Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Seuraavat kielet ovat jo saatavilla.
Swipe to change

Oikeudelliset ammatit

Kroatia

Sisällön tuottaja:
Kroatia

Juristit oikeuslaitoksessa

Tuomarit

Pätevyysvaatimus: oikeustieteen korkeakoulututkinto ja valtakunnallinen asianajajatutkinto

Tuomarin virkaan nimitettävän on oltava Kroatian kansalainen.

Rikostuomioistuimen (prekršajni sud), kunnallisen tuomioistuimen (općinski sud), kauppatuomioistuimen (trgovački sud) ja hallinto-oikeuden (upravni sud) tuomarin tehtäviä hoitavalla henkilöllä on oltava oikeudellisia virkamiehiä kouluttavassa valtion koulussa (Državna škola za pravosudne dužnosnike) suoritettu tutkinto.

Vähintään kahdeksan vuotta oikeuslaitoksen virkamiehenä toiminut henkilö voidaan nimittää maakunnallisen tuomioistuimen (županijski sud), ylimmän rikostuomioistuimen (Visoki prekršajni sud), ylimmän kauppatuomioistuimen (Visoki trgovački sud) ja korkeimman hallinto-oikeuden (Visoki upravni sud) tuomariksi.

Kroatian korkeimman oikeuden (Vrhovni sud) tuomariksi nimitettävältä henkilöltä vaaditaan vähintään 15 vuoden kokemusta oikeuslaitoksen virkamiehenä, asianajajana, notaarina tai oikeustieteen opettajana korkeakoulussa (kokemukseksi lasketaan asianajajatutkinnon jälkeen hankittu työkokemus) tai hänen on oltava maineikas lakimies, joka on suorittanut asianajajatutkinnon, jolla on vähintään 20 vuoden työkokemus ja joka on osoittanut pätevyytensä jollakin oikeustieteen osa-alueella ja ammatillisilla tai oikeustieteellisillä saavutuksillaan.

Laki tuomioistuimista (Zakon o sudovima)

Laki oikeusneuvostosta (Zakon o državnom sudbenom vijeću)

Laki tuomareiden ja muiden oikeuslaitoksen virkamiesten palkkioista (Zakon o plaćama sudaca i drugih pravosudnih dužnosnika)

Tuomioistuinten henkilöstö

Oikeuslaitoksessa ammatillisia, hallinnollisia ja teknisiä tehtäviä hoitavien henkilöiden määrästä päättää oikeusministeri.

Oikeuslaitoksen virkamiesten ja avustavan henkilökunnan työhönottoa, palkkausta, muita tehtävien hoitoon liittyviä oikeuksia, velvollisuuksia ja vastuita muun muassa tapauksissa, joissa he ovat syyllistyneet virkavelvollisuuksien laiminlyöntiin, säännellään oikeuslaitoksen virkamiehiin ja avustavaan henkilöstöön sovellettavilla ja yleisillä työoikeuden määräyksillä.

Henkilön palkkaamiselle tuomioistuimeen tarvitaan oikeusministerin hyväksyntä.

Työhönotossa on huolehdittava kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden edustuksesta.

Tuomioistuinten henkilöstön koulutusvaatimuksia, työharjoittelua, kansallisen erityistutkinnon suorittamisedellytyksiä, tutkinto-ohjelmaa ja tutkinnon suorittamista käytännössä koskevia ja muita asiaan liittyviä kysymyksiä säännellään oikeusministerin antamilla määräyksillä.

Oikeuslaitoksen virkamiehiä voidaan siirtää tuomioistuimesta toiseen oikeusministeriön päätöksellä ja oikeuslaitoksen tarpeiden mukaan. Tuomioistuimessa voi olla neuvonantajia (sudski savjetnik) ja vanhempia neuvonantajia (viši sudski savjetnik).

Neuvonantajaksi voidaan nimittää henkilö, joka on suorittanut oikeustieteen korkeakoulututkinnon ja valtakunnallisen asianajajatutkinnon.

Tuomioistuimen vanhemmaksi neuvonantajaksi tai korkeimman oikeuden neuvonantajaksi voidaan nimittää henkilö, jolla on oikeustieteen korkeakoulututkinto, joka on suorittanut valtakunnallisen asianajajatutkinnon ja toiminut vähintään kaksi vuotta tuomioistuimen neuvonantajana, oikeuslaitoksen virkamiehenä, asianajajana tai notaarina tai joka on toiminut vähintään viisi vuotta muissa oikeudellisissa tehtävissä asianajajatutkinnon suorittamisen jälkeen.

Korkeimman oikeuden vanhemmaksi neuvonantajaksi voidaan nimittää henkilö, joka on toiminut vähintään neljän vuoden ajan tuomioistuimen neuvonantajana, oikeuslaitoksen virkamiehenä, asianajajana tai notaarina tai joka on toiminut vähintään kymmenen vuotta muissa oikeudellisissa tehtävissä asianajajatutkinnon suorittamisen jälkeen.

Tuomioistuimen neuvonantajien ja vanhempien neuvonantajien toimivaltuudet

Neuvonantajat ja vanhemmat neuvonantajat osallistuvat tuomioistuinkäsittelyyn ja heillä on valtuudet suorittaa tiettyjä oikeudellisia menettelyjä itsenäisesti, arvioida todisteita ja esittää tosiseikkoja.

Tällaisten menettelyjen perusteella neuvonantaja tai vanhempi neuvonantaja antaa tuomioistuimen presidentin valtuuttamalle tuomarille esityksen, jonka perusteella tuomari antaa asiassa päätöksen. Tuomarin valtuutuksella neuvonantaja tai vanhempi neuvonantaja antaa päätöksen tiedoksi.

Jos tuomari ei hyväksy neuvonantajan tai vanhemman neuvonantajan esitystä, hän suorittaa menettelyn itse.

Asiassa sovellettavien tuomioistuinlain säännösten mukaisesti neuvonantajilla ja vanhemmilla neuvonantajilla on valtuudet suorittaa menettelyjä ja tehdä päätösehdotuksia seuraavissa tapauksissa:

  1. siviilioikeudellisissa riita-asioissa, joissa on kyse enintään 100 000 kunan saatavasta tai vahingonkorvauksesta, ja kauppaoikeudellisissa riita-asioissa, joissa riidanalainen määrä on enintään 500 000 kunaa;
  2. työehtosopimuksia koskevissa riita-asioissa;
  3. hallinnollisissa riita-asioissa, joissa päätös annetaan ennakkotapauksessa annetun lopullisen tuomion perusteella, joissa on kyse julkisoikeudellisen yhteisön toiminnasta tai laiminlyönnistä ja joissa riidanalainen määrä on enintään 100 000 kunaa;
  4. täytäntöönpanoasioissa;
  5. perintöasioissa;
  6. kiinteistörekisteriasioissa;
  7. rikosasioissa;
  8. riidattomissa asioissa lukuun ottamatta asioita, joissa on kyse oikeustoimikelpoisuuden peruuttamisesta, asunto-osakeyhtiön purkamisesta, rajojen määrittelystä ja perhelain (Obiteljski zakon) piiriin kuuluvista asioista;
  9. rekisteröintiasioissa;
  10. yksinkertaisissa maksukyvyttömyysasioissa;
  11. oikeudenkäyntikuluihin liittyvissä asioissa.

Neuvonantajilla ja vanhemmilla neuvonantajilla on valtuudet toimia ja antaa päätöksiä tietyissä lailla säädetyissä menettelyissä.

Muutoksenhakumenettelyissä ja ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja käytettäessä neuvonantajat ja vanhemmat neuvonantajat raportoivat asian edistymisestä ja laativat päätösluonnoksen.

Tuomariharjoittelijat

Oikeusministeri vahvistaa vuosittain tuomariharjoittelijoiden (sudački vježbenik) määrän valtion budjetissa tarkoitukseen varattujen määrärahojen puitteissa.

Tuomariharjoittelijoiden työhönottoehdoista ja -menetelmistä sekä harjoittelun kestosta ja käytännön järjestelyistä säädetään erillisessä laissa.

Asiantuntija-avustajat

Tuomioistuimissa voi työskennellä myös henkilöitä, jotka ovat suorittaneet asiaankuuluvia ammattiopintoja tai alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon ja joilla on vaadittavaa työkokemusta defektologiasta, sosiologiasta, pedagogiasta, taloudesta, kirjanpidosta, rahoitusalalta tai muulta asiaankuuluvalta alalta.

Tällaiset asiantuntija-avustajat (stručni suradnik) ja erityisavustajat (stručni pomoćnik) avustavat tuomareita asioissa, joissa vaaditaan tietyn alan asiantuntemusta.

Maallikkotuomarit

Maallikkotuomariksi (sudac porotnik) nimitettävän on oltava täysi-ikäinen Kroatian kansalainen ja sovelias hoitamaan kyseistä tehtävää.

Maallikkotuomarit nimitetään neljäksi vuodeksi, ja toimikautta on mahdollista jatkaa.

Jos maallikkotuomarin toimikauden päättyessä uutta maallikkotuomaria ei ole nimetty, toimenhaltija jatkaa tehtävässä, kunnes uusi nimitys on tehty.

Kunnallisten ja maakunnallisten tuomioistuinten maallikkotuomarit nimittää maakuntavaltuusto (županijska skupština), Zagrebissa kuitenkin kaupunginvaltuusto (Gradska skupština Grada Zagreba), asianomaisen valtuuston, ammattiliittojen, työnantajajärjestöjen ja kauppakamarin tekemien ehdotusten perusteella.

Korkeimman oikeuden maallikkotuomarit nimittää maan parlamentti oikeusministeriön ehdotuksesta niin, että varmistetaan kaikkien maakuntien edustus.

Ennen maallikkotuomarin nimittämistä asianomaisen tuomioistuimen presidentiltä on saatava lausunto tehtävään ehdotetuista henkilöistä.

Tuomioistuimen hallintojohtaja

Tuomioistuimella, jossa työskentelee yli 40 tuomaria, voi olla hallintojohtaja (ravnatelj sudske uprave).

Saman maakunnallisen tuomioistuimen lainkäyttöalueella sijaitsevilla eri oikeusasteiden ja alojen tuomioistuimilla, joissa on yhteensä yli 40 tuomaria, voi olla yhteinen hallintojohtaja. Tuomioistuimet, joilla on yhteinen hallintojohtaja, tekevät sopimuksen hallintojohtajan vastuulle kuuluvien tehtävien hoitamisesta.

Hallintojohtaja vastaa siitä, että asiantuntemusta vaativat sekä tekniset ja hallinnolliset tehtävät ja muu tuomioistuimessa tehtävä työ suoritetaan asianmukaisesti ja ajallaan. Hallintojohtaja

  • huolehtii tuomioistuinrakennuksen, tilojen ja laitteiden kunnossapidosta ja tarvittavista investoinneista,
  • organisoi vuotuisen hankintasuunnitelman valmistelun ja koordinoi sitä laissa säädetyllä tavalla ja tuomioistuimen tarpeiden mukaisesti,
  • vastaa julkisista hankintamenettelyistä,
  • valvoo materiaali- ja rahoitustoimia ja suorittaa hallinnollisia ja teknisen tuen tehtäviä,
  • huolehtii tuomioistuimen budjetista ja omista varoista ja valvoo niiden käyttöä,
  • osallistuu oikeushallinnon hankkeiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon ja valvoo täytäntöönpanoa,
  • huolehtii ja vastaa tuomioistuimen tietojärjestelmän moitteettomasta toiminnasta,
  • huolehtii siitä, että tuomioistuimen työtä koskevat tilastot laaditaan asianmukaisesti ja ajallaan,
  • tekee yhteistyötä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa tuomioistuinten laitehankinnoissa ja erityistehtäviin tarvittavien resurssien osoittamisessa,
  • hoitaa muita tuomioistuimen presidentin hänelle antamia tehtäviä.

Hallintojohtaja vastaa työstään tuomioistuimen presidentille.

Hallintojohtajaksi nimitettävällä henkilöllä on oltava korkeakoulututkinto oikeustieteestä tai taloudesta ja vastaavaa kokemusta organisaatioon ja rahoitukseen liittyvistä tehtävistä.

Tuomioistuimen kirjaaja

Tuomioistuimella, jossa työskentelee yli 15 tuomaria, voi olla kirjaaja (tajnik suda). Kirjaaja avustaa tuomioistuimen presidenttiä tuomioistuimen hallintotehtävissä. Kirjaajaksi nimitettävällä henkilöllä on oltava oikeustieteen korkeakoulututkinto.

Korkeimman oikeuden, ylimmän kauppatuomioistuimen, ylimmän hallinto-oikeuden tai ylimmän rikostuomioistuimen kirjaajaksi voidaan nimittää henkilö, joka täyttää kyseisen tuomioistuimen vanhemman neuvonantajan kelpoisuusehdot.

Kirjaaja vastaa siitä, että tuomioistuimen hallinnolliset ja muut tekniset tehtävät suoritetaan asianmukaisesti ja ajallaan. Kirjaaja

  • organisoi tuomioistuimen henkilöstön työn ja kantaa siitä vastuun,
  • suunnittelee tuomioistuimen henkilöstön koulutuksen ja seuraa sitä sekä valvoo tehtävien suorittamista,
  • tekee tuomioistuimen presidentin suostumuksella päätöksiä tehtävien jakamisesta henkilöstön kesken,
  • vastaa tuomioistuimen presidentin valtuuttamana asianosaisten pyyntöihin ja valituksiin, jotka koskevat tuomioistuimen työskentelyä,
  • suorittaa muita tuomioistuinhallinnon tehtäviä, jotka tuomioistuimen presidentti on hänelle antanut,
  • suorittaa muita laissa säädettyjä tehtäviä.

Kirjaaja vastaa työstään tuomioistuimen presidentille.

Tuomioistuimen puhemies

Tuomioistuimella on puhemies (glasnogovornik suda).

Tuomioistuimen puhemiehenä voi toimia tuomari, neuvonantaja tai tuomioistuimen presidentin vuotuisessa työohjelmassa nimeämä henkilö.

Maakunnallisen tuomioistuimen presidentti voi nimetä johtamansa tuomioistuimen tuomarin kyseisen tuomioistuimen ja sen lainkäyttöalueella sijaitsevien kunnallisten tuomioistuinten puhemieheksi. Puhemiehelle voidaan nimetä varapuhemies.

Tuomioistuimen puhemies tiedottaa tuomioistuimen toiminnasta tuomioistuinlakia, tuomioistuimen työjärjestystä ja tiedonvapauslakia (Zakon o pravu na pristup informacijama) noudattaen.

Syyttäjät

Pätevyysvaatimus: oikeustieteen korkeakoulututkinto ja valtakunnallinen asianajajatutkinto

Syyttäjä (državni odvjetnik) hoitaa syyttäjälaitoksen (državno odvjetništvo) toimivaltaan kuuluvia tehtäviä, ja edustaa ja johtaa laitosta.

Syyttäjälaitos on itsenäinen ja riippumaton oikeusviranomainen, jolla on valtuudet ja velvollisuus saattaa rikoksiin ja muihin rangaistaviin tekoihin syyllistyneet vastuuseen, ryhtyä oikeudellisiin toimiin Kroatian kansallisvarallisuuden suojelemiseksi ja käyttää tarvittavia muutoksenhakukeinoja maan perustuslain ja lainsäädännön suojelemiseksi.

Syyttäjälaitos käyttää toimivaltaansa perustuslain, muiden lakien, Kroatian oikeusjärjestykseen kuuluvien kansainvälisten sopimusten ja muiden säädösten nojalla, jotka on annettu perustuslain, kansainvälisen sopimuksen tai muiden Kroatian lakien mukaisesti.

Syyttäjälaitos käyttää toimivaltaansa koko maan alueella. Kunnalliset syyttäjänvirastot (općinsko državno odvjetništvo) ovat toimivaltaisia yhden tai useamman kunnallisen tuomioistuimen lainkäyttöalueella, ja maakunnalliset syyttäjänvirastot (županijsko državno odvjetništvo) ovat toimivaltaisia maakunnallisen tuomioistuimen, kauppatuomioistuimen tai hallinto-oikeuden lainkäyttöalueella.

KROATIAN SYYTTÄJÄLAITOS

KORRUPTION JA JÄRJESTÄYTYNEEN RIKOLLISUUDEN TORJUNTAVIRASTO

MAAKUNNALLISET SYYTTÄJÄNVIRASTOT (15)

KUNNALLISET SYYTTÄJÄNVIRASTOT (33)

Državno odvjetništvo Republike Hrvatske (syyttäjälaitos)
Gajeva 30a, 10 000 Zagreb
http://www.dorh.hr/

Yleinen syyttäjä (Glavni državni odvjetnik)
Puhelin: (+385-1) 459 18 88
Faksi: (+385-1) 459 18 54
Sähköposti: tajnistvo.dorh@dorh.hr

Rikosasioiden jaosto
Puhelin: (+385-1) 459 18 00
Faksi: (+385-1) 459 18 05
Sähköposti: tajnistvo.kazneni@dorh.hr

Siviili- ja hallintoasioiden osasto
Puhelin: (+385-1) 459 18 61
Faksi: (+385-1) 459 19 12
Sähköposti: tajnistvo.gradjanski@dorh.hr

Kunnalliset syyttäjänvirastot PDF (370 Kb) hr

Maakunnalliset syyttäjänvirastot PDF (284 Kb) hr

Laki syyttäjälaitoksesta (Zakon o državnom odvjetništvu)

Laki syyttäjänvirastojen lainkäyttöalueesta ja kotipaikasta (Zakon o područjima i sjedištima državnih odvjetništava)

Uusi laki syyttäjänvirastojen lainkäyttöalueesta ja kotipaikasta tuli voimaan 1. huhtikuuta 2015. Sillä selkeytetään kunnallisten syyttäjänvirastojen verkostoa.

Laki korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntavirastosta (Zakon o Uredu za suzbijanje korupcije i organiziranog kriminaliteta)

Asianajajat

Pätevyysvaatimus: oikeustieteen korkeakoulututkinto ja valtakunnallinen asianajajatutkinto

Asianajajat (odvjetnik) antavat oikeudellista apua luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille oikeuksiensa käytössä ja oikeudellisten etujensa puolustamisessa. Asianajotoimea säännellään erillisellä lailla (Zakon o odvjetništvu).

Asianajotoimen itsenäisyys ja riippumattomuus taataan niin, että asianajajat harjoittavat vapaata ammattiaan itsenäisesti ja riippumattomasti. Asianajajat kuuluvat Kroatian asianajajaliittoon (Hrvatska odvjetnička komora), joka on Kroatian alueella toimiva itsenäinen ja riippumaton järjestö.

Asianajajan ammattia voi harjoittaa perustamalla asianajotoimiston (odvjetnički ured) tai olemalla sellaisen osakkaana (zajednički odvjetnički ured) tai lakitoimistossa (odvjetničko društvo), jonka yhtiömuoto voi olla avoin yhtiö (javno trgovačko društvo) tai rajavastuuyhtiö (društvo s ograničenom odgovornošću). Asianajo on ammatinharjoitusta, eivätkä asianajajat saa hoitaa muita tehtäviä.

Asianajajien on oltava Kroatian asianajajaliiton jäseniä. Se on itsenäinen ja riippumaton organisaatio, jolla on oikeushenkilön asema. Asianajajaliitto edustaa asianajajien ammattikuntaa. Se muodostuu seuraavista elimistä: edustajisto (Skupština), hallintoneuvosto (Upravni odbor), johtokunta (Izvršni odbor) ja puheenjohtaja (Predsjednik) sekä muut liiton perustamiskirjassa määritellyt elimet.

Asianajajat tarjoavat kaikenlaista oikeudellista apua. He

  • antavat oikeudellista neuvontaa,
  • laativat asiakirjoja (esim. sopimuksia, testamentteja ja lausuntoja), valmistelevat kanteita, kanteluita, ehdotuksia, pyyntöjä ja hakemuksia, käyttävät ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja ja esittävät muita lausumia sekä
  • edustavat asianosaisia.

Asianajaja voi harjoittaa ammattiaan itsenäisesti, asianajotoimiston osakkaana tai lakitoimistossa.

Ainoastaan asianajajat voivat tarjota oikeudellista apua ammattimaisesti, ellei laissa toisin säädetä. Oikeustiedettä kroatialaisessa korkeakoulussa opettavat professorit ja apulaisprofessorit voivat antaa oikeudellisia neuvoja ja esittää näkemyksensä asiasta, mutta heillä ei ole valtuuksia laatia edellä mainittuja asiakirjoja, valmistella kanteita, kanteluita, ehdotuksia, pyyntöjä tai hakemuksia, käyttää ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja eikä esittää muita lausumia. Mikäli kyseiset henkilöt aikovat antaa muunlaista oikeudellista apua, heidän on ilmoitettava asiasta Kroatian asianajajaliitolle, jotta se voidaan kirjata.

Oikeus harjoittaa asianajajan ammattia Kroatian alueella edellyttää valan vannomista ja sen jälkeen asianajajaksi rekisteröitymistä. Päätöksen rekisteröintihakemuksen hyväksymisestä tekee Kroatian asianajajaliitto.

Hrvatska odvjetnička komora
Koturaška 53/II, 10 000 Zagreb
Puhelin: (+385-1) 616 52 00
Faksi: (+385-1) 617 06 86
hok-cba@hok-cba.hr
http://www.hok-cba.hr/
Laki asianajajista (Zakon o odvjetništvu)

Notaarit

Pätevyysvaatimus: oikeustieteen korkeakoulututkinto, valtakunnallinen asianajajatutkinto ja notaaritutkinto

Notaari (javni bilježnik) ei edusta asianomistajaa, vaan tarjoaa tälle asiantuntemustaan ja kokemustaan. Notaarin tehtävänä on auttaa asiakasta tämän asioiden hoitamisessa niin, että vältytään pitkiltä ja kalliilta riita-asioilta. Notaari on puolueeton, koska hänen tehtävänään on pikemminkin taata oikeusvarmuus kuin turvata yksittäisen asiakkaan edut. Hän ei voi kieltäytyä tarjoamasta palvelujaan ilman pätevää syytä. Notaarin on huolehdittava työssään saamiensa tietojen luottamuksellisuudesta.

Notariaattipalveluihin kuuluvat oikeustoimiin liittyvien julkisten asiakirjojen ja lausuntojen laatiminen ja tiedoksi antaminen ja oikeuksien perustana olevien tosiseikkojen toteaminen; yksityisten asiakirjojen oikeaksi todistaminen; asiakirjojen, rahan ja arvoesineiden säilöönotto niiden toiselle henkilölle tai toimivaltaiselle elimelle luovuttamista varten; sekä laissa säädettyjen menettelyjen suorittaminen tuomioistuimen tai muun viranomaisen pyynnöstä. Notariaattipalvelujen tarjoamisesta ja sisällöstä säädetään notaarilaissa.

Notaarit tarjoavat palveluitaan itsenäisinä ja riippumattomina ammatinharjoittajina julkista luottamusta nauttien. Notaarien nimityksestä vastaa oikeusministeri. Oikeusministeri vahvistaa notaarin kotipaikan alueella, johon hänet on nimitetty, ja notaarin virallinen toimialue vastaa sen kunnallisen tuomioistuimen laissa säädettyä lainkäyttöaluetta, jolla kotipaikka sijaitsee. Notaari on valtuutettu edustamaan asianomistajaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa, kun kyseessä on riidaton asia, joka liittyy suoraan notaarin laatimiin asiakirjoihin. Tällöin notaarilla on asianajajan oikeudet ja velvollisuudet.

Kroatiassa notaareiden on oltava maan notaariliiton (Hrvatska javnobilježnička komora) jäseniä. Notaariliiton kotipaikka on Zagrebissa. Notaariliiton tehtävänä on suojella notaarien mainetta ja kunniaa ja puolustaa heidän oikeuksiaan ja etujaan. Se vahvistaa notaarien oikeudet, velvollisuudet ja vastuut. Notaariliitto koostuu edustajistosta (Skupština), hallintoneuvostosta (Upravni odbor) ja puheenjohtajasta (Predsjednik).

Oikeusministeri ja notaariliitto valvovat notaarien toimintaa.

Hrvatska javnobilježnička komora
Radnička cesta 34/II, 10 000 Zagreb
Puhelin: (+385-1) 455 65 66
Faksi: (+385-1) 455 15 44
Sähköposti: hjk@hjk.hr
http://www.hjk.hr/Uredi
Laki notaareista (Zakon o javnom bilježništvu)
Laki notaarien palkkioista (Zakon o javnobilježničkim pristojbama)

Lakimiehet valtion-, alue- ja paikallishallinnossa

Pätevyysvaatimus: oikeustieteen korkeakoulututkinto ja valtakunnallinen asianajajatutkinto (työnantajaa edustavissa tehtävissä).

Valtionhallinnossa työskentelevien virkamiesten (ml. lakimiehet) asemasta säädetään valtion virkamiehistä annetulla lailla (Zakon o državnim službenicima), ja alue- ja paikallishallinnossa työskentelevien virkamiesten (ml. lakimiehet) asemasta paikallisessa ja alueellisessa itsehallinnossa annetulla lailla (Zakon o lokalnoj i područnoj (regionalnoj) samoupravi).

Lakimiehet yrityksissä

Pätevyysvaatimus: oikeustieteen korkeakoulututkinto ja valtakunnallinen asianajajatutkinto (työnantajaa edustavissa tehtävissä).

Yrityksissä työskentelevät lakimiehet ovat valtuutettuja edustamaan yritystä työsuhteensa perusteella kaikissa viranomaisissa ja kaikissa oikeudellisissa suhteissa, esimerkiksi siviilioikeudellisissa menettelyissä, sopimuksia tehtäessä, työlainsäädäntöä, omaisuutta ja asemaa koskevissa asioissa sekä rikkomus- ja rikosoikeudellisissa menettelyissä.

Yrityksissä työskentelevät lakimiehet voivat suorittaa valtakunnallisen asianajajatutkinnon laissa säädetyin edellytyksin. Kroatiassa ei ole erillistä liittoa yrityksissä toimiville lakimiehille. Siksi osa heistä kuuluu kansalaisjärjestöihin, jotka on perustettu ajamaan heidän etujaan ja järjestämään heille täydennyskoulutusta.

Yrityksissä työskentelevien lakimiesten asemasta ei Kroatiassa säädetä laissa.

Lakimiehet instituutioissa ja tiedemaailmassa

Pätevyysvaatimus: oikeustieteen korkeakoulututkinto ja valtakunnallinen asianajajatutkinto (työnantajaa edustavissa tehtävissä).

Pätevyysvaatimus akateemisiin, tieteellisiin tai pedagogisiin tehtäviin: oikeustieteen korkeakoulututkinto, minkä tahansa tieteenalan tohtorintutkinto, julkiset esitelmät alan tieteellisissä tai akateemisissa tapahtumissa sekä tieteelliset tai akateemiset julkaisut.

Tuomarineuvosto

Tuomarineuvosto (Državno sudbeno vijeće) on riippumaton ja itsenäinen elin, joka valvoo Kroatian oikeuslaitoksen itsenäisyyttä ja riippumattomuutta. Se päättää itsenäisesti tuomareiden ja tuomioistuinten presidenttien, ei kuitenkaan korkeimman oikeuden presidentin, nimityksistä, ylennyksistä, siirroista, erottamisista ja heihin kohdistuvista kurinpitotoimista perustuslakia ja muita lakeja noudattaen. Kroatian parlamentti nimittää, valitsee ja erottaa korkeimman oikeuden presidentin maan presidentin esityksestä sen jälkeen, kun parlamentin toimivaltainen valiokunta ja korkein oikeus on täysistunnossa (Opća sjednica) antanut asiasta lausunnon. Korkeimman oikeuden presidentin toimikausi kestää neljä vuotta.

Tuomarineuvostossa on yksitoista jäsentä: seitsemän tuomaria, kaksi oikeustieteen professoria ja kaksi parlamentin jäsentä, joista toinen edustaa oppositiota.

Laki oikeusneuvostosta (Zakon o državnom sudbenom vijeću)

Syyttäjäneuvosto

Syyttäjäneuvosto nimittää ja erottaa syyttäjät ja päättää heihin kohdistuvista kurinpitotoimista. Sen valtuudet eivät kuitenkaan ulotu Kroatian valtakunnansyyttäjään ja apulaisvaltakunnansyyttäjiin. Parlamentti nimittää valtakunnansyyttäjän neljän vuoden toimikaudeksi hallituksen esityksestä sen jälkeen, kun parlamentin toimivaltainen valiokunta on antanut asiasta lausunnon.

Syyttäjäneuvostossa on yksitoista jäsentä: seitsemän apulaisvaltakunnansyyttäjää, kaksi oikeustieteen professoria ja kaksi parlamentin jäsentä, joista toinen edustaa oppositiota.

Päivitetty viimeksi: 15/02/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Palaute

Anna tällä lomakkeella palautetta uudesta sivustostamme