Menettelyjen määräajat

Slovenia
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Erityyppiset määräajat, joita sovelletaan siviiliasioita koskevien menettelyjen yhteydessä

Slovenian prosessioikeudessa määräajalla tarkoitetaan alku- ja päättymishetken rajaamaa ajanjaksoa, jonka kuluessa tietty menettely on suoritettava, tai poikkeuksellisesti ajanjaksoa, jonka kuluessa tiettyä menettelyä ei voi suorittaa.

Slovenian oikeudessa tunnetaan erilaisia määräaikoja:

  • Aineelliset ja menettelylliset määräajat: Aineelliset määräajat oikeuksien täytäntöönpanolle määritetään aineellisessa oikeudessa ja ne jaetaan edelleen preklusiivisiin aineellisiin määräaikoihin, joissa oikeus lakkaa lain nojalla, ja vanhentumismääräaikoihin, joissa oikeuksia ei voi enää käyttää toisen asianosaisen vastustaessa niiden käyttöä. Menettelylliset määräajat ovat oikeudellisille menettelyille asetettuja määräaikoja.
  • Laissa säädetyt ja tuomioistuimen määräämät määräajat: Määräajoista ja niiden kestoista voidaan säätää suoraan laissa. Myös tuomioistuimet voivat asettaa määräaikoja kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen.
  • Jatkettavissa olevat ja kiinteät määräajat: Tuomioistuinten asettamia määräaikoja voidaan jatkaa mutta laissa säädettyjä ei.
  • Subjektiiviset ja objektiiviset määräajat: Subjektiivinen määräaika alkaa, kun jonkin oikeuden omaavalle henkilölle on annettu tietty tapahtuma tiedoksi tai annettu mahdollisuus suorittaa prosessitoimi. Objektiivinen määräaika taas alkaa, kun tietty objektiivinen seikka on toteutunut.
  • Menettelyn preklusiiviset ja ohjeelliset määräajat: Preklusiivisen menettelyllisen määräajan päätyttyä tiettyä prosessitointa ei voi enää suorittaa, mutta ohjeellisella määräajalla ei ole välittömiä laissa määrättyjä seurauksia.

2 Luettelo päivistä, jotka eivät ole 3. kesäkuuta 1971 annetussa asetuksessa (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 tarkoitettuja työpäiviä

Asetuksen N:o 1182/71 mukaan työpäiviä ovat kaikki muut päivät paitsi yleiset vapaapäivät, lauantait ja sunnuntait. Seuraavat yleiset vapaapäivät on määritetty Sloveniassa muiksi kuin työpäiviksi Slovenian yleisiä vapaapäiviä ja muita kuin työpäiviä koskevassa laissa (Zakon o praznikih in dela prostih dnevih v Republiki Sloveniji, ZPDPD):

  • 1. tammikuuta – uudenvuodenpäivä
  • 8. helmikuuta – Prešerenin päivä, slovenialaisen kulttuurin juhla
  • 27. huhtikuuta – miehitystä vastustaneen kansannousun muistopäivä
  • 1. ja 2. toukokuuta – työn juhla
  • 25. kesäkuuta – valtion muodostamisen päivä
  • 1. marraskuuta – pyhäinpäivä
  • 26. joulukuuta – itsenäisyyden ja yhtenäisyyden päivä

Lisäksi seuraavat päivät ovat Slovenian tasavallassa muita kuin työpäiviä:

  • ensimmäinen ja toinen pääsiäispäivä
  • 15. elokuuta – Marian taivaaseenastumisen päivä
  • 31. lokakuuta – uskonpuhdistuksen päivä
  • 25. joulukuuta – joulupäivä

3 Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin?

Slovenian oikeudessa menettelyllisten määräaikojen yleissääntö on kirjattu siviiliprosessilakiin (Zakon o pravdnem postopku, ZPP). Lain 110–112 ja 116–121 §:ää sovelletaan suoraan riita-asioihin ja soveltuvien osin myös riidattomiin asioihin, täytäntöönpanoa ja turvaamistoimia koskeviin menettelyihin ja myös liikeyrityksen maksukyvyttömyydestä johtuvaan velkajärjestely- tai konkurssimenettelyyn tai yrityksen purkamismenettelyyn.

4 Kun teko tai virallinen toimi on suoritettava tietyn ajanjakson aikana, milloin ajanjakso alkaa?

Slovenian laissa määräajat lasketaan kalenterin mukaan, mikä tarkoittaa päivissä laskemista. Määräajat lasketaan päivissä, kuukausissa ja vuosissa. Jos määräaika lasketaan päivinä, se ei ala kulua tuomioistuimen asiakirjan tiedoksiantopäivästä tai tapahtumasta, jonka perusteella määräaika lasketaan, vaan seuraavasta päivästä. Kuukausina tai vuosina määritelty määräaika päättyy viimeisenä kuukautena tai vuotena sen päivän päättyessä, jonka numero on sama kuin päivän, jona määräaika alkoi. Jos viimeisessä kuukaudessa ei ole tällaista päivää, määräaika päättyy kyseisen kuukauden viimeisenä päivänä. Näissä tapauksissa määräajat alkavat päivänä, jona tapahtuma, josta määräaika lasketaan, alkoi (esimerkiksi, jos prosessitoimi on toteutettava yhden vuoden kuluessa asiakirjan tiedoksiannosta, ja tiedoksianto tapahtui 25. huhtikuuta 2018, määräaika päättyy 25. huhtikuuta 2019). Jos määräajan viimeinen päivä on lauantai, sunnuntai, yleinen vapaapäivä tai muu päivä kuin työpäivä, joka on määritetty sellaiseksi Slovenian yleisistä vapaapäivistä ja muista kuin työpäivistä annetussa laissa (ks. ed. kohta 2), määräaika päättyy seuraavana työpäivänä. Edellä mainitut päivät eivät vaikuta menettelyn aloittamiseen tai sen kestoon, koska määräaika kuluu keskeytyksettä myös näinä päivinä. Poikkeus tähän sääntöön on oikeuslaitoksen loma (15.7.–15.8.), jonka aikana määräaika ei voi alkaa kulua. Se alkaa kulua ensimmäisenä oikeuslaitoksen loman jälkeisenä päivänä.

Määräaika alkaa useimmissa tapauksissa kulua tuomion tiedoksiantamisesta, vastapuolen teosta tai prosessinulkoisesta tapahtumasta.

5 Voiko määräajan kulumisen aloittavaan hetkeen vaikuttaa tai sitä muuttaa se tapa, jolla asiakirjat lähetetään tai annetaan tiedoksi (henkilökohtaisesti haastemiehen välityksellä tai postitse)?

Slovenian oikeudessa asiakirjat annetaan tiedoksi postitse, oikeuden työntekijän toimesta, oikeusistuimessa tai muulla laissa säädetyllä tavalla. Jos määräaika alkaa asiakirjojen tiedoksiantamisesta, tiedoksiantotapa ei vaikuta määräajan alkamiseen. Määräajan kuluminen alkaa siitä, kun tiedoksianto on lain mukaan suoritettu tai kun se katsotaan suoritetuksi.

Tiedoksiantamista säännellään siviiliprosessilain 132 §:llä ja sitä seuraavilla §:illä. Tiedoksiantaminen toteutetaan postitse ei-henkilökohtaisesti (tavanomainen tiedoksianto) tai henkilökohtaisesti. Lisäksi tiedoksiantaminen voidaan toteuttaa turvallisten sähköisten kanavien kautta. Myös sähköinen tiedoksiantaminen voi olla tavanomainen tai henkilökohtainen.

Asiakirjojen ei-henkilökohtaisessa tiedoksiantamisessa (siviiliprosessilain 140 ja 141 §) tiedoksiantamisen katsotaan tapahtuneen päivänä, jona haastemies toimittaa asiakirjat vastaanottajalle tämän kotiin tai työpaikalle. Jos vastaanottaja ei ole kotona, asiakirjat voidaan antaa vastaanottajan kanssa samaan talouteen kuuluvalle aikuiselle henkilölle. Jos haastemies antaa asiakirjat tiedoksi vastaanottajan työpaikalla eikä vastaanottaja ole siellä tai haastemies ei tavoita häntätyöpaikan työskentelymenettelyjen vuoksi, tiedoksiantamisen katsotaan tapahtuneen, kun asiakirjat annetaan henkilölle, joka on valtuutettu ottamaan postin vastaan, tai henkilölle, joka on töissä kyseisessä työpaikassa. Jos vastaanottaja asuu asuntolassa eikä haastemies tavoita häntä sieltä, asiakirjat annetaan henkilölle, joka on valtuutettu ottamaan postin vastaan asuntolan asukkaiden puolesta. Määräaika alkaa kyseistä tiedoksiantamista seuraavana päivänä. Jos tiedoksiantaminen ei ole mahdollista, haastemies voi jättää asiakirjat postilaatikkoon henkilön kotiosoitteessa. Tällöin katsotaan, että tiedoksiantaminen on tapahtunut päivänä, jona asiakirjat jätettiin postilaatikkoon. Jos vastaanottajalla ei ole postilaatikkoa tai sitä ei voida käyttää, asiakirjat voidaan toimittaa tuomioistuimeen, joka on pyytänyt tiedoksiantamista, tai paikalliseen postitoimistoon. Silloin tiedoksiantamisesta jätetään kotioveen ilmoitus siitä, mistä asiakirjat voidaan hakea. Tiedoksiantamisen katsotaan tapahtuneen päivänä, jona ilmoitus on kiinnitetty oveen. Postitoimisto säilyttää asiakirjoja 30 päivää. Jos vastaanottaja ei hae asiakirjoja kyseiseen määräaikaan mennessä, asiakirjat palautetaan tuomioistuimeen. Jos asiakirjat on annettava tiedoksi rekisteröidylle oikeushenkilölle tai itsenäiselle yrittäjälle eikä tiedoksiantaminen ole mahdollista rekisteriin merkityn toimipaikan osoitteessa, tiedoksiantaminen toteutetaan jättämällä asiakirjat tai ilmoitus tiedoksiantamisesta rekisteriin merkittyyn osoitteeseen, jos kyseinen osoite on olemassa.

Henkilökohtainen tiedoksiantaminen (siviiliprosessilain 142 ja 143 §) toteutetaan, kun tiedoksi annetaan kanne, tuomioistuimen päätös, johon voidaan hakea muutosta varsinaisin tai ylimääräisin oikeussuojakeinoin, maksamismääräys, joka koskee siviiliprosessilain 105a §:n mukaisista toimituksista kannettavaa tuomioistuinmaksua, kutsu selvityskäsittelyyn tai ensimmäiseen pääkäsittelyyn. Muut asiakirjat annetaan henkilökohtaisesti tiedoksi vain, kun sitä edellytetään laissa tai kun tuomioistuin arvioi, että se on välttämätöntä, koska asiakirjat ovat alkuperäisiä tai muista syistä, jotka vaativat suurempaa huolellisuutta. Määräaika alkaa kulua tiedoksiantamista seuraavana päivänä. Määräaika voi päättyä muuna kuin työpäivänä, mikä tarkoittaa, että jos se päättyy muuna kuin työpäivänä, määräaikaa ei pidennetä seuraavaan työpäivään.

Jos edellytetään suoraa henkilökohtaista tiedoksiantoa, mutta se ei ole mahdollista, haastemies voi jättää asiakirjan postilaatikkoon tai kiinnittää asiakirjoja koskevan ilmoituksen kotioveen. Ilmoituksessa kerrotaan, että vastaanottaja voi hakea asiakirjat 15 päivän kuluessa paikallisesta postitoimistosta, kun tiedoksiantoa on yritetty postitse, tai tuomioistuimesta, joka on määrännyt tiedoksiantamisen. Tiedoksiantamisen katsotaan tapahtuneen, kun vastaanottaja hakee asiakirjat postitoimistosta, tai 15 päivän kuluttua, jos vastaanottaja ei hae asiakirjoja. Jos vastaanottaja ei hae asiakirjoja, määräaika alkaa kulua päivä sen jälkeen, kun tiedoksiantaminen on tapahtunut tai sen katsotaan tapahtuneen.

Asiakirjojen sähköinen tiedoksiantaminen voidaan tehdä suojatuin sähköisin keinoin. Tuomioistuimen tietojärjestelmä lähettää asiakirjat automaattisesti vastaanottajan tiedoksianto-osoitteeseen, joka on rekisteröity tuomioistuimen tietojärjestelmään, tai suojattuun sähköisen postilaatikkoon sellaisen oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön välityksellä, joka hoitaa asiakirjojen tiedoksiantoa suojatuin sähköisin keinoin rekisteröitynä toimintana ja on saanut siihen oikeusministeriöltä luvan. Vastaanottajan on haettava asiakirjat 15 päivän kuluessa. Vastaanottaja hakee asiakirjat tietojärjestelmästä todistamalla henkilöllisyytensä kuvatulla tavalla, allekirjoittaa todistuksen tiedoksiannosta sähköisesti ja palauttaa sen lähettäjälle suojatuin sähköisin keinoin. Tiedoksiantamisen katsotaan tapahtuneen päivänä, jona vastaanottaja saa sähköiset asiakirjat haltuunsa. Jos asiakirjoja ei vastaanoteta 15 päivän kuluessa, tiedoksiantamisen katsotaan tapahtuneen tämän määräajan päättymisen jälkeen. Vastaanottajalla on oltava mahdollisuus tutustua asiakirjojen sisältöön vähintään kolme kuukautta sen jälkeen kun 15 päivän määräaika on päättynyt. Määräaika alkaa kulua päivä sen jälkeen, kun tiedoksiantaminen on tapahtunut tai sen katsotaan tapahtuneen, jos vastaanottaja ei hae asiakirjoja. Vaikka sähköisellä tiedoksiantamisella on lakisääteinen oikeudellinen perusta, sitä ei voida vielä käyttää siviili- ja kauppaoikeuden menettelyissä lukuun ottamatta täytäntöönpano-, maksukyvyttömyys- ja maarekisterimenettelyjä. Sähköisestä asioinnista on lisätietoa kohdassa ”Sähköinen asiointi” .

6 Kun määräajan kuluminen alkaa jostakin tapahtumasta, lasketaanko määräaikaan mukaan päivä, jona tapahtuma ilmenee?

Jos määräaika lasketaan päivinä, se ei ala kulua tuomioistuimen asiakirjan tiedoksiantopäivästä tai tapahtumasta, jonka perusteella määräaika lasketaan, vaan seuraavasta päivästä.

Kuukausissa tai vuosissa määritelty määräaika päättyy viimeisenä kuukautena tai vuotena sen päivän päättyessä, jonka numero on sama kuin päivän, jona määräaika alkoi. Jos viimeisessä kuukaudessa ei ole tällaista päivää, määräaika päättyy kyseisen kuukauden viimeisenä päivänä. Näissä tapauksissa määräajat alkavat päivänä, jona tapahtuma, josta määräaika lasketaan, alkoi (esimerkiksi, jos prosessitoimi on toteutettava yhden vuoden kuluessa asiakirjan tiedoksiannosta, ja tiedoksianto tapahtui 25. huhtikuuta 2018, määräaika päättyy 25. huhtikuuta 2019).

7 Kun määräaika on ilmaistu päivissä, tarkoittaako ilmoitettu päivien lukumäärä kalenteripäiviä vai työpäiviä?

Jos määräaika lasketaan päivinä, se tarkoittaa kalenteripäiviä. Määräajat kuluvat keskeytyksettä, myös lauantaisin, sunnuntaisin ja muina kuin työpäivinä. Jos esimerkiksi tuomio on annettu tiedoksi perjantaina, muutoksenhaun määräaika alkaa kulua lauantaina. Jos määräajan viimeinen päivä on lauantai, sunnuntai, yleinen vapaapäivä tai muu päivä kuin työpäivä, joka on määritetty sellaiseksi Slovenian yleisistä vapaapäivistä ja muista kuin työpäivistä annetussa laissa, määräaika päättyy seuraavana työpäivänä.

Määräaikoja laskettaessa on myös sovellettava tuomioistuinlain (Zakon o sodiščih) 83 §:n erityissääntöjä, jotka koskevat oikeuslaitoksen lomia. Heinäkuun 15. päivän ja elokuun 15. päivän välillä tuomioistuimet käsittelevät ja tekevät päätöksiä vain kiireellisissä asioissa, jotka määritetään sellaisiksi laissa (kieltomääräykset, lasten huoltajuus ja hoito, elatusvelvollisuus yms.). Kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta menettelylliset määräajat eivät kulu. Jos tiedoksiantaminen on tapahtunut oikeuslaitoksen loman aikana (esim. 20. heinäkuuta), menettelyllinen määräaika alkaa kulua oikeuslaitoksen viimeistä lomapäivää seuraavana päivänä eli 16. elokuuta. Menettelylliset määräajat eivät voi myöskään päättyä oikeuslaitoksen loman aikana. Jos esimerkiksi tiedoksiantaminen on tapahtunut 10. heinäkuuta, 15 päivän määräaika päättyy 26. elokuuta. Oikeuslaitoksen loma keskeyttää määräaikojen kulumisen.

8 Entä jos määräaika on ilmaistu viikoissa, kuukausissa tai vuosissa?

Slovenian lainsäädännössä ei lasketa määräaikoja viikkoina. Määräajat lasketaan päivinä, kuukausina ja vuosina. Lauantait, sunnuntait ja muut kuin työpäivät eivät vaikuta määräaikaan, eikä määräaika voi päättyä tällaisena päivänä. Jos määräajan viimeinen päivä on lauantai, sunnuntai, yleinen vapaapäivä tai muu kuin työpäivä, joka on määritetty Slovenian yleisistä vapaapäivistä ja muista kuin työpäivistä annetussa laissa, määräaika päättyy seuraavana työpäivänä.

Tuomioistuinlain säännökset määräajoista oikeuslaitoksen loman aikana ovat puutteellisia kuukausina ja vuosina ilmaistujen määräaikojen osalta. siviiliprosessilain 111 §:n 3 momentissa säädetään, että ne päättyvät päivänä, jonka numero on sama kuin päivän, jona määräaika alkoi. Oikeuslaitoksen loma ei vaikuta vuosina ilmaistujen määräaikojen kulumiseen. Kuukausina ilmaistut määräajat eivät oikeuskäytännön mukaan kulu oikeuslaitoksen loman aikana, ja näin ollen niitä pidennetään yhdellä kuukaudella (esim. kolmen kuukauden menettelyllinen määräaika, joka alkaa kulua 20. kesäkuuta, päättyy 20. syyskuuta; kolmen kuukauden määräaikaa, joka olisi päättynyt oikeuslaitoksen loman aikana, esimerkiksi 5. elokuuta, pidennetään yhdellä kuukaudella, ja se päättyy 5. syyskuuta).

9 Milloin viikoissa, kuukausissa tai vuosissa ilmaistu määräaika päättyy?

Kuukausina tai vuosina määritelty määräaika päättyy viimeisenä kuukautena tai vuotena sen päivän päättyessä, jonka numero on sama kuin päivän, jona määräaika alkoi. Jos viimeisenä kuukautena ei ole tällaista päivää, määräaika päättyy kyseisen kuukauden viimeisenä päivänä (esim. jos tietty prosessitoimi on tehtävä vuoden kuluessa asiakirjojen tiedoksiantamisesta, ja asiakirjat on annettu tiedoksi 25. huhtikuuta 2018, määräaika päättyy 25. huhtikuuta 2019. Jos tietty prosessitoimi on tehtävä kuukauden kuluessa tiedoksiantamisesta, joka tapahtui 31. toukokuuta 2018, määräajan viimeinen päivä on 30. kesäkuuta 2018).

10 Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetäänkö sitä seuraavaan työpäivään?

Määräajat eivät pääty lauantaina, sunnuntaina tai muuna kuin työpäivänä. Jos määräajan viimeinen päivä on lauantai, sunnuntai, yleinen vapaapäivä tai muu kuin työpäivä, joka on määritetty Slovenian yleisistä vapaapäivistä ja muista kuin työpäivistä annetussa laissa, määräaika päättyy seuraavana työpäivänä.

11 Onko olemassa tilanteita, joissa määräaikaa pidennetään? Millä edellytyksillä määräaikaan voi saada pidennyksen?

Vain tuomioistuimen määräämiä määräaikoja (siviiliprosessilain 110 §) voidaan pidentää. Tuomioistuin voi pidentää määräämäänsä määräaikaa asianosaisen pyynnöstä, kun sen pidentämiseen on perustellut syyt. Määräajan pidentämistä on pyydettävä ennen sen päättymistä. Laissa säädettyjä määräaikoja ei voida pidentää. Säännös, jonka mukaan laissa säädettyjä määräaikoja ei voida pidentää, on velvoittava.

12 Mitä määräaikaa sovelletaan muutoksenhakuun?

Osapuolet voivat hakea muutosta ensimmäisessä oikeusasteessa annettuun tuomioon tai päätökseen muutoksenhaun yleisen määräajan kuluessa, joka on 30 päivää tuomion tiedoksiantamisesta tai 15 päivää ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätöksen kopion tiedoksiantamisesta, ellei siviiliprosessilaissa (363 §:n 2 momentti ja 333 §) toisin säädetä.

Lyhyempää 15 päivän muutoksenhaun määräaikaa sovelletaan riidoissa, jotka koskevat vekseleitä tai sekkejä (siviiliprosessilain 333 §), ja kahdeksan päivän määräaikaa riidoissa, jotka koskevat omistusoikeuden loukkausta (siviiliprosessilain 428 §), vähäisiä vaatimuksia (siviiliprosessilain 458 §), muutoksenhausta ilmoittamista vähäisiä vaatimuksia koskevissa kauppaoikeudellisissa riita-asioissa ja maksamismääräyksen antamista. Lyhyempää kahdeksan päivän määräaikaa sovelletaan myös oikeussuojakeinojen (muutoksenhaut ja vastalauseet) käyttämiseen vaatimusten täytäntöönpanoa ja turvaamista koskevissa menettelyissä (täytäntöönpano- ja turvaamistoimista annetun lain 9 §) (Zakon o izvršbi in zavarovanju)).

13 Voivatko tuomioistuimet muuttaa määräaikaa, erityisesti paikalletulolle asetettua määräaikaa, tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten?

Tuomioistuimet järjestävät käsittelyt, kun niistä säädetään laissa tai ne ovat tarpeen menettelyssä (siviiliprosessilain 113 §). Käsittely määrätään tiettyyn paikkaan ja tiettyyn aikaan prosessitoimen suorittamista varten. Tuomioistuin voi lykätä käsittelyä myöhemmäksi, kun siihen on perusteltuja syitä (siviiliprosessialain 115 §).

Tuomioistuin voi myös pidentää määräaikaa, jonka se on asettanut asianosaiselle prosessitoimen suorittamiseksi (tuomioistuimen määräämä määräaika), jos sen pidentämiselle on perusteltuja syitä ja asianosainen on pyytänyt määräajan pidentämistä ennen sen päättymistä.

14 Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen?

Slovenian oikeudessa ei ole säännöksiä, joiden nojalla määräaikaa pidennettäisiin asianosainen asuinpaikan perusteella.

15 Mitä seuraamuksia aiheutuu, jos määräaikoja ei noudateta?

Määräajan noudattamatta jättäminen merkitsee yleensä oikeuden menettämistä. Asianosainen menettää oikeutensa hakea oikeussuojaa (vanhentuminen), ja liian myöhään tehty oikeussuojahakemus hylätään. Tuomioistuin hylkää hakemuksen, jota asianosainen ei muuta tai täydennä määrätyssä määräajassa.

Jos määräaikaa ei noudateta, asianosaisen voidaan katsoa peruneen kanteensa (esim. jos asianosainen ei maksa tuomioistuinmaksua laissa säädetyssä määräajassa, tämän katsotaan peruneen kanteensa ja menettely keskeytetään; samoin on silloin, kun kumpikaan osapuoli ei pyydä menettelyn jatkamista neljän kuukauden kuluessa sen keskeyttämisestä).

Jos asianosainen ei tule paikalle käsittelyyn, joissakin tapauksissa kanteen katsotaan peruuntuneen (esimerkiksi, jos ensimmäiseen käsittelyyn ei tule yhtään osapuolta, kantajan katsotaan peruneen kanteen).

Määräajan noudattamatta jättämisellä voi olla seurauksia myös todistusmenettelyn osapuolelle. Ehdotetun todisteen huomioon ottamista koskevan etumaksun määräajan noudattamatta jättäminen tarkoittaa, että kyseistä todistetta ei oteta huomioon.

16 Jos määräaika ylitetään, mitä oikeuskeinoja niitä noudattamatta jättäneillä asianosaisilla on käytettävissään?

Jos asianosainen ylittää tietyn prosessitoimen määräajan ja menettää tämän vuoksi oikeuden suorittaa prosessitoimi, tuomioistuin voi kyseisen asianosaisen pyynnöstä antaa luvan suorittaa prosessitoimi myöhemmin (menetetyn määräajan palauttaminen, siviiliprosessilain 116–121 §).

Menetetyn määräajan palauttaminen edellyttää seuraavaa:

  • Asianosainen on ylittänyt määräajan perustellusta syystä, minkä tuomioistuin arvioi kaikkien asiaan vaikuttavien seikkojen perusteella.
  • Määräajan ylittymisestä seuraa oikeudenmenetys.
  • Asianosainen esittää pyynnön menetetyn määräajan palauttamisesta sille tuomioistuimelle, jossa myöhästynyt prosessitoimi olisi täytynyt suorittaa, 15 päivän kuluessa sitä, kun syy, jonka vuoksi määräaika ylittyi, on lakannut olemasta; jos asianosainen saa tietää määräajan ylittymisestä vasta myöhemmin, 15 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tästä tietää; kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa määräajan ylittymisestä ja kauppaoikeudellisissa asioissa 30 päivän kuluessa.
  • Asianosainen suorittaa myöhästyneen prosessitoimen pyynnön esittäessään.

Pyyntö menetetyn määräajan palauttamisesta ei yleensä vaikuta menettelyn kulkuun, mutta tuomioistuin voi keskeyttää menettelyn, kunnes pyyntöä koskeva päätös on lainvoimainen. Saatuaan määräaikana pyynnön menetetyn määräajan palauttamisesta tuomioistuin yleensä asettaa määräpäivän, jolloin se tekee pyyntöä koskevan päätöksen. Jos se hyväksyy menetetyn määräajan palauttamisen, menettely palautetaan siihen tilaan, jossa se oli ennen määräajan ylittymistä, ja kaikki päätökset, jotka tuomioistuin on tehnyt määräajan ylittymisen vuoksi, mitätöidään.

Linkkejä:

http://www.dz-rs.si/wps/portal/Home/deloDZ/zakonodaja/preciscenaBesedilaZakonov

http://www.sodisce.si/

https://www.uradni-list.si/glasilo-uradni-list-rs

http://www.pisrs.si/Pis.web/

Päivitetty viimeksi: 24/02/2021

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Palaute

Anna tällä lomakkeella palautetta uudesta sivustostamme