioissa sovelletaan Rooman yleissopimusta vuodelta 1980, mikä perustuu Maltan lain 482 luvussa olevaan sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista tehdyn Rooman yleissopimuksen ratifiointilakiin. Sopimusvelvoitteita EU:n jäsenvaltioissa puolestaan säännellään Rooma I ‑asetuksella (asetus (EY) N:o 593/2008 sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista).

3.2 Sopimukseen perustumattomat velvoitteet

Sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin sovellettavia lainvalintasääntöjä säännellään sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin sovellettavasta laista annetulla asetuksella (EY) N:o 864/2007 (Rooma II).

3.3 Henkilöoikeudellinen asema ja sen vaikutus henkilötietoihin (nimi, asuin- ja kotipaikka, oikeuskelpoisuus)

Maltan kansalaisuuden saa syntymän hetkellä lapsi, jonka isä tai äiti on Maltan kansalainen.

Henkilö voi valita asuinpaikkansa täysi-ikäisenä. Asuinpaikaksi katsotaan tuomiopiiri, jossa henkilö asuu ja jossa hänellä on aikomus asua määräämättömän ajan tai pysyvästi.

Kelpoisuus tehdä tiettyjä oikeustoimia, kuten solmia avioliitto, tehdä sopimus, aloittaa kaupallinen toiminta tai tehdä testamentti, määräytyy kyseisen alueen erityissääntöjen mukaan.

3.4 Vanhempi–lapsi-suhteen vahvistaminen, mukaan lukien adoptio

3.4.1 Vanhempi–lapsi-suhteen vahvistaminen

Vanhempien velvoitteet lasta kohtaan määräytyvät Maltan siviililain mukaan. Huoltajuus päättyy lain nojalla lapsen täyttäessä 18 vuotta. Maltan tuomioistuinten toimivalta on määritetty tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annetussa asetuksessa (EY) N:o 2201/2003 (Bryssel II a ‑asetus). Asiaa käsitellään tarkemmin vanhempainvastuuta koskevalla tietosivulla.

3.4.2 Adoptio

Myös adoptiota säännellään Maltan siviililailla. Maltan tuomioistuimet soveltavat siviililakia aina, kun niillä on toimivalta. Ulkomaiset adoptiot tunnustetaan Maltan lainsäädännössä lasten suojelusta sekä yhteistyöstä kansainvälisissä lapseksiottamisasioissa tehdyn yleissopimuksen mukaisesti.

3.5 Avioliitto, avoliitto, muu parisuhde, avioero, asumusero, elatusvelvollisuus

3.5.1 Avioliitto

Avioliiton muodollista pätevyyttä koskee avioliiton solmimispaikan laki. Maltassa avioliittoa koskevista muodollisuuksista säädetään Maltan lain 255 luvussa (avioliittolaki). Avioliittolaissa säännellään muun muassa avioliittoa koskevia rajoituksia. Yksi näistä rajoituksista on, että kahden alle 16-vuotiaan henkilön solmima avioliitto on mitätön.

Maltassa sovellettava lainsäädäntö on puolisojen kotipaikan lainsäädäntö.

3.5.2 Avoliitto ja muu parisuhde

Rekisteröidyistä parisuhteista säädetään Maltan lain 530 luvussa (laki rekisteröidyistä parisuhteista), jonka mukaan 255 luvussa säädettyjen muodollisuuksien ja ehtojen tulee täyttyä myös rekisteröidyissä parisuhteissa.

3.5.3 Avio- ja asumusero

Maltan tuomioistuimilla on toimivalta ainoastaan sellaisissa avioeroasioissa, jotka ovat tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annetun asetuksen (EY) N:o 2201/2003 mukaisia. Asiaa käsitellään tarkemmin avioeroa koskevalla tietosivulla.

3.5.4 Elatusvelvollisuus

Maltaa sitoo toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa annettu asetus (EY) N:o 4/2009. Asiaa käsitellään tarkemmin elatusvelvoitteita koskevalla tietosivulla.

3.6 Avio-oikeuden alainen omaisuus

Maltassa sovelletaan sen maan lakia, joka on voimassa puolisoiden yhteisen kodin sijaintipaikassa. Siviililain 1316 §:ssä säädetään, että Maltassa solmitun avioliiton myötä puolisoiden avioliiton aikana hankkima omaisuus on yhteistä (community of acquests). Jos avioliitto on solmittu Maltan ulkopuolella ja puolisot asettuvat myöhemmin asumaan Maltaan, –tätä käytäntöä sovelletaan heti puolisoiden asetuttua Maltaan, elleivät puolisot ole aiemmin tehneet sopimusta, jossa community of acquests ‑käytäntö suljetaan pois.

3.7 Testamentit ja perinnöt

Testamenttien ja perintöjen osalta Maltan tuomioistuimet soveltavat tapaoikeutta. Lakimääräisen perimyksen tapauksessa (eli kun testamenttia ei ole) sovelletaan irtaimen omaisuuden perintösaantoon testamentin tekijän kuolinhetken kotipaikan lakia ja kiinteän omaisuuden perintösaantoon kiinteistön sijaintipaikan lakia. Jos testamentti on olemassa, testamentin tekijän kelpoisuus tehdä testamentti määritellään sen lain mukaan, jota sovelletaan testamentin tekijän kotipaikassa testamentin tekohetkellä. Testamentin saaja on kelpoinen vastaanottamaan irtainta omaisuutta, jos hän on kelpoinen joko oman kotipaikkansa tai testamentin tekijän kotipaikan lain mukaan. Lisäksi testamentti on muodollisesti pätevä, jos se on jonkin seuraavan lain mukainen: testamentin tekopaikan laki (yleensä paikka, jossa testamentti allekirjoitettiin ja jossa todistajat olivat) testamentin tekohetkellä; testamentin tekijän testamentin tekohetken kotipaikan, tavanomaisen asuinpaikan tai kotimaan laki; testamentin tekijän kuolinhetken kotipaikan, tavanomaisen asuinpaikan tai kotimaan laki. Testamentti on myös muodollisesti pätevä kiinteistön saantoa ajatellen, jos se täyttää kiinteistön sijaintipaikan laissa asetetut edellytykset.

3.8 Kiinteä omaisuus

3.9 Maksukyvyttömyys

Maltaa sitoo maksukyvyttömyysmenettelyistä annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1346/2000, sellaisena kuin se on muutettuna. Asetuksessa säädetään olennaiset säännöt menettelyyn, jossa velallinen menettää osittain tai kokonaan määräysvallan omaisuuteensa ja jossa määrätään selvittäjä, kun velallisen pääasialliset intressit ovat EU:n jäsenvaltiossa. Muissa kuin asetuksen (EY) N:o 1346/2000 säätelemissä tapauksissa sovelletaan Maltan lakia, jos maltalainen tuomioistuin on toimivaltainen (näin on silloin, jos yhtiö on rekisteröity Maltaan).

Päivitetty viimeksi: 11/04/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Palaute

Anna tällä lomakkeella palautetta uudesta sivustostamme