Are you about to use the European Payment Order procedure? If so, please note the applicable court fees. You will find all the information concerning fees, available means to pay, post-payment actions, etc. by selecting one of the flags listed on the right hand side.

Johdanto

Mitä maksuja aiheutuu?

Kuinka paljon minun on maksettava?

Mitä tapahtuu, jos en maksa oikeudenkäyntimaksuja ajoissa?

Miten voin maksaa oikeudenkäyntimaksut?

Mitä on tehtävä sen jälkeen, kun maksut on suoritettu?

Johdanto

Eurooppalaisesta maksamismääräysmenettelystä perittävistä oikeudenkäyntikuluista säädetään oikeudenkäyntikuluja koskevassa laissa (Gerichtskostengesetz, GKG).

Oikeudenkäyntikulut voidaan maksaa joko hakemuksen jättämisajankohtana tai laskulla. Teknisesti maksu suoritetaan pankkisiirtona.

Mitä maksuja aiheutuu?

Oikeudenkäyntikuluja koskevan lain 12 §:n 3 ja 4 momentissa säädetään, että eurooppalainen maksamismääräys annetaan vasta sitä koskevan maksun suorittamisen jälkeen.

Maksujen määrät vahvistetaan oikeudenkäyntikuluja koskevaan lakiin liitetyssä kulutaulukossa (Kostenverzeichnis – KV-GKG). Kulutaulukon 1100 kohdan mukaan eurooppalaisesta maksamismääräysmenettelystä perittävään maksuun sovellettava maksukerroin on 0,5.

Maksun suuruus määräytyy vaateen perusteella. Vaade on yleensä saman suuruinen kuin saatava. Jos pääsaatavan lisäksi vaaditaan lisäsaatavina korkoja tai kuluja, näiden lisäsaatavien määrää ei oteta huomioon.

Kuinka paljon minun on maksettava?

Eurooppalaisen maksamismääräyksen antamista koskevasta menettelystä peritään seuraavat oikeudenkäyntimaksut:

Mitä tapahtuu, jos en maksa oikeudenkäyntimaksuja ajoissa?

Jos oikeudenkäyntikuluennakkoa ei suoriteta, tuomioistuin ei anna maksumääräystä eikä menettelyä jatketa.

Jotta tuomioistuin voisi yhdistää maksusuorituksen sitä vastaavaan asiaan, hakijan on ilmoitettava pankkisiirtoa tehdessään ehdottomasti myös asian viitenumero.

Miten voin maksaa oikeudenkäyntimaksut?

Oikeudenkäyntikuluennakko voidaan maksaa suoraan hakemusta jätettäessä. Jos maksua ei ole vielä suoritettu, tuomioistuin lähettää hakijalle laskun oikeudenkäyntikuluista.

a) Pankkisiirto

Maksaminen pankkisiirrolla on mahdollista.

b) Luottokortti

Maksaminen luottokortilla ei ole mahdollista.

c) Tuomioistuimen suorittama veloitus kantajan pankkitililtä

Maksua ei voida veloittaa hakijan pankkitililtä.

d) Oikeusapu

Jos hakijalle on myönnetty oikeusapua, hänen ei tarvitse maksaa oikeudenkäyntikuluja eikä ennakkomaksua. Oikeusapua koskeva hakemus voidaan jättää samalle tuomioistuimelle kuin myös eurooppalaista maksamismääräystä koskeva hakemus.

e) Muu

Muita maksutapoja ei ole.

Mitä on tehtävä sen jälkeen, kun maksut on suoritettu?

Kun maksu on suoritettu, tuomioistuin yhdistää maksun hakemukseen ja käsittelee hakemuksen.

Johdanto

Mitä maksuja peritään?

Mikä on maksujen suuruus?

Mitä tapahtuu, jos oikeudenkäyntimaksuja ei suoriteta ajoissa?

Kuinka oikeudenkäyntimaksut suoritetaan?

Mitä maksamisen jälkeen on tehtävä?

Johdanto

Oikeudenkäyntimaksut siviiliasioissa, joiden piiriin eurooppalainen maksamismääräys ja sitä koskeva menettely kuuluvat, ovat valtion perimiä maksuja, jotka asianosaisen on suoritettava menettelyn alkaessa. Tällaisista maksuista säädetään tietyistä oikeudenhoidon piiriin sekä toksikologian ja teknisen rikostutkinnan kansallisen instituutin toimialaan kuuluvista maksuista annetussa laissa 10/20.11.2012, sellaisena kuin se on muutettuna kuninkaan asetuksella (Real Decreto-ley) 3/2013, ja valtiovarainministeriön asetuksessa (Orden) HAP/2662/2012, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella HAP/490/2013.

Näistä maksuista säädetään myös uutta mahdollisuutta koskevista järjestelyistä, taloudellisen rasituksen vähentämisestä ja muista sosiaalisluonteisista toimenpiteistä annetussa kuninkaan asetuksessa 1/2015, jolla muutettiin uudelleen edellä mainittua lakia 10/2012.

Maksu on suoritettava veroviraston (Agencia Tributaria) ladattavalla verkkolomakkeella, joka täytetään joko napasauttamalla tästä tai käyttämällä sovellusta, joka luo hakemuksen, kun kaikki tiedot ovat koossa (napsauta tästä). Mahdollisuus suorittaa maksu sähköisesti on toistaiseksi tarjolla vain suuryrityksille.

Maksu on suoritettava hakemuslomakkeen A jättämisen yhteydessä. Laillinen edustaja tai asianajaja voi suorittaa oikeudenkäyntimaksun maksuvelvollisen puolesta etenkin silloin, kun tämä ei asu Espanjassa. Toisessa maassa asuvan ei tarvitse hankkia verotunnistetta maksun suorittamista varten. Laillisella edustajalla tai asianajajalla ei ole oikeudenkäyntimaksua koskevaa verovelvollisuutta.

Mitä maksuja peritään?

Eurooppalaisessa maksamismääräysmenettelyssä henkilö, joka käynnistää oikeudellisen menettelyn esittämällä vaatimuksen tai vastavaatimuksen hakemuslomakkeella A, joutuu maksamaan siviiliprosessilain (Ley de Enjuiciamiento Civil) 1/7.1.2000 517 §:n mukaisesti käsittelymaksun, jos täytäntöönpanoperuste on muu kuin tuomioistuimen päätös ja jos vaatimuksen suuruus on yli 2 000 euroa. Jos peruste on täytäntöönpanokelpoinen päätös, käsittelymaksua ei veloiteta. Maksusta vapautetaan myös maksuttomaan oikeusapuun oikeutetut luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, edellyttäen, että nämä voivat osoittaa täyttävänsä oikeusavun myöntämiselle sovellettavassa lainsäädännössä asetetut ehdot.

Mikä on maksujen suuruus?

Eurooppalaisessa maksamismääräysmenettelyssä on suoritettava 100 euron kiinteä maksu sekä vaihtuva osuus, jonka suuruus riippuu vaatimuksen määrästä. Vaihtuva maksuosuus lasketaan soveltamalla seuraavan taulukon mukaista kerrointa:

Maksuperuste on yhtä kuin oikeudellisessa menettelyssä vaadittu määrä. Eurooppalaisessa maksamismääräysmenettelyssä vaadittu määrä on päävaatimuksen, korkojen ja sopimussakkojen summa.

Jos esimerkiksi eurooppalaisen maksamismääräyksen maksuperuste on 9 000 euroa, oikeushenkilön maksettavaksi tulee 100 € + 9 000 € * 0,50 % = 145 euroa.

Mitä tapahtuu, jos oikeudenkäyntimaksuja ei suoriteta ajoissa?

Silloin kun tositetta maksun suorittamisesta ei ole esitetty, ulosottomies (Letrado de la Administración) kehottaa maksuvelvollista todistamaan, että maksu on suoritettu. Asiaa ei käsitellä, ennen kuin maksu on todistettu suoritetuksi. Tositteen puuttuminen ei vaikuta prosessilainsäädännössä vahvistettujen määräaikojen soveltamiseen. Jos tositetta ei esitetä ulosottomiehen kehotuksesta huolimatta, maksamismääräykseen perustuvat oikeudet menetetään, minkä jälkeen asian käsittelyä jatketaan tai käsittely päättyy sovellettavan menettelyn mukaisesti.

Kuinka oikeudenkäyntimaksut suoritetaan?

Maksut on suoritettava oma-aloitteisesti ennen maksamismääräyksen esittämistä. Maksamiseen käytetään virallista maksulomaketta 696, joka täytetään joko napsauttamalla tästä tai käyttämällä sovellusta, joka luo hakemuksen, kun kaikki tiedot ovat koossa (napsauta tästä). Maksu voidaan myös suorittaa henkilökohtaisesti jossakin valtuutetussa rahoituslaitoksessaespanjankielistä tai englanninkielistä lomaketta käyttäen.

Toistaiseksi ainoastaan suuryritykset voivat maksaa sähköisesti pankkisiirrolla, luottokortilla, tiliveloituksella tms., koska lainsäädäntöä muutettiin vasta äskettäin eikä teknistä ratkaisua ole vielä saatu käyttöön.

Oikeudenkäyntimaksut voidaan kattaa oikeusavusta, josta säädetään maksuttomasta oikeusavusta annetussa laissa 1/1996 (lähinnä 1–8 ja 46–51 artikla).

Tietoja maksuttomasta oikeusavusta on sivustolla http://www.justiciagratuita.es/, jonka kautta oikeusapua tarvitseva voi hakea oikeudenkäyntipaikan asianajajayhdistykseltä (Colegio de Abogados) tunnustusta oikeudelleen saada maksutonta oikeusapua.

Mitä maksamisen jälkeen on tehtävä?

Lomakkeen A kanssa on toimitettava virallisen mallin mukainen (paperilla tai sähköisessä muodossa laadittu) asianmukaisesti vahvistettu maksutosite.

Maksutosite on toimitettava paperitulosteena muun vaaditun aineiston kera (siitä riippumatta, onko se laadittu paperilla vai sähköisessä muodossa), koska Espanjassa ei toistaiseksi hyväksytä eurooppalaiseen maksamismääräysmenettelyyn liittyvien lomakkeiden toimittamista sähköisesti.

Kun sähköinen toimittaminen tulee mahdolliseksi, sen käyttämisestä myönnetään 10 prosentin alennus maksusta. Jos vaatimus hyväksytään kokonaisuudessaan tai asiassa päästään sovintoratkaisuun, maksusta palautetaan lain mukaan 60 prosenttia.

Johdanto

Mitä maksuja peritään?

Minkäsuuruisia maksut ovat?

Mitä tapahtuu, jos oikeudenkäyntikuluja ei makseta määräajassa?

Miten oikeudenkäyntikulut maksetaan?

Miten toimitaan sen jälkeen, kun maksu on suoritettu?

Johdanto

Oikeudenkäyntikuluja säännellään asiasta annetulla lailla (Zakon o sudskim pristojbama), joka sisältää hinnaston. Laki on julkaistu Kroatian virallisen lehden (Narodne novine) numeroissa 74/1995, 57/1996, 137/2002, 125/2011, 112/2012 ja 157/2013.

Mitä maksuja peritään?

Oikeudenkäyntikuluja peritään kaikissa siviilioikeudellisissa menettelyissä oikeudenkäyntikuluista annetun lain 16 §:n mukaisesti. Maksuista on vapautettu seuraavat:

1. valtio ja sen hallintoelimet,
2. viranomaistehtäviä hoitavat henkilöt ja elimet,
3. työntekijät ja työnantajat työriidoissa ja virkamiehet hallinnollisissa riita-asioissa, jotka koskevat virkasuhteeseen perustuvien oikeuksien käyttöä,
4. työntekijät hallinnollisissa riita-asioissa, jotka koskevat konkurssia edeltävää menettelyä,
5. Kroatian itsenäisyyssodassa vammautuneet, joilla on asiasta kirjallinen todistus,
6. Kroatian itsenäisyyssodassa kaatuneiden, kadonneiden tai vangiksi joutuneiden sotilaiden puolisot, lapset ja vanhemmat, joilla on asiasta kirjallinen todistus,
7. Kroatian itsenäisyyssodassa kaatuneiden, kadonneiden tai vangiksi joutuneiden puolisot, lapset ja vanhemmat, joilla on asiasta kirjallinen todistus,
8. maan sisäiset ja muut pakolaiset sekä paluumuuttajat, joilla on asiasta kirjallinen todistus,
9. toimeentulotukea saavat,
10. humanitaariset järjestöt ja järjestöt, jotka huolehtivat vammaisista sekä humanitaarisissa tehtävissä kuolleiden, kadonneiden tai vangiksi joutuneiden perheistä,
11. lapset, jotka ovat asianomaisia elatusapua koskevassa tai elatusapuoikeuteen perustuvia vaateita koskevassa menettelyssä,
12. kantajat oikeudenkäynnissä, joka koskee äitiyden tai isyyden tunnustamista tai avioliiton ulkopuolella tapahtuneesta raskaudesta ja synnytyksestä aiheutuneita kuluja,
13. osapuolet, jotka hakevat oikeuskelpoisuutensa palauttamista,
14. alaikäiset, jotka anovat oikeuskelpoisuutta sillä perusteella, että heistä on tullut vanhempia,
15. osapuolet menettelyssä, joka koskee lapsen huoltajuutta tai lapsen tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanoa,
16. kantajat riita-asiassa, joka koskee pakolliseen eläkevakuutukseen tai yleiseen sairausvakuutukseen perustuvia oikeuksia, työlainsäädäntöön perustuvia työttömien oikeuksia tai sosiaaliturvaoikeuksia,
17. kantajat eli hakijat menettelyssä, joka koskee perustuslaissa taattujen ihmisoikeuksien ja vapauksien suojelua yksittäisiltä lopullisilta päätöksiltä tai suojelua laittomilta toimilta,
18. kantajat riita-asiassa, jossa haetaan korvausta ympäristön pilaantumisesta,
19. ammattiyhdistykset ja -liitot siviilioikeudellisessa menettelyssä, jossa luottamusmiehen erottamiselle haetaan tuomioistuimen hyväksyntää, ja työehtosopimusriidoissa sekä ammattiliittojen edustajat siviilioikeudellisessa menettelyssä, kun ne toimivat työntekijäneuvoston nimissä.

Vieras valtio on vapautettu oikeudenkäyntimaksuista, jos asiasta on tehty kansainvälinen sopimus tai vastavuoroisuuden perusteella.

Jos mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetuissa ehdoissa on jotain epäselvää, tuomioistuin pyytää oikeusministeriöltä selvitystä.

Pykälän 1 momentin 2 kohtaa sovelletaan sosiaaliturvasta vastaavan ministerin nimeämiin humanitaarisiin järjestöihin.

Pykälän 1 momenttia ei sovelleta kuntien ja kaupunkien hallintoelimiin, paitsi jos niille on erityislain nojalla siirretty viranomaistehtäviä.

Eurooppalaisissa maksamismääräysmenettelyissä peritään seuraavat maksut:

• eurooppalaista maksamismääräystä koskeva ehdotus – kantaja maksaa,
• eurooppalaista maksamismääräystä koskeva päätös – kantaja maksaa,
• eurooppalaista maksamismääräystä koskeva kantelu – vastaaja maksaa.

Riita-asioissa peritään seuraavat maksut:

• tuomio – kantaja maksaa,
• valitus – valituksentekijä maksaa,
• vastaus valitukseen – vastauksen esittäjä maksaa (vastaaminen on vapaaehtoista),
• ylimääräinen oikeussuojakeino – toisen oikeusasteen tuomioistuimen päätöstä voi vaatia uudelleen käsiteltäväksi, jos riitautettu määrä on yli 200 000 kunaa,
• oikeudenkäyntikulut lankeavat uudelleen käsittelyä vaativan henkilön ja siihen vastaavan henkilön maksettaviksi (vastaaminen on vapaaehtoista).

Minkäsuuruisia maksut ovat?

II. Eurooppalaista maksamismääräystä koskevan ehdotuksen, eurooppalaista maksamismääräystä koskevan päätöksen sekä valitukseen tai uudelleenkäsittelyyn annetun vastauksen tapauksessa on maksettava puolet I kohdassa tarkoitetuista maksuista.

III. Tuomiosta tehdyn valituksen ja uudelleenkäsittelyn tapauksessa I kohdassa tarkoitetut maksut on maksettava kaksinkertaisina.

IV. Jos oikeudenkäynnissä päästään sovintoratkaisuun, oikeudenkäyntimaksuja ei tule maksettavaksi.

Mitä tapahtuu, jos oikeudenkäyntikuluja ei makseta määräajassa?

Oikeudenkäyntikulut ovat perintäkelpoisia; jos niitä ei makseta välittömästi, maksettavaksi tulee ylimääräinen 100 kunan maksu.

Miten oikeudenkäyntikulut maksetaan?

Kaikki 100 kunaa suuremmat oikeudenkäyntikulut maksetaan valtiovarainministeriön tilille. Maksun voi suorittaa pankissa tai postissa.

Oikeudenkäyntikuluja ulkomailta käsin maksettaessa tarvitaan seuraavat tiedot:

SWIFT: NBHRHR2X

IBAN: HR1210010051863000160

Tilinumero: 1001005-1863000160

Koodi: HR64

Viitenumero: 5045-20735-henkilötunnus (tai muu maksajan tunnistenumero)

Maksun saaja: Ministarstvo financija RH, za Trgovački sud u Zagrebu

Viestikentässä on mainittava asian numero, selitys maksusta (esim. oikeudenkäyntimaksu eurooppalaista maksamismääräystä koskevasta ehdotuksesta) sekä summa.

Miten toimitaan sen jälkeen, kun maksu on suoritettu?

Kun maksu on suoritettu, maksutodiste on lähetettävä asianomaiseen tuomioistuimeen ja mainittava asian numero (jos tiedossa). Eurooppalaisen maksamismääräyksen antamista koskevaa hakemusta jätettäessä maksutodiste on liitettävä hakemukseen.

Osapuolet toimittavat asiakirjat tuomioistuimeen yleensä postitse joko kirjattuna tai tavanomaisena lähetyksenä.

Oikeusalan ammattilaisten palkkioiden sääntely

Asianajajat

Itävallan asianajotoimintaa koskevassa laissa (Rechtsanwaltsordnung) säädetään, että asiakas ja asianajaja voivat periaatteessa sopia vapaasti palkkioista, jotka asianajaja saa toimittamistaan palveluista.

Palkkiot voivat olla tuntiperusteisia tai kiinteämääräisiä palkkioita. Kiinteämääräisen palkkion yhteydessä yksittäisistä suorituksista ja työhön kuluvasta ajasta ei laskuteta. Jos palkkiosta ei ole tehty nimenomaista sopimusta, oletuksena on, että kohtuullisesta korvauksesta on sovittu asianajajien palkkioita koskevassa laissa (Rechtsanwaltstarifgesetz) ja yleisissä palkkioperusteissa (Allgemeine Honorar-Kriterien) esitettyjen korvaustaksojen perusteella.

Siviiliprosessilaissa (Zivilprozessordnung, ZPO) ja asianajajien palkkioita koskevassa laissa säädetään, että tuomioistuimen on riitaoikeudenkäynneissä määritettävä se osuus kuluista, joka hävinneen osapuolen on korvattava toiselle osapuolelle. Maksun määrittäminen perustuu riita-asian kohteen arvoon ja työn luonteeseen sekä työhön kuluneeseen aikaan.

Rikosoikeudenkäynneissä periaatteessa jokainen henkilö (vastaaja, siviilikanteen nostaja, asianomistaja), joka on palkannut itselleen asianajajan, vastaa aiheutuneista kuluista. Hän vastaa niistä myös silloin, kun viran puolesta on nimitetty oikeusavustaja, elleivät oikeusavun myöntämisen edellytykset täyty. Kulut määräytyvät säännönmukaisesti asiaa käsittelevän tuomioistuimen tyypin ja kokoonpanon mukaan (esim. Bezirksgericht-tuomioistuin; Landesgericht-tuomioistuimen yhden tuomarin kokoonpano, lautamieskokoonpano tai valamiehistö).

Ulosottomiehet

Ulosottomaksuja koskevassa laissa (Vollzugsgebührengesetz) säädetään korvauksista, joita ulosottomiehet saavat työstään. Laissa säädetään erityisesti ulosottomaksusta, joka täytäntöönpanoa hakevan velkojan on suoritettava, kun hän jättää ulosottohakemuksen. Velkojan on lisäksi suoritettava oikeudenkäyntimaksuja koskevan lain (Gerichtsgebührengesetz, GGG) mukainen kiinteä maksu.

Ulosottomaksu (ulosottomaksuja koskevan lain 2 §) kuuluu ulosottomenettelyn kuluihin. Velkojan pyynnöstä tuomioistuin voi määrätä sen velallisen maksettavaksi.

Ulosottomiehellä on oikeus korvaukseen myös maksujen vastaanottamisesta. Korvaus voidaan vähentää vastaanotetusta summasta (ulosottomaksuja koskevan lain 11 §).

Kulut

Kulut riitaoikeudenkäynneissä

Asianosaisten kulut riitaoikeudenkäynneissä

Tuomioistuinten palvelujen käyttämisestä maksettavat maksut ovat joko kiinteitä maksuja tai ne määritetään tiettyinä prosenttiosuuksina määräytymisperusteesta. Niiden suuruus riippuu asian luonteesta, riita-asian kohteen arvosta (vaateen rahallisesta arvosta) sekä osapuolten lukumäärästä. Jos osapuolia on enemmän kuin kaksi, sen päälle voi tulla oikeudenkäyntimaksuja koskevan lain 19a §:n mukainen (10–50 prosentin) lisä.

Missä riitaoikeudenkäynnin vaiheessa kulut maksetaan?

Kun on kyse riitaoikeudenkäynnistä ensimmäisessä oikeusasteessa, kiinteä maksu maksetaan samalla, kun toimitetaan asiakirja, jolla oikeudenkäynti pannaan vireille. Maksu on kertaluonteinen – riippumatta menettelyn kulusta tuossa oikeusasteessa – vaikka haastehakemukseen sisältyisi useampia kuin yksi vaade ja se koskisi useampaa kuin yhtä henkilöä. Maksu kattaa koko oikeudenkäynnin kulut ensimmäisessä oikeusasteessa. Esitettyjen vaatimusten korottamisesta oikeudenkäynnin aikana saattaa aiheutua lisämaksuja. Ne on maksettava kirjelmien esittämisen yhteydessä. Jos esitettyä vaatimusta korotetaan suullisen käsittelyn aikana, maksut maksetaan korotuksen kirjaamisen yhteydessä. Toisessa ja kolmannessa oikeusasteessa maksut on maksettava valituksen toimittamisen yhteydessä (oikeudenkäyntimaksuja koskevan lain 2 §:n 1 momentti). Poikkeuksena ovat joissakin tapauksissa muut kuin riitaoikeudenkäynnit, joissa peritään vaademaksun sijasta päätösmaksu.

Kulut rikosoikeudenkäynneissä

Asianosaisten kulut rikosoikeudenkäynneissä

Vain siviilikanteen nostamisen yhteydessä peritään maksu oikeudenkäyntimaksuja koskevan lain korvaustaksan 13 mukaan.

Missä rikosoikeudenkäynnin vaiheessa kulut maksetaan?

Kiinteät kulut maksetaan oikeudenkäynnin alussa ja valituskirjelmän jättämisen yhteydessä.

Kulut perustuslakituomioistuimen oikeudenkäynneissä

Asianosaisten kulut perustuslakituomioistuimen oikeudenkäynneissä

Tuomioistuimelle maksettava maksu on perustuslakituomioistuinta koskevan lain (Verfassungsgerichtshofgesetz, VfGG) 17a §:n 1 kohdan mukaan 220 euroa.

Missä perustuslakituomioistuimen oikeudenkäynnin vaiheessa kulut maksetaan?

Kiinteät kulut maksetaan oikeudenkäynnin alussa.

Oikeudellisten edustajien velvollisuus antaa ennakkotietoja

Asianosaisten oikeudet ja velvollisuudet

Asianajajalla on yleinen velvollisuus ilmoittaa asiakkaalleen, miten palkkiot lasketaan sekä mihin kuluihin asiakkaan on varauduttava. Asianajajan ammatin harjoittamista ja asianajajan velvollisuuksien valvontaa koskevien ohjeiden (Richtlinien für die Ausübung des Rechtsanwaltsberufs und für die Überwachung der Pflichten des Rechtsanwalts, RL-BA) 50 §:n 2 momentissa suositellaan, että kun asianajaja ottaa hoitaakseen uuden asian, hänen pitäisi ilmoittaa asiakkaalleen, millä perusteella palkkio peritään ja onko hänellä oikeus välitilitykseen. Jos kiinteästä palkkiosta ei ole sovittu, asiakkaalla on oikeus pyytää kohtuullisin väliajoin välitilitys tai selvitys toimitetuista palveluista tai käytetystä ajasta (kun on sovittu aikaan perustuvasta palkkiosta). Laskutuksen aloittamisesta ja laskutustiheydestä olisi siis sovittava siinä vaiheessa, kun asianajaja palkataan.

Kulujen määräytymisperusteet

Missä on tietoja kulujen määräytymisperusteista Itävallassa?

Oikeussäännöistä, jotka koskevat oikeudenkäyntikulujen korvaamista riita-asioihin (ja kaupan alaan liittyviin asioihin) liittyvissä oikeudenkäynneissä, säädetään siviiliprosessilain 40–55 §:ssä. Perheoikeuden alaan kuuluviin asioihin, erityisesti yhteiseen päätökseen perustuviin avioeroihin, huoltajuutta ja tapaamisoikeuksia koskeviin kiistoihin sekä elatusvaateisiin, sovelletaan muita maksujen määräämistä koskevia sääntöjä. Niitä koskevista yleisistä säännöksistä säädetään hakemuslainkäyttöä koskevan lain (Außerstreitgesetz, AußStrG) 78 §:ssä. Poikkeuksia näistä yleisistä säännöistä sovelletaan muun muassa menettelyihin, jotka koskevat huoltajuus- ja tapaamisoikeuskiistoja sekä alaikäisiin lapsiin liittyviä elatusvaateita. Rikosoikeudenkäyntien kuluista säädetään rikosprosessilain (Strafprozeßordnung, StPO) 380–395 §:ssä. Maksuista (kiinteistä maksuista) säädetään oikeudenkäyntimaksuja koskevassa laissa.

Itävallan asianajajaliiton (Österreichischer Rechtsanwaltskammertag) verkkosivustolla on sähköinen tiedote, jossa annetaan yleisiä tietoja asianajajien palkkioista. Yleistä tietoa saa myös kansalaisten HELP-palvelun verkkosivustolta seuraavien linkkien kautta: Leben in Österreich > Zivilrecht > Zivilverfahren.

Tämä HELP-palvelu sisältää yleistä tietoa tuomioistuinten perimistä maksuista. Lakitekstit (oikeudenkäyntimaksuja koskeva laki ja korvaustaksat) ovat saatavilla maksutta Itävallan liittokanslerinviraston verkkosivustolla olevan linkin liittovaltion oikeustietojärjestelmä kautta.

Millä kielellä tiedot kulujen määräytymisperusteista Itävallassa on annettu?

Kulujen määräytymisperusteita koskevat tiedot ovat saksankielisiä.

Mistä löydän tietoa välimiesmenettelystä/sovittelusta?

Oikeusministeriön ylläpitämä luettelo sovittelijoista on saatavilla tähän tarkoitukseen perustetulla verkkosivustolla.

Oikeudenmukaisen tilanteen palauttamiseen tähtäävää oikeutta ja erityisesti syytetyn ja uhrin välistä sovittelua koskevia tietoja on verkkosivustolla NEUSTART (myös englanniksi).

Mistä löydän lisätietoa kustannuksista?

Tietoa kustannuksista verkkosivuilla

Itävallan tuomioistuinjärjestelmää koskevia yleisiä tietoja sekä kuluja ja oikeusministeriötä koskevia tietoja on Itävallan oikeuslaitoksen virallisella verkkosivustolla sekä HELP-palvelun verkkosivustolla, jossa on yleistä ja selkeää tietoa.

Itävallan oikeustietojärjestelmän verkkosivustolla on seuraavien lakien tekstit:

• Oikeudenkäyntimaksuja koskeva laki (Gerichtsgebührengesetz, GGG)
• Palkkion määräytymistä koskeva laki (Gebührenanspruchsgesetz, GebAG)
• Asianajotoimintaa koskeva laki (Rechtsanwaltsordnung, RAO)
• Asianajajien palkkioita koskeva laki (Rechtsanwaltstarifgesetz, RATG).

Yleisten palkkioperusteiden (Allgemeine Honorar-Kriterien, AHK) teksti löytyy Itävallan asianajajaliiton verkkosivustolta.

Mistä löydän tietoa menettelyjen keskimääräisestä kestosta?

Tällaisia tietoja voi pyytää Itävallan oikeusministeriöltä.

Mistä löydän tietoa menettelyn keskimääräisistä kokonaiskustannuksista?

Kustakin oikeudenkäyntityypistä perittävät maksut on määritelty ennalta (oikeudenkäyntimaksuja koskevassa laissa). Ne voivat muuttua, jos vaatimuksen arvo nousee tai laskee. Tuomioistuin määrää oikeudenkäyntimaksut ja kulut, jotka hävinneen osapuolen on maksettava voittaneelle osapuolelle riitaoikeudenkäynneissä (asianajajien ja asiantuntijoiden palkkiot, tulkkaus- ja käännöskulut). Päätös perustuu asianajajien palkkioita koskevaan lakiin (asianajajien palkkiot) ja palkkion määräytymistä koskevaan lakiin (asiantuntijoiden, tulkkien ja kääntäjien palkkiot). Nämä kulut määräytyvät pääosin aiheutuneiden kustannusten ja käytetyn ajan mukaan. Tarkkaa summaa ei sen vuoksi voida arvioida ennakolta. Asianajaja ja asiakas voivat periaatteessa sopia vapaasti asiakkaan asianajajalle maksamasta palkkiosta.

Arvonlisävero

Missä on tietoa arvonlisäverosta? Mikä on arvonlisäveroprosentti?

Asianajajien palveluista kannetaan arvonlisäveroa. Sen osuus Itävallassa on 20 prosenttia. Muiden kulujen tavoin myös arvonlisävero on maksettava asianajajalle erikseen, kuten asianajajien palkkioita koskevan lain 16 §:ssä ja yleisten palkkioperusteiden 17§:ssä nimenomaisesti säädetään. Arvonlisävero ei sisälly asianajajien palkkioita koskevan lain ja yleisten palkkioperusteiden mukaisiin korvaustaksoihin.

Oikeusapu

Riita-asioissa sovellettavat tulorajat

Oikeus oikeusavun saamiseen ei perustu lakisääteisiin tulorajoihin. Riitaoikeudenkäynneissä (ja kaupan alaan liittyvissä asioissa) annettavaan oikeusapuun sovelletaan Itävallan siviiliprosessilakia. Hakemuslainkäyttömenettelyihin sovelletaan siviiliprosessilain säännöksiä soveltuvin osin. Päätöksen oikeusavun myöntämisestä tekee asiaa ensimmäisenä oikeusasteena käsittelevä tuomioistuin.

Oikeusapua myönnetään osapuolelle vain, jos hänen tulonsa, taloudelliset olosuhteensa ja elatusvelvollisuutensa ovat sellaiset, ettei hän pysty vastaamaan oikeudenkäyntikuluista vaarantamatta perustoimeentuloaan. Edellytyksenä on lisäksi, ettei suunniteltua menettelyä aiota toteuttaa kiusantekomielessä eikä se ole selkeästi perusteeton. Tuomioistuin päättää tapauskohtaisesti, mitkä jäljempänä luetelluista eduista myönnetään.

Itävallassa oikeusapuun voivat sisältyä erityisesti seuraavat edut:

1. väliaikainen vapautus oikeudenkäyntimaksuista, todistajien ja asiantuntijoiden sekä tulkkien ja kääntäjien palkkioista, mahdollisten julkisten tiedotteiden kuluista, edunvalvojan kuluista sekä oikeuden nimittämälle lakisääteiselle edustajalle tai asianajajalle aiheutuneiden kulujen korvaamisesta
2. asianajajan tarjoamat palvelut.

Oikeusapua saanutta osapuolta voidaan vaatia kolmen vuoden kuluessa menettelyn päättymisestä maksamaan myönnettyjä etuja takaisin osittain tai kokonaan, jos kyseisen osapuolen taloudellinen tilanne muuttuu siten, että tämä pystyy huolehtimaan maksuista ilman, että hänen perustoimeentulonsa vaarantuu.

Vastaajiin ja rikoksen uhreihin sovellettavat tulorajat rikosasioissa

Päätös vastaajan tai rikoksen uhrin tai asianomistajan oikeusapukelpoisuudesta ei perustu tiukkaan tulorajaan. Päätöstä ohjaavia kriteerejä ovat: toimeentulo vähimmäisrajan yläpuolella ja kohtuullisen toimeentulotason alapuolelle joutuminen. Vähimmäistoimeentulo arvioidaan säännöllisesti uudelleen ja sen ajantasainen taso julkaistaan Itävallan oikeuslaitoksen verkkosivustolla.

Uhreille myönnettävää oikeusapua koskevat ehdot

Sikäli kuin asianomistajalla ole oikeutta rikosprosessilain 66 §:n 2 momentissa tarkoitettuun oikeudelliseen neuvontaan ja tukeen, asianomistajat voivat saada oikeusapua, jos

• oikeudellinen edustus ei ole järjestettävissä ilman vähimmäistoimeentulon vaarantumista (katso toimeentuloa koskevat selitykset edellä) ja
• oikeusavustajan käyttäminen on oikeudenkäytön etujen mukaista ja edistää erityisesti saatavien asianmukaista perintää ja riitaoikeudenkäyntien välttämistä.

Vastaajille myönnettävää oikeusapua koskevat ehdot

Myönnettävän oikeusavun edellytyksenä on taloudellista tilannetta koskevien ehtojen täyttymisen lisäksi, että oikeusapu on oikeudenkäytön ja asianmukaisen puolustuksen etujen mukaista.

Oikeudenkäytön edistämiseksi puolustajan myöntäminen vastaajalle on joka tapauksessa asianmukaista,

• jos kyseessä on rikosprosessilain 61 §:n 1 momentissa tarkoitettu pakollinen oikeusavun määrääminen (ks. jäljempänä),

• jos vastaaja on sokea, kuuro, mykkä tai muulla tavoin vammainen tai hänellä ei ole tuomioistuimen käyttämän kielen riittävää taitoa
• muutoksenhakua koskevissa menettelyissä ja
• jos asiaan liittyy monimutkaisia tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja.

Oikeusavun ollessa pakollista vastaajalla on oltava edustajanaan puolustaja. Rikosprosessilain 61 §:n 1 momentin mukaan oikeusapu on pakollista yksinomaan seuraavan luettelon mukaisissa tapauksissa:

1. vastaajan tutkintavankeudessa olon ajan
2. koko sellaisen oikeudenkäynnin ajan, jossa käsitellään vastaajan sijoittamista rikoksentekijöille tarkoitettuun psykiatriseen laitokseen
3. pääkäsittelyssä, joka koskee vastaajan sijoittamista rikoksentekijöille tarkoitettuun päihdekuntoutuslaitokseen tai sijoittamista vaarallisille rikoksenuusijoille tarkoitettuun laitokseen
4. alueoikeuden (Landesgericht) valamieskokoonpanossa tai lautamieskokoonpanossa toteutettavassa pääkäsittelyssä
5. alueoikeudessa (Landesgericht) yhden tuomarin kokoonpanossa toteutettavassa pääkäsittelyssä, jos rangaistukseksi voidaan määrätä yli kolmen vuoden vankeusrangaistus, lukuun ottamatta asioita, joissa on kyseessä rikoslain 129 §:n 1–3 kohdan mukainen murtovarkaus tai 164 §:n 4 momentissa tarkoitettu rikoksen suosiminen
6. kuulemisen yhteydessä (165 §), jos 3–5 momentin mukaisessa pääkäsittelyssä oikeusapu on pakollista, muutoksenhakumenettelyssä, kun valamiestuomioistuimen tai lautamiestuomioistuimen tuomiosta on tehty valitus,
7. käsiteltäessä hakemusta, joka koskee asian käsittelyn uudestaan aloittamista, ja sen julkisen käsittelyn ajan.

Maksuttomat oikeudenkäynnit

Rikosoikeudenkäynneissä väkivallan ja seksuaalirikosten uhreilla ja vaaralliselle uhalle alttiina olevilla henkilöillä sekä todennäköisesti henkirikoksen uhriksi joutuneen henkilön puolisolla, elämänkumppanilla, suoraan ylenevän tai alenevan polven sukulaisilla, veljellä tai sisarella tai rikoksen todistajina olleilla muilla sukulaisilla on oikeus saada maksutonta psykososiaalista tai oikeudellista neuvontaa ja tukea. Alle 14-vuotiailla uhreilla, joiden seksuaalista koskemattomuutta on voitu loukata, on aina oikeus tukipalveluihin maksutta ilman hakemustakin. Psykososiaaliseen tukeen kuuluu uhrin auttaminen oikeudenkäyntiin ja sen aiheuttamiin voimakkaisiin tunteisiin valmistautumisessa. Psykososiaalista ja oikeudellista neuvontaa ja tukea tarjoavat rikosprosessilain 66 §:n 2 momentin mukaisen oikeusministeriön toimeksiannon pohjalta sopimusperusteisesti toimivat rikosuhrien tukijärjestöt.

Hakemuslainkäyttömenettelyjen osalta maksuttomia ovat edunvalvontamenettelyt ja huoltajuuteen ja tapaamisoikeuteen liittyvät menettelyt. Myös laitokseen sijoittamista koskevan lain (Unterbringungsgesetz) ja laitoshoitoa koskevan lain (Heimaufenthaltsgesetz) mukaiset menettelyt ovat maksuttomia. Jos tulot ja varallisuus ovat maksuihin nähden vähäiset, oikeusapua voidaan myöntää antamalla väliaikainen vapautus maksuista. Myönnettävän vapautuksen aste riippuu hakemuksesta ja on tuomioistuimen harkittavissa.

Missä tapauksessa hävinnyt osapuoli joutuu maksamaan voittaneen osapuolen kulut?

Riita-asiat

Riitaoikeudenkäyntien (ja kaupan alaan liittyviin asioiden) maksuihin sovelletaan Itävallan siviiliprosessilakia (ZPO). Siinä säädetään, että lähtökohtaisesti kunkin osapuolen on maksettava aiheuttamansa kulut itse. Yhteisesti aiheutetuista kuluista vastataan ensi sijassa yhteisesti. Jos asia ratkaistaan tuomioistuimen päätöksellä, tuomioistuimen on myös annettava päätös asian käsittelyn kustannuksista. Tässä sovelletaan kulujen korvaamista voittaneelle osapuolelle koskevaa periaatetta. Sen mukaan riidan kokonaan hävinneen osapuolen on korvattava toiselle osapuolelle kaikki maksut ja kulut, jotka ovat olleet välttämättömiä, jotta oikeudenkäynnissä on voitu asianmukaisesti ajaa kannetta ja puolustautua. Jos osapuolet voittavat osittain ja häviävät osittain, asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan tai kulut jaetaan oikeassa suhteessa.

Kulujen korvaamista voittaneelle osapuolelle koskevan periaatteen soveltamisesta voidaan tehdä poikkeus erityisesti seuraavissa tapauksissa:

• jos osittain hävinneen osapuolen kanteen hylätystä osasta ei ole aiheutunut merkittäviä kuluja
• jos toisen osapuolen vaateen määrä on määräytynyt asiantuntijoiden selvityksen, tuomioistuimen harkinnan tai kulujen tasajaon perusteella
• jos vastaaja ei ole toiminnallaan antanut aihetta kanteen nostamiseen ja on heti myöntänyt kanteessa esitetyn vaatimuksen
• jos oikeudenkäynnin peruuntuminen tai mitätöinti johtuu toisesta osapuolesta, voidaan vaatia, että tämä osapuoli maksaa kaikki kulut

Hakemuslainkäyttömenettelyt

Perheoikeuden alaan kuuluvat asiat (elatusvaateet, tapaamisoikeudet ja huoltajuusmenettelyt sekä yhteiseen päätökseen perustuvat avioerot) käsitellään hakemuslainkäyttömenettelyissä. Hakemuslainkäyttömenettelyjen kuluja koskevat yleiset säännöt ovat hakemuslainkäyttöä koskevan lain (Außerstreitgesetz, AußStrG) 78 §:ssä. Moniin menettelyihin sovelletaan kuitenkin poikkeuksia näistä säännöistä. Voittaneen osapuolen kulujen korvaamista koskevaa periaatetta sovelletaan yleensä tässäkin yhteydessä, mutta siitä voidaan tehdä poikkeus kohtuullisuussyistä.  Jos korvausta ei vaadita, käteiskulut (esim. asiantuntijoiden palkkiot) on maksettava suhteessa käsiteltävän asian jakoon osapuolten kesken. Jos jakoa ei pystytä selvittämään, kulut on jaettava tasan.

Eri menettelytyyppejä (elatus-, tapaamisoikeus-, huoltajuus- ja avioeromenettely) koskevia tietoja:

1. Avioeromenettelyjä on kahta eri tyyppiä: riitaisat avioerot ja yhteiseen päätökseen perustuvat avioerot.

Riitaisa avioero: Riitaisaan avioeroon sovelletaan Itävallan siviiliprosessilain erityissäännöksiä. Jos kumpaakaan osapuolta ei katsota syylliseksi, kulut jaetaan tasan. Jos avioeron syynä on puolisoiden yhteiselämän rikkoutuminen ja jos avioeropäätös sisältää päätöksen rikkoutumiseen syyllisestä osapuolesta, syyllisen puolison on maksettava toisen puolison kulut.

Yhteiseen päätökseen perustuva avioero: Yhteiseen päätökseen perustuviin avioeroihin sovelletaan hakemuslainkäyttömenettelyjen sääntöjä. Tässä tapauksessa puolisot toimittavat kaksi samanlaista hakemusta tuomioistuimelle. Koska asianomaisten kuuleminen jää pois, ei jaettavia maksuja ole. Osapuolet vastaavat yhteisesti käteiskuluista.

1. Myös huoltajuus- ja tapaamisoikeusmenettelyt ovat hakemuslainkäyttömenettelyjä. Poikkeusäännöksen (hakemuslainkäyttöä koskevan lain 107 §:n 5 momentti) mukaan huoltajuus- ja tapaamisoikeusmenettelyjen kuluja ei korvata.
2. Toisessa poikkeussäännöksessä (hakemuslainkäyttöä koskevan lain 101 §:n 2 momentti) säädetään, että alaikäisiä lapsia koskeviin elatusvaateisiin liittyvissä menettelyissä kuluja ei korvata.

Rikosoikeudenkäynnit

Rikosoikeudenkäynneissä jokaisen, joka palkkaa itselleen puolustusasianajajan tai muun edustajan, on itse vastattava kuluista, vaikka asianajaja olisikin nimitetty viran puolesta (rikosprosessilain 393 §:n 1 momentti).

Jos vastaaja todetaan syylliseksi, hän joutuu myös maksamaan rikosoikeudenkäynnin kulut (rikosprosessilain 389 §:n 1 momentti). Rikosoikeudenkäynneistä voi rikosprosessilain 381 §:n 1 momentin mukaan aiheutua seuraavia kuluja:

1. osuutena jäljempänä erittelemättömistä oikeudenkäyntikuluista maksettava kertamaksu, joka sisältää muun muassa tutkintakulut ja kulut syyttäjänviraston tai tuomioistuimen määräyksestä toteutetuista virkatoimista ja jonka enimmäismäärät ovat edellä mainitun pykälän 3 momentin mukaan seuraavat: oikeudenkäynnistä Landesgericht-tuomioistuimen valamieskokoonpanossa 500–10 000 euroa, Landesgericht-tuomioistuimen lautamieskokoonpanossa 250–5 000 euroa, Landesgericht-tuomioistuimen yhden tuomarin kokoonpanossa 150–3 000 euroa ja oikeudenkäynnistä Bezirksgericht-tuomioistuimessa 50–1 000 euroa,
2. asiantuntijapalkkiot ja yleensä myös tulkkien palkkiot,
3. kulut viranomaisten toimittamista tiedoista, tuloksista ja lausunnoista,
4. toisesta maasta saapuneen vastaajan tai todistajan matkakustannukset,
5. kulut takuusummasta, pankkitilitietojen hankkimisesta, kirjeiden takavarikoimisesta, viestintäyhteystietojen hankkimisesta tai viestien valvonnasta,
6. kulut tuomion täytäntöönpanosta, mukaan lukien kuljetuksesta koti- tai ulkomaiseen rangaistuslaitokseen, lukuun ottamatta vankeusrangaistukseen liittyviä kuluja,
7. rikosoikeudenkäyntikulut,
8. puolustusasianajajan tai muiden edustajien palkkiot,
9. kertamaksu oikeudellisesta neuvonnasta ja tuesta, enintään 1 000 euroa.

Valtio maksaa kulut etukäteen kolmannessa, seitsemännessä, kahdeksannessa ja yhdeksännessä kohdassa mainittuja kuluja lukuun ottamatta. Tuomioistuin ottaa korvausvelvollisen maksuvalmiuden huomioon määrittäessään 1 momentin 9 kohdassa tarkoitettuja kertamaksuja. Vastaajan ei tarvitse korvata tulkkauspalveluista johtuvia kuluja.

Rikosprosessilain 391 §:n 1 momentin mukaan rikosoikeudenkäyntikuluja voidaan periä tuomitulta vain siinä määrin, että tuomitulla on mahdollisuus turvata oma perustoimeentulonsa ja perheensä toimeentulo ja maksaa tuomioon perustuvat korvaukset. Jos kuluja ei voida periä tuomitun varattomuuden vuoksi, tuomioistuin voi ilmoittaa kulujen olevan perintäkelvottomia. Jos tuomioistuin olettaa, ettei kuluja voida periä tällä hetkellä vaan myöhemmin, asianomaisen henkilön maksuvalmius on tutkittava uudelleen tietyn ajan kuluttua. Lain mukaan kuluja voidaan periä viiden vuoden ajan lopullisen tuomion antamisesta. Jos tuomioistuin määrää tuomitun henkilön vastaamaan oikeudenkäyntikuluista ja hänen maksukyvyttömyytensä käy ilmi myöhemmin, kulujen perimisestä vastaava viranomainen voi lykätä maksamisen määräaikaa, sallia kulujen maksamisen erissä tai vähentää niitä.

Jos tuomitun henkilön on rikostuomioistuimen päätöksen nojalla maksettava ainakin osittainen korvaus asianomistajalle, hänen on korvattava myös tämän rikosoikeudenkäyntikulut.

Rikosprosessilain 393a §:n mukaan syytetty, joka vapautetaan syytteestä, voi hakea valtiolta korvausta osasta puolustuksestaan aiheutuneista kuluista. Tuki kattaa aiemmin maksetut ja tarpeelliset käteiskulut sekä puolustusasianajajan kuluista korvattavan kertamaksun. Kertamaksua määritettäessä otetaan huomioon puolustuksen laajuus ja monimutkaisuus sekä puolustusasianajajan toiminnan välttämättömyys ja tarkoituksenmukaisuus. Kertamaksun enimmäismäärä on Landesgericht-tuomioistuimen valamieskokoonpanossa 10 000 euroa, Landesgericht-tuomioistuimen lautamieskokoonpanossa 5 000 euroa, Landesgericht-tuomioistuimen yhden tuomarin kokoonpanossa 3 000 euroa ja oikeudenkäynnissä Bezirksgericht-tuomioistuimessa 1 000 euroa.

Jos siviilikanteen nostaja panee rikosoikeudenkäynnin vireille tai jos se pannaan vireille asianomistajan pyynnöstä (Subsidiaranklage), ja vastaaja vapautetaan syytteestä rikosprosessilain 72 §:n nojalla, siviilikanteen nostaja tai asianomistaja on velvollinen maksamaan kaikki kanteestaan tai sen voimassa pitämisestä aiheutuneet kustannukset. Jos rikosoikeudenkäynti päättyy syytteeseenpanosta luopumiseen (rikosprosessilain 198–209 §), asianomistajan ei tarvitse maksaa kuluja.

Asiantuntijapalkkiot

Riita-asioihin (ja kaupan alaa koskeviin asioihin) liittyvissä oikeudenkäynneissä asiantuntijapalkkiot määrätään maksettaviksi suhteessa osapuolten menestymiseen oikeudenkäynnissä (siviiliprosessilain 43 §:n 1 momentti).

Riitaisissa avioeromenettelyissä, joissa ei anneta päätöstä kuluista vastaavasta osapuolesta, käteiskulut on jaettava tasan osapuolten kesken. Jos toinen osapuoli on maksanut yli puolet käteiskuluista, toisen on hyvitettävä ylityksen osuus. Jos toinen puoliso katsotaan syylliseksi, hänen on korvattava toisen osapuolen maksamat asiantuntijapalkkiot.

Yhteiseen päätökseen perustuvissa avioero-oikeudenkäynneissä, huoltajuus- ja tapaamisoikeusmenettelyissä sekä menettelyissä, joissa käsitellään alaikäisiä lapsia koskevia elatusvaateita, alun perin julkisista varoista maksetut asiantuntijapalkkiot joutuu korvaamaan tuomioistuimelle se osapuoli, joka on ne aiheuttanut tai jonka edun mukaisesti toimi on suoritettu. Jos kulujen korvaamiseen on velvoitettu useita henkilöitä, he ovat yhteisvastuussa kulujen korvaamisesta (tuomioistuinten maksuja koskevan lain (Gerichtliches Einbringungsgesetz, GEG) 1 §:n 5 kohta luettuna yhdessä saman lain 2 §:n 1 momentin kanssa).

Asiantuntijapalkkioiden suuruudesta säädetään palkkioiden määräytymistä koskevassa laissa (Gebührenanspruchsgesetz, GebAG). Palkkio riippuu yksittäisissä tapauksissa tuomioistuimen pyytämän lausunnon sisällöstä ja laajuudesta.

Rikosoikeudenkäynneissä asiantuntijapalkkiot muodostavat osan oikeudenkäyntikuluista (rikosprosessilain 381 §:n 1 momentti), jotka tuomitun henkilön on rikosprosessilain 389 §:n 1 momentin mukaan maksettava. Tuomioistuin tai syyttäjä määrittää asiantuntijapalkkiot, ja valtio maksaa ne.

Kääntäjien ja tulkkien palkkiot

Edellä esitetty selvitys koskee myös kääntäjien ja tulkkien palkkioita.

Asiakirjoja

Itävallan raportti kustannusten avoimuutta koskevasta tutkimuksesta (829 Kb)

Linkkejä

Oikeudenkäyntimaksuja koskevan lain 32 §

Menettely on toistaiseksi maksuton.