Asian vieminen tuomioistuimeen

Unkari
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Onko asia välttämättä vietävä tuomioistuimeen vai onko olemassa muita vaihtoehtoja?

Kun on kyse erääntyneestä rahasaatavasta, täytäntöönpanoa voi hakea myös maksamismääräysmenettelyn kautta. Maksamismääräysmenettelyn käyttäminen on pakollista eräissä laissa määritellyissä tapauksissa. Tämä tuomioistuimen ulkopuolinen menettely kuuluu notaarien toimivaltaan. Ks. maksamismääräysmenettelyä koskeva osio.

Unkarissa on lisäksi mahdollista käyttää vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja (ks. vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot).

2 Onko asian vireillepanolle jokin määräaika?

Vireillepanon määräajat ja niiden määräytymisperusteet vaihtelevat asiasta riippuen. Esimerkiksi varallisuusoikeudellisten vaatimusten vireillepanolle ei ole asetettu määräaikaa, eivätkä kyseiset vaatimukset vanhene. Muiden kuin sopimuksiin liittyvien vahinkojen korvaamista koskevien vaatimusten vireillepanolle ei myöskään ole määräaikaa. Sen sijaan kyseisiin vaatimuksiin sovelletaan yleistä vanhentumisaikaa (5 vuotta), jonka tuomioistuin ottaa huomioon, jos toinen osapuoli siihen vetoaa. Lisäksi eräiden muiden vaatimusten vireillepanon määräajasta säädetään laissa.

Lisätietoja vireillepanon määräajoista saa oikeudelliselta neuvonantajalta, asianajajalta tai oikeusasioiden neuvontapalvelusta.

3 Onko asia vietävä tuomioistuimeen juuri tässä jäsenvaltiossa?

Jos riita-asiaan liittyy kansainvälinen ulottuvuus, jäsenvaltio, jonka tuomioistuimilla on asiassa toimivalta, määräytyy joko Euroopan unionin lainsäädännön, asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten tai Unkarissa sovellettavien, kansainvälistä yksityisoikeutta koskevien sääntöjen mukaisesti.

Kauppa- ja siviilioikeudellisissa asioissa sovelletaan yleensä asetusta (EU) N:o 1215/2012 ja uutta Luganon yleissopimusta (julkaistu päätöksellä 2009/430/EY), aviosuhteisiin ja vanhempainvastuuseen liittyvissä asioissa asetusta (EY) N:o 2201/2003 ja elatusapuasioissa asetusta (EY) N:o 4/2009.

Jos asiassa ei sovelleta unionin lainsäädäntöä eikä Unkarin tekemiä monenvälisiä tai kahdenvälisiä sopimuksia, toimivaltainen tuomioistuin määräytyy kansainvälistä yksityisoikeutta koskevan vuoden 2017 lain XXVIII (2017. évi XXVIII. törvény a nemzetközi magánjogról) perusteella.

4 Mihin tuomioistuimeen minun on vietävä asia tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon oma kotipaikkani ja vastapuolen kotipaikka ja muut kanteeni käsittelypaikkaan vaikuttavat tekijät?

Ks. tuomioistuinten toimivaltaa Unkarissa käsittelevä osio.

5 Mihin tuomioistuimeen minun on vietävä asia tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon kanteen sisältö ja sen rahamääräinen arvo?

Ks. tuomioistuinten toimivaltaa Unkarissa käsittelevä osio.

6 Voinko panna asian vireille itse vai onko minun otettava avuksi oikeudellinen neuvonantaja, esimerkiksi asianajaja?

Riita-asian voi panna vireille joko itse tai edustajan välityksellä

a) jokainen, joka on siviilioikeuden sääntöjen mukaan täysin oikeustoimikelpoinen,

b) jokainen täysi-ikäinen, jonka oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu, mutta rajoittaminen ei siviilioikeuden sääntöjen mukaan koske riita-asian kohdetta eikä prosessuaalisia toimia, tai

c) jokainen, jolla on siviilioikeuden sääntöjen mukaan oikeus antaa sitovia ohjeita riita-asian kohteesta.

Riita-asiaa hoitaa asianosaisen puolesta oikeudellinen edustaja, jos

a) asianosainen ei ole oikeustoimikelpoinen,

b) asianosaiselle on nimetty oikeudellinen edustaja, mutta tämä ei vaikuta asianosaisen oikeustoimikelpoisuuteen, paitsi jos asianosainen on pannut riita-asian vireille itse tai edustajan välityksellä, tai

c) asianosainen ei ole luonnollinen henkilö.

Siviiliprosessista vuonna 2016 annetun lain CXXX (A polgári perrendtartásról szóló 2016. évi CXXX. törvény, jäljempänä ’siviiliprosessilaki’) mukaan oikeudellisen edustajan käyttäminen on pakollista riita-asioissa. Siviiliprosessilaissa säädetään poikkeuksista oikeudellisen edustajan käyttöä koskevaan yleissääntöön silloin, kun on kyse ensimmäisen oikeusasteen käsittelystä aluetuomioistuimissa (járásbíróság) ja hallinto- ja työtuomioistuinten toimivaltaan kuuluvista työriita-asioista. Tällaisissa asioissa ei ole pakko käyttää oikeudellista edustajaa, ellei laissa toisin säädetä.

Siviiliprosessilaissa säädetään myös siitä, kuka voi toimia oikeudellisena edustajana. Yleensä oikeudellinen edustaja on asianajaja tai asianajotoimisto. Silloin kun oikeudellisen edustajan käyttäminen on pakollista eikä laissa toisin säädetä, asianajajatutkinnon suorittanut henkilö voi ajaa itse omaa asiaansa ilman oikeudellista edustajaa.

Vaikka oikeudellisen edustajan käyttäminen ei olisi pakollista, asian voi panna vireille asianosaisen tai hänen oikeudellisen edustajansa nimeämä valtuutettu henkilö (esimerkiksi asianajaja). Siviiliprosessilaissa säädetään valtuutettua edustajaa koskevista säännöistä.

7 Mihin on käytännössä otettava yhteyttä asian vireillepanoa varten: tuomioistuimen kansliaan, kirjaamoon vai johonkin muuhun hallintoelimeen?

Kanne on toimitettava suoraan siihen tuomioistuimeen, joka on asiassa toimivaltainen. Siviiliprosessilain mukaan asianosainen, jolla ei ole oikeudellista edustajaa, voi aluetuomioistuimen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tai hallinto- ja työtuomioistuinten toimivaltaan kuuluvissa työriita-asioissa nostaa kanteen suullisesti virka-aikana siinä tuomioistuimessa, joka on toimivaltainen asianosaisen asuinpaikan, kotipaikan tai työpaikan mukaan, tai asiassa toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Tuomioistuin kirjaa kanteen siihen tarkoitetulle lomakkeelle.

8 Millä kielellä kanne laaditaan? Voiko sen tehdä suullisesti vai onko asia aina esitettävä kirjallisesti? Voiko kanteen toimittaa faksilla tai sähköpostilla?

Oikeudenkäyntimenettelyn kieli on unkari. Ellei laissa, Euroopan unionin oikeudellisesti sitovassa säädöksessä tai kansainvälisessä sopimuksessa toisin säädetä, kaikki asiakirjat on toimitettava tuomioistuimelle unkarin kielellä, ja myös tuomioistuin toimittaa asiakirjat ja antaa päätökset unkariksi. Kaikilla on kuitenkin oikeus käyttää oikeuskäsittelyn aikana suullisesti äidinkieltään tai kansainvälisten sopimusten määräysten mukaisesti jotakin alueellista tai vähemmistökieltä.

Hyväksyessään alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan Unkari on muun muassa sitoutunut kroaatin, saksan, romanian, serbian, slovakin, sloveenin, romanin ja boyashin osalta siihen, että

  • asianosainen voi tuomioistuimessa käyttää omaa alueellista tai vähemmistökieltään ilman ylimääräisiä kustannuksia,
  • asiakirjoja ja todisteita voi esittää tuomioistuimelle alueellisella tai vähemmistökielellä, tarvittaessa tulkkauksen ja käännösten avulla.

Tuomioistuin hankkii tulkin, viittomakielen tulkin tai kääntäjän, jos tämä on tarpeen, jotta asianosaisen oikeus käyttää omaa kieltä toteutuu, tai jos kielten käyttöä koskevissa siviiliprosessilain säännöksissä näin säädetään.

Kannekirjelmä on toimitettava asiaa käsittelevälle tuomioistuimelle kirjallisesti. Jos asiassa on sovellettava sähköistä asiointia tai jos sähköinen asiointi on valittu vapaaehtoisesti, kannekirjelmä on toimitettava sähköisesti, laissa säädetyllä tavalla. Jos asiakirjat toimitetaan paperimuodossa, kannekirjelmä lähetetään postitse tai viedään henkilökohtaisesti (tuomioistuimen kanslian aukioloaikana tai milloin tahansa virka-aikana jättämällä kanne hakemuksille varattuun postilaatikkoon tuomioistuimen sisäänkäynnin luona). Kun on kyse aluetuomioistuimen toimivaltaan kuuluvasta asiasta tai hallinto- ja työtuomioistuinten toimivaltaan kuuluvasta työriita-asiasta, asianosainen, jolla ei ole oikeudellista edustajaa, voi nostaa kanteen myös suullisesti virka-aikana siinä tuomioistuimessa, joka on toimivaltainen asianosaisen asuinpaikan, kotipaikan tai työpaikan mukaan, tai asiassa toimivaltaisessa tuomioistuimessa, ja tuomioistuin kirjaa kanteen tätä varten tarkoitetulle lomakkeelle.

Kannekirjelmää ei voi toimittaa faksilla.

Lisätietoa asiakirjojen toimittamisesta sähköisesti löytyy sähköistä asiointia koskevasta osiosta.

9 Onko kanteen nostamista varten valmiita lomakkeita? Jos ei ole, mitä asiakirjoja tuomioistuimelle on toimitettava?

Asia on pantava vireille esittämällä kannekirjelmä, jossa vaatimus esitetään kirjallisesti. Siviiliprosessilaissa säädetään yksityiskohtaisesti kannekirjelmän sisältöä koskevista vaatimuksista ja kannekirjelmään liitettävistä asiakirjoista.

Asianosaisen, jolla ei ole oikeudellista edustajaa, on toimitettava kannekirjelmä käyttäen tähän tarkoitettua lomaketta silloin kun on kyse aluetuomioistuimen toimivaltaan kuuluvista asioista tai hallinto- ja työtuomioistuinten toimivaltaan kuuluvista työriita-asioista. Lomakkeen käyttäminen auttaa huomattavasti ilman oikeudellista edustajaa toimivaa asianosaista oikeuksien käyttämisessä, sillä lomakkeessa mainitaan tiedot, jotka on sisällytettävä kannekirjelmään, ja luetellaan kirjelmään liitettävät asiakirjat. Lomakkeita on saatavilla tuomioistuinten yhteiseltä verkkosivustolta.

Silloin kun asiakirjat toimitetaan paperimuodossa, kannekirjelmää ja sen liitteitä on toimitettava yksi kappale enemmän kuin riita-asiassa on asiaosaisia. Jos usealla asianosaisella on yhteinen edustaja, kaikille näille asianosaisille toimitetaan yksi yhteinen kappale.

Kannekirjelmän toimittamista sähköisesti kuvataan sähköistä asiointia koskevassa osiossa.

10 Onko tuomioistuimelle maksettava jotain? Jos on, missä vaiheessa maksu peritään? Onko asianajajalle maksettava jo kanteen vireillepanosta alkaen?

Siviiliasioissa on maksettava käsittelymaksu. Eri menettelyissä perittävien maksujen suuruudesta säädetään maksuista vuonna 1990 annetussa laissa XCIII (1990. évi XCIII. tövény az illetékekről). Menettelyn käynnistäneen asianosaisen on suoritettava maksu kannekirjelmän toimittamisen yhteydessä paitsi, jos päätös maksun suorittamisesta on tarkoitus tehdä jälkikäteen. Jälkimmäisessä tapauksessa maksun maksaa se henkilö, jonka suoritettavaksi tuomioistuin määrää maksun.

Siviiliasiaa käsittelevä tuomioistuin hylkää kannekirjelmän antamatta asianosaiselle tilaisuutta korjata kirjelmään sisältyviä puutteita, jos kantaja ei ole maksanut käsittelymaksua, jonka määrä vastaa kannekirjelmässä ilmoitettua riita-asian kohteen arvoa tai laissa säädettyä kiinteää määrää, eikä tehnyt oikeusapua koskevaa hakemusta tai vedonnut lakisääteiseen oikeusapuun.

Asianosainen voi saada oikeusapua voidakseen käyttää oikeuksiaan oikeuskäsittelyn aikana.

Ellei laissa toisin säädetä, asianosainen voi pyynnöstä saada henkilökohtaista oikeusapua (személyes költségmentesség) ja henkilökohtaista lykkäystä kustannusten maksamiseen (személyes költségfeljegyzési jog) tulojensa ja taloudellisen tilanteensa perusteella. Sen sijaan henkilökohtainen vapautus käsittelymaksujen maksamisesta (személyes illetékmentesség) myönnetään viran puolesta. Asianosainen voi saada asiaan liittyvää oikeusapua (tárgyi költségkedvezmény) menettelyn kohteen perusteella, kun taas maksun kohtuullistamisesta (mérsékelt illeték kedvezménye) päätetään viran puolesta riita-asian käsittelyn aikana esiintyvien eräiden tapahtumien seurauksena.

Vapautus käsittelymaksusta voidaan myöntää joko henkilökohtaisesti tai asian sisällön perusteella. Tällöin asianosaisen ei tarvitse suorittaa käsittelymaksua ennakolta eikä suorittaa lainkaan sellaisia maksuja, joita ei vielä ole maksettu, ellei laissa toisin säädetä. Sen sijaan maksuvapautus ei vapauta asianosaista maksamattomasta käsittelymaksusta silloin, kun on kyse täytäntöönpanomenettelystä. Käsittelymaksua koskevassa laissa määritellään ne oikeussubjektit, jotka on henkilökohtaisesti vapautettu maksusta. Niihin kuuluvat muun muassa Unkarin valtio, paikallishallinnot, varainhoitoelimet sekä kirkko.

Jos vapautus käsittelymaksusta myönnetään asian sisällön perusteella, kummankaan asianosaisen ei tarvitse suorittaa maksua riippumatta heidän tuloistaan ja taloudellisesta tilanteestaan. Vapautus käsittelymaksusta asian sisällön perusteella voidaan myöntää esimerkiksi silloin, kun on kyse muutoksenhausta oikeusapua koskevaan päätökseen, avioeroasiassa esitetystä vastakanteesta tai päätöksen tarkistamista, korjaamista tai täydentämistä koskevasta hakemuksesta.

Asianosaisille myönnetään tuloista ja taloudellisesta tilanteesta riippumatta maksunlykkäystä asian sisällön perusteella esimerkiksi silloin, kun on kyse henkilöiden siviilioikeudellista suojelua tai julkisen vallan käytön yhteydessä aiheutuneiden vahinkojen korvaamista koskevasta riita-asiasta. Jos henkilölle on myönnetty maksunlykkäystä asian sisällön perusteella, hänen ei tarvitse myöskään suorittaa maksua ennakkoon. Siinä tapauksessa käsittelymaksun maksaa oikeudenkäynnin lopuksi se asianosainen, jonka suoritettavaksi tuomioistuin määrää maksun.

Kun on kyse maksun kohtuullistamisesta, asianosainen on vapautettu osasta maksua. Maksun kohtuullistaminen eroaa huomattavasti muista oikeusavun muodoista siinä, että sitä ei myönnetä asianosaisen henkilökohtaisen tilanteen eikä menettelyn kohteen perusteella vaan riita-asian käsittelyn aikana esiintyvien eräiden tapahtumien seurauksena, eikä asianosaisen tarvitse erikseen hakea sitä.

Vapautus käsittelymaksun maksamisesta ennakolta sisältyy sekä oikeusapuun että lykkäykseen, jota myönnetään kustannusten maksamiseen. Vapautus kustannuksista voidaan myöntää joko asian sisällön perusteella tai henkilökohtaisesti. Asiat, joissa voidaan myöntää vapautus kustannuksista asian sisällön perusteella, sekä henkilökohtaisen oikeusavun myöntämisen ehdot määritellään laissa. Vapautus kustannusten maksamisesta asian sisällön perusteella voidaan myöntää esimerkiksi vajaavaltaisuutta koskevassa asiassa.

Lykkäystä kustannusten maksamiseen voidaan myöntää joko asian sisällön perusteella tai henkilökohtaisesti. Asianosaisille myönnetään lykkäystä kustannusten maksamiseen asian sisällön perusteella esimerkiksi silloin, kun on kyse syntyperän vahvistamisesta tai huoltajuutta koskevista asioista.

Asianajajan ammattia koskevan lain (Az ügyvédi tevékenységről szóló törvény) mukaan asianajajan toimeksianto perustuu vapaaehtoiseen sopimukseen, ellei kyseisessä laissa ja siviililaissa toisin säädetä, ja osapuolet voivat vapaasti neuvotella asianajajan palkkiosta asianajajan ammattia koskevan lain asettamissa rajoissa. Oikeusapuun sisältyy vapautus viran puolesta määrätyn asianajajan palkkion maksamisesta joko kokonaan tai ennakkoon. Luvan asianajajapalveluiden käyttämiseen antaa oikeudellisesta neuvonnasta vastaava yksikkö.

11 Voinko saada oikeusapua?

Asianosainen voi saada oikeusapua joko asian sisällön perusteella tai henkilökohtaisesti voidakseen käyttää menettelyyn liittyviä oikeuksiaan. Henkilökohtaista oikeusapua myönnetään pyynnöstä luonnolliselle henkilölle hänen tulojensa ja taloudellisen tilanteensa perusteella, kun taas asian sisältöön perustuvaa oikeusapua myönnetään viran puolesta. Silloin kun asianosaiselle on myönnetty oikeusapua, asianosaisen ei tarvitse maksaa ennakkoon käsittelymaksua eikä menettelyn aikana aiheutuvia kustannuksia, ellei laissa toisin säädetä, ei suorittaa lainkaan vielä maksamatta olevia maksuja, ei maksaa takaisin valtion ennakolta maksamia kustannuksia eikä asettaa oikeudenkäynnin kustannukset kattavaa vakuutta.

Laissa määritellään tuloja ja taloudellista tilannetta koskevat edellytykset, jotka asianosaisen on täytettävä, jotta hänelle voidaan myöntää henkilökohtaista oikeusapua, sekä tapaukset, joissa voidaan myöntää oikeusapua asian sisällön perusteella.

Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisilla sekä EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisilla, jotka oleskelevat laillisesti jossakin jäsenvaltiossa, on oikeus saada henkilökohtaista oikeusapua ja henkilökohtainen vapautus maksujen maksamisesta ennakolta samoin edellytyksin kuin Unkarin kansalaisilla. Muilla ulkomaiden kansalaisilla on tämä oikeus kansainvälisen sopimuksen perusteella.

Kun on kyse Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisista ja EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisista, jotka oleskelevat laillisesti jossakin jäsenvaltiossa, oikeusapuun sisältyy lisäksi vapautus kustannuksista, joita aiheutuu matkustamisesta asian käsittelyyn, edellyttäen, että asianosainen on lain nojalla velvoitettu osallistumaan käsittelyyn henkilökohtaisesti.

Jos jonkin vieraan valtion lainsäädäntö antaa unkarilaiselle asianosaiselle ulkomaisessa tuomioistuimessa enemmän etuja kuin oikeus saada asian sisällön perusteella lykkäystä kustannusten maksamiseen, näitä suotuisampia sääntöjä on unkarilaisessa tuomioistuimessa käsiteltävässä riita-asiassa sovellettava myös ulkomaiseen asianosaiseen.

Ks. oikeusapua koskeva osio.

12 Mistä lähtien asian katsotaan olevan vireillä? Antavatko viranomaiset palautetta siitä, onko asia on pantu vireille asianmukaisella tavalla vai ei?

Asian katsotaan yleensä olevan vireillä silloin, kun kanne saapuu tuomioistuimeen ja se kirjataan kansliassa. Kun sovelletaan sähköistä asiointia, hakemus on pääsääntöisesti katsottava toimitetuksi silloin, kun tietojärjestelmä on lähettänyt vastaanottotodistuksen.

Kysymys asian vireillepanohetkestä on erityisen tärkeä tapauksissa, joissa kanteen nostamiselle on vahvistettu laissa määräaika. Määräajat vaihtelevat paitsi keston myös niiden edellytysten osalta, joiden mukaisesti asia katsotaan ajallaan vireille pannuksi.

Siviiliprosessilaissa säädetään menettelyllisten määräaikojen osalta, että määräajan laiminlyönnin seurauksia ei sovelleta silloin, kun tuomioistuimelle tarkoitettu lähetys on postitettu kirjattuna kirjeenä tuomioistuimen osoitteeseen viimeistään määräajan viimeisenä päivänä. Jos asian käsittelyn yhteydessä sovelletaan sähköistä viestintää, päivinä, työpäivinä, kuukausina tai vuosina ilmaistun määräajan laiminlyönnin seurauksia ei sovelleta siinä tapauksessa, että tuomioistuimelle osoitettu hakemus on toimitettu sähköisesti viimeistään määräajan viimeisenä päivänä tietotekniikkavaatimuksia noudattaen. Ellei laissa toisin säädetä, näitä sääntöjä ei kuitenkaan sovelleta kannekirjelmien toimittamista koskevien lakisääteisten määräaikojen laskentaan. Kannekirjelmä katsotaan jätetyksi määräajassa, jos se saapuu tuomioistuimeen viimeistään kanteen nostamiselle asetetun määräajan viimeisenä päivänä.

Jos kannekirjelmä toimitetaan myöhässä, tuomioistuin hylkää sen. Tuomioistuin antaa kannekirjelmän hylkäämistä koskevan päätöksen kantajalle tiedoksi ja ilmoittaa hylkäämisestä myös vastaajalle. Kantaja voi hakea muutosta hylkäävään päätökseen.

Lisätietoja kannekirjelmän toimittamisesta määräajassa saa oikeudelliselta neuvonantajalta, asianajajalta tai oikeusasioiden neuvontapalvelusta.

Jos asianosainen, jolla ei ole oikeudellista edustajaa, voi aluetuomioistuimen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tai hallinto- ja työtuomioistuinten toimivaltaan kuuluvissa työriita-asioissa nostaa kanteen suullisesti virka-aikana siinä tuomioistuimessa, joka on toimivaltainen asianosaisen asuinpaikan, kotipaikan tai työpaikan mukaan, tai asiassa toimivaltaisessa tuomioistuimessa, tuomioistuimen edustaja antaa asianosaiselle tarpeellisia neuvoja ja kehottaa välittömästi asianosaista korjaamaan mahdolliset puutteet. Muuten tuomioistuin ei erikseen ilmoita asianosaisille menettelyn käynnistymisestä. Vastaanotettuaan kannekirjelmän tuomioistuin tarkistaa, että se sisältää kaikki laissa määrätyt seikat.

Jos kannekirjelmä voidaan ottaa käsiteltäväksi, tuomioistuin antaa sen tiedoksi vastaajalle ja pyytää samanaikaisesti tätä esittämään kirjallisen vastineensa 45 päivän kuluessa kannekirjelmän tiedoksiannosta. Esittämällä vastineen vastaaja osallistuu asian käsittelyyn.

Sen jälkeen kun kannekirjelmään on toimitettu vastine, tuomioistuin käynnistää menettelyn asian olosuhteista riippuen siviiliprosessilaissa määritellyllä tavalla, päättää käynnistysvaiheen ja määrää pääkäsittelyn päivämäärän.

Kannekirjelmän toimittamista sähköisesti ja siihen annettavaa vastausta käsitellään sähköistä asiointia koskevassa osiossa.

13 Onko mahdollista saada tarkempaa tietoa menettelyn etenemisen aikataulusta (esim. siitä, koska on saavuttava asian käsittelyyn)?

Kun kannekirjelmä on toimitettu, tuomioistuin noudattaa edellä kohdassa 12 esitettyä menettelyä. Asianosainen voi asian olosuhteista riippuen saada lisätietoa myöhempien kirjallisten lausuntojen yhteydessä, jos tuomioistuin on määrännyt tällaisten lausuntojen antamisesta, sekä ensimmäisessä käsittelyssä ja pääkäsittelyssä menettelyn erityispiirteiden mukaisesti.

Päivitetty viimeksi: 15/01/2024

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.