Asian vieminen tuomioistuimeen

Saksa
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Onko asia välttämättä vietävä tuomioistuimeen vai onko olemassa muita vaihtoehtoja?

Voi olla järkevää käyttää myös vaihtoehtoisia riidanratkaisumenettelyjä. Katso lisätietoja asiaa koskevalta sivulta.

2 Onko asian vireillepanolle jokin määräaika?

Kanteen nostamiselle ei ole asetettu määräaikaa. Kanteisiin liittyvien vaateiden esittämiseen sovelletaan kuitenkin vanhentumisaikaa. Jos vaateen esittämiseen sovellettava vanhentumisaika on umpeutunut ja vastapuoli vetoaa siihen menettelyssä, kanne kumoutuu. Vanhentumisajat eivät määräydy prosessioikeuden, vaan aineellisen oikeuden perusteella. Ne vaihtelevat tapauksittain. Tähän kysymykseen kannattaa pyytää selvennystä oikeudellisesta neuvonnasta.

3 Onko asia vietävä tuomioistuimeen juuri tässä jäsenvaltiossa?

Katso sivu ”Tuomioistuinten toimivalta”.

4 Mihin tuomioistuimeen minun on vietävä asia tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon oma kotipaikkani ja vastapuolen kotipaikka ja muut kanteeni käsittelypaikkaan vaikuttavat tekijät?

Katso sivu ”Tuomioistuinten toimivalta – Saksa”.

5 Mihin tuomioistuimeen minun on vietävä asia tässä jäsenvaltiossa, kun otetaan huomioon kanteen sisältö ja sen rahamääräinen arvo?

Katso sivu ”Tuomioistuinten toimivalta – Saksa”.

6 Voinko panna asian vireille itse vai onko minun otettava avuksi oikeudellinen neuvonantaja, esimerkiksi asianajaja?

Se, onko avuksi otettava asianajaja, riippuu siitä, mikä tuomioistuin on asiassa toimivaltainen.

Osavaltion alioikeuksien (Landgericht) ja osavaltion ylioikeuksien (Oberlandsgericht) menettelyissä asianosaisella on oltava asianajaja edustajanaan. Myös useimmissa perheoikeutta koskevissa asioissa (esim. avioeropäätökset ja elatusapua ja varallisuussuhteita koskevat riita-asiat), jossa käräjäoikeus (Amtsgericht) on toimivaltainen, asianajajan käyttö on pakollista.

Kaikissa muissa käräjäoikeuden menettelyissä yksityishenkilö voi itse nostaa kanteen ja osallistua menettelyyn ilman asianajajaa.

Käräjäoikeuden toimivaltaan kuuluu mm. maksamismääräysmenettely (Mahnverfahren), joka on täytäntöönpanoperusteen saamiseksi käynnistetty yksinkertaistettu menettely. Siksi yksityishenkilö voi lähettää velkomisasiaa eli maksamismääräystä koskevan hakemuksen tuomioistuimeen eikä hänen siis ole pakko käyttää asianajajaa

Myös työtuomioistuimessa (Arbeitsgericht) voi nostaa kanteen itse.

7 Mihin on käytännössä otettava yhteyttä asian vireillepanoa varten: tuomioistuimen kansliaan, kirjaamoon vai johonkin muuhun hallintoelimeen?

Yleensä kanne on toimitettava toimivaltaiselle tuomioistuimelle kirjallisesti.

Jos toimivalta kuuluu käräjäoikeudelle, kanne voidaan kirjauttaa käräjäoikeuden kanslian pöytäkirjaan myös suullisesti. Kanteen voi kirjauttaa oikeuden pöytäkirjaan minkä tahansa käräjäoikeuden kansliassa. Kanslian on sen jälkeen toimitettava pöytäkirja viipymättä tuomioistuimelle, jolle kanne on osoitettu.

Sama pätee työtuomioistuimeen. Myös työtuomioistuimelle osoitettu kanne voidaan kirjauttaa sen kanslian pöytäkirjaan.

8 Millä kielellä kanne laaditaan? Voiko sen tehdä suullisesti vai onko asia aina esitettävä kirjallisesti? Voiko kanteen toimittaa faksilla tai sähköpostilla?

Virkakielenä on saksa. Siksi kanne on nostettava saksan kielellä.

Yleensä haastehakemus on toimitettava tuomioistuimeen kirjallisena. Käräjäoikeudelle tai työtuomioistuimelle osoitettu kanne voidaan kirjauttaa kanslian pöytäkirjaan myös suullisesti (ks. vastaus kysymykseen 7).

Haastehakemus voidaan myös toimittaa faksilla. Faksissa on oltava kantajan tai häntä edustavan asianajajan allekirjoitus. Siitä on käytävä ilmi, kuka on allekirjoittanut alkuperäisen hakemuksen.

Haastehakemus voidaan toimittaa myös sähköisenä asiakirjana suojatun De-Mail-sähköpostilaatikon kautta tai tuomioistuin- ja hallintosähköpostilaatikon (EGVP) kautta, jos asiakirja on varustettu hyväksytyllä sähköisellä allekirjoituksella. Sähköisiä asiakirjoja ei voi lähettää tavallista sähköpostia käyttäen.

9 Onko kanteen nostamista varten valmiita lomakkeita? Jos ei ole, mitä asiakirjoja tuomioistuimelle on toimitettava?

Yksinkertaistettuja menettelyjä eli maksamismääräystä ja täytäntöönpanoperusteen vahvistamista (ulosottoasioita) koskevia hakemuksia varten on valmiit lomakkeet, joita on käytettävä. Hakemus jätetään käsittelemättä, jos sitä ei ole asetetun määräajan kuluessa toimitettu asianmukaisessa muodossa.

Haastetta varten ei ole lomakkeita. Haastehakemuksella on kuitenkin oltava tietty muoto ja sisältö.

  • Sen on sisällettävä täsmälliset yhteystiedot nimineen ja osoitteineen asianosaisten ja heidän oikeudellisten edustajiensa tunnistamiseksi. Lisäksi on ilmoitettava asiassa toimivaltainen tuomioistuin.
  • Haastehakemuksessa on ilmoitettava selvästi kantajan vaatimukset eli mitä tuomioistuimen on kantajan mielestä tehtävä.
  • Lisäksi on esitettävä täydellisesti ja ymmärrettävästi kantajan vaatimusten kohde ja ne tosiseikat, joihin vaatimukset perustuvat.
  • Haastehakemus on allekirjoitettava. Jos kantajaa edustaa asianajaja, tarvitaan hyväksytyn asianajan tai hänen edustajansa allekirjoitus.

10 Onko tuomioistuimelle maksettava jotain? Jos on, missä vaiheessa maksu peritään? Onko asianajajalle maksettava jo kanteen vireillepanosta alkaen?

Siviili- ja kauppaoikeudellisia asioita hoitavien tuomioistuinten menettelyistä peritään oikeudenkäyntikulut. Ne muodostuvat oikeudenkäyntimaksuista ja tuomioistuimen kuluista perittävistä maksuista. Kun haastehakemus on jätetty, tuomioistuin vahvistaa ennakkomaksun (Gerichtskostenvorschuss) lakisääteisten oikeudenkäyntikulujen perusteella. Haasteen tiedoksianto vastapuolelle tapahtuu yleensä vasta sitten, kun kantaja on maksanut ennakkomaksun.

Sama pätee maksamismääräysmenettelyyn.

Työtuomioistuinmenettelyissä ei tarvitse maksaa etumaksuja.

Jos kantaja käyttää asianajajaa, syntyy asianajokustannuksia. Asianajopalkkiot maksetaan tosin yleensä vasta menettelyn päätyttyä tai tuomioistuimen annettua päätöksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Asianajaja voi kuitenkin vaatia ennakkomaksua myöhemmin perittävän palkkionsa perusteella jo ennen kanteen nostamista.

Menettelystä aiheutuvat kustannukset, oikeudenkäyntikulut ja asianajopalkkiot ennakkomaksuineen korvaa lopulta oikeudenkäynnin hävinnyt osapuoli.

11 Voinko saada oikeusapua?

Oikeusapua voi hakea henkilö, joka ei pysty itse maksamaan oikeudenkäyntikulujaan Tuomioistuin tutkii, onko kanteella mahdollisuus menestyä, ettei sitä ole nostettu kiusantekotarkoituksessa ja täyttyvätkö taloudelliset ehdot. Jos tuomioistuin myöntää oikeusapua, kantajan ei tarvitse maksaa ennakkomaksuja kanteen tiedoksiannosta.

12 Mistä lähtien asian katsotaan olevan vireillä? Antavatko viranomaiset palautetta siitä, onko asia on pantu vireille asianmukaisella tavalla vai ei?

Mikäli toimitettu haastehakemus on moitteeton ja ennakkomaksu on maksettu tuomioistuimen kassaan, haaste annetaan viipymättä tiedoksi vastapuolelle. Kun haaste on annettu tiedoksi vastapuolelle, se katsotaan nostetuksi.

Jos haastehakemus on puutteellinen, tuomioistuin antaa kantajalle tilaisuuden korjata puutteen. Jos puutetta ei korjata, tuomioistuin jättää kanteen tutkimatta.

13 Onko mahdollista saada tarkempaa tietoa menettelyn etenemisen aikataulusta (esim. siitä, koska on saavuttava asian käsittelyyn)?

Kun haaste annetaan tiedoksi vastapuolelle, oikeuden puheenjohtaja joko määrää päivämäärän melko pian pidettävälle ensimmäiselle suulliselle käsittelylle tai käynnistää asian kirjallisen valmisteluvaiheen. Asianosaisille ilmoitetaan käsittelypäivä tai annetaan tieto kirjallisen valmisteluvaiheen järjestämisestä. Tuomioistuin voi vaatia asianosaisia olemaan henkilökohtaisesti paikalla asian jokaisessa käsittelyssä.

Tuomioistuin voi määrätä asianosaiset täydentämään tai selventämään kirjelmiään ennen jokaista asian käsittelyä, ja se voi asettaa asianosaisille määräajan, johon mennessä niiden on selvitettävä tietyt selvennystä kaipaavat kohdat. Tuomioistuin voi määrätä asianosaiset tai kolmannet osapuolet esittämään asiakirjoja ja katselmuskohteita ja kerätä viranomaisilta tietoja.

Asianosaisille on tiedotettava kaikista näistä järjestelyistä.

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komission käännöstoimen pääosastossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksessä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. EU:n verkkosivustoihin sovellettavat tekijänoikeussäännöt löytyvät oikeudellisesta huomautuksesta.

Päivitetty viimeksi: 23/09/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.
Näiden sivujen kansallisesta sisällöstä vastaavat jäsenvaltiot päivittävät parhaillaan sivuja Britannian EU-erosta johtuvien muutosten vuoksi. Kaikki sivut eivät välttämättä ole vielä ajan tasalla, mutta tiedot korjataan aikanaan.