Menettelyjen määräajat

Portugali
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Erityyppiset määräajat, joita sovelletaan siviiliasioita koskevien menettelyjen yhteydessä

Menettelyllinen määräaika voi olla preklusiivinen eli ehdoton (prazo peremptório), kun sen päättyminen johtaa toimen suorittamista koskevan oikeuden sammumiseen, tai se voi olla lykkäävä (prazo dilatório) niin, että toimen suorittamismahdollisuutta tai määräajan laskemisen aloittamista voidaan siirtää tiettyyn ajankohtaan.

Menettelyllisiin määräaikoihin sovelletaan Portugalin siviiliprosessilain (Código de Processo Civil) 138–143 §:ää.

Menettelyllisten määräaikojen tai tuomioistuinten vahvistamien määräaikojen laskennassa sovelletaan Portugalin siviililain (Código Civil) 278, 279 ja 296 §:n säännöksiä.

Siviilioikeudellisten määräaikojen pituudesta ja vaikutuksista oikeussuhteisiin säädetään siviililain 296–333 §:ssä.

Vanhentumista (prescrição) ja oikeuden menettämistä (caducidade) koskeviin määräaikoihin sovelletaan erityisesti siviililain 300–327 §:ää sekä 328–333 §:ää.

2 Luettelo päivistä, jotka eivät ole 3. kesäkuuta 1971 annetussa asetuksessa (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 tarkoitettuja työpäiviä

Portugali on ilmoittanut Euroopan komissiolle seuraavat yleiset vapaapäivät:

1. tammikuuta, 10. huhtikuuta (pitkäperjantai),  12. huhtikuuta (ensimmäinen pääsiäispäivä), 25. huhtikuuta, 1. toukokuuta, 10. kesäkuuta, 11. kesäkuuta (pyhän ruumiin juhlapäivä), 15. elokuuta, 5. lokakuuta, 1. marraskuuta, 1., 8. ja 25. joulukuuta.

Euroopan komissio on julkaissut tämän luettelon Euroopan unionin virallisessa lehdessä 2020/C 31/03, joka on saatavana täällä.

Jäsenvaltiot toimittavat tällaisen luettelon Euroopan komissiolle vuosittain. Luettelo ei sisällä vaihtuvia yleisiä vapaapäiviä.

3 Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin?

Portugalin siviiliprosessioikeuden yleissäännön mukaan noudatetaan 10 päivän määräaikaa, jos erityissäännöksiä ei ole annettu. Määräajan kuluessa asianosaiset voivat esittää jotakin toimea tai oikeudellista menettelyä koskevan hakemuksen, mitättömyysväitteen, liitännäisen väitteen tai käyttää jotakin muuta prosessuaalista oikeutta. Määräaika, jonka kuluessa asianosainen voi vastata vastapuolen vaatimukseen, on niin ikään 10 päivää (siviiliprosessilain 149 §).

4 Kun teko tai virallinen toimi on suoritettava tietyn ajanjakson aikana, milloin ajanjakso alkaa?

Pääsäännön mukaan määräaika vastauksen jättämiselle alkaa kulua sen toimen tiedoksiantamisesta, johon vastataan (siviiliprosessilain 149 §:n 2 momentti).

Tiedoksianto vireillä olevan prosessin asianosaisille tehdään heidän asiamiehilleen.

Kun tiedoksianto koskee asianosaisen paikalletuloa, asiamiehelle lähetettävän tiedoksiannon lisäksi asianosaiselle itselleen on lähetettävä kirjattu kirje, jossa mainitaan paikalletulon päivämäärä, paikka ja tarkoitus.

Tiedoksianto asiamiehille tapahtuu sähköisesti (26. elokuuta 2013 annettu määräys (portaria) nro 280/13; saatavana portugaliksi osoitteessa http://www.pgdlisboa.pt/leis/lei_mostra_articulado.php?nid=1967&tabela=leis&so_miolo=S). Tietojärjestelmä varmentaa tiedoksiantopäivämäärän. Tiedoksiannon oletetaan tapahtuvan kolmantena päivänä kyseisestä päivästä tai, jos kolmas päivä ei ole työpäivä, ensimmäisenä sitä seuraavana työpäivänä.

Saantitodistuskirjeenä toimitettava haaste katsotaan toimitetuksi sinä päivänä, jona saantitodistus on allekirjoitettu. Asianosaisen katsotaan ottaneen haasteen vastaan, vaikka kolmas osapuoli olisikin allekirjoittanut saantitodistuksen, ja haaste katsotaan toimitetuksi suoraan hänelle, ellei toisin osoiteta (siviiliprosessilain 230 §:n 1 momentti).

Sellaisten rahamääräisten maksuvelvoitteiden suorittamista koskevissa kanteissa, jotka johtuvat kirjallisista sopimuksista, joissa osapuolet ovat vahvistaneet kotipaikan mahdollisia riita-asioita koskevaa tiedoksiantoa varten, haaste toimitetaan tiedoksi postitse, jos kanteen rahamääräinen arvo on enintään 30 000 euroa tai jos kyse on tapauksesta, jossa tämä arvo ylittyy ja jossa velvoite koskee tavaroiden tai palvelujen jatkuvaa toimittamista. Jos vastaanottaja kieltäytyy allekirjoittamasta saantitodistusta tai vastaanottamasta haastekirjettä, postinjakelijan on kirjattava tämä tapahtuma ennen haastekirjeen palauttamista, ja tiedoksianto katsotaan suoritetuksi, kun tapahtuma on kirjattu. Tällöin määräaika alkaa kulua tapahtuman kirjaamispäivästä (siviiliprosessilain 229 §).

Jos asiakirja palautetaan siksi, ettei vastaanottaja ole lakisääteisessä määräajassa noutanut kirjettä postitoimistosta, tai siksi, että muu henkilö kuin haastettava on kieltäytynyt allekirjoittamasta saantitodistusta tai ottamasta vastaan haastekirjettä, tiedoksianto toistetaan ja haastettavalle lähetetään saantitodistusta vastaan uusi kirjattu haastekirje. Tässä tapauksessa henkilölle jätetään varsinainen, viralliselle lomakkeelle laadittu kirje, jossa on jäljennös kaikista pakollisista tiedoista. Postinjakajan on kirjattava päivämäärä ja asiakirjan täsmällinen jättöpaikka sekä lähetettävä todistus välittömästi tuomioistuimeen.

Jollei kirjettä ole voitu jättää haastettavan postilaatikkoon, postinjakaja jättää tälle käynti-ilmoituksen. Tässä tilanteessa haaste katsotaan jätetyksi päivänä, jona postinjakaja on kirjannut sen, tai, mikäli haastettavalle on jätetty ilmoitus, kahdeksantena päivänä kyseisestä päivästä (määräajan kulumisen alkaminen katsotaan tiedoksiannetuksi uudella kirjeellä). Näin ollen haasteella aloitettu menettelyllinen määräaika alkaa kulua tuosta hetkestä.

Kun oikeudenkäyntiedustaja, haastemies tai oikeusvirkamies jättää haasteen haastettavalle, määräaika alkaa kulua siitä hetkestä, jona kyseinen henkilö allekirjoittaa haastetodistuksen.

Siviiliprosessilainsäädännössä säädetään lykkäävästä määräajasta (prazo dilatório) siltä varalta, että haastepaikka ja asian käsittelevä tuomioistuin sijaitsevat kaukana toisistaan tai ettei haastettavaan ole saatu henkilökohtaisesti yhteyttä. Näissä tilanteissa lykkäävä määräaika lisätään ehdottomaan määräaikaan, ja nämä lasketaan yhdeksi määräajaksi.

Haaste jätetään julkisella ilmoituksella, jota seuraa yleisön käytössä olevilla verkkosivuilla julkaistava kuulutus, jos haastettavan olinpaikka ei ole tiedossa (26. elokuuta 2013 annettu määräys nro 280/13, 24 §). Tällöin haaste katsotaan jätetyksi kuulutuksen julkaisemispäivänä. Määräaika vastineen jättämiselle alkaa kulua tiedoksiantopäivästä. Puolustautumisen määräaika alkaa kulua tämä määräajan päätyttyä.

5 Voiko määräajan kulumisen aloittavaan hetkeen vaikuttaa tai sitä muuttaa se tapa, jolla asiakirjat lähetetään tai annetaan tiedoksi (henkilökohtaisesti haastemiehen välityksellä tai postitse)?

Kyllä. Ks. edelliseen kysymykseen annettu vastaus.

6 Kun määräajan kuluminen alkaa jostakin tapahtumasta, lasketaanko määräaikaan mukaan päivä, jona tapahtuma ilmenee?

Päivää, jolloin toimi suoritetaan, tapahtuma ilmenee, päätös tehdään tai asia annetaan tiedoksi, ei lueta mukaan määräaikaan (siviililain 279 §:n b kohta).

7 Kun määräaika on ilmaistu päivissä, tarkoittaako ilmoitettu päivien lukumäärä kalenteripäiviä vai työpäiviä?

Kun prosessioikeudellisen toimen suorittamiselle asetettu määräaika päättyy päivänä, jolloin tuomioistuimet ovat suljettuina, päättymispäivä siirtyy seuraavaan työpäivään (siviiliprosessilain 138 §:n 2 momentti).

Oikeuslaitos on lomalla 22. joulukuuta – 3. tammikuuta, palmusunnuntaista pääsiäismaanantaihin sekä 16. heinäkuuta – 31. elokuuta.

Tuomioistuin voi tehdä asianosaisia kuultuaan perustellun päätöksen menettelyllisen määräajan kulumisen keskeyttämisestä siviiliprosessilain 269 §:n 1 momentin c kohdan mukaisesti.

8 Entä jos määräaika on ilmaistu viikoissa, kuukausissa tai vuosissa?

Määräaikojen laskennassa ei oteta huomioon päivää eikä tuntia (jos määräaika on tuntien pituinen), jona määräajan kulumisen aloittava tapahtuma tapahtuu (siviiliprosessilain 279 §:n b kohta).

9 Milloin viikoissa, kuukausissa tai vuosissa ilmaistu määräaika päättyy?

Viikoissa, kuukausissa tai vuosissa ilmaistu määräaika, joka alkaa kulua tietystä päivästä, päättyy viimeisen viikon, kuukauden tai vuoden vastaavana päivänä klo 24.00. Jos viimeisenä kuukautena ei kuitenkaan ole vastaavaa päivää, määräaika päättyy kyseisen kuukauden viimeisenä päivänä (siviililain 279 §:n c kohta).

10 Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetäänkö sitä seuraavaan työpäivään?

Tuomioistuimet ovat avoinna vain työpäivisin. Jos määräajan kohteena oleva toimi on toteutettava tuomioistuimessa ja määräajan päättymispäivä on sunnuntai tai yleinen vapaapäivä, jotka katsotaan oikeuslaitoksen vapaapäiviksi, määräaika voidaan siirtää seuraavaan ensimmäiseen työpäivään.

Kaikissa menettelyllisten määräaikojen alkamisajan määrittämistä koskevissa tapauksissa sovelletaan sääntöä, jonka mukaan prosessioikeudellisen toimen suorittamiselle asetetun määräajan päättymispäivä siirtyy seuraavaan työpäivään, jos se osuu päiväksi, jolloin tuomioistuimet ovat suljettuina (siviiliprosessilain 138 §:n 2 momentti).

11 Onko olemassa tilanteita, joissa määräaikaa pidennetään? Millä edellytyksillä määräaikaan voi saada pidennyksen?

Laissa vahvistettua menettelyllistä määräaikaa voidaan pidentää laissa säädetyissä tapauksissa.

Asianosaisten suostumuksella määräaikaa voidaan pidentää yhden kerran ja samanpituisella ajanjaksolla (siviiliprosessilain 141 §).

Määräaikaa voidaan pidentää, jos sitä ei voida noudattaa oikeutetun esteen vuoksi eli jos jokin asianosaisesta ja hänen edustajistaan tai asiamiehistään johtumattomista syistä aiheutunut tapahtuma estää suorittamasta toimea ajoissa (siviiliprosessilain 140 §).

Lisäksi siviiliprosessilain 139 §:ssä säädetään, että oikeutetusta esteestä riippumatta toimi voidaan suorittaa kolmen ensimmäisen työpäivän kuluessa määräajan päättymisestä. Tällöin toimen pätevyys edellyttää sakon maksamista välittömästi. Sakon määrä on vahvistettu seuraavasti:

a) Jos toimi on suoritettu ensimmäisenä päivänä määräajan päättymisestä, sakon määrä on 10 prosenttia toimen tai menettelyn tuomioistuinmaksusta, kuitenkin enintään puoli laskentayksikköä.

b) Jos toimi on suoritettu toisena päivänä määräajan päättymisestä, sakon määrä on 25 prosenttia toimen tai menettelyn tuomioistuinmaksusta, kuitenkin enintään kolme laskentayksikköä.

c) Jos toimi on suoritettu kolmantena päivänä määräajan päättymisestä, sakon määrä on 40 prosenttia toimen tai menettelyn tuomioistuinmaksusta, kuitenkin enintään seitsemän laskentayksikköä.

12 Mitä määräaikaa sovelletaan muutoksenhakuun?

Muutoksenhaun määräaika on 30 päivää, ja se alkaa kulua päätöksen tiedoksiantopäivästä (siviiliprosessilain 638 §). Määräaika on lyhennetty 15 päivään kiireellisissä tapauksissa sekä siviiliprosessilain 644 §:n 2 momentissa ja 677 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa.

Jos toinen osapuoli on ollut poissa oikeudenkäynnistä eikä ilmoitusta oikeudenkäynnistä tarvitse antaa hänelle tiedoksi siviiliprosessilain 249 §:n nojalla, muutoksenhakumääräajan kuluminen alkaa päätöksen julkaisupäivästä. Jos poisjäänyt osapuoli ilmaantuukin saapuville ennen määräajan umpeutumista, tuomio tai päätös on annettava hänelle tiedoksi ja määräajan kuluminen alkaa tiedoksiantopäivästä.

Oikeudenkäynnissä suullisesti esitettyjä päätöksiä ja tuomioita koskeva määräaika alkaa kulua niiden julistamishetkestä, jos toinen osapuoli on läsnä oikeudenkäynnissä tai on saanut ilmoituksen.

Jos ilmoitusta ei tarvitse antaa tiedoksi, määräajan kuluminen alkaa (muissa kuin edellä mainituissa tapauksissa) siitä päivästä, jona asianomainen henkilö sai tiedon päätöksestä.

Vastaajalla on yhtä pitkä määräaika vastata kantajan esittämiin väitteisiin.

Vastaaja voi vastauksessaan riitauttaa muutoksenhaun tutkittavaksi ottamisen tai oikea-aikaisuuden sekä kantajan asiavaltuuden.

Jos muutoksenhaun tavoitteena on tarkastella uudelleen raskauttavia todisteita, muutoksenhaun vireillepanon ja siihen vastaamisen määräaikaa jatketaan 10 vuorokaudella.

Jos vastaaja vaatii muutoksenhaun kohteen laajentamista, kantaja voi esittää vastaväitteitä 15 vuorokauden kuluessa vaatimuksen tiedoksiantamisesta.

Jos kantajia ja vastaajia on useita, jokaiselle asetetaan sama määräaika, vaikka heitä edustaisivatkin eri asianajajat. Tuomioistuimen kirjaamo varmistaa, että kaikki asiat käsitellään asetetun määräajan kuluessa.

13 Voivatko tuomioistuimet muuttaa määräaikaa, erityisesti paikalletulolle asetettua määräaikaa, tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten?

Lakisääteisiä menettelyllisiä määräaikoja ei voida lyhentää.

14 Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen?

Määräaikaa, jonka kuluessa tietyssä siviiliasiassa vastaajaksi haastettavan on jätettävä vastauksensa, voidaan pidentää, jos tiedoksiantopaikka sijaitsee asiaa käsittelevän tuomioistuimen toimipaikkana olevan alueen ulkopuolella.

Edellytyksenä tälle määräajan pidentämiselle on siis se, että tiedoksianto tapahtuu asiaa käsittelevän tuomioistuimen toimipaikkana olevan alueen ulkopuolella, eikä haastettavan kotipaikan sijainti (siviiliprosessilain 245 §).

15 Mitä seuraamuksia aiheutuu, jos määräaikoja ei noudateta?

Ehdottoman määräajan päättyminen johtaa toimen suorittamista koskevan oikeuden sammumiseen. Toimi voidaan kuitenkin suorittaa myös määräajan päätyttyä, jos sen suorittamisen on estänyt oikeutettu este. Tästä riippumatta se voidaan aina suorittaa kolmen työpäivän kuluessa määräajan päättymisestä, mutta tällöin toimen pätevyys edellyttää sakon maksamista välittömästi (siviiliprosessilain 139 §).

16 Jos määräaika ylitetään, mitä oikeuskeinoja niitä noudattamatta jättäneillä asianosaisilla on käytettävissään?

Toimi voidaan suorittaa määräajan päätyttyä, jos kyseessä on oikeutettu este, kuten 11 ja 15 kohdassa todetaan.

Siviiliprosessilain 140 §:n mukaisesti oikeutetulla esteellä tarkoitetaan tapahtumaa, jota ei voida lukea asianosaisen tai hänen edustajiensa tai asiamiestensä syyksi ja joka estää suorittamasta määrättyä toimea ajoissa. Tässä tapauksessa esteeseen vetoavan asianosaisen on välittömästi esitettävä asiaankuuluvat todisteet.

Vaikka kyseessä ei olisi oikeutettu este, toimi voidaan tästä huolimatta suorittaa aina kolmen työpäivän kuluessa määräajan päättymisestä, mutta tällöin toimen pätevyys edellyttää sakon maksamista, kuten edellä todetaan. Tuomioistuin voi poikkeuksellisesti päättää alentaa sakkoa tai olla edellyttämättä sen maksamista, kun kyse on selkeästi vähävaraisesta henkilöstä tai kun sakon määrä katsotaan ilmeisen kohtuuttomaksi. Tämä koskee erityisesti tapauksia, joissa ei edellytetä asiamiehen nimeämistä ja joissa toimen on suorittanut asianosainen itse.

Hyödyllisiä linkkejä

Päivitetty viimeksi: 02/03/2021

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Palaute

Anna tällä lomakkeella palautetta uudesta sivustostamme