Oikeusalan ammatit – johdanto

Tässä osassa on tietoa oikeusalan ammateista, esimerkiksi niiden toimenkuvista ja ammatissa toimimisen edellytyksistä.

Oikeusjärjestelmä

Luxemburgin tuomioistuinlaitoksessa tuomioistuimet jaetaan niiden luonteen perusteella kahteen ryhmään: yleisiin tuomioistuimiin ja hallintotuomioistuimiin. Jaottelu perustuu käsiteltävän asian luonteeseen.

Yleiset tuomioistuimet muodostuvat kolmesta rauhantuomioistuimesta (justice de paix), kahdesta piirituomioistuimesta (tribunal d'arrondissement), muutoksenhakutuomioistuimesta (Cour d'appel) ja kassaatiotuomioistuimesta (Cour de cassation). Niillä on toimivalta tutkia siviili-, kauppa-, rikos- ja työoikeudellisia riita-asioita. Näissä oikeusistuimissa työskentelee tuomareita ja syyttäjiä.

Hallintotuomioistuimiin kuuluvat ensimmäisen oikeusasteen hallintotuomioistuin (Tribunal administratif) ja korkein hallinto-oikeus (Cour administrative). Ne ratkovat hallinto- ja veroasioihin (välitön verotus) liittyviä oikeusriitoja.

Perustuslakituomioistuimessa (Cour constitutionnelle) on sekä yleisten tuomioistuinten että hallintotuomioistuinten tuomareita. Sen tehtävänä on valvoa, että lait vastaavat perustuslakia, joka edustaa Luxemburgin ylintä oikeusnormia.

Tuomarit ja syyttäjät

Tuomariksi tai syyttäjäksi voi päästä kahta eri reittiä:

Rekrytointi kilpailukokeen perusteella

Tulevat tuomarit ja syyttäjät nimitetään kilpailukokeen läpäisseiden hakijoiden joukosta. Kokeeseen osallistumisen edellytykset:

1. Luxemburgin kansalaisuus
2. hakija on hyvämaineinen ja nauttii kansalaisluottamusta
3. hakija on suorittanut Luxemburgissa maisteritasoa vastaavan oikeustieteen tutkinnon tai samantasoisen ulkomaisen tutkinnon, jonka korkeakoulutuksesta vastaava ministeri on hyväksynyt korkea-asteen koulutuksesta ja ulkomailla suoritettujen korkeakoulututkintojen ja ammattinimikkeiden tunnustamisesta 18 päivänä kesäkuuta 1969 annetun lain mukaisesti
4. riittävä luxemburgin, ranskan ja saksan kielen taito
5. vähintään 12 kuukautta kestävän harjoittelun suorittaminen tuomioistuimessa tai notaarin toimistossa
6. soveltuva fyysinen ja psyykkinen toimintakyky, joka tarkistetaan lääkärin ja psykologin suorittamassa tarkastuksessa.

Kilpailukokeen järjestää tuomareista ja syyttäjistä muodostettu lautakunta, joka vastaa tuomioistuinharjoittelijoiden rekrytoinnista ja koulutuksesta. Kilpailu käsittää kolme kirjallista koetta, jotka koskevat siviili-, rikos- ja hallinto-oikeutta ja niihin liittyviä menettelyjä. Kokeet muodostuvat lähinnä tuomiolauselmaluonnoksen laatimisesta. Kilpailun läpäistäkseen hakijan on saatava vähintään kolme viidesosaa kaikkien kokeiden yhteenlasketusta enimmäispistemäärästä ja vähintään puolet kunkin kokeen enimmäispistemäärästä. Lautakunta asettaa hakijat paremmuusjärjestykseen näiden kokonaispistemäärän perusteella. Riittävän hyvin sijoittuneet hakijat otetaan palvelukseen.

Rekrytointi hakemuksen perusteella

Hakemukseen perustuva rekrytointi järjestetään ainoastaan siinä tapauksessa, että oikeusministeriön vuosittain vahvistamaa tuomioistuinharjoittelijoiden määrää ei saada kokoon kilpailukokeen perusteella.

Hakemuksen esittämistä varten hakijan on

1. täytettävä tietyt kilpailukokeeseen osallistumista varten asetetut vaatimukset, erityisesti 1–4 ja 6 kohdan mukaiset vaatimukset
2. esitettävä tuomioistuinharjoittelun päättötodistus
3. täytynyt harjoittaa asianajajan ammattia yhteensä vähintään viiden vuoden ajan.

Lautakunta kutsuu hakijat henkilökohtaiseen haastatteluun. Haastattelussa on mukana asiantuntijapsykologi, joka antaa kustakin hakijasta perustellun lausunnon. Hakijat valitaan Luxemburgin oikeutta käsitteleviä syventäviä opintoja koskevan kokeen ja tuomioistuinharjoittelun päättökokeen tulosten, työkokemuksen, mahdollisen muun pätevyyden ja mahdollisten julkaisujen perusteella. Valinnan tekee lautakunta.

Perustuslain mukaan tuomarikunta on poliittisesta vallasta riippumaton. Sen perusteella tuomaria ei voi erottaa virasta. Tuomarinvirkaa ei voida lakkauttaa eikä tuomaria voida pidättää virantoimituksesta muutoin kuin tuomion nojalla. Tuomari voidaan siirtää toisiin tehtäviin vain uudella virkanimityksellä, jota ei voi tehdä ilman hänen suostumustaan. Tuomari, joka syyllistyy laiminlyöntiin tai virkavirheeseen, voidaan kuitenkin pidättää virantoimituksesta, hänen nimityksensä voidaan peruuttaa tai hänet voidaan siirtää muihin tehtäviin laissa säädetyin edellytyksin.

Tuomari ei voi toimia samaan aikaan Luxemburgin hallituksen jäsenenä, kansanedustajana, pormestarina, raatimiehenä tai kunnanvaltuutettuna, julkisen tai yksityisen sektorin toimessa, notaarina tai haastemiehenä, sotilas- tai kirkollisessa virassa eikä asianajajana. Tuomarit ovat puolueettomia, ja heitä sitoo salassapitovelvollisuus. Tuomareiden palkat vahvistetaan laissa.

Lisätietoja on oikeusministeriön verkkosivustolla tuomarin ammattia käsittelevässä osiossa.

Asianajajat

Asianajajan ammattia säännellään asianajajan ammatin harjoittamisesta 10. elokuuta 1991 annetulla lailla, sellaisena kuin se on muutettuna.

Asianajajat ovat vapaan ammatin harjoittajia. He voivat harjoittaa toimintaansa itsenäisesti tai liittoutua oikeushenkilönä toimivaksi yritykseksi. Ainoastaan asianajajilla on valtuudet avustaa tai edustaa asianosaisia, ajaa heidän puolestaan kanteita ja puolustaa heitä tuomioistuimissa, vastaanottaa asianosaisilta tuomarille esitettäviä kirjelmiä ja vaateita, laatia ja allekirjoittaa menettelyn sääntöjenmukaisuuden edellyttämiä asiakirjoja sekä valmistella asiaa tuomion antamista varten.

Vain asianajajat voivat antaa ammattimaista oikeudellista neuvontaa maksua vastaan tai laatia yksityisiä asiakirjoja muiden puolesta. Asianajajat edustavat tai avustavat asiakkaita myös kansainvälisissä tuomioistuimissa, kuten Euroopan unionin tuomioistuimessa tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Asianajajia sitoo oikeusjärjestyksen perusteisiin kuuluva salassapitovelvollisuus, jonka rikkomisesta seuraa rikosoikeudellinen rangaistus.

Asianajajan ammatin harjoittaminen Luxemburgissa edellyttää, että henkilö on merkitty jommankumman Luxemburgin asianajajayhdistyksen (Ordre des avocats) ylläpitämään asianajajarekisteriin (Tableau de l'Ordre). Samaa edellytetään Euroopan unionissa toimiluvan saaneilta asianajajilta, jotka haluavat harjoittaa ammattia alkuperäisellä ammattinimikkeellään Luxemburgissa.

Asianajajarekisteriin sisältyy kuusi eri luetteloa:

1: tuomioistuinasianajajat

2: asianajajat

3: kunnia-asianajajat

4: Euroopan unionissa toimiluvan saaneet asianajajat, jotka harjoittavat ammattia alkuperäisellä ammattinimikkeellään

5: tuomioistuinasianajajien toimistot

6: muiden asianajajayhdistysten jäsenet.

Pääsy Luxemburgin asianajajarekisteriin edellyttää, että hakija

• esittää tarvittavat takeet ammatillisesta luotettavuudestaan
• osoittaa täyttävänsä tuomioistuinharjoitteluun hyväksymisen edellytykset tai hankkineensa tarvittavan soveltuvuuden toisessa EU:n jäsenvaltiossa niiden asianajajia koskevien edellytysten mukaisesti, joista säädetään 10. elokuuta 1991 annetussa laissa, sellaisena kuin se on muutettuna (laki vähintään kolmivuotisesta ammatillisesta korkea-asteen koulutuksesta annettujen tutkintotodistusten tunnustamista koskevasta yleisestä järjestelmästä), tai osoittaa, että hänellä on edellytykset harjoittaa ammattia alkuperäisellä ammattinimikkeellään Luxemburgissa 13. marraskuuta 2002 annetun lain mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna (laki asianajajan ammatin pysyvän harjoittamisen helpottamisesta muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa ammatillinen pätevyys on hankittu, 16. helmikuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/5/EY saattamisesta osaksi Luxemburgin lainsäädäntöä)
• on Luxemburgin tai jonkin muun EU:n jäsenvaltion kansalainen
• hallitsee oikeussäännösten laatimiskielen sekä kielijärjestelmästä 24. helmikuuta 1984 annetussa laissa tarkoitetut hallinto- ja oikeudenkäyntikielet (tämä ei kuitenkaan rajoita 10. elokuuta 1991 annetun lain 31-1 §:n soveltamista). Vaadittu luxemburgin ja saksan kielen taito vastaa kuullun ymmärtämisen osalta kieliä koskevan yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen tasoa B2 ja puhumisen osalta tasoa B1 sekä lisäksi saksankielisen tekstin ymmärtämisen osalta tasoa B2. Vaadittu ranskan kielen taito vastaa sekä kuullun ymmärtämisen että puhumisen ja kirjoittamisen osalta viitekehyksen tasoa B2.

Edellisestä poiketen asianajajan ammatin pysyvän harjoittamisen helpottamisesta muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa ammatillinen pätevyys on hankittu, 16. helmikuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/5/EY 10 artiklassa tarkoitetuilta eurooppalaisilta asianajajilta vaaditaan silloin, kun heidät otetaan asianajajarekisterin luetteloon I, ainoastaan kielijärjestelmästä 24. helmikuuta 1984 annetussa laissa tarkoitetun oikeussäännösten laatimiskielen hallintaa edellyttäen, että he rajoittavat ammatillista toimintaansa siten, että se ei edellytä 24. helmikuuta 1984 annetussa laissa tarkoitettujen muiden kielten hallintaa. Vaadittu kielitaidon taso on sama kuin edellä.

Täsmennyksiä kielitaitovaatimuksiin:

Itsenäisesti luetteloon otettujen asianajajien on hallittava 24. helmikuuta 1984 annetussa laissa tarkoitetun oikeussäännösten laatimiskielen lisäksi mahdolliset muut heidän ammatillisen toimintansa harjoittamisen edellyttämät kielet.

Luetteloon II merkittyjen asianajajien on lisäksi hallittava ne Luxemburgin suurherttuakunnan hallinto- ja oikeudenkäyntikielet, jotka ovat tarpeen heidän tuomioistuinharjoittelusta johtuvien velvoitteidensa täyttämiseksi.

Jotta asianajaja voi ottaa asian hoitaakseen, hänellä on oltava tätä varten tarvittavat ammatilliset valmiudet ja kielitaito. Muussa tapauksessa häneen voidaan kohdistaa kurinpitotoimia.

Asianajajayhdistyksen johtokunta voi oikeusministeriä kuultuaan vapauttaa kansallisuutta koskevasta edellytyksestä hakijan, joka on jonkin muun kuin Euroopan unioniin kuuluvan valtion kansalainen, mikäli tämä valtio toimittaa sille vastavuoroisuustodistuksen. Sama pätee hakijoihin, joilla on poliittisen pakolaisen asema ja joille on myönnetty turvapaikka Luxemburgin suurherttuakunnassa.

Ainoastaan luetteloon I merkityillä asianajajilla on valtuudet käyttää tuomioistuinasianajajan ammattinimikettä. Luetteloon voidaan merkitä ainoastaan

• luetteloon II merkityt asianajajat, jotka ovat suorittaneet kahden vuoden tuomioistuinharjoittelun ja sen päättökokeen
• asianajajat, jotka ovat hankkineet tarvittavan soveltuvuuden toisessa EU:n jäsenvaltiossa 10. elokuuta 1991 annetun lain mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna (laki vähintään kolmivuotisesta ammatillisesta korkea-asteen koulutuksesta annettujen tutkintotodistusten tunnustamista koskevasta yleisestä järjestelmästä)
• asianajajat, jotka aikovat harjoittaa ammattiaan alkuperäisellä ammattinimikkeellään ja osoittavat toimineensa tosiasiallisesti ja säännöllisesti vähintään kolmen vuoden ajan Luxemburgissa ja Luxemburgin oikeuden parissa, Euroopan unionin oikeus mukaan luettuna, tai osoittavat, että heihin sovelletaan 13. marraskuuta 2002 annetun lain 9 §:n 2 momenttia (jolla muutetaan 16. helmikuuta 1998 annettua lakia asianajajan ammatin pysyvän harjoittamisen helpottamisesta muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa ammatillinen pätevyys on hankittu, annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/5/EY saattamisesta osaksi Luxemburgin lainsäädäntöä).

Vain tuomioistuinasianajajilla on valtuudet huolehtia oikeudenkäyntiasiamiehille määrätyistä lakisääteisistä toimista, edustaa asianosaisia perustuslakituomioistuimessa, hallintotuomioistuimissa, korkeimmassa oikeudessa sekä siviiliasioita käsittelevissä piirituomioistuimissa, tehdä sopimuksia asianosaisten lukuun, vastaanottaa asianosaisilta tuomarille esitettäviä kirjelmiä ja vaateita, laatia menettelyn sääntöjenmukaisuuden edellyttämät asiakirjat ja hankkia niihin allekirjoitukset sekä valmistella asia tuomion antamista varten.

Luetteloon II merkityt asianajajat samoin kuin sellaiset luetteloon IV merkityt muissa EU:n jäsenvaltioissa toimiluvan hankkineet asianajajat, joilla on valtuudet harjoittaa ammattia alkuperäisellä ammattinimikkeellään, voivat toimia näissä tehtävissä vain luetteloon I merkityn tuomioistuinasianajajan avustamina. Niissä tuomioistuimissa, joissa tuomioistuinasianajajan käyttö ei ole pakollista, luetteloon II tai IV merkityt asianajajat voivat kuitenkin edustaa asianosaisia myös ilman tuomioistuinasianajajan apua.

Asianajajan koulutuksesta säädetään 10. kesäkuuta 2009 annetussa asetuksessa tuomioistuinharjoittelun järjestämisestä ja notaarin virkaan hyväksymisestä. Koulutukseen sisältyy harjoittelujakso, joka koostuu Luxemburgin oikeutta käsittelevistä syventävistä opinnoista sekä käytännön harjoittelusta.

Kun Luxemburgin oikeutta käsittelevä syventävä tutkinto on suoritettu, harjoittelija voidaan merkitä Luxemburgin jommankumman asianajajayhdistyksen luetteloon II.

Tuomioistuinharjoittelun tarkoituksena on hankkia kokemusta asianajajan ammatista. Oikeustieteen perustutkinnon suorittaneilla harjoittelijoilla on alalta perusteelliset tiedot, joita he ovat täydentäneet Luxemburgin oikeuden erityispiirteisiin keskittyvillä syventävillä opinnoilla. Tuomioistuinharjoittelussa perehdytään asianajotyön käytännön puoliin kouluttavan asianajajan valvonnassa ja käydään ammattiin liittyviä käytännön seikkoja käsittelevillä luennoilla.

Vähintään kaksi vuotta kestävä käytännön asianajajaharjoittelu päättyy päättökokeeseen. Sen suoritettuaan hakija saa tuomioistuinasianajajan ammattinimikkeen, ja hänet merkitään luetteloon I.

Ohjauskomitea voi harjoittelijan perustellusta pyynnöstä sallia, että vähintään kolme ja enintään kuusi kuukautta harjoittelusta suoritetaan toisessa EU:n jäsenvaltiossa sijaitsevassa asianajotoimistossa. Tämä ulkomaanharjoittelu, johon on haettava asianmukainen lupa, huomioidaan tuomioistuinharjoittelun kokonaiskestossa.

Asianajajat ovat järjestäytyneet asianajajayhdistyksiksi (Ordre des Avocats), jotka ovat viranomaisista ja tuomarikunnasta riippumattomia yhteisöjä. Asianajajayhdistyksiä on kaksi, ja niistä toinen sijaitsee Luxemburgissa ja toinen Diekirchissä. Molemmat ovat oikeushenkilöitä. Ne koostuvat seuraavista elimistä: yleiskokous, hallitus, puheenjohtaja ja koko ammattikuntaa valvova kurinpito- ja hallintolautakunta.

Lisätietoja on oikeusministeriön verkkosivustolla asianajajan ammattia käsittelevässä osiossa.

Notaarit

Notaarien lukumäärä vahvistetaan asetuksella notaarintoimen järjestämisestä 9. joulukuuta 1976 annetun muutetun lain 13 §:n mukaisesti. Maassa toimii nykyisin 36 notaaria.

Notaarit ovat valtion virkamiehiä, joiden tehtävänä on ottaa vastaan oikeaksi todistettavat viralliset asiakirjat ja sopimukset, varmistaa niiden päiväys, tallettaa ne sekä antaa niistä toimituskirjoja ja oikeaksi todistettuja jäljennöksiä.

Notaari ei saa harjoittaa suoraa tai välillistä liiketoimintaa omaan lukuunsa tai muiden välityksellä. Hänellä ei ole oikeutta toimia liikkeenhoitajana, yhtiömiehenä, toimitusjohtajana tai selvitysmiehenä kauppayhtiössä tai teollisuus- tai liikeyrityksessä eikä osallistua kiinteistöjen ostoa, myyntiä, vuokrausta tai rakentamista harjoittavan yhtiön, yrityksen tai toimiston hallintoon ja valvontaan, olla niihin etuyhteydessä tai ylläpitää niihin sellaisia suhteita, jotka haittaavat notaarin vapaata valintaa. Notaari ei saa hoitaa ammattimaisesti pankki-, kirjanpito- tai meklarintoimia eikä käydä pörssikauppaa, mutta hän voi tehdä diskonttauksia viran puolesta. Notaari ei saa vastaanottaa varojen talletuksia muutoin kuin viran puolesta tai pesänselvityksen yhteydessä. Notaarin on jäävättävä itsensä kaikista sellaisista liiketoimista, joissa hän on itse osallisena, eikä hän saa toimia välittäjänä liiketoimissa, joihin hänellä ei ole oikeutta osallistua suoraan. Hän ei mistään syystä saa pitää palveluksessaan edustajaa tai kiinteistönvälittäjää.

Notaarin varmentamat asiakirjat ovat todistusvoimaisia siviililaissa säädetyin edellytyksin. Ne eivät ole täytäntöönpanokelpoisia ilman oikeuden määräystä. Notaari voi laatia asiakirjat joko ranskaksi tai saksaksi osapuolten valinnan mukaan.

Notaarit hoitavat virkaansa koko Luxemburgin suurherttuakunnan alueella. Notaarin viran hoito on osa julkisen vallan käyttöä.

Notaariyhdistys (Chambre des Notaires) koostuu seitsemästä jäsenestä, jotka yleiskokous valitsee ammattikunnan piiristä.

Lakien ja asetusten mukaisten tehtäviensä lisäksi notaariyhdistys

• valvoo notaarien ammattikuria ja käyttää kurinpitovaltaa kurinpitolautakuntansa välityksellä ehkäisee ja sovittelee notaarien välisiä riitoja, ja mikäli sovintoon ei päästä, antaa niistä lausuntonsa
• sovittelee riitoja notaarien ja kolmansien osapuolten välillä
• antaa lausuntoja notaarien palkkioita, sivutuloja, palkkoja ja lomia sekä heidän laskuttamiaan maksuja ja kuluja koskevista ongelmista sekä näissä asioissa vireille pannuista yksityisoikeudellisista kanteista
• tallettaa pöytäkirjan otteita valvoo notaarien kirjanpitoa
• edustaa suurherttuakunnan notaareja ammattikunnan oikeuksien ja etujen ajamiseksi.

Notaariyhdistyksen kurinpitolautakunnan puheenjohtajana toimii Luxemburgin piirituomioistuimen puheenjohtaja tai hänen varamiehensä. Lautakunnan muina jäseninä on neljä virkaikäjärjestyksessä nimitettyä notaariyhdistyksen jäsentä.

Lautakunta käyttää kurinpitovaltaa notaareihin, jotka rikkovat ammattinsa harjoittamista koskevien lakien ja asetusten säännöksiä, syyllistyvät virkavirheisiin tai laiminlyönteihin, toimivat ammatillisen pidättyvyyden ja kunnian vastaisesti tai harjoittavat vilppiä. Lautakunnan päätökset eivät estä haastamasta notaaria oikeuteen samoista teoista. Sekä päätöksen kohteena olevalla notaarilla että valtionsyyttäjällä on oikeus valittaa lautakunnan päätöksestä. Valitus tehdään korkeimman oikeuden siviilioikeudellisessa jaostossa, jonka tuomio on lopullinen.

Notaarina voi toimia ainoastaan henkilö,

• joka on Luxemburgin tai jonkin muun EU:n jäsenvaltion kansalainen
• jolla on kelpoisuus käyttää kansalaisoikeuksiaan ja poliittisia oikeuksiaan
• joka on vähintään 25-vuotias ja on suorittanut Luxemburgin lainsäädännössä edellytetyn notaarin ammattitutkinnon (nykyinen järjestelmä) tai notaarin tehtävään vaadittavan tuomioistuinharjoittelun päättökokeen (aikaisempi järjestelmä)
• joka hallitsee oikeussäännösten laatimiskielen sekä kielijärjestelmästä 24. helmikuuta 1984 annetussa laissa tarkoitetut hallinto- ja oikeudenkäyntikielet.

Lisätietoja on oikeusministeriön verkkosivustolla notaarin ammattia käsittelevässä osiossa.

Muut oikeusalan ammatit

Haastemiehet

Haastemiehet (huissier de justice) ovat valtion virkamiehiä, joilla on yksinomaiset valtuudet

• antaa tiedoksi kirjelmiä ja haasteita sekä toimittaa sellaisia virallisia ilmoituksia, joiden tiedoksiantotapaa ei ole määritelty laissa
• panna täytäntöön oikeuden päätöksiä ja täytäntöönpanomääräyksiä.

Haastemiehet voivat

• periä velkoja joko sovinnolla tai oikeusteitse; heillä on valtuudet allekirjoittaa hakijoiden puolesta haastehakemuksia maksamatta jääneitä saatavia koskevan maksumääräyksen tai ulosmittauspäätöksen hakemiseksi
• hinnoitella ja huutokaupata huonekaluja, irtaimistoja ja viljelijän sato asiaa koskevien lakien ja asetusten mukaisesti.

Tuomioistuin voi valtuuttaa haastemiehen antamaan

• ilmoituksia puhtaasti aineellisista seikoista ottamatta kantaa niistä mahdollisesti aiheutuviin tosiasiallisiin tai oikeudellisiin seurauksiin
• vastaavan luonteisia ilmoituksia yksityishenkilöiden pyynnöstä; kumpiakin pidetään todistusvoimaisina, kunnes toisin osoitetaan.

Haastemiesten palkkiot vahvistetaan asetuksella.

Haastemiehiä edustaa valtakunnallisella tasolla haastemiesyhdistys (Chambre des huissiers de justice). Sen hallituksessa on kolme jäsentä: puheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja. Puheenjohtaja edustaa haastemiesyhdistystä oikeudellisissa ja muissa asioissa.

Lisätietoja on oikeusministeriön verkkosivustolla haastemiehen ammattia käsittelevässä osiossa.

Tuomioistuimen kirjaajat

Tuomioistuimen pääkirjaaja johtaa tuomioistuimen kirjaamoa ja vastaa henkilöstöhallinnosta. Pääkirjaajan hallinnollisiin tehtäviin kuuluu erilaisten asiakirjajäljennösten toimittaminen asianajajille ja yksityishenkilöille (esim. todistus avioerosta ulkomailla kirjaamista varten), toimituskirjojen antaminen, omakätisten testamenttien tallettaminen, perimykseen liittyvien ilmoitusten laatiminen ja vastaanottaminen, kirjaajien virkavalan vastaanottaminen, tuomioistuimen yleisistuntojen valmistelu, tilastotietojen kokoaminen ja arkistojen valvonta. Pääkirjaaja myös vastaanottaa tuomarien jääväämistä koskevat asiakirjat.

Kirjaajan tehtävänä on avustaa tuomaria kaikkien tämän tehtäviin liittyvien toimien toteuttamisessa ja asiakirjojen laatimisessa (oikeudenistunnot, osapuolten osallistuminen asian käsittelyyn, tutkintatoimet, tarkastuskäynnit, ruumiinavaukset, konkurssipesien inventaariot, tuomioiden laatiminen ja edunvalvontaan asetettujen henkilöiden kuuleminen). Tuomari ei voi toimia ilman kirjaajan apua.

Kirjaajan tehtävät vahvistetaan tuomioistuinlaitoksesta annetun muutetun lain 78 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä.

Erityislakikokoelma s. 7–40.

Ammattiin pääsyn edellytykset vahvistetaan valtion virkamiehiin sovellettavista henkilöstösäännöistä 16. huhtikuuta 1979 annetussa muutetussa laissa.

http://www.fonction-publique.public.lu/fr/publications/Reformes/Recueils/1_Statut.pdf

Linkkejä

Oikeusministeriö