Syyttäjät
Organisaatio
Syyttäjälaitos (Openbaar Ministerie) on valtakunnallinen organisaatio, jolla on toimipisteitä kaikilla alueilla. Sen lisäksi maassa toimii valtakunnallinen syyttäjänvirasto, joka keskittyy torjumaan (kansainvälistä) järjestäytynyttä rikollisuutta, ja toinen syyttäjänvirasto, jonka tehtävänä on torjua ympäristö- ja talousrikoksia ja petoksia.
Piirisyyttäjänvirastoja (arrondissementsparket) on 10, ja niissä käsitellään vuosittain satojatuhansia asioita. Syyttäjien apuna on hallinnon ja juridiikan asiantuntijoita. Tuomiot, joihin haetaan muutosta, käsitellään jossakin neljästä alueellisesta syyttäjänvirastosta (ressortsparket), jossa syyttäjälaitosta edustaa syyttäjä, jonka titteli on advocaat-generaal. Syyttäjänvirastoja johtavat pääsyyttäjä (hoofdofficier van justitie) ja ylempi syyttäjä (hoofdadvocaat-generaal). Syyttäjälaitoksen valtakunnallisesta johtamisesta vastaa Haagissa toimiva syyttäjälautakunta (College van procureurs-generaal). Poliittinen vastuu syyttäjälaitoksesta kuuluu oikeusministerille, joka yhdessä syyttäjälautakunnan kanssa määrittelee tutkinnan ja syytteeseenpanon painopisteet.
Asema ja tehtävät
Rangaistavaan tekoon syyllisiksi epäillyt henkilöt joutuvat tekemisiin syyttäjälaitoksen kanssa. Syyttäjälaitos on Alankomaiden ainoa instanssi, joka voi viedä epäillyt rikostuomioistuimeen. Syyttäjälaitos huolehtii siitä, että rangaistavat teot tutkitaan ja niistä nostetaan syyte.
Syyttäjälaitos tekee yhteistyötä poliisin ja muiden tutkintaa harjoittavien tahojen kanssa. Tutkintaa johtaa syyttäjä. Lisäksi syyttäjälaitos valvoo, että tuomareiden langettamat tuomiot pannaan asianmukaisesti täytäntöön – että sakot maksetaan, vapausrangaistukset istutaan ja yhdyskuntapalvelut suoritetaan. Syyttäjälaitos on yhdessä tuomareiden kanssa osa oikeuslaitosta. Syyttäjälaitos ei siis ole hollanninkielisestä nimestään huolimatta ministeriö sanan perinteisessä merkityksessä.
Tuomarit
Organisaatio
Tuomariksi voidaan nimittää henkilö, jolla on vähintään seitsemän vuoden kokemus tuomioistuimessa työskentelystä. Vaadittava työkokemus voidaan hankkia oikeuslaitoksen sisäisessä koulutuksessa tai muualla oikeusjärjestelmässä. Oikeuslaitos huolehtii tarvittavasta koulutuksesta.
Kuningas nimittää tuomarit, ja nimityksistä vastaa turvallisuus- ja oikeusministeri. Tuomarin virkaan nimitettävän on oltava Alankomaiden kansalainen. Virkaan pyrkivältä edellytetään alankomaalaisessa yliopistossa suoritettua oikeustieteen tutkintoa.
Oikeuslaitoksen virkaan ehdokkaaksi asettaminen edellyttää suositusta valtakunnalliselta valintalautakunnalta, johon kuuluu eri tuomioistuinten jäseniä, syyttäjälaitoksen edustajia ja yhteiskunnassa aktiivisesti vaikuttavia henkilöitä.
Tuomari nimitetään tiettyyn tuomioistuimeen. Nimityksen ehtona on, että kyseinen tuomioistuin nimittää asianomaisen tuomariehdokkaan. Näiden ehtojen tarkoituksena on tehdä nimitysmenettelystä mahdollisimman objektiivinen.
Tuomari on erityisasemassa oleva valtion virkamies. Nimityksensä jälkeen tuomari ei voi ottaa vastaan virkaa missään muualla.
Tuomari voi hoitaa virkaansa 70 vuoden ikään asti. Sitä ennen tuomarin voi erottaa virasta vastoin tämän tahtoa vain ylin oikeusaste, Alankomaiden korkein oikeus (Hoge Raad der Nederlanden) sen syyttäjän (procureur-generaal) esityksestä. Tällainen järjestely on riittävä tae siitä, ettei tuomarien nimittämisessä ja erottamisessa käytetä poliittista vaikutusvaltaa.
Asema ja tehtävät
Tuomarin tehtävänä on ratkaista puolueettomasti oikeudelliset riidat – myös asiat, joissa valtio on asianosainen. Puolueettomuuden takaamiseksi suhteessa valtioon käytetään erityistä valinta- ja nimitysjärjestelmää. Tästä syystä tuomarien oikeudellinen asema eroaa muiden valtion virkamiesten oikeudellisesta asemasta.
Alankomaiden perustuslaki velvoittaa tuomarit ratkaisemaan riita-asiat, ja se sisältää säännöksiä oikeuslaitoksen jäsenten oikeudellisesta asemasta.
Tuomari voi käsitellä tapaukset oman harkintansa mukaan voimassa olevaa lainsäädäntöä noudattaen. Tuomarilla on myös huomattava vaikutusvalta siihen, miten oikeudenkäynti etenee käytännössä (esim. oikeudenkäynnin tiettyjen osien kestoon).
Jos oikeudenkäynnin osapuoli epäilee tuomarin puolueettomuutta, hänellä on lain mukaan mahdollisuus vastustaa asiaa käsittelevää tuomaria. Toisinaan asianosainen voi myös olla tyytymätön tuomarin toimintaan. Tällöin tehdään ero tuomioistuimen antaman tuomion ja tuomarin toiminnan välillä:
- Jos tyytymättömyys koskee tuomiota, tyytymätön osapuoli voi yleensä hakea siihen muutosta.
- Tuomarin toiminnasta voi valittaa sen tuomioistuimen kansliaan, jossa tuomarilla on virka. Jokaisella tuomioistuimella on menettelynsä ja sääntönsä valitusten käsittelemiseksi.
Tuomareiden toiminnasta säädetään useammassa lainkohdassa. Säännösten tarkoituksena on taata, että tuomarit tekevät työnsä puolueettomasti.
Tuomareiden on erikoistuttava vähintään kahteen alaan. Tavallisesti he käsittelevät jonkin tietyn alan asian ja vaihtavat sen jälkeen toisen alan asiaan. Näin toimimalla pyritään estämään se, etteivät tuomarit keskity liian pitkään ja intensiivisesti yhteen osa-alueeseen.
Tuomarit työskentelevät käräjäoikeuksissa (rechtbank). Käräjäoikeuksissa on neljä osastoa: siviilioikeus, rikosoikeus, hallinto-oikeus ja kantonioikeus. Kantonioikeuden tuomareista käytetään nimitystä kantonrechter ja muista tuomareista rechter. Ylioikeuksien (gerechtshof) ja korkeimman oikeuden tuomareista käytetään nimitystä raadsheer.
Tuomioistuinten kokoonpanot ovat asioita käsiteltäessä seuraavat:
- Kantonioikeuden tuomarit käsittelevät asiat yksin.
- Käräjäoikeuden tuomarit käsittelevät asiat yleensä yksin, mutta joidenkin asioiden käsittely tapahtuu kolmen tuomarin kokoonpanossa.
- Ylioikeuden tuomarit käsittelevät asiat kolmen tuomarin kokoonpanossa lukuun ottamatta asioita, joissa riittää yksi tuomari. Asiaa koskevat säännöt on vahvistettu laissa.
- Korkeimman oikeuden kokoonpanossa on aina viisi tuomaria.
Tuomarin ammattia sääntelevä valtionhallinnon elin on Alankomaiden oikeusneuvosto (Raad voor de rechtspraak).
Oikeudellinen tietokanta
Lisätietoja on kaikille avoimilla Alankomaiden oikeuslaitoksen verkkosivuilla.
Oikeusalan ammattien organisaatio: Asianajajat
Asianajajat
Alankomaiden asianajajaliitto (Nederlandse Orde van Advocaten) on Alankomaiden kaikkien asianajajien julkisoikeudellinen ammattijärjestö. Lain mukaan asianajajaliiton pääasiallisena tehtävänä on valvoa asianajopalvelujen laatua. Laadunvarmistustoimia ovat muun muassa seuraavat:
- laaja-alainen asianajajien koulutusohjelma
- asianajajia koskevien määräysten ja muiden sitovien sääntöjen laatiminen
- kurinpitomenettelyt
- jäsenille tarjottavat neuvontapalvelut ja muut palvelut
- Alankomaiden hallitukselle annettava poliittisia sitoumuksia ja lakiehdotuksia koskeva neuvonta
Asianajajista annettu laki velvoittaa asianajajat liittymään asianajajaliiton jäseniksi. Vuonna 2014 liittoon kuului 17 000 asianajajaa.
Oikeudelliset neuvonantajat
Tätä ammattia ei säännellä keskitetysti.
Notaarit
Organisaatio
Ks. Alankomaiden kuninkaallisen notaarijärjestön (Koninklijke Notariële Beroepsorganisatie) verkkosivut.
Tehtävät
Lain mukaan tiettyihin sopimuksiin ja oikeustoimiin tarvitaan notaarin vahvistus. Niistä tärkeimpiä ovat
- omaisuuden luovutus Alankomaissa
- kiinnityksen tekeminen tai kuolettaminen
- julkisen tai yksityisen osakeyhtiön perustaminen tai yhtiöjärjestyksen muuttaminen
- säätiön tai yhdistyksen (myös osuuskunnan) perustaminen tai sääntöjen muuttaminen
- testamentin laatiminen, muuttaminen ja toimeenpano
- avioehdon ja rekisteröityä parisuhdetta koskevan sopimuksen laatiminen tai muuttaminen
- rekisteröityjen osakkeiden siirto
- allekirjoituksen vahvistaminen
- lahjan ja lahjoituksen vahvistaminen.
Käytännön syistä notaari suorittaa usein myös muuntyyppisiä oikeustoimia ja voi laatia muuntyyppisiä sopimuksia. Sellaisia ovat esimerkiksi yhtiösopimukset (kauppa- ja siviilioikeudelliset yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt), avopuolisojen väliset sopimukset ja järjestelyt rajavastuuyhtiöiden suojaamiseksi kolmansilta osapuolilta.
Muut oikeusalan ammatit
Alankomaiden haastemiesten kuninkaalliseen ammattijärjestöön (Koninklijke Beroepsorganisatie van Gerechtsdeurwaarders, KBvG) sovelletaan haastemiehistä annettua lakia (Gerechtsdeurwaarderswet), joka tuli voimaan 15. heinäkuuta 2001. Lain mukaan kaikkien Alankomaiden haastemiesten on kuuluttava KBvG:hen, jonka tehtävänä on edistää hyviä käytäntöjä haastemiesten ammattikunnassa.
Alankomaissa haastemiehet vastaavat asiakirjojen vastaanottamisesta ja toimittamisesta oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa 29 päivänä toukokuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1348/2000 mukaisesti. Alankomaissa tiedoksi annettavat asiakirjat on lähetettävä suoraan jollekin haastemiehelle. Tiedoksiantopyynnöt on lähetettävä joko hollanniksi tai englanniksi.
Tiedoksiantopyyntöä ei voi toimittaa Alankomaiden keskuselimelle eli haastemiesten kuninkaalliselle ammattijärjestölle. Sen apua voidaan pyytää vain edellä mainitun neuvoston asetuksen 3 artiklan c alakohdassa tarkoitetuissa poikkeustapauksissa.
Maksuton oikeusneuvonta
Ensivaiheessa oikeudellista neuvontaa saa oikeusapupalvelun (Juridisch Loket) toimipisteistä, joissa jaetaan tietoa ja neuvoja erilaisissa oikeudellisissa asioissa.
Tarvittaessa asiakas ohjataan yksityisen lakimiehen tai sovittelijan puheille, jotka yhdessä vastaavat oikeusavun toisesta vaiheesta.
Kaikki oikeusapupalvelun palvelut ovat maksuttomia. Apua annetaan toimipisteessä tai konsultaatiokäynnillä (enimmäiskesto 60 minuuttia). Oikeusapupalveluun voi ottaa yhteyttä ongelmissa, jotka liittyvät siviili-, hallinto- tai rikosoikeuteen taikka ulkomaalaislakiin (maahanmuuttoasiat).
Oikeusapupalvelulla on 30 toimipistettä ympäri maata, joten jokainen Alankomaiden kansalainen saa tarvittaessa apua läheltä.
Lisätietoja on saatavilla oikeusapupalvelun verkkosivuilla.
Linkkejä
Alankomaiden syyttäjälaitos, Alankomaiden oikeuslaitos ja korkein oikeus, Alankomaiden asianajajaliitto, Alankomaiden kuninkaallinen notaarijärjestö, Alankomaiden haastemiesten kuninkaallinen ammattijärjestö, Oikeusapupalvelu, Tietosivu tuomioistuinten henkilöstöstä 
(389 Kb) 
(368 KB)
